Koulusta kotiin – ja roskiin?

Huomenna olisi kevätjuhlapäivä, ellei korona olisi sotkenut koko kevättä. Koulut kuitenkin loppuvat tänään, ja päiväkotilainenkin on tänään viimeistä päivää hoidossa. Tämä viikko on konkretisoinut sen, että välillä uutta tavaraa vain tulee kotiin, halusi tai ei. Tarkalleen ottaen sitä tulee kassillisia kerrallaan, eikä sille mahda mitään.

Esimerkki 1:

Tämän verran kamaa tuli päiväkodista viimeisenä päivänä.

Hain eilen kuopuksen päiväkodista, ja mukana tuli muovikassillinen tavaraa. Vaihtovaatteita, sadevaatteita, piirustuksia ja askarteluja. Sisäkengät, sekä läjä pehmoja, joita oli vuoden varrella päiväkotiin kulkeutunut.

Esimerkki 2

Tämän puolestaan toi koululainen. Tätä ei missään nimessä saa heittää pois, joten nyt etsimme paikkaa 30x40x40cm kokoiselle laatikolle. Lisäksi kotiin on tuotu kymmenkunta vihkoa, kirjaa ja joitakin muita tavaroita. Olen äärimmäisen iloinen siitä, että suurin osa kirjoista kierrätetään seuraaville oppilaille. Muuten meillä olisi joka kevät kilokaupalla koulukirjoja, joiden loppusijoitusta pitäisi sitten ihmetellä. Mutta onneksi koulu hoitaa osan kierrätyksestä!

Olen välillä kaiholla muistellut pulskaa 80-lukua, jolloin lapset saivat koulusta joka vuosi joka aineeseen uuden lukukirjan, työkirjan ja vielä vihkot, kynät, kumit, värikynät ja ties mitä siihen päälle. Nykysysteemi, jossa monessa aineessa on vain vihko, jota oppilas täyttää monisteilla ja muistiinpanoilla on tuntunut todella askeettiselta ja köyhältä. Mutta sitten kun mietin, mihin ihmeeseen ne kaikki tavarat lopulta laitettaisiin, olen iloinen tästä vähän vaatimattomammasta koulutavaroiden määrästä.

Vaihtovaatteet on käytävä läpi ja suurin osa niistä varmasti siirtyykin kirppiskassiin tai seuraavalle serkulle. Piirustukset on käytävä läpi, ja ehkä yksi tai kaksi parasta säästetään. Loput pannaan kylmästi paperikeräykseen. Kouluvihkojen kanssa on vähän ongelma. Jos on vain muutama sivu käytetty vihkosta, eihän sitä voi poiskaan heittää. Entä säästetäänkö niitä täysiä vai ei? Aiemmin säästin, mutta nyt olen vähitellen turtunut siihen, että paperikeräykseen menee suurin osa. Muuten tarvittaisiin peruskoulu-uran jälkeen kokonainen kirjahylly opetusmateriaaleille, joita ei enää koskaan tarvita.

Toukokuun viimeinen viikko tuo siis koteihin läjän tavaraa, jota siellä ei aiemmin ole ollut. Kävikö teilläkin näin? Mitä teitte tavaroille?

Rutiinit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan!

Huom! Jutun kuvituksena on autenttista materiaalia kodistamme kirjoittamisen hetkellä.

Meidän perhe on elänyt nyt jo pari viikkoa poikkeustilanteessa. Puoliso jäi etätöihin jo kaksi viikkoa sitten, kuopus on ollut jo viikon pois päiväkodista flunssaoireiden takia ja esikoinen oli maanantaina viimeistä päivää koulussa. Sekä omia että lasten harrastuksia vältettiin jo viime viikolla, koska myös minä olen ollut kipeänä. Maanantai-iltana selvisi, että koko Suomi menee käytännössä kiinni, ja poikkeusolot tulevat jatkumaan vähintään kuukauden, vaikka oma arvioni on, että todellisuudessa tässä menee ainakin kesään asti.

Vähän on jäänyt sekä siivous että lukeminen kesken…

Nämä pari viikkoa ovat johtaneet siihen, että tässä on elelty jonkinlaisessa välitilassa, kun on ollut epäselvää, miten arki oikein tulee järjestymään. Olemme olleet kotona vähän kuin lomalla, vähän kuin arjessa. En ole pitänyt normaaleista arkirutiineista kovin tiukasti kiinni, ja toisaalta osa niistä on nyrjähtänyt raiteiltaan myös näiden poikkeusolojen takia. Tästä on seurannut se, että koti on nyt sotkussa, projektit levällään pitkin lattioita ja jokapäivänen ruokahuolto on muuttunut stressaavaksi, koska emme olleet sopineet, kuka on vastuussa ruuanlaitosta. Eilen totesin, että NYT on aika miettiä päivään selkeä lukujärjestys, suunnitella ateriat ja pitää entistäkin tiukemmin kiinni arkirutiineista. Jos jatkan edes kuukauden tällaisella epämääräisellä puolilomailusysteemillä, koti on pian karmeassa kunnossa, ja asukkaat entistä stressaantuneempia.

Unohdin tiskirutiinin ja tilanne on heti tämä.

Tajusin myös, että arkirutiineista tulee erilaisia kuin tavallisesti, sillä koko perhe on yhtä aikaa kotona viikkoja yhteen kyytiin. Yleensä laitan päivisin vain kevyen salaatin itselleni, mutta nyt on tehtävä lämmintä ruokaa kaksi kertaa päivässä. Sen lisäksi, että nyt voi tehdä niitä kotiprojekteja, jotka normaalissa arjessa jäävät helposti tekemättä, on lisäksi pidettävä huolta siitä, että arki rullaa muuten. Seuraava lista ei ole täydellinen, mutta arvioin, että ainakin nämä asiat ovat tärkeitä arjen sujumisen kannalta:

  • Lukujärjestys kotikoulua käyville lapsille. Vaikkei olisi lapsia, niin lukujärjestys voi silti olla hyvä idea, jotta arjessa pysyy rytmi.
  • Koko perheen ruokasuunnittelu. Tästä ei ole haittaa muillekaan, etenkin kun kaupassa ei ole nyt hyvä juosta joka päivä.
  • Välttämättömien arkirutiinien pyöritys: tiskit, pyykit, siivous
  • Jonkinlainen päivittäinen tavaroiden palauttelu paikoilleen. Kaikkien ollessa koko ajan kotona, tavarat tuntuvat leviävät ympäri kotia muutamassa minuutissa.
  • Kauppalistojen, -tilausten ja kaupassa käymisten suunnittelu. Ei rampata ihmisten ilmoilla, ellei ole pakko.

Kävely omalla vastuulla.

En ole vielä noita kaikkia toteuttanut, olen vasta tunnistanut ongelman. Muutaman päivän perusteella on kuitenkin selvää, että tässä tilanteessa fiiliksen mukaan ajelehtiminen ei ole se paras ratkaisu. Olen nähnyt myös vastakkaista linjaa, jossa ajatuksena on että ankeista poikkeusajoista selviää paremmin, kun höllää vähän kaikesta: ruutuajoista (omasta ja muiden), karkinsyönnistä, nukkumaanmenoajoista ja muista rutiineista. Tämä lienee makuasia ja persoonallisuuskysymys, mutta kokeiltuamme muutaman päivän tällaista vapaampaa menoa, olen nopeasti tullut siihen johtopäätökseen että meidän perhe hyötyy ennustettavuudesta. Päivässä pitää olla rytmi ja toistuvia rutiineja, jotta ensinnäkin kaikki tarpeellinen tulee hoidettua ja toiseki jotta koti pysyisi kaikille viihtyisänä paikkana niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kotioloissa nimittäin jatketaan vähintään huhtikuun puoleen väliin, mutta epäilen vahvasti, että Suomi olisi siinä vaiheessa vielä valmis palaamaan takaisin normaaliin. Kotiin kannattaa siis panostaa, koska siellä vietetään paljon aikaa.

Mitkä ovat niitä rutiineja, joista olette huomanneet olevan eniten hyötyä? Jakakaa parhaat vinkit kommenteissa!

HUOM! Jos kaipaat koronakaranteeniin lukemista, seuraa Arkijärki-blogia facebookissa, niin huomaat uudet päivitykset heti kun ne ilmestyvät. Kannattaa myös seurata blogin Instagram-tiliä, jonka stooriessa vinkkaan uusista postauksista, ja jossa muutenkin on materiaalia ja kuvia, joita blogissa ei välttämättä ole. 

Oho, koulu alkaa ihan just

No niin, parin päivän päästä pitäisi taas olla kaikki penaalit ojennuksessa ja tarvittavat koulukamppeet kasassa. Aloin tänä aamuna perehtyä asiaan. Ainakaan penaali-, kynä- ja kumiosastolle ei tarvitse hankkia mitään lisää. Minusta tuntuu, että alakoululaisten pöydällä kirjoitusvälineet lisääntyvät itsekseen. Kyniä ynnä muita on niin paljon, että niillä varustaisi tarpeen vaatiessa koko luokan, luulisin. Oletteko huomanneet tätä ilmiötä? Muistan, kuinka aina omassa lapsuudessa mentiin ennen koulun alkua Tiimariin, ja ostettiin uudet kynät ja kumit. Mutta nykylapsilla ei tunnu olevan tarvetta. Kontaktimuovia on sen sijaan hankittava, viime vuoden rulla on jo käytetty loppuun.

Lapsen koulussa on kaikilla oltava sisätossut tai kengät, sukkasilla ei saa kulkea. Viime vuonna yritin tilata nettikaupasta mieluisat sisäkengät, mutta onnistuin ostamaan kaksi numeroa liian suuret. Puoliso heitti epähuomiossa laatikon pois ennen kuin kengät ehdittiin palauttaa, joten oli pakko tilata uudet, ja säästää ne liian isot odottamaan parempia aikoja. No, tänään kävi ilmi, että nyt koko on oikea. Lapsen jalka on 12 kuukauden aikana kasvanut täsmälleen kaksi numeroa, ja viime vuoden hutiostos tulee suoraan käyttöön. Olin aika tyytyväinen, ettei tämän asian takia tarvinnut tehdä yhtään mitään.

Uudet ja vanhat.

 

Sen sijaan vaatteet on kesän jäljiltä käytävä läpi sekä esikoisella että kuopuksella. Tämän poikkeuksellisen hellekesän vuoksi suurin osa vaatteista on ollut pitämättä koko loman ajan. Epäilen, että iso osa niistäkin on ehtinyt jäädä pieniksi. Minusta tämä lomien loppuminen on hyvä vaihe käydä vaatteet läpi, jotta näkee mitä vaatteita täytyy syksyn aikana vielä hankkia lisää. Vaatevaraston ei tietenkään tarvitse olla täydellinen juuri sillä sekunnilla kun koulun ja päiväkodin ovet aukeavat, mutta tämä on hyvä kohta tehdä inventaario, poistaa pieneksi jääneet ja tehdä lista puutteista. Tiedän esimerkiksi, että yhdet välikausihousut on hankittava, mutta niitä tuskin tarvitaan ennen syyskuun loppua, joten on tässä vielä aikaa.

Vaatteiden suhteen olennaisinta on käydä läpi ne kamppeet, joita ihan varmasti tarvitaan syksyn aikana: sadevaatteet, kumisaappaat, lenkkarit (tai mitkä ovatkaan lapsen normaalit ulkokengät), välikausivaatteet, sukat ja olennaisimmat sisävaatteet. Jos esimerkiksi kengät ovat jääneet pieniksi, on aika todennäköistä, että tarvitaan myös isompia sukkia.

Sitten on sitä kaikkea muuta tilpehööriä, josta huolehtiminen sopii hyvin tähän saumaan. Nämä sitäpaitsi koskevat sekä aikuisia että lapsia. Onko matkakortilla rahaa? (Onko matkakorttia ylipäänsä hankittu… no ei ole mutta pitäisi.) Onko harrastusvälineet kunnossa? Harrastusten maksut maksettu? Reseptit uusittu? Kalenterimuistutukset tehty? Nyt on myös hyvä hetki laittaa jo valmiiksi kalenteriin tulevan lukukauden lomat, eivätpähän sitten ainakaan pääse yllättämään. Laitan itse sähköiseen kalenteriini myös kaikki viikoittain toistuvat harrastukset kerralla koko vuodeksi hälytysten kera. Tällä systeemillä kalenteri on mahdollisimman ajan tasalla jo etukäteen.

En ota tästä kaikesta mitään hirveää stressiä, mutta yritän hoitaa ne kuitenkin tämän viikon aikana. Joko teillä on kalenterit ojennuksessa ja kynät valmiina penaalissa?

Koulu loppuu – 5 kohdan muistilista

Suurin osa kouluista sai lukukautensa päätökseen viime viikonloppuna. Tällä tsekkauslistalla säästää itseltään sekä vaivaa että roinaa syksyn tullen!

  1. Tyhjennä reppu, oma tai koululaisen. Ensinnäkin tämä varmistaa, ettei reppuun jää mitään kirjaimellisesti homehtumaan. Toiseksi syksyllä on mukavampi aloittaa, kun repusta ei ensin tarvitse kaivella edellisvuoden sälää pois. Tarkista samalla, onko reppu käyttökunnossa vielä syksyä varten, ja putsaa pohjalle levinneet pillimehut pois.
  2. Päätä, mitä teet vanhoille kirjoille. Kannattaako ne säästä vai heittää pois? Ajattelen niin, että jos on varmaa, että kirjalle on vielä käyttöä, se kannattaa säästää. Toisin sanoen niin kauan kuin lukio on kesken, ei tietenkään kannata heittää mitään pois. Mutta tarvitseeko ala-asteelta säästää jokaista täytettyä tehtäväkirjaa ja vihkoa? Koulukirjoja voi toki säästää muistoksi, mutta kun ottaa huomioon, että peruskoulu kestää yhdeksän vuotta, sinä aikana kertyvä kirjamäärä vaatii valtavasti tilaa. Käyttäisin säästämisessä malttia ja harkintaa.
  3. Päätä, mitä tehdä kuvataidetöille, käsitöille, ryhmätyötuotoksille ynnä muille vastaaville. Alakoululaiset kuskaavat kotiin toukokuun viimeisellä viikolla varsin kunnioitettavan läjän kaikenlaisia piirustuksia ja muita, mitä koulussa on vuoden aikana tehty. Näiden suhteen tilanne on sama kuin kirjojenkin. Kannattaa harkita, pitääkö kaikki säästää. Jos perheessä on tapana säästää piirustuksia ym., niin pinosta voi valita vaikkapa pari hienointa ja arkistoida ne.
  4. Päätä, missä todistuksia säilytetään. Jos sinä tai lapsesi on saanut todistuksen, päätä sille paikka, jossa se säilyy siistinä ja tallessa. Alakoulun todistuksia ei oikeastaan tarvitse mihinkään, mutta ymmärrän hyvin, että lapsen todistukset on kiva säästää muistona koulutiestä. Jos taas olet itse vastikään saanut päättötodistuksen koulusta, sen säästäminen on erittäin tarpeellista, sillä todistusta tarvitaan mm. jatko-opiskelupaikkaa tai joskus myös töitä hakiessa. Päätä siis mikä on se paikka, jonne todistukset laitetaan. Ei välttämättä ole huono idea skannata tai valokuvata todistusta samantien, jotta sen voi tallettaa digitaalisesti.
  5. Suunnittele kesäläksyt. Luulenpa, ettei kovin monesta koulusta anneta Suomessa kesäläksyä. Mikäli läksyä kuitenkin on, tai jos suunnitelmissa on itseopiskelua kesän aikana, niille kannattaa uhrata minuutti tai pari ennen kuin aivot siirtyvät lopullisesti lomamoodiin. Jos opiskelu vaatii toimia pitkin kesää, voi olla hyvä idea laittaa itsellensä muistutukset kalenteriin nyt.

Tekemätön päätös muuttuu nopeasti roinaksi.

Roina on tekemättömiä päätöksiä.

Olen oppinut tyhjentämään sekä omat että lasten reput pikimmiten. Kokemukseni mukaan juuri silloin kun se jää tekemättä, repusta löytyy kahden viikon päästä banaani tai puoliksi syöty juustovoileipä. Tuossa listassa on paljon päätöksentekoa, mutta toisaalta ylimääräiset tavarat ovat yleensä myös tekemättä jääneitä päätöksiä. Lukukauden päättyessä kotiin kulkeutuu lähes koko pulpetin sisältö, ja paljon muutakin. Nämä tavarat kannattaa käsitellä tavarataitojen mukaan: roskat suoraan roskiin, samoin kaikki se epämääräinen sälä josta kukaan ei enää muista mitä varten se oikein oli säästetty. Kirjojen suhteen tarveharkintaa. Ajattelin itse säästää hyvin vähän. Viimeistään syksyllä, kun uudet kirjat täyttävät repun, vanhat voi heittää pois. Jos näitä päätöksiä ei tee nyt, ne ovat edessä myöhemmin.

Minulla alkaa omat paperit olla jo hyvällä mallilla, mutta pähkäilen vielä, millä tavalla lasten paperi kannattaisi järjestää. Ottaisinkin mielelläni hyviä vinkkejä vastaan: millä tavalla olette säästäneet alakoululaisten todistukset sekä muut kouluun liittyvät paperit? Onko käytössä mappi, lokero vai jokin muu systeemi? Piirustukset säästää riippukansioon, mutta mihin teidän kokemuksen mukaan nämä muut kannattaisi säästää?