Avainsana-arkisto: turvallisuus

Samanlaista mutta niin erilaista

Julkaistu , kirjoittanut
16

Olen viime päivinä miettinyt sitä, miten näennäisen samanlainen tilanne tarkoittaa kuitenkin ihmisille ihan eri asioita. Meitä kaikki koskee samat ohjeet valtionjohdon tasolta. Lapset ovat etupäässä kotona, kaikki kynnelle kykenevät kotitoimistoissaan myös. Yritämme vältellä kontakteja muihin ihmisiin, tilaamme ruokaa kotiin ja vahtaamme uutisia, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mutta kun juttelen ihmisten kanssa käy nopeasti ilmi, että näennäisesti samanlaisessa tilanteessa se käytännön kokemus voi olla todella erilainen.

Ensinnäkin on niitä, jotka edelleen menevät työpaikoilleen normaalisti, paitsi että töitä ja stressiä saattaa olla jopa enemmän kuin ennen. Sitten on niitä, jotka yrittävät tehdä töitänsä kotoa käsin, mutta onnistuminen vaihtelee merkittävästi. Ja sitten on niitä, joiden työt ovat loppuneen jo viikkoja sitten kokonaan, tai ovat vaarassa loppua milloin tahansa. Tämä johtaa siihen, että taloudellinen, emotionaalinen ja fyysinen tila on ihmisillä aivan erilainen.

Lapset ovat etäkoulussa, ja viime päivinä on paljon puhuttu siitä, että vanhempien tehtävä ei ole opettaa lapsiaan tai puuttua liikaa koulunkäyntiin. Tämä onnistuu hyvin omatoimisen ja koulumotivoituneen yläluokkalaisen kanssa, mutta kertoo vain pienen siivun todellisuudesta. Kaikki lapset eivät kykene istumaan rauhassa tehtäviensä parissa puurtaen edes koululuokassa, saati sitten kotona. Kaikkia lapsia koulu ei ylipäätään kiinnosta, ja silti heidänkin pitäisi hommansa hoitaa. Kuulin juuri teinistä, joka on siinä käsityksessä, että nyt on hyvä tilaisuus hengailla kavereiden kanssa kaupungilla koulutöiden sijasta. Opettaja ei sellaisessa tilanteessa hirveästi pysty asiaan vaikuttamaan, vaikka olisi miten hyvä ammatissaan.

Opettajien tapa huolehtia etäopetuksesta on kirjavaa. Jos opettajan ainoa kanava on wilma, niin vanhemmille ei jää juuri vaihtoehtoja. Minulla on kokemusta vain erittäin toimivasta etäopetuksesta, ja arvostukseni opettajia kohtaan on korkea, mutta tiedän ettei tilanne ole kaikkialla sama. Jos kotona on eri ikäisiä lapsia, tilanne mutkistuu entisestään. Päiväkodit ovat periaatteessa auki, mutta ainakaan itse en uskalla lasta laittaa päiväkotiin, missä lähikontakteja muiden lasten ja aikuisten välillä on mahdoton välttää. Vakava suositushan on pitää myös pienet lapset kotona, mikäli siihen suinkin on mahdollisuus. Mutta sitten kun on samassa huushollissa koululaisia, pikkulapsia ja etätöitä tekeviä aikuisia, arki käy äkkiä yllättävän kuormittavaksi.

Entäpä kodit? Mitä enemmän tilaa, sitä helpompaa on lähettää kaikki omiin nurkkiinsa tekemään omia hommiaan. Mutta kaikilla ei ole jokaiselle omaa huonetta, saati sitten erillistä työhuonetta. Sitä paitsi kaikki ovatkin jo huomanneet, että ruoan laittamiseen menee päivässä hirveästi enemmän aikaa ja rahaa kuin yleensä, kun koulu- ja työpaikkaruokailua ei ole. Jonkun täytyy ne ruuat suunnitella, ostaa ja tehdä. Kaupunkilainen tilaa kätevästi netistä, mutta tätä vaihtoehtoa ei monilla ole. Ainakin meidän perheessä ruokasuunnittelu vie kokonaisuudessaan vähintään tuplasti aikaa aiempaan verrattuna, sillä kun koko perhe on jatkuvasti kotona, kaikkea kuluu moninkertainen määrä. En ole vielä tottunut ostamaan niin paljon ruokaa kerralla, etenkin kun kauppaa pitäisi muutenkin välttää.

Jotkut meistä ovat yksin tai suorastaan yksinäisiä. Toiset kuormittuvat siksi, että kaikki ovat kotona yhtä aikaa. Toisilla on niin paljon aikaa, että siinä ehtii raivata kaappeja, sijoitella kirjoja värijärjestykseen ja vaihtaa kukkamullat moneen kertaa. Toisilla taas uudenlainen arki on vienyt kaiken ylimääräisen ajan, ja koti alkaa vähitellen kaaostua. Kaiken kaikkiaan voi siis todeta, että vaikka olisimme samassa veneessä, emme suinkaan ole samassa tilanteessa. Koronavirus voi iskeä kehen tahansa, mutta olemme varsin epätasa-arvoisissa tilanteissa sen suhteen, millaisilla resursseilla yritämme tilanteesta selvitä.

Yhteistä lienee vain huoli siitä, miten tästä selvitään ja milloin tämä loppuu. Siihen ei osaa kukaan vastata, mutta jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Pysy itse kotona, pidä lapset pois koulusta ja päivähoidosta, pidä etäisyyttä muihin ihmisiin, pese käsiä, yski ja niistä oikein. Älä mene juhliin, älä päästä lapsia kyläilemään, jätä mökkeily myöhempään aikaan. En näe mitään syytä, miksi tauti käyttäytyisi Suomessa eri tavalla kuin muualla Euroopassa, mutta jos kaikki eristäydymme nyt parhaan kykymme vältämme ehkä ne hirvittävät tilanteet, joihin Italiassa ja Espanjassa on jouduttu. Suomi aloitti onneksi varotoimet suhteessa aiemmin kuin moni muu maa, vaikka pitkään täälläkin elettiin kummallisessa realiteetit kieltävässä tilassa. Elämme historiallisia ja vaikeita aikoja. Mutta yhdessä tästäkin selvitään.

Miten korona on vaikuttanut teidän arkeen?

Rutiinit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan!

Julkaistu , kirjoittanut
3

Huom! Jutun kuvituksena on autenttista materiaalia kodistamme kirjoittamisen hetkellä.

Meidän perhe on elänyt nyt jo pari viikkoa poikkeustilanteessa. Puoliso jäi etätöihin jo kaksi viikkoa sitten, kuopus on ollut jo viikon pois päiväkodista flunssaoireiden takia ja esikoinen oli maanantaina viimeistä päivää koulussa. Sekä omia että lasten harrastuksia vältettiin jo viime viikolla, koska myös minä olen ollut kipeänä. Maanantai-iltana selvisi, että koko Suomi menee käytännössä kiinni, ja poikkeusolot tulevat jatkumaan vähintään kuukauden, vaikka oma arvioni on, että todellisuudessa tässä menee ainakin kesään asti.

Vähän on jäänyt sekä siivous että lukeminen kesken…

Nämä pari viikkoa ovat johtaneet siihen, että tässä on elelty jonkinlaisessa välitilassa, kun on ollut epäselvää, miten arki oikein tulee järjestymään. Olemme olleet kotona vähän kuin lomalla, vähän kuin arjessa. En ole pitänyt normaaleista arkirutiineista kovin tiukasti kiinni, ja toisaalta osa niistä on nyrjähtänyt raiteiltaan myös näiden poikkeusolojen takia. Tästä on seurannut se, että koti on nyt sotkussa, projektit levällään pitkin lattioita ja jokapäivänen ruokahuolto on muuttunut stressaavaksi, koska emme olleet sopineet, kuka on vastuussa ruuanlaitosta. Eilen totesin, että NYT on aika miettiä päivään selkeä lukujärjestys, suunnitella ateriat ja pitää entistäkin tiukemmin kiinni arkirutiineista. Jos jatkan edes kuukauden tällaisella epämääräisellä puolilomailusysteemillä, koti on pian karmeassa kunnossa, ja asukkaat entistä stressaantuneempia.

Unohdin tiskirutiinin ja tilanne on heti tämä.

Tajusin myös, että arkirutiineista tulee erilaisia kuin tavallisesti, sillä koko perhe on yhtä aikaa kotona viikkoja yhteen kyytiin. Yleensä laitan päivisin vain kevyen salaatin itselleni, mutta nyt on tehtävä lämmintä ruokaa kaksi kertaa päivässä. Sen lisäksi, että nyt voi tehdä niitä kotiprojekteja, jotka normaalissa arjessa jäävät helposti tekemättä, on lisäksi pidettävä huolta siitä, että arki rullaa muuten. Seuraava lista ei ole täydellinen, mutta arvioin, että ainakin nämä asiat ovat tärkeitä arjen sujumisen kannalta:

  • Lukujärjestys kotikoulua käyville lapsille. Vaikkei olisi lapsia, niin lukujärjestys voi silti olla hyvä idea, jotta arjessa pysyy rytmi.
  • Koko perheen ruokasuunnittelu. Tästä ei ole haittaa muillekaan, etenkin kun kaupassa ei ole nyt hyvä juosta joka päivä.
  • Välttämättömien arkirutiinien pyöritys: tiskit, pyykit, siivous
  • Jonkinlainen päivittäinen tavaroiden palauttelu paikoilleen. Kaikkien ollessa koko ajan kotona, tavarat tuntuvat leviävät ympäri kotia muutamassa minuutissa.
  • Kauppalistojen, -tilausten ja kaupassa käymisten suunnittelu. Ei rampata ihmisten ilmoilla, ellei ole pakko.

Kävely omalla vastuulla.

En ole vielä noita kaikkia toteuttanut, olen vasta tunnistanut ongelman. Muutaman päivän perusteella on kuitenkin selvää, että tässä tilanteessa fiiliksen mukaan ajelehtiminen ei ole se paras ratkaisu. Olen nähnyt myös vastakkaista linjaa, jossa ajatuksena on että ankeista poikkeusajoista selviää paremmin, kun höllää vähän kaikesta: ruutuajoista (omasta ja muiden), karkinsyönnistä, nukkumaanmenoajoista ja muista rutiineista. Tämä lienee makuasia ja persoonallisuuskysymys, mutta kokeiltuamme muutaman päivän tällaista vapaampaa menoa, olen nopeasti tullut siihen johtopäätökseen että meidän perhe hyötyy ennustettavuudesta. Päivässä pitää olla rytmi ja toistuvia rutiineja, jotta ensinnäkin kaikki tarpeellinen tulee hoidettua ja toiseki jotta koti pysyisi kaikille viihtyisänä paikkana niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kotioloissa nimittäin jatketaan vähintään huhtikuun puoleen väliin, mutta epäilen vahvasti, että Suomi olisi siinä vaiheessa vielä valmis palaamaan takaisin normaaliin. Kotiin kannattaa siis panostaa, koska siellä vietetään paljon aikaa.

Mitkä ovat niitä rutiineja, joista olette huomanneet olevan eniten hyötyä? Jakakaa parhaat vinkit kommenteissa!

HUOM! Jos kaipaat koronakaranteeniin lukemista, seuraa Arkijärki-blogia facebookissa, niin huomaat uudet päivitykset heti kun ne ilmestyvät. Kannattaa myös seurata blogin Instagram-tiliä, jonka stooriessa vinkkaan uusista postauksista, ja jossa muutenkin on materiaalia ja kuvia, joita blogissa ei välttämättä ole. 

Kotona ollaan, mitäs nyt?

Julkaistu , kirjoittanut
10

Minulla on ollut viime päivinä hassu tunne, kuin olisin valmistautumassa talviunille. Kotivaran kokoaminen ja kaikenlaisten tilaisuuksien peruuntuminen on saanut aikaa sellaisen tunteen, kuin tässä oltaisiin käpertymässä kiepille kotikolon perälle, tarkoituksena herätä uuteen maailmaan muutaman kuukauden päästä.

Toisaalta samaan aikaan uutiset tuntuvat masentavilta. Ihmisiä kehotetaan etätöihin, mutta se on mahdollista vain osalle. Kaupan myyjä ei voi käpertyä minnekään, jos haluaa pitää työpaikkansa. Esiintyvien taiteilijoiden tilanne on myös karu. Minun elämääni peruuntunut konsertti tuo väliaikaista harmia, muusikolle se tarkoittaa usein sitä, että palkka jää kokonaan tulematta. Sama tilanne koskee varmasti lukuisia pienyrittäjiä, joiden työt ovat kiinni siitä, että ihmiset liikkuvat kaupungilla ja ostavat palveluja. Nurinkurisesti työvuorot ovat tainneet lisääntyä vain vessapaperitehtailla. Heidän kannaltaan tietysti kiva, mutta ei siinä vessapaperimaniassa mitään järkeä kyllä ole.

Tätä työmaata riittää.

Kuitenkin vaikuttaa siltä, että ihmisten alettua kiinnittää poikkeuksellista huomiota mm. käsihygieniaan, sillä on ollut vaikutusta. Kausi-influenssa tapauksia on ollut vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen vähän, ja se saattaa ainakin osittain johtua juuri tästä. Toivoa sopii, että jos kaikki nyt vain pysyttelevät kodeissaan, tartuntojen määrä saadaan pysymään aisoissa, eikä terveydenhuollon kapasiteetti ylikuormitu. Lienee siis aika miettiä, mitä kotona voisi puuhailla sillä ajalla, joka normaalisi kuluisi työmatkoihin ja harrastuksiin.

Jos kotona on lapsia, se tietysti hankaloittaa tilannetta. Kunnon töitä on vaikea saada aikaiseksi silloin, kun jaloissa pyörii alaikäisiä. Mutta kun kotona vietetään muutenkin enemmän aikaa kuin normaalisti, olen ainakin itse ajatellut tarttua erinäisiin järjestelyprojekteihin. Ajattelin mm. organisoida lastenvaatteet. Nyt alkaa olla aika vaihtaa talvikamppeet pois ja ottaa välikausi tilalle. Kaapeista pitää karsia pieneksi jääneitä, ja tuoda vintiltä oikean kokoisia tilalle. Tämähän on melko työläs homma pari kertaa vuodessa, mutta nyt sitä voi tehdä kaikessa rauhassa. Samoin ajattelin vihdoinkin raivata lastenhuoneesta ylimääräiset lelut pois. Luulen, että pelkästään kuivahtaneilla tusseilla voisi jälleen pelata minimalismipeliä päiväkausia. Ja onhan minulla vielä se 20 asiaa vuodelle 2020 -lista, jolta voi ottaa työn alle melkein mitä tahansa. Kirjahylly on edelleen raivaamatta…

Tiedossa lienee muutama viikko, tai ehkä muutama kuukausi vähän erikoista aikaa. Vaikka asia on vakava, voi tässä silti yrittää nähdä kaiken ikävän sivutuotteena tulevia positiivisia puolia. Globaalilla tasolla päästöt ovat vähentyneet merkittävästi, kun tuotantomäärät ovat laskeneet. Tästä näkee, että kulutuksen volyymillä on merkitystä! Yksilötasolla veikkaan, että moni maritusprojekti saa kevään aikana uutta puhtia, ja kotien järjestämisestä tulee yleistä ajanvietettä. Kenties kesän kynnyksellä yllättävän monella on kaapit ja kellarit pitkästä aikaa järjestyksessä. Luulenpa myös, että aika moni havahtui täydentämään kotivaransa parempaan kuntoon kuin ennen.

Mitä te olette ajatelleet kotona tehdä?

Näin varaudun käytännössä

Julkaistu , kirjoittanut
3

Kun kirjoitin edellisen tekstin, koronatilanne ei vielä näyttänyt Suomessa kovin pahalta. Muutamassa päivässä tilanne on kuitenkin muuttunut, ja aiemmat pohdinnat siitä, pitäisiköhän jotenkin varautua, ovat muuttuneet konkreettisiksi toimiksi. Olen vähän huolestunut, ensisijaisesti riskiryhmiin kuuluvista, mutta en ole paniikissa. Toivon ettei kukaan muukaan ole, sillä paniikki ei auta missään tilanteessa. Sen sijaan järkevä ennakointi auttaa. Tässä lista siitä, miten meillä varaudutaan.

Me ei mennä minnekään

Ensimmäinen tartunnanvälttämiskeino on pysytellä kaikessa rauhassa kotona. Olen iloinen siitä, että lapsen uimakoulu saatiin juuri päätökseen, eikä mitään lomamatkoja ole tiedossa. Ensi kesänä ei reissata ulkomaille, vaan keskitytään mökkeilyyn ja mummoloihin. Jos ei nimittäin tapaa ketään, ei voi tartuttaa eikä saada tartuntaa. Täydellinen linnoittautuminen kotiin ilman lääkärin määräämää karanteenia on ylimitoitettua, mutta toisaalta väkijoukkoja on ihan järkevää välttää, jos siihen on mahdollisuus. Jos taas karanteenikäsky tulisi, sitten sitä kyllä noudatetaan ihan täsmälleen.

Näillä mennään.

 

Käsiä pestään erittäin usein

Jos tästä jotain hyvää seuraa, niin ainakin se, että käsihygieniasta huolehtiminen on vihdoin noussut sille tasolle, jolla sen pitäisi muutenkin olla. Tutkimusten mukaan tavallinen saippua on yhtä tehokasta kuin käsidesi, eikä viruksen tappamiseen tarvita mitään erikoisia antibakteerisia aineita. Ostin vessoihin nestemäiset saippuat palasaippuiden lisäksi, ja jokaisella perheenjäsenellä kulkee käsidesi mukana, mutta sen enempää en ole hamstrannut. Olennaista on, että käsiä pestään saippualla tarpeeksi pitkään (ainakin 20 sekuntia) ja huolellisesti joka puolelta. Pelkkä huljautus veden alla ei riitä. Jos käyttää käsidesiä, sitä pitää ottaa kunnon kourallinen, eikä vain pari tippaa, ja hieroa ainetta etenkin sormenpäihin mutta myös sormien väleihin ja peukaloihin.

Muukin hygienia tehostuu

Käsien pesun lisäksi olen ruvennut vaihtamaan käsipyyhkeitä tiuhempaan tahtiin. Vaihdan pyyhkeet nyt päivän parin välein. Tulee vähän lisää pyykkiä, mutta se ei mielestäni ole kovin iso vaiva. Tilasin myös ruokaostosten mukana kertakäyttöisiä siivousliinoja ja täydensin siivousaineita. Haen myös apteekista vielä tavanomaista desinfioimisainetta, jolla voi pyyhkiä pinnat, jos kävisi niin huono tuuri, että tartunta sattuisi omalle kohdalle. Meillä on sellaista kyllä ennestäänkin, mutta täysi varapullo rauhoittaa mieltä. Edellinen pullollinen onkin kestänyt jo 10 vuotta, nyt se alkaa olla lopuillaan.

Kotivara karttuu

Meillä on aika mukavasti ruokaa kaapeissa muutenkin, mutta tein juuri täydentävän tilauksen, niin että pärjäämme mukavasti pari viikkoa, vaikka karanteeniin joutuisikin. En alkanut hamstrata säilykkeitä tai vessapaperia, vaan tilasin sellaisia elintarvikkeita, joita käytettäisiin muutenkin päivittäin: spagettia, maitoa, leipää, jugurttia, kananmunia ja niin edelleen. Lisäksi konetiskiainetta ja vessapaperia, yhdet pakkaukset molempia. Kuten sanottu, en usko hamstraamisen tarpeellisuuteen. Ja kun kerran asialla olin, niin tilasin sitten saman tien puuttuvia osia pärjäämispakkauksesta vakavampienkin katastrofien varalta. Retkikeittimiä ei saa citymarketin nettikaupasta, mutta roskapusseja, vesikanistereita ja sen sellaista saa.

Mitä jokainen voi tehdä juuri nyt?

  • Älä altista itseäsi tai muita turhalle vaaralle. Jos olo on flunssainen, on parempi pysyä kotona. Kanssakulkija bussissa ei voi olla varma, onko köhivällä vierustoverilla korona vai tavallinen kevätflunssa. Pidä flunssaiset lapsetkin kotona. Ota huomioon kaikki ne, jotka eivät voi siirtyä etätöihin. Jäämällä itse kotiin, suojelet muita.
  • Auta omaa lähipiiriä, ja huolehdi siitä että myös hankalasti liikkuvilla vanhuksilla on riittävästi ruokaa ja lääkkeitä kotona.
  • Älä sorru hysteeriseen hamstraamiseen. Sille ei ole mitään tarvetta.
  • Koronatilanne päivittyy jatkuvasti. Uutispalvelujen kyttääminen 24/7 ei kuitenkaan auta yhtään. Sillä lähinnä ruokkii omaa paniikkiaan, sillä uutisten logiikka on sellainen, että negatiiviset asiat saavat enemmän julkisuutta kuin positiiviset. Kannattaa myös harkita, millaista tietoa lähipiirissään jakaa. Lietsooko hysteriaa vai hallinnan tunnetta? Vanha iskulause Keep calm and carry on sopii erinomaisesti tähänkin tilanteeseen. Suomeksi siis pää kylmänä ja rauhassa eteenpäin.
  • Vanhemmat, aktivoikaa Wilma-tilit ja päivittäkää yhteystietonne ajan tasalle lapsen hoitopaikkoihin, kouluihin ja harrastuksiin. Wilma on käsittääkseni ykköskanava kouluista tapahtuvalle tiedotukselle, mikäli lapsen koulu esimerkiksi suljettaisiin.

Tietysti toivon, että tilanne laantuisi nopeasti, ja päästäisiin pian tavalliseen elämään. Mutta sitä odotellessa lienee parasta kuitenkin varautua tolkullisessa hengessä. Sitten, jos sattuisi käymään niin, että olisi altistunut tartunnalle ja joutuisi karanteeniin, olen jo suunnitellut monenlaisia järjestelyprojekteja, joihin voisin tarttua. Mitäpä sitä muutakaan tekisi, kuin raivaisi kaappeja ja järjestäisi pieneksi jääneitä lastenvaatteita kirppiskasseihin?

Miten olette varautuneet? Toivottavasti te kaikki lukijat olette hyvässä kunnossa!

Koronakaranteenista muihin katastrofeihin, miten pitäisi varautua?

Julkaistu , kirjoittanut
11

Huomaa myös uusi postaus: Näin olen käytännössä varautunut koronakaranteeniin.

Suomi on harvinaisen vakaa yhteiskunta, eikä meillä ole sotien jälkeen ollut kovin suuria katastrofeja. Ehkä siksi perusteellisempi ennalta varautuminen ei ole tuntunut kovin tärkeältä. Olen kuitenkin alkanut pohtia, onkohan tällainen vähän turhan huoletonta. Vaikkei meillä olekaan pahoja tornadoja tai maanjäristyksiä, kaikkea muuta voi aina sattua. Kymmenisen vuotta sitten inhimillinen erehdys saastutti Nokialla juomaveden, mistä seurasi paljon ongelmia. (Jos lukijoissa on nokialaisia, kertokaa ihmeessä miten arki järjestettiin!) Nyt jylläävä koronavirus ajaa ihmisiä kotikaranteeniin, jolloin kotivarasta voi olla korvaamaton apu. Tämän tapahtuma alkaa viimeaikaisten uutisten valossa näyttää entistä todennäköisemmältä, kun kokonaisia koululuokkia on kielletty tulemasta kouluun. Ja voihan sitä kaikkea muutakin tapahtua.

Kysyin keskustelupalstalla, miten ihmiset ovat varautuneet poikkeustilanteisiin, vaikutti siltä että vastaajat jakautuivat kahteen ryhmään: kaikkeen varautuneet maalla-asujat sekä huolettomat kaupunkilaiset, joilla ei toisaalta ole tilaakaan kovin kummoisille varastoille. Suurin osa kuitenkin ilmoitti varastoivansa ruokaa, mutta harva mainitsi patteriradiota, varavirtalähteitä tai vesikanistereita, retkikeittimistä puhumattakaan, joskin maalla asumisen etuna on usein myös puuhella ja oma kaivo. Minulla on vähän sama tilanne. Ruokaa (sekä lääkkeita) kyllä riittäisi koko perheelle varmasti pitkälle toista viikkoa, olettaen että hanasta tulee vettä, seinästä sähköä ja internet toimii. Mutta entäs niitä ei olisi saatavilla?

Veden ja elintarvikkeiden lisäksi olen ruvennut miettimään myös muuta varautumista. Kuinka varautua esimerkiksi siihen, ettei kännykkää saisikaan automaattisesti ladattua? Ehkäpä kannattaisi pitää kotona paria varavirtalähdettä jatkuvasti täyteen ladattuna. Tai mitä jos pankkikorttilaitteet lakkaisivat toimimasta? Pitäisikö hankkia retkikeitin? Entäpä puhdas vesi? En ole ajatellut varautua maailmanloppuun, mutta eri tahojen kotivaraneuvoja lukiessa alkaa tuntua siltä, että parantamisen varaa olisi jo siinä suositellussa 72 tunnin omavaraisuusasteessa. Suurin osa lähteistä, joihin olen tutustunut, suosittelee että kotitaloudet varautuisivat pärjäämään kolme vuorokautta myös sellaisessa poikkeustilanteessa, että esimerkiksi veden- tai sähkönjakelu katkeaa. Meillä ei ole eläimiä, mutta kotivaraan kuuluu myös lemmikkien ruoka ja vesi.

Mutta muunkinlaisia katastrofeja voi sattua. Voi vaikka käydä niin, että itse joutuu sairaalaan, ja joku muu joutuu ottamaan perheen asiat hoitoonsa. Silloin olisi hyvä olla jonkinlainen ”tärkeiden papereiden kansio”, josta löytyisi yhdessä paikassa tiedot kaikesta olennaisesta. Missä ovat vakuutukset, testamentit tai tärkeät terveyteen liittyvät dokumentit? Millaisia erikoisruokavalioita perheenjäsenillä on? Mitkä rokotukset ovat voimassa? Onko edunvalvontatestamentti tehty? Paperiasiani ovat viime vuosina kohentuneet merkittävästi, mutta ei minulla tällaista superkansiota silti ole.

Taidanpa ottaa tämän vuoden projektiksi koota kunnollinen kotivara poikkeustilanteita varten. Nykyiselläkin varustuksella pärjäisi varmaan melko hyvin, mutta organisointia se kaipaa. Olisi kätevää ja mieltärauhoittavaa tietää, että kotoa löytyy yksi laatikko, joka sisältää pätevän pärjäilypakkauksen muutamaksi päiväksi. Erilaisia listoja pakkauksen sisällöstä löytyy esimerkiksi Martoilta tai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä. Niistä ajattelin hakea innoitusta, joskin varmaankin omaan tilanteeseen soveltaen. Ruokavaroja ei kannata hamstrata erikseen, vaan pitää kotona jatkuvasti sellaista määrää ruokaa, joka riittäisi muutamaksi päiväksi. Siten mikään ei mene turhaan vanhaksi jossain komeron perällä.

Nyt kiinnostaa, onko teillä kotivaraa? Miten olette varautuneet odottamattomia katastrofeja varten? Ja jos tällainen pakkaus löytyy, miten olette organisoineet sen ja järjestäneet tavarat? Otan mieluusti hyviä vinkkejä vastaan, sillä alan seuraavaksi koota tällaista pakkausta. Aiheesta seuraa varmasti lisää postauksia kevään aikana.

Ja loppuun vielä ajankohtainen muistutus: MUISTAKAA PESTÄ KÄDET SAIPPUALLA MONTA KERTAA PÄIVÄSSÄ! Mikään käsidesi ei korvaa perusteellista käsienpesua saippualla ja kuumalla vedellä.

Viikon vinkit: vaaralliset ostokset, six-pack ilman muovia ja miten jauheliha säilyy

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Viime viikolla uutisoitiin laajasti, kuinka Tukes oli testannut erilaisista halvoista verkkokaupoista tilattuja tuotteita. Ei erityisen yllättävästi monet tuotteista olivat ihan muuta mitä luvattiin, ja osa suorastaan hengenvaarallisia. Se, mitä en oikein ymmärrä, on tämä mitä tässä uutisessa sanotaan: ”Moni suomalaisostaja ymmärtää, että kovin kummoista laatua ei lähes ilmaisia tuotteita tilaamalla saa. Silti niitä tilataan.” On ymmärtääkseni päivänselvää, että jos laturi maksaa euron, se ei voi olla turvallinen, testattu, tai mitään standardeja täyttävä. Sama koskee ihan mitä tahansa muutakin tuotetta. Kukaan ei valvo näitä tuotteita, ja nämä Tukesin testit ovat pistokokeita. Se ettei halpatuotetta tässä raportissa mainita, ei tarkoita sitä että se olisi turvallinen. Sitä vain ei tällä kertaa otettu mukaan testiin. Jos siis näistä tilaa, niin kannattaa muistaa, että eurolla saa euron arvoisen tuotteen. Ja jos on pakko tilata, niin ei ainakaan lapsille, sillä monissa lastentuotteissa havaittiin konkreettinen hengenvaara. (YLE ja Iltalehti)

Hauska pikku-uutinen: oluen six-pack syntyy Carlsbergilla jatkossa liimaamalla tölkit toisiinsa. Syynä yrityksen pyrkimys vähentää merkittävästi muovin käyttöä. Oletan että liimassakin on omat ongelmansa, mutta muovijätteen määrää tämä kyllä vähentää. (Tekniikka&Talous)

Askarruttaako jauhelihan säilyvyys? Entä saako raakaa jauhelihaa maistaa? Ilta-Sanomat tarjoilee varsin kattava tietopaketin jauhelihan säilyvyydestä ja muuten turvallisesta käytöstä. 

Viikon vinkit: joulusiivous, vuoden turhake ja turvalliset valot

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässä on mielenkiintoinen näkökulma joulusiivoukseen: siivotaan ne paikat, jotka varmuudella ovat likaisimpia. Jutussa niitä mainitaan viisi. Tässä lähestytään joulusiivousta kiintoisaisti hyvin käytännölliseltä kannalta. Itse olen aika ajatellut, että joulusiivouksen tarkoitus on saada koti näyttämään kauniilta, eikä välttämättä poistaa kaikkia bakteereja. Siis totta kai pesen vessan, mutta pölyt hyllyn päällä häiritsisivät, mutta sen sijaan saattaisin kyllä jättää ovenkahvat puunaamatta, jos ne eivät näytä likaisilta. (YLE)

Suomen Luonto -lehti on valinnut vuoden turhakkeeksi fleecekankaan. Niistä irtoaa pesussa mikromuovia, mutta vielä enemmän irtoaa softshell-kankaista. Nyt tietysti on huono omatunto siitä, että juuri kesällä ostin itselleni fleecetakin, ja vieläpä uutena. Olisi pitänyt olla ostamatta, vaikka pidän tuota vaatetta kyllä aika käyännöllisenä. Olen kuitenkin oppinut, että eniten fleecestä irtoaa noita mikrohiukkasia ensimmäisten pesujen aikana, mutta sitä voi estää tähän tarkoitukseen tehdyllä pesupussilla. En ole pessyt uutta takkiani vielä kertaakaan. Nyt onkin seuraavaksi vuorossa tuollaisen mikrokuituja suodattavan pesupussin etsiminen ja ostaminen. Sillä välin peskää fleecevaatteitanne vain silloin kun on pakko. (YLE)

Jouluvaloaika on käsillä. Olettehan varmoja siitä, että valosarja on tarkoitettu ulos? Sisäkäyttöön tarkoitettujen valojen laittaminen ulos ei ole viisasta. Iltalehdessä on hyvät ohjeet siihen, mistä selviää valojen käyttötarkoitus, sekä muita hyviä vinkkejä jouluvalojen turvallisuuteen liittyen. Nyt on myös aika tarkistaa palohälyttimien toiminta! Olen sanonut ennenkin, että toimiva patteri palohälyttimessa on halpa henkivakuutus.

Minimalismi.net arvosteli Tavarataidot kirjakeskiviikossaan:

Muista myös Arkijärjen instagram-tili, facebook-sivu sekä Arkijärki-podcast.

Viikon vinkit: ruokien säilyvyys, tietojen keruuta, akryylineuleet ja Tavarataidot

Julkaistu , kirjoittanut
9

Sanoinhan, että vaikeuteni ruoka-asioiden suhteen ovat melko laajat ja moninaiset. Tässä todiste: tein tämän YLEn sivujen testin ja sain — yhden pisteen! Onko ihme että meillä syntyy ruokajätettä, kysyn vaan.

Tämä YLEn uutissivujen artikkeli on hyvä ja laaja kooste siitä, mitä kaikkea tietojenkeruusta netissä seuraa. Meistä kaikista kerätään jatkuvasti runsaasti tietoa mainostajien tarpeisiin. Asia ei ole täysin mustavalkoinen, mutta toisaalta asiaan on mielestäni syytä kiinnittää myös tietoista huomiota. Jos olet joskus miettinyt, mitä, miten ja millaisia tietoja liikkeistäsi internetissä kerätään, tämä artikkeli antaa hyvän yleiskatsauksen sekä käytännön vinkkejä, miten asiaan voi itse vaikutta.

Rinna Saramäki puhuu asiaa Ilta-Sanomien jutussa: akryyli ei ole neuleissa hyvästä. Jutussa on paljon hyödyllistä tietoa siitä, mikä saa neuleen nyppyyntymään ja miten eri materiaalit vaikuttavat nyppyjen syntymiseen. Otsikosta olen tosin eri mieltä, ja vahvasti epäilen, ettei Rinnakaan ole asiaa ihan näin ilmaissut – ei sitä akryylineuletta tarvitse mihinkään poistaa, jos se on käyttökelpoinen. Mutta uutta akryyliä en ostaisi kulahtaneen tilalle.

Lopuksi vielä vinkki Tavarataidot-kirjasta: sekä e-kirja, että omasta mielestäni todella hyvin luettu äänikirja maksavat molemmat Elisa Kirjan kampanjassa nyt vain 3,90€. En usko, että tämän halvemmalla Tavarataitoja saa edes divarista (joista sitä ei muuten saa ylipäätään kuin sattumalta). Joten jos et ole raatsinut kirjaa ostaa, nyt sen saa karkkipussin hinnalla. Tosin tämä ei pilaa hampaita, ja saattaa jopa parantaa elämänlaatua 🙂 Noista linkeistä pääsee antamaan nämä myös lahjaksi. Tarjous on voimassa ma 27.11. asti, joten kovin pitkään ei kannata ostosta vetkutella.

Luonnonkosmetiikka vastaan tavallinen kosmetiikka

Julkaistu , kirjoittanut
13

Meinasin linkittää tämän Hesarin artikkelin jo sunnuntaina, mutta aiheesta alkoi tulla niin paljon asiaa ruudulle, että päätin tehdä siitä kokonaan oman postauksen. Kyseessä on tämä ikuisuusaihe siitä, onko luonnonkosmetiikka ”parempaa” kuin tavallinen. Ensinnäkin täytyy määritellä mistä puhutaan: kun puhun luonnonkosmetiikasta, puhun sellaisista tuotteista, joiden ainesosat ovat peräisin luonnosta, sen sijaan että ne olisi valmistetty synteettisesti. Esimerkiksi Teknokemian yhdistyksen sivuilla on hyvä, selkokielinen selostus siitä, mitä luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan. Käytännössä kun puhun luonnonkosmetiikasta, tarkoitan tuotteita, joilla on alan sertifikaatti. Silloin voi olla varma, ettei tuotteessa ole esim. silikoneja, muovia tai vaikkapa parabeneja.

En tiedä, edustaako tuo Hesarin artikkeli ihmisiä askarruttavia asioita yleisemminkin, mutta minua juttu ärsytti suunnattomasti. Siitä sai sen kuvan, että toimittaja olisi etukäteen päättänyt, että luonnonkosmetiikka ei ole sen parempaa kuin tavallinenkaan, ja sitten hakenut asiantuntijoilta näkemystään tukevat lausunnot. Samalla jutussa ohitetaan itselleni tärkeitä asioita, ja keskitytään epäolennaisuuksiin.

Otetaan esimerkiksi turvallisuus. Kaikkea EU:ssa myytävää kosmetiikkaa koskee samat lait. Tuotteet eivät saa sisältää haitallisiksi todettuja raaka-aineita, eikä eläinkokeitakaan enää sallita. Kaikki kosmetiikka, jota Suomessa voi kaupasta ostaa, on siinä mielessä ihan yhtä turvallista. Tiettyjen aineiden suhteen noudatan silti itse varovaisuusperiaatetta. Yritän minimoida esimerkiksi parabeenien käytön, vaikka en niitä paniikinomaisesti välttelekään. Silti: jos on mahdollista valita tuote, jossa niitä ei ole, miksei tekisi niin? Jos ajatellaan kemikaalikuormaa, sivelen mieluummin ihollenipuhtaita kasviöljyjä, kuin niitä parabeeneja.

Toisaalta täytyy ottaa huomioon, että luonnonkosmetiikka ei ole ongelmatonta. Jos puhutaan todella herkästä tai allergisesta ihosta, on mielestäni aivan selvää, että luonnonkosmetiikan kanssa kannattaa olla varovainen. Jos on paha ruoka-aineallergia, on mielestäni loogista vältellä samoja ainesosia myös kosmetiikassa. Ainoa tuote, josta itse olen koskaan saanut allergista reaktiota, oli Estelle & Thildin (sertifioitu luonnonkosmetiikkamerkki) kasvovesi, josta yhtäkkiä naama tuli aivan punaiseksi. Sitä en tietenkään ostanut lisää, vaan vaihdoin eri tuotteeseen. Käytän E & T:n tuotteita muuten edelleen, sillä ne sopivat hyvin. Minä en hirveästi pidä tuoksuista, joten jotkut luonnonkosmetiikan tuotteet ovat jääneet ostamatta pelkästään liian voimakkaan tuoksun takia. Mutta samaan hengenvetoon totean, että vielä vähemmän pidän kemiallisesti tuotetuista tuoksuista, enkä osta tavallistakaan kosmetiikkaa, jos siinä on liian vahva haju.

Sen sijaan minusta ei ole yhdentekevää, mitä huuhdomme viemäristä alas. Järkeilen niin, että luonnosta peräisin olevat raaka-aineet eivät ainakaan ole luonnolle vieraita. Eikä minua haittaa yhtään, että pakkauksissa on käytetty kierrätysraaka-ainetta ja vältetty moninkertaista pakkaamista. Jos ostan kotimaisia tai pohjoismaisia tuotteita, logistiikkakaan ei saastuta yhtä paljon kuin jostain maapallon toiselta puolelta kuljetetut tuotteet. Tässä suhteessa luonnonkosmetiikka on mielestäni parempi valinta kuin tavallinen. Jos ajatellaan esimerkiksi kalliita, selektiivisiä kosmetiikkamerkkejä, iso osa tuotteiden imagosta tulee pakkauksesta. Jälleen kerran pakkauksen design on minulle yhdentekevä, paitsi että on ärsyttävää kuoria tuoteen yltä ensin muovi, sitten pahvi ja sitten vielä paksu käyttöohjelipare, ennen kuin pääsee itse purnukkaan käsiksi. Frantsilan etiketit voivat näyttää kotikutoisilta, mutta mitä väliä, jos itse tuote on täyttä tavaraa? En hae kosmetiikasta elämyksiä vaan tehoa.

Se, mikä kuitenkin näissä artikkeleissa aina jää käsittelemättä, on tuotteiden tehokkuus tai toimivuus. Se oli syy, joka sai minut alunperin kiinnostumaan luonnonkosmetiikasta todenteolla. Tajusin, että ”normikosmetiikassa” käytetään runsaasti ainesosia, joiden ainoa tehtävä on saada tuote näyttämään, tuoksumaan tai tuntumaan ihanalta. Sen sijaan näillä aineilla ei ole mitään todellista hoitavaa vaikutusta. En kerta kaikkiaan halua maksaa yhtään ekstraa siitä, että tuote on tietyn väristä, tai että siinä on (silikonien luoma) ylellinen tuntu, kun sitä levittää iholle. En halua, että käyttämissäni tuotteissa on muovia, sillä jokainen ymmärtää, ettei muovi paranna ihon kuntoa millään tavalla. Haluan, että jokainen tuotteeseen lisätty ainesosa palvelee jotain todellista tarkoitusta. Ihmettelen, miksei tätä näkökulmaa koskaan tuoda esiin, kun verrataan luonnonkosmetiikkaa ja tavallista? Etenkin kun kyse on hoitavasta tai puhdistavasta kosmetiikasta, valitsen tämän takia mieluummin luonnonkosmetiikan. Tosin nykyisin myös värikosmetiikan puolella taitaa olla niin paljon valikoimaa, että pienellä vaivannäöllä siltäkin puolelta löytyisi varmasti toimivat tuotteet.

Tähän viimeiseen liittyy toisaalta se, että en ole luonnonkosmetiikan suhteen ehdoton. Ymmärrän, että tiettyjä efektejä on lähes mahdoton tuottaa ilman synteettisia aineita, ja jos sellaista haluan niin sitten valitsen sopivan tuotteen. Minusta luonnonkosmetiikan käyttö ei sulje normikosmetiikkaa pois. Minulla on esimerkiksi jo pidempään ollut kaksi deodoranttia käytössä: toinen on sellainen luonnonkosmetiikan tuote, jossa ei ole alumiinia tai muuta kyseenalaista. Toinen taas on ihan perinteinen tuoksuton antiperspirantti, jota käytän niissä tilanteissa, kun en missään nimessä halua, että hiki haisee vahingossakaan. Tavallisena arkena taas nuo vähän tehottomammat luonnonkosmetiika dödöt riittävät ihan hyvin. Järkeilen niin, että jos joka toinen päivä käytän luonnonkosmetiikkaa, se puolittaa alumiiniannokseni vuodessa. Ei siitä ainakaan haittaa ole.

Mitä mieltä te olette? Luonnonkosmetiikkaa, tavallista vai molempia?

Viikon vinkit: uudet vaatteet, ruokahuijauksia ja viemäriputsausta

Julkaistu , kirjoittanut
1

Pesetkö uudet vaatteet ennen kuin otat ne käyttöön? Se kannattaa, sillä tekstiileitä käsitellään monilla erilaisilla kemikaaleilla. Osa niistä voi aiheuttaa allergiaa, enkä ainakaan itse haluaisi ihoni olevan tekemisissä esim. homeenestoaineiden kanssa. Pesen kyllä myös kirppikseltä ostetut, koska olen niiden suhteen muuten vaan epäluuloinen, vaikka niistä varmaan kaikki muut kemikaalit on pesty pois ajat sitten. Ulkovaatteita en kuitenkaan pese, mutta onneksi ne eivät yleensä tule suoraan ihoa vasten muutenkaan. (ESS)

Oletteko koskaan törmänneet ruokahuijaukseen? Minä en toistaiseksi ole, mutta tässä YLEn artikkelissa kerrotaan, ettei sellainen ole Suomessakaan mitenkään mahdotonta. Mitä pidempi tuotantoketju, tai mitä kauempaa ruoka tulee, sitä enemmän huijaukselle on mahdollisuuksia. Lainsäädäntö suojaa meitä, samoin kuin sijainti kaukana pohjolassa, mutta kuluttajan on syytä olla itsekin valppaana. Tietysti yksi tapa on ostaa kotimaista ja lähellä tuotettua aina kun se on mahdollista sekä suosia ruokia, jotka eivät ole kovin pitkälle prosessoituja.

Ilta-Sanomissa väitetään, että lattiakaivot pitäisi puhdistaa kaksi kertaa vuodessa. Koska nyt on kevät, puhdistus kuuluu luonnollisesti kevätsiivoukseen. Jos aiot tähän työhön ryhtyä, linkin takaa löytyy mm. Marttojen ohjeet siihen, miten homma hoidetaan oikein.