Viikon vinkit: nollahukkatesti, ostolakkoja ja jäteuutinen

Tänä vuonna kehitän näitä viikon vinkkejä sillä tavalla, että varsinaisten linkkien perään laitan myös linkit kaikkiin blogikirjoituksiin ja podcastiin, jonka olen ko. viikon aikana julkaissut. Jos siis et ole ehtinyt käydä lukemassa blogia viikon varrella, sunnuntaisin on täältä helppo kurkata kaikki uudet tekstit.

Ensimmäisenä linkkaan bloggajakollega Ilanan todella kiinnostavan raportin siitä, miten kävi kun 5-henkinen perhe pyrki elämään viikon mahdollisimman vähän jätettä tuottaen. Mukana ensin vertailuviikko, ja sitten testiviikko ja sen jälkeen analyysiä siitä, miten meni. Ilana havaitsi mm. että ruoanlaittoon ja kaupassakäymiseen meni merkittävästi enemmän aikaa nollahukkaviikon aikana. Jätteiden vähentäminen ei todella käy ihan yksinkertaisesti, etenkin ruokapakkauksista tulee todella paljon roskaa. Vaihtoehtona on usein hakea ruoka huomattavasti kauempaa kuin ennen.

Erilaiset ostolakot ovat nousseet suosioon, ja tässä YLEn jutussa haastatellaan paria ihmistä, jotka ovat pitäneet hyvin tiukat ostolakkovuodet. He eivät ainakaan omien sanojensa mukaan ole ostaneet juuri muuta kuin ruokaa, ja silti selvinneet vuodesta oikein hyvin. Näistä kokemuksista on mielenkiintoista lukea, vaikka itse näin tiukkaan lakkoon haluaisi ryhtyä.

Vuoden alkuun positiivinen uutinen: vain prosentin verran jätteestä päätyy kaatopaikalle, ja tämä on tilasto vuodelta 2017. Iso osa jätteestä poltetaan, mutta 39% kierrätetään muulla tavalla. Polttamisessa on omat ongelmansa, mutta on se sentään parempi kuin haudata maahan.

Arkijarki.netissä tällä viikolla:

Maanantaina julkaisin kattavat ohjeet kaikille, jotka haluavat että heidän lahjoittamansa vaatteet päätyvät vielä uudelleen käyttöön. Näin lahjoitat vaatteet oikein.  Ilmeisesti ohjeille on ollut kysyntää, sillä tekstiä on jaettu jo monta sataa kertaa.

Sen jälkeen kirjoitin siitä, miten tänä vuonna aion seurata juuri näiden omien lahjoitusvaatteiden määrää ja laatua. Tiedän jo paljonko tuotan tekstiilijätettä, kuin myös sen paljonko ostan uutta. Mutta kuinka paljon kaapista poistuu käyttökelpoista vaatetta, ja mihin ne menevät?

Tämän viikon podcastissa pääsen sitten vastaamaan niihin reaktioihin, joita ensimmäinen lahjoitustekstini aiheutti. Muutamat julistivat, että eivät aio edes yrittää kierrättää, jos se kerran on tehty noin vaikeaksi. Hassua tässä on vain se, että sehän ei muuta vaatteen loppukohtaloa millään tavalla! Perustelen myös painokkaasti, miksi H&M:n keräykset eivät ole minusta hyvä vaihtoehto. Podcastin voi kuunnella tästä alta.

Arkijärki: blogi ja podcast

Arkijärki-podcast 56: ”En sitten kierrätä ollenkaan, jos se kerran on noin vaikeaa!”

Tämä podcast jatkaa edelleen aiheesta vaatteiden kierrätys ja lahjoittaminen. Tällä kertaa käsittelen (ajoittain aika painokkaastikin) näitä aiheita:

  • Miksi alunperin kirjoitin ohjeet lahjoittamiselle
  • Millaisia reaktioita kirjoitus herätti lukijoissa
  • ”Jos tämä on niin vaikeaa, niin heitän sitten suoraan roskiin” – No niinhän sille vaatteelle tapahtuisi myös lahjoitettuna! Eli lopputulos on sama.
  • Entä jos kerta kaikkiaan voimat eivät riitä, vaikka halua olisi? – Lajittelija ei voi tietää, onko huonokuntoisen vaatteen takana asenneongelma vai voimavarojen puute.
  • Arkijärjen omatkin korjauspinot kasvavat…
  • Miksi en luota H&M:n keräyksiin, enkä hirveästi muihinkaan.
  • Miksi minusta on ongelma, että länsimaista kuskataan vaatteita kehitysmaihin.
  • Miksi haluan, että omat roskani käsitellään Suomessa.
  • Tekstiilijätteen määrää pitäisi vähentää
  • Miksi pikamuoti on ongelma

Podcastin kesto on vähän yli 24 minuuttia.

Arkijärki: blogi ja podcast



Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Jos omistat iPhonen, yksinkertaisinta on klikata violettia podcast-appia, ja kirjoittaa hakuun Arkijärki. Sen jälkeen klikkaa kohtaa, jossa lukee ”tilaa”, ja jatkossa kaikki jaksot ilmestyvät puhelimeesi automaattisesti! Helppoa kuin mikä. Jos haluat, että muutkin löytävät Arkijärki-podastin, arvostele podcast tökkäämällä sopiva määrä tähtiä! Mitä enemmän, sitä paremmin podcast näkyy myös muille.

Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät myös blogin podcastien omalta sivulta, linkki myös sivun ylälaidassa. Sivulla uusin jakso on aina ylimpänä.

Mitä tapahtuu poistetuille vaatteille?

Otetaan nyt sitten varsinainen teemaviikko, nimittäin käytettyjen vaatteiden teemaviikko. Kuten podcastissa toissa viikolla kerroin, tämän vuoden erityisen huomion kohteena on käytettyjen vaatteiden trafiikki omassa vaatekaapissani. Haluan tietää täsmälleen millaisia vaatteita karsin, minne ne päätyvät ja ylipäätään kaiken mahdollisen aiheesta.

Vuosi 2018

Vuonna 2018 joko sain käytettynä kaksi vaatetta: kotelomekon ja tuulitakin. Molemmat olivat melko uusia, mutta eivät enää entisille omistajilleen oikean kokoisia. Otin molemmat vastaan iloisena, sillä kummallekin on käyttöä. Mekkoa olen pitänyt jo kahdesti, takki odottelee hieman lämpimämpiä kevätsäitä. Käyttöön se tulee joka tapauksessa.

punainen urheilutakki
Tämän sain käytettynä lahjaksi.

En viime vuonna itse ostanut ainuttakaan käytettyä vaatetta. Kävi pari kertaa kirppiksellä, mutta koskaan ei sattunut tulemaan vastaan mitään kiehtovaa. Koska pelkkä halpa hinta ei enää nykyisin ole riittävä ostoperuste, en tuonut kotiin mitään. Olen kyllä tullut lahjavaatteidenkin kanssa tarkemmaksi. Aiemmin olen voinut ottaa vastaan jotain sellaistakin, minkä sopivuudesta vaatekaappiin en ole ollut ihan varma. Kiertoon ne ovat aina lopulta lähteneet.

En pitänyt kirjaa viime vuonna siitä, mihin kaikkialle käytettyjä mutta edelleen käyttökelpoisia vaatteitani päätyi, mutta varmuudella ainakin kahteen paikkaan: kirppikselle ja Fidalle. Myin pitkästä aikaa vaatteitani, kun lastenvaatekirppis otti myyntiin myös naistenvaatteita. Vein kassillisen kaikenlaista, ja hämmästyksekseni melkein kaikki kävi kaupaksi. Lisäksi muistan vieneeni kerran tai pari vaatteita myös Fidan liikkeeseen ja ainakin yhden kerran SPR:n Konttiin.

kierrätyskengät
Uskokaa tai älkää, mutta nämä ovat käytössä edelleen.

Miten käy tänä vuonna?

Olen nyt erittäin hyvin tietoinen siitä, kuinka monta vaatetta ostan vuodessa, ja kuinka paljon vaatteita heitän loppuun kulutettuina roskikseen. Tänä vuonna haluan tietää, paljonko poistan kaapista vaatteita, joiden arvioin vielä kelpaavan jollekin käyttöön. Aion siis pitää täsmällistä kirjanpitoa tästä aiheesta, ja raportoin siitä tänne blogiin samaan tapaan kuin ennenkin. Haluan tietää, millaisia vaatteita ja kenkiä poistan, kuinka vanhoja ne ovat, minne ne toimitan ja miksi niistä haluan luopua. Maanantain postauksen jäljiltä harkitsen myös sitä, että merkitsen muistiin, kauanko niiden kierrätyskuntoon laittamisessa ja pakkaamisessa meni aikaa. Vuoden lopussa voisi katsoa, paljonko yhdeltä ihmiseltä oikeasti menee vaatteiden kierrättämiseen aikaa. En takaa että tämä viimeinen toteutuu täydellisesti, mutta asia on kyllä erittäin kiinnostava.

Otan tähän projektiin mukaan vain omat vaatteeni. Myös puoliso lahjoittaa omia vaatteitaan aika ajoin, ja lisäksi lastenvaatteita lähtee monta kertaa vuodessa eteenpäin. Ensimmäinen ei kuitenkaan kuulu minulle, ja jälkimmäinen taas on oma kokonaisuutensa. Lastenvaatteiden hyvä puoli on se, että nyt kun onnekseni suvussa on pienempiä ihmisiä kuin omat muksut, kierrättäminen on jokseenkin helppoa.

Koska olen nyt jo pari vuotta ”kuratoinut” vaatekaappiani erilaisten kapselikokeilujen ja ostolakon seurauksena. Juuri nyt tuntuu siltä, että poistettavaa ei taida hirveästi löytyä. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että olen luultavasti väärässä. Olen kaikkien näiden seurantaprojektien alussa ollut sitä mieltä, että eihän tässä juuri raportoitavaa ole, mutta todellisuus on osoittautunut erilaiseksi. Niinpä en epäile, ettenkö tänäkin vuonna löytäisi runsaasti vaatteita, joista haluan syystä tai toisesta eroon.

Mitä mieltä olette? Kiinnostaako tällainen raportointi? Tai olisiko joku peräti lähdössä kaveriksi?

Näin lahjoitat vaatteet oikein

Tiesitkö, että myös lahjoitettu vaate voidaan joutua laittamaan hyväntekeväisyyskirpparilla suoraan roskikseen, vaikka vaate olisi ehjä ja käyttökelpoinen? Ja vielä ihan omaa syytämme. Kylmä tosiasia on, että jopa puolet lahjoitetuista tekstiileistä ei ole myyntikuntoisia, ja ne joudutaan lajittelemaan suoraan poltettavaksi. Tästä seuraa järjestöille turhia kuluja, eikä hyvää tekeviksi tarkoitetut vaatteet auta ketään. Tämä olisi kuitenkin usein helposti vältettävissä. Lue lisää, niin kerron miten vaatteiden lahjoittaminen tehdään oikein.

vaatelahjoitus

Pakkaa huolellisesti

Tekstiili- ja vaatelahjoitukset eivät päädy hyväntekeväisyyskirppareilla (esim. Fida, SPR, UFF) suoraan myyntiin, vaan useampi työntekijä käy ensin jokaisen vaatteen läpi. Vaatteet odottelevat keräyslaatikoissa ja rullakoissa jopa viikkoja, ja tämä pitää ottaa lahjoitustekstiileitä pakatessa huomioon.

  • Pakkaa vesitiiviisti! Tämä on erityisen tärkeää, jos viet vaatteita ulkona oleviin keräyslaatikoihin. Jos ulkona on märkää, laatikon pohjalla voi olla vettä. Ylipakatuissa, avoimissa kasseissa vaatteet kastuvat, ja muuttuvat saman tien käyttökelvottomiksi. Tekstiilikeräyslaatikoihin tuodut vaatteet tulisi pakata tiiviisti kunnolliseen muovikassiin tai jätesäkkiin, ja sulkea pussit teipillä. Kestokassit (esim. Ikean kassit) ovat huonoja, koska niitä ei saa kunnolla kiinni.
  • Pakkaa kengät pareittain, erilleen vaatteista! Laita kengät omiin pusseihin. Kun lahjoituskasseja puretaan, irtokengät eivät pysy yhdessä, ja parittomalla kengällä ei tee mitään. Lisäksi käytetyt kengät vaatteiden seassa ovat ikäviä, sillä pohjat ovat aina likaisia.
  • Täytä käsilaukut sanomalehdellä! Lahjoitukset odottelevat pinoissa pitkiä aikoja. Tyhjä käsilaukku menee lopullisesti lyttyyn ja menettää muotonsa ja muuttuu myyntikelvottomaksi. Jotta laukku kestäisi säilytyksen, se pitää tunkea täyteen sanomalehteä, että laukku säilyttää muotonsa.
  • Älä pakkaa vaatteita samaan kassiin muiden tavaroiden kanssa! Monet tahot ottavat vastaan muutakin kuin vaatteita, mutta tekstiilit käsitellään erikseen. Astiat ym. kannattaa pakata sanomalehteen, ja lahjoittaa suoraan myymälään.
  • Viikkaa vaatteet siististi! Vaatteet käyvät paremmin kaupaksi, kun ne ovat henkaroitavissa myyntiin suoraan kassista. Muista, että kukaan ei halua tonkia kassia, jonka sisältö vaikuttaa jo ensivilkaisulla vastenmieliseltä.

Huolittele vaatteet ennen lahjoitusta

Lähtökohta on tietenkin se, että vaate on puhdas ja myyntiin kelpaava, sillä hyväntekeväisyysjärjestöillä ei ole mahdollisuutta vaatehuoltoon. Vaatteita ei siis lahjoiteta suoraan päältä tai kellarin perukoilta, vaan ne pitää ensin pestä ja siistiä. Pienetkin reijät tai muut virheet ovat ongelma. Jos haluat, että vaate päätyy käyttöön, tee nämä korjaukset itse ennen lahjoittamista:

  • Kiinnitä napit ja korjaa pikkuvirheet! Kukaan muu ei sitä tee, rikkinäiset vaatteet menevät suoraan roskiin. Jos vaatteen tai laukun vetoketju on rikki, älä lahjoita. Tarkista lisäksi kaulukset, hihansuut ja kainalot. Niissä ei saa olla kellastumia, tahroja tai nukkaa.
  • Lahjoita vain puhdasta ja tuoksutonta! Poista tahrat, ja pese mieluiten hajusteettomalla pesuaineella. Kaikenlaiset hajut alentavat vaatteen myyntiarvoa ja haittaavat sen myymistä. Tämä koskee niin parfyymiä kuin kellarin ummehtunutta tuoksua. Jos vaate on kestotahrainen, se päätyy jätteeksi.
  • Poista nypyt itse! Kampaa nyppykammalla tai huristele nypynpoistajalla kaikki lahjoitettavat vaatteet. Jos vaate on kovin nyppyinen, sitä ei laiteta myyntiin vaan roskikseen. Jälleen kerran – henkilökunnalla ei ole resursseja kunnostaa vaatteita, ei myöskään poistaa nyppyjä.
  • Poista kaikki karvat! Jos vaatteessa on runsaasti eläinten karvoja, hiuksia tai pölyä, sitä ei voida laittaa myyntiin. Käytetty vaate täynnä jonkun vieraan ihmisen hiuksia on suoraan sanottuna ällöttävä.

Kaksi poikkeusta sääntöihin

Edellä mainitut ohjeet koskevat kaikkia vaatelahjoituksia, lukuunottamatta kahta poikkeustapausta: yli 30 vuotta vanhoja vintagevaatteita sekä alusvaatteita.

  • Vintagevaatteen voi lahjoittaa, vaikka siinä olisi jokin pieni vika. Vintage tarkoittaa siis ennen 90-lukua tehtyjä vaatteita. Niissä menee läpi pikkuvialliset ja kuluneetkin, mutta uudemmissa, varsinkin 2000-luvulla valmistetuissa ollaan kierrätysjärjestöillä todella tarkkoja.
  • Käytettyjä sukkia, sukkahousuja tai alusvaatteita ei voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, elleivät ne ole uutta vastaavassa kunnossa. Niissä ei voi olla mitään käytön jälkiä; ei tummentuneita pohjia, nyppyjä, rispaantuneita kuminauhoja, liestynyttä elastaania tai mitään muutakaan vikaa. Vintagealusvaatteet voi lahjoittaa, jos ne ovat ehjiä.

Lahjoita vaatteet niin, että ne voisi pukea suoraan päälle

Lopputulos on tämä: jos haluat, että vaatteesi saavat vielä uuden elämän jonkun muun ihmisen päällä, tee lahjoitus huolella. Mitä paremmassa kunnossa vaate on, sitä todennäköisemmin se päätyy vielä uudelle omistajalle. Ja sama päinvastoin. Millään lahjoituksia vastaanottavalla taholla ei ole resursseja ruveta korjaamaan, puhdistamaan, siistimään tai muutenkaan käsittelemään saatuja vaatteita. Jos vaate ei ole valmiiksi käyttökunnossa, se ei todennäköisesti myöskään päädy myyntiin. Mutta priimakin vaate menee pilalle, jos se kastuu matkan varrella, tai jos kenkäparista toinen häviää. Siksi huolellinen pakkaaminen on tärkeää.

Nämä ohjeet koskevat nimenomaan sellaisia kohteita, joiden kautta vaatteiden on tarkoitus päätyä vielä jonkun uuden ihmisen päälle. Siis erilaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, kuten esim. Hope, SPR tai Fida. Jos taas kyseessä on Nextiilin tyyppinen kierrätyspaja (Tampereella), voi sinne yleensä lahjoittaa myös pikkuvikaisia vaatteita, sillä vaatteista tuunataan pajassa uusia juttuja. Tarkista vaatteiden lahjoitusohjeet aina ko. tahon nettisivuilta ennen pakkaamista.

Tämän linkin takaa löydät kattavan listauksen kohteista, jotka ottavat vastaan tekstiiliä ja vaatteita lahjoituksina. Lista koskee etenkin pääkaupunkiseutua, mutta sieltä löytyy myös valtakunnallisesti toimivia järjestöjä ja tahoja. Jos tekstiilijäte tai vaatteiden lahjoittaminen kiinnostaa enemmän, suosittelen lämpimästi Arkijärki-podcastia nro 50, jossa haastattelen Outi Pyytä. Outi on toiminut myös tämän artikkelin asiantuntijana.

Huh, tulipahan pitkä postaus! Tunnustan, että olen itse mokaillut tässä asiassa aiemmin ihan silkkaa tietämättömyyttäni. Opitteko uutta?

Viikon vinkit: konmaria, joulukukkia ja hygieniset leikkuulaudat

Kiti Kokkonen kokeili konmaria. Lopputuloksena oli kattoa hipova pino poistettavia vaatteita. Mutta mitä on mennyt pieleen, kun fiilikset olivat operaation jälkeen raskaat, eivätkä suinkaan euforiset? (anna.fi)

Saitko joulukukkia, joita et halua heittää pois? Tässä jutussa kerrotaan, miten joulukukat saa kukkimaan uudelleen ensi syksynä. Se tosin vaatii aika paljon vaivannäköä, mutta arvelen että viherpeukaloita saattaisi kiinnostaa. Itse olen tyrkännyt kukinnan lopettaneen joulutähden parvekeruukkuun muiden kukkien jatkoksi. Siellä se menestyi hyvin, vaikka ei kukkinutkaan uudestaan. (mtv.fi)

Tämä on kiinnostava juttu: onko puu hygienisempi materiaali leikkuulaudoille kuin muovi? Olen itse alkanut miettiä muovisten leikkulautojen mikromuovi-ilmiötä. Tervällä veitsellä leikatessa oletan, että muovista irtoaa pieniä paloja ruokaa. Mutta ajatus raa’asta kanasta puisella leikkuulaudalla on vähän ällöttävä. Tulisiko puu todella puhtaaksi käsitiskissä? Olen nähnyt lasisen leikkuulaudan, jonka väitettiin olevan veitsiystävällinen. Siis että veitset eivät tylsistyisi. Tämä ratkaisisi hygieniaongelman, mutta toimiiko se käytössä? Onko joku kokeillut? (Tekniikanmaailma)

Arkijärki-podcast 55: Joulun jälkeinen siivous

Tässä podcastissa pistetään joulu pakettiin ja valmistaudutaan uuteen vuoteen.

  • Mitä kaikkea raivaan joulun jäljiltä
  • Miksi joulun jälkeen yleensä löytyy siivottavaa
  • Miten raivataan niin, ettei tule pahempi sotku kuin aloittaessa
  • Sekä pieni paasaus sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksestä. Älkää hyvät ihmiset dumpatko vanhoja laitteita minnekään, vaan toimittakaa ne vastuullisesti asianmukaiseen keräykseen!

Podcastin kesto 15 minuuttia.

Arkijärki: blogi ja podcast

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Jos omistat iPhonen, yksinkertaisinta on klikata violettia podcast-appia, ja kirjoittaa hakuun Arkijärki. Sen jälkeen valitse tilaa, ja jatkossa kaikki jaksot ilmestyvät puhelimeesi automaattisesti! Helppoa kuin mikä. Jos haluat, että muutkin löytävät Arkijärki-podastin, anna podcastille 5 tähteä, niin se nousee ranking-listoilla helpommin löydettäväksi.

Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät myös blogin podcastien omalta sivulta, linkki myös sivun ylälaidassa. Sivulla uusin jakso on aina ylimpänä.

Viime vuoden uudet vaatteet

Nyt on jälleen vuoden ostoraportin aika. Pidin vuonna 2018 kirjaa kaikista vaateostoksista, sekä myös niistä vaatteista, jotka sain vuoden aikana. Tämä oli kolmas vuosi, jolloin kirjanpitoa tein.

Toukokuun vaatteet
Toukokuun ostokset

Yleisiä havaintoja: Vuonna 2018 oli 5 kuukautta, jolloin en ostanut lainkaan vaatteita. Vaatteiden lisäksi ostin vuoden aikana kahdet kengät: talvikengät ja tennarit. Laskin jälleen jokaisen sukkaparinkin yhdeksi vaatteeksi, mistä seurasi se, että vaateostoja tuli lukumääräisesti paljon, siis kymmeniä. Toisaalta tekstiilijätekirjanpitoni kertoo, että iso osa ostetuista perusvaatteista, kuten sukista, alusvaatteista ja sukkahousuista, oli sellaisia, jotka korvasivat poistettuja vaatteita. Heitin esim. vuoden aikana suunnilleen yhtä monet sukat roskikseen kuin ostin uudet. Vuoden aikana ostin seuraavat perusvaatteet:

  • 4 sukkahousut (heitin roskiin yhtä monet)
  • 10 paria sukkia (sain niitä myös lahjaksi)
  • 3 alustoppia
  • 6 rintaliivit (heitin roskiin kahdet ja kierrätin epäsopivina kolmet tai neljät)
  • 7 alushousut (heitin pois viidet)

Tästä ensimmäisestä listasta näkee, että pelkästään sukista ja alusvaatteista tulee yhteensä jo 30 vaatetta. Kuulostaa heti paljolta. Mutta tässä minusta havainnollistuu se, miten täydellinen ostamattomuus olisi lähes mahdotonta. Sukat ja alushousut ovat välttämättömiä, ja kieltäydyn kulkemasta risoissa vaatteissa. Niitä ostin siis lisää tarpeen mukaan.

Tänä vuonna tosi moni ostettu vaate oli sellainen, että se korvasi jonkun vanhan vaatteen. Korvasin vanhan uimapuvun uudella. Pidin sitä vanhaa ihan tyytyväisenä, kunnes katsoin kesän valokuvia ja totesin, että koko puku oli virahtanut kauhean näköiseksi. Onneksi en huomannut asiaa silloin kesällä, ei tarvinnut nolostella ennen kuin jälkeenpäin 🙂 Ostin myös uuden pipon viime vuonna hukkaamani tilalle. Hankin uusia neuleita, sillä vanhat ”edustusneuleet” eivät enää näyttäneet kovin siisteiltä. Esimerkiksi parhaaseen villapaitaani ilmeisesti koi oli syönyt reijän, eikä paikkaus onnistunut kovin hyvin.

Viime vuoden isoimmat ostokset (noita ns. välttämättömyyksiä lukuunottamatta) tapahtuivat kolmessa isossa erässä. Helmikuussa olin New Yorkissa, josta ostin useamman käyttövaatteen. Olen niihin kaikkiin erittäin tyytyväinen. Toukokuussa olin pikavisiitillä Lontoossa, ja sieltä taas hankin kaikki uudet neuleet sekä Uniqlosta alustoppeja useamman kappaleen. Matkat isoihin kaupunkeihin edistävät shoppailuani, koska tarjolla on sellaisia liikkeitä ja merkkejä, joita kotimaasta ei saa.

vaatteet
New Yorkin ostokset

Kolmas iso ostoskuukausi oli heinäkuu, jolloin hankin koko joukon uusia urheiluvaatteita, sekä alennusmyynnistä alusvaatteita. Nuo urheiluvaatteet olivat tarpeen, sillä niiden suhteen ei valinnanvaraa kaapista juuri löytynyt. Esimerkiksi urheilusukkani olivat kaikki peräisin vähintään 10 vuoden takaa, ja kunto sen mukainen. Urheiluvaatteet, joita olen jo ahkerasti käyttänyt:

  • 2 juoksuhousut
  • 4 paria urheilusukkia
  • 3 urheilupaitaa
Näissä kelpaa urheilla.

Kokonaisuudessaan viime vuoden ostoksia leimaa suunnitelmallisuus. Vuoden aikana tuli vain muutama sellainen ostos, jota ei ollut millään ostoslistalla. Esimerkiksi etelänmatkalla ostettu uimapaita ja huivi olivat siellä hyödyllisiä, mutta muuten käyttöä ei ole tänä vuonna tullut. Lontoossa taas oli huomattavasti kylmempi kuin luulin, joten ostin Uniqlosta myös kevyen untuvatakin. Sitä olen kyllä pitänyt tosi paljon koko vuoden, joten ostos oli hyvä vaikkei ollutkaan ennalta suunniteltu.

Tämän vuoden ostokset ovat olleet tosi onnistuneita siinä mielessä, että kaikki ovat käytössä ja mieluisia. Jokaisesta ostoksesta on hyvä mieli, mikään ei kaduta eikä harmita. Olen selvästi löytänyt harmonian ja tasapainon vaateostosten suhteen. En enää juokse alennusten perässä, vaan ostan harkitusti sellaista mitä tarvitsen. En kitkuttele, mutta en myöskään osta enempää kuin tarvitsen. Minulla on jatkuvasti mielessä ne vaatteet, joita kaapista puuttuu. Tällä hetkellä tilanne on niin hyvä, että oikeastaan listalla ei lue muuta kuin paksuja sukkahousuja ja mukavat olohousut kotiin.

Tällainen oli minun harkitun ostamisen vuoteni. Miten teillä meni?

Vuoden 2018 suosituimmat jutut Arkijärki-blogissa

Vuoden viimeinen päivä! Viikon vinkkien sijasta tarjoilen Arkijärjen parhaat palat tältä vuodelta.

Marie Kondon valkoiset huoneet. Huomasin, että Marie tykkää instagramissa aina ihan samannäköisistä huoneista. Siis sellaisista, jotka ovat valkoisia ja tyhjiä. Mikä ei sinänsä ole ihme, koska sellaisissa tietysti parhaiten tulee esiin koko konmarin ideologia. Mutta on se vähän tylsää minusta pidemmän päälle.

Lokki, Mehiläispesä ja keskiluokan kodit. Marraskuussa provosoiduin entisen siivoojan haastattelusta, ja otin kantaa siihen, näyttävätkö keskiluokkaiset kodit aina samalta. Tulin siihen tulokseen, että mahdollisesti, mutta kyse ei ole siitä, että nimenomaan keskiluokka olisi erityisen syyllinen toistensa sisustuksen matkimiseen. Sen sijaan kaikki suunnilleen samaan sosioekonomiseen lokeroon kuuluvat kodit muistuttavat toisiaan.

Kirjoitin vuoden aikana muutaman tarinan omista vaatteistani, ja Tarina ikuisesta puserosta kiinnosti monia. Se kertoi puserosta, jota on mahdoton kuluttaa loppuun. Mitä sille siis pitäisi tehdä? Kommenttiosastolla oltiin lähes liikuttavan yksimielisiä ainoastaan siitä, että ainakaan pusero ei pue minua.

Näiden juttujen lisäksi blogissa on luettu ahkerasti juttua tekstiilijätteen punnitsemisen loppuraportista sekä tilitystäni lihattoman lokakuun aloittamisesta.

Myös Arkijärki-podcastit nousevat luetuimpien listalle! Tuolta podcastien omalta sivulta pääsee sekä kuuntelemaan niitä, tai sieltä voi tarkistaa, mitä missäkin jaksossa puhutaan. Jos podcastit kiinnostavat, ja käytössä on älypuhelin, suosittelen Arkijärki-podcastin tilaamista esim. iPhonen podcast-appin tai Acastin kautta. Sillä lailla kaikki jaksot ovat aina saatavilla, ja kuuntelua voi jatkaa suoraan siitä mihin jäi.

Hyvää ja onnellista uutta vuotta! PS. Uuden vuoden jälkeen tiedossa analyysiä vuoden vaateostoksista, ja vuoden 2019 vaateprojektin säännöistä.

Arkijärki-podcast 54: Vuoden 2019 projektit

Tämä on oikeastaan suoraan jatkoa edelliselle podcastille. Tässä vuoden viimeisessä podcastissa kerron, mihin projektiin ensi vuonna keskityn. Ensi vuonna aion ottaa tarkasteluun sen osan vaatteistani, johon en vielä ole erityistä huomiota kiinnittänyt, nimittäin ne omat vanhat vaatteet, jotka joko lahjoitan tai myyn pois. Tiedän paljonko ostan uusia vaatteita, tiedän paljonko heitän tekstiilejä roskikseen. Mutta käytettyjen vaatteiden kierrosta en osaa sanoa muuta kuin arvauksia. Tässä podcastissa pohdin asiaa enemmän, ja kerron, mihin asioihin haluan ensi vuonna keskittyä muutenkin.

Podcastin kesto noin 18 minuuttia.

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Jos omistat iPhonen, yksinkertaisinta on klikata violettia podcast-appia, ja kirjoittaa hakuun Arkijärki. Sen jälkeen valitse tilaa, ja jatkossa kaikki jaksot ilmestyvät puhelimeesi automaattisesti! Helppoa kuin mikä. Jos haluat, että muutkin löytävät Arkijärki-podastin, jätä arvio tai tähtiä käyttämässäsi aplikaatiossa, niin se nousee ranking-listoilla helpommin löydettäväksi.

Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät myös blogin podcastien omalta sivulta, linkki myös sivun ylälaidassa. Sivulla uusin jakso on aina ylimpänä.

Arkijärki: blogi ja podcast

Viikon vinkit: SER-jätteiden kierrätys, nopea joulusiivous ja huvittavat sisustuselementit

Olen viime viikkoina noukkinut valaisimia ja jopa rikkaimurin sekä metalli- että sekajäteastioista taloyhtiön roskakatoksesta. Se, että sähköromua yritetään dumpata muun jätteen joukkoon, ärsyttää minua aivan suunnattomasti. Tämä YLEn juttu ghanalaisista romupihoista, joissa ihmiset purkavat länsimaista tuotua elektroniikkaa henkensä kaupalla, pitäisi selittää riittävän selvästi, miksi elektroniikkajäte pitää aina kierrättää asianmukaisesti. Jos sähkö- ja elektroniikkaromunsa vie niille tarkoitettuun lailliseen keräykseen, ne puretaan turvallisesti. Jos hylkää roinansa jonnekin tienposkeen, ei voi tietää, minne laite lopulta päätyy. Mahdollisesti laittomasti Ghanaan. Kumman tavan valitset?

Martat osaavat keskittyä olennaiseen. Jos joulusiivous on tekemättä, Martoilta löytyy nopean joulusiivouksen ohje. Hauskaa siinä on se, että käytännössä lista on aivan sama, minkä minäkin kirjoitin eilen. Omalla listalla oli lakanoiden ja pyyhkeiden vaihtaminen, mutta puuttui pölyjen pyyhkiminen. Muuten olen näköjään varsin samalla linjalla Marttojen kanssa, mikä ei kyllä yllätä lainkaan.

Törmäsin tähän vanhaan juttuun mutta se nauratti, joten laitan tähän loppukevennykseksi: ”sisustuselementit”, jotka siivotaan aina piiloon, kun pitäisi ottaa edustavia valokuvia. Nämä kuvat edustavat kokemukseni mukaan todellisuutta aidoimmillaan. Kenen keittiönpöytä ei joskus hautautuisi kaikenlaisen epämääräisen sekatavaran alle? Ja kukapa ei olisi taistellut sähköjohtojen kanssa, jotka solmiutuvat keskenään pöydän alla. Joskus on hauska nähdä, että muilla on ihan samat ongelmat.