Viikon vinkit: uusi keksintö, muovin vähentäminen ja kestävät ruusut

Tässä uutisessa kerrotaan kahdesta nuoresta suomalaisesta naisesta, jotka ovat keksineet muovia vastaavan materiaalin, joka on silti biohajoavaa. Tässä on kaikki kohdallaan! Tätä pitäisi hehkuttaa enemmänkin. Toivon sekä keksijöille että tuotteelle runsaasti rahoitusta sekä muutenkin kaikkea hyvää, juuri tällaisia innovaatioita maailmassa tarvitaan. (IL)

MeNaisten toimittaja on kirjoittanut pitkän jutun siitä, miten jokainen voi vähentää muoviroskaa omalta osaltaan. Jutussa on paljon käytännöllisiä vinkkejä, joita voi noudattaa sekä sitten pari vähän vähemmän käytännöllistä. Mietin kuitenkin esimerkiksi ruokien pakkausmateriaaleja: Helsingissä sekajäte poltetaan energiaksi. Jos siis ostaa vaikka jauhelihan irtomyynnistä ja se pakataan paperiin, se poltetaan samoin kuin tiskistä ostettu muovipakkauskin. Onko tässä hirveästi eroa? Ostan jugurttini voittopuolisesti pahvipakkauksissa, mutta koska tyhjien tölkkien peseminen on työlästä, laitan ne sekajätteeseen enkä kartonkikeräykseen. Tässä suhteessa en näe eroa muovin ja pahvipakkauksen välillä. Tässä on tietenkin sellainen kohta, jossa pitäisi taas itse ryhdistäytyä.

Eilisen jäljiltä lienee monet olohuoneet pullollaan ruusuja. Nämä vinkit ovat peräisin äitienpäivältä, mutta uskoisin että ruusun näkökulmasta on ihan sama, onko kyseessä äitienpäivä vai valmistujaisjuhlat. Näillä vinkeillä saa ruusut kestämään, jutun mukaan vaivaa nähden jopa pari viikkoa. (YLE)

Viikon vinkit: Meriroskis, muovinkierrätystä ja vaatekomeron järjestystä

EDIT: Nyt myös linkki mukana! Tiesittekö, että on keksitty meriroskis, joka imee vettä sisäänsä ja siivilöi siitä muovia? Minusta on huikeaa, että tällainen keksintö on, ja että sellainen on laitettu myös Helsingin edustalle. Kaksi kappaletta tuntuu vain kovin vähältä, miten näitä voisi saada lisää? Jos systeemi toimii, voisivatko ihmiset ruveta meriroskiskummeiksi, ja osallistua näiden rahoittamiseen? Minä ainakin olisin valmis siihen. Juttu on kiinnostava muutenkin, mikäli muovijätteen vähentäminen Itämerestä kiinnostaa. (YLE)

Jatketaan muoveilla. Miksi muovin kierrättäminen on niin vaikeaa ja miten nämä haasteet ylitetään? Allekirjoitan näistä ”tekosyistä” monta, enkä tällä hetkellä kierrätä muovia. Tuntuu että siihen pitäisi taas ruveta, mutta tosiasia on että onhan se työlästä. Tosin ns. oikein tekeminen usein on. (YLE)

Tässä kuvapitoisessa jutussa on ihan käteviä vinkkejä vaatekaapin järjestämiseksi. Parhaiten näistä on hyötyä, jos käytössä on vaatekomero, tavallisessa kaapissa ei välttämättä ole näille ratkaisuille tilaa. (Iltalehti)

Viikon vinkit: Itämeren muovit, eettistä muotia sekä kirjojen kierrätystä

Kun lukee tätä YLEn uutista Itämeren mikromuovitilanteesta, tulee sekä toiveikas että epätoivoinen olo. On hienoa, että asia on ymmärretty ja sen eteen toimitaan, mutta asiat etenevät välillä hirveän hitaasti. Tämä artikkeli on hyvä yleiskatsaus tilanteeseen.

Muodin tuotannossa on vaikea sanoa, mistä vaatteet tulevat ja miten ne on tehty, sillä yritykset eivät ole kovin innokkaita paljastamaan tuotantoaan. Iltalehti referoi raporttia, joka rankkaa vaatemerkkejä sen mukaan, miten eettistä niiden tuotanto on. Mielenkiintoista on että yritys, jota pidetään usein esimerkkinä kaiseta pahasta, H&M, onkin parhaiden joukossa – mikä ei toki vielä tarkoita sitä, että yrityksen saama tulos olisi hirveän hyvä. Sen sijaan pohjalta löytyy niin halpamerkkejä kuin kalliitakin. Tämä on kuluttajan kannalta ihan älyttömän turhauttavaa. Kun edes hinta ei kerro mitään siitä, millaisissa oloissa vaatteet on tuotettu, jää vaatteiden eettisyys täysin oman aktiivisen salapoliisityön ja fiiliksen varaan. (Iltalehti)

Kirjat ovat kierrättäjän murheenkryyni, koska niitä ei meinaa saada liikkumaan millään. Tässä jutussa on hyvät perusohjeet siitä, miten kirjoja kannattaa säilyttää, sekä siitä mitkä kirjat tällä hetkellä myyvät ja mitkä eivät. Varmasti tämäkään ei ole mikään täydellinen lista, mutta suuntaviivoja ainakin saa. (Kodin Kuvalehti)

Viikon vinkit: Hedelmien säilytyksestä, muovilla päällystämisestä sekä sähkökatkoista ja katastrofeista

Tässä on mielenkiintoinen juttu hedelmien ja vihannesten säilyttämisestä. Minulle mukana oli ihan uutta asiaa, en ole esimerkiksi koskaan ajatellut että appelsiinit viihtyisivät kylmässä! (YLE)

Päällystäisitkö kotiasi muovilla? En tiennytkään, että sellainenkin vaihtoehto on olemassa. Tässä artikkelissa pohditaan onko muovin käyttö sisustuksessa turvallista. Mahdollisesti kyllä, mutta täytyy sanoa että minua vähän arveluttaisi silti. (YLE)

Syysmyrskyjä odotellessa voi varautua sähkökatkoihin. Minusta nämä ohjeet ovat hyvät ja järkevät. Useimmiten myrskyn tulo pystytään ennakoimaan, jolloin varautuminen sopivalla ruualla ja puhelimen vara-akuilla on erittäin järkevää. (YLE)

Vielä suurempien katastrofien varalta vinkataan, että oman langattoman verkon vapauttaminen kaikkien käyttöön hädän hetkellä saattaa pelastaa ihmishenkiä. Asia, joka ei yleensä tule edes mieleen mutta on täysin järkeenkäypä tarkemmin ajatellen. (Tekniikka ja talous)

Viikon vinkit: tahranpoistoa, kemikaalien välttämistä ja mikromuovia

Kesäisiä tahranpoistovinkkejä voi lukea tästä YLEn jutusta. Olen tänä kesänä tutustunut uuteen, todella vaikeasti poistettavaan tahraan: saippuakuplien aine. Sitä kun roiskuu vaatteille, ei lähte pois millään. Noissa kupla-aineissa on varmaan eroa, mutta meille on sattunut sellainen, mikä tarraa kiinni kuin synti. Valkoisen paidan sain valkaistua kloritella. Samoin jos tahrat saa pesuaineeseen likoamaan parin tunnin sisällä, ne näköjään lähtevät. Mutta värillinen vaate, johon aine on ehtinyt kuivua kiinni, on lopullisesti pilalla. Ajattelin vielä kokeilla keittämistä, mutta olen skeptinen sen suhteen. Onko teillä samoja kokemuksia?

Haitallisten tai mahdollisesti haitallisten kemikaalien välttäminen on aina ajankohtaista. Asiantuntija antaa yhdeksi vinkiksi liikojen roinien välttämisen, etenkin muovisten tavaroiden. Siinäpä erinomainen neuvo, josta on paljon muutakin iloa! Artikkelissa kerrotaan muitakin helppoja tapoja. (YLE)

Olen käyttänyt elämässäni lukuisia mikromuovia sisältäviä kosmetiikkatuotteita, ennen kuin havahduin mikromuovin aiheuttamiin ongelmiin. En siis ole käyttänyt niitä enää muutamaan vuoteen. En osaa arvioida, kuinka iso merkitys kosmetiikalla on kokonaisuudessa. Jos kuitenkin liikenne tuottaa sitä myös, olisin taipuvainen arvelemaan, että sen osuus on merkittävämpi, kuin kasvoille tarkoitettujen kuorinta-aineiden. Toisaalta, jos voi tehdä jotain, miksei tekisi. Tämä artikkeli mikromuoveista on selkokielinen ja informatiivinen, suosittelen. Ongelma ei koske pelkästään meriä, vaan nykyisin suomalaisista järvistä löytyy mikromuoveja myös. (Maaseudun tulevaisuus)

Viikon vinkit: Kondolle kritiikkiä, kuukuppien menestystarina sekä kulttuurivinkki

Kaikkia Konmari ei hurmaa. Psykologian emeritusprofessorin mielestä Kondolla on vähän turhat kovat väitteet kirjassaan. Hänen mukaansa ihminen ei yhdellä siivouksella muutu, ja sotkuinen huone ei välttämättä kerro mitään siitä, miten hyvin ihmisen ajatukset ovat järjestyksessä. Itse sanoisin, että asiat linkittyvät toisiinsa, mutta olen samoilla linjoilla proffan kanssa, että ”elämänmullistava” on aika paljon luvattu. (Keskisuomalainen)

Tulin tästä uutisesta tosi hyvälle mielelle: suomalainen nainen perusti firman, joka tekee kestokuukautissuojia, ja nyt bisnes kukoistaa perustajan ollessa edelleen alle 40-vuotias. Lisäksi voin aidosti suositella noita Lunette-merkkisiä kuukuppeja. Ne ovat lajissaan todella hyviä. (YLE)

Onkohan tämä Arkijärki-blogin ensimmäinen kulttuurivinkki? Kiasmassa on syyskuun puoliväliin asti Choi Jeong Hwan näyttely, jonka teokset on tehty muovista. Teokset ovat jotenkin hiljentäviä. Valtavan kokoisia muovimassoja, joissa krääsä järjestäytyy kauniiksi kuvioiksi. Yhtä aikaa ihmeellisen kauniita, mutta lähempää katsottuna jotenkin hirveitä. Osaan teoksista saa koskea ja kävijät saavat rakentaa muovista omia rakennelmiaan. Mustan huoneen keskellä valtava läjä värikkäitä palikoita on todella houkutteleva sekä lapsille että sillä lailla orientoituneille aikuisille, mutta tunnin askartelu muovin hajun keskellä saa miettimään, minkä määrän kemikaaleja on siinä ajassa ehtinyt hengittää. Suosittelen näyttelyä silti. (YLE, Kiasma)

IMG_3657

Tällaisen minä tein. Veistoksen kolmiulotteisuus ei käy kuvasta täysin ilmi. Tässä on liikkuvia osia, sisällä on ontto tila ja teos on symmetrinen kaikilta puolilta.

Muovihaasteen tulokset

Viikko sitten aloitin muovijätteen lajittelun omassa kodissani ja haastoin samalla teidät kaikki mukaan. Nyt on viikko mennyt ja seuraavassa havaintoni kokeilusta.

Ensinnäkin olin todella yllättynyt siitä, että viikon aikana täyttyi vain yksi kassillinen muovia. Tämä johtui varmaan ensisijaisesti siitä, että keskityin laittamaan pakkaukset fiksusti sinne kassiin. Kaikki viilipurkit sisäkkäin, lihapakkaukset sisäkkäin ja kannet pystyy reunaa vasten. Tällä systeemillä roskiksen täyttymiseen meni normaalia enemmän aikaa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että roskien vieminen ei tule olemaan niin työlästä kuin ennakoin. Viikon aikana on todellakin mahdollista tehdä yksi roskisreissu hieman normaalia pidemmälle.

Harventuneesta tahdista johtuen pakkausten peseminen nousi yllättäen tärkeäksi. Tähän saakka roskat on viety ehkä joka toinen päivä, eikä siinä ajassa mikään ehdi ruveta haisemaan. Viidessä päivässä tilanne on eri. Luulin, että muovit pitää pestä jatkokäsittelyn takia, mutta näköjään ne kannattaa pestä ihan oman mukavuuden vuoksi. Tämä ärsyttää minua, en haluaisi käyttää aikaani pakkausten huuhteluun, enkä myöskään haluaisi täyttää niillä tiskikonettani, joka tulee täyteen ilman muoviakin. Kenties joku kompromissi olisi ratkaisu.

Luulin aluksi, että keittiössä ei tarvitsisi sekajäteastiaa, sillä suurin osa roskista on muovipakkauksia. Viikon jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että sekajätekin tarvitaan. Sitä tulee varsin vähän, mutta on hankalaa jos roskaa ei saa käsistään oikeaan paikkaan juuri sillä hetkellä kun se syntyy. Tarvitaan siis uudelleenjärjestelyjä roskiskaapissa. Joudun joko hankkimaan kaksi pienempää astiaa yhden ison tilalle, tai kehittämään jonkun muun systeemin. Palaan asiaan kun ratkaisu on valmis.

Minä tulin todistaneeksi itselleni, että muovin lajittelu on paljon helpompaa kuin etukäteen kuvittelin. Etenkin jos HSY tuo muoviastian roskiskatokseen jossain vaiheessa vuotta, muovin keräys muuttuu samanlaiseksi automaatioksi kuin kaikki muukin lajittelu tällä hetkellä.

Kertokaa miten teillä meni? Onnistuiko lajttelu? Millaisia ogelmia tuli vastaan? Ja ennen kaikkea, kuinka moni kokeilu muuttunee pysyväksi? Olisi tosi kiinnostavaa kuulla teistä kaikista, jotka ilmoittautuivat haasteeseen mukaan viikko sitten!

HSY osallistuu muovikeskusteluun

Minusta on aina ilahduttavaa, kun jokin julkinen toimija osallistuu keskusteluun asiakkaiden kanssa, ja vielä tekee sen hyvin. Tänä aamuna HSY oli lisännyt oman kommenttinsa muovinkeräyksestä käytyyn keskusteluun. Näin he kirjoittivat:

”Terveiset HSY:stä, bongasimme tämän keskustelun ja jos sopii, kommentoimme sitä omasta puolestamme pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen näkökulmasta.

Muovipakkausten keräyksestä kierrätyspisteissä vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Se on määritellyt muovipakkauspisteiden lukumäärän. HSY:n kierrätyspisteet liitettiin osaksi Ringin verkostoa vuoden 2016 alussa. Näin siksi, että uuden pakkausasetuksen myötä vastuu kuluttajapakkausten keräämisestä siirtyi tuottajille (=teollisuudelle ja pakkaajille).

Muovinkeräyksen alkaminen taloyhtiöissä hämmentää ilmeisen monia. Aloitamme siis toukokuussa muovipakkausten keräyskokeilun niillä pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kiinteistöillä, jotka ovat tähän asti olleet energiajätekeräyksemme asiakkaita. Keräys ei ole kuitenkaan pakollista, joten kannattaa tarkistaa omalta isännöitsijältä, onko oma taloyhtiö mukana keräyksessä. Korvaamme kevään ja kesän aikana taloyhtiöiden energiajäteastiat muovipakkausten keräysastioilla. Lisäinfoa löytyy nettisivuiltamme, http://www.hsy.fi/muovipakkaukset. (Täytyypä muuten ottaa meidän nettisivut syyniin, josko muovinkeräysasia saataisiin paremmin näkyviin. Kiitos palautteesta!)

Käynnistimme energiajätteen keräyksen kymmenisen vuotta sitten tilapäiseksi palveluksi. Tuolloin pääkaupunkiseudulla ei ollut laitosta, jossa jätettä olisi voinut hyödyntää energiaksi. Energiajäte kuljetettiin Lahteen kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Nyt kuljetamme energiajätteen samaan paikkaan kuin sekajätteen eli Vantaan Energian jätevoimalaan. Muovipakkaukset kerätään sen sijaan uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

Toivottavasti nämä selostukset avaavat asiaa vähän. Kannattaa muuten seurata meitä Twitterissä ja Facebookissa, jos kierrätys- ja ympäristöasiat kiinnostavat! Ja palautetta ja kysymyksiä otamme tietysti aina mielellämme vastaan.”

Täytyy sanoa, että minulta on mennyt tuo taloyhtiöiden muovinkeräys aivan ohi. Meillä oli aikanaan energiajäte, joten ilmeisesti nyt sitten ilmestyy jossain vaiheessa muovinkeräys. Se on kyllä sitten niin, ettei muovin lajittelua voi siinä vaiheessa enää mitenkään välttää. Olen hyvin ilonen että näin on. Toisaalta harmittaa, että tämä on tällaista tempoilua. Voisin kuvitella, että jos ei ole asiaa aktiivisesti seurannut, saattaa lajitella vähän miten sattuu, kun systeemit muuttuvat näin nopsaan. Mutta viime kädessä tärkeintä on, että mahdollisimman iso osa jätteestä menee uudelleen käytettäväksi.

Ajatuksia roskista

Olen yhden päivän lajitellut muovit erikseen sekajätteestä, ja siinä ajassa herkistynyt ihan uudella tavalla kaikelle sillä, mitä päivän aikana heitetään roskikseen. Päivän aikana syntyy aika runsaasti roskaa, kun siihen alkaa kiinnittää huomiota: talouspaperiarkkeja, pumpulipuikkoja, pumpulilappuja, lääkepakkauksia, vaippoja, lasinen kosmetiikkapullo, sanomalehtiä, maitotölkkejä, biojätteitä, pahvipakkauksia, muovipusseja (jotka säästän jatkokäyttöä varten), viilipurkkeja, viiipurkin kansia… Tavallisia, arkisia asioita.

Hyvä uutinen on se, että näistä valtaosa kerätäään ja käytetään uutena materiaalina tai energiana. Puhtaasi kaatopaikalle menevää jätettä tuosta edellisestä määrästä taitaa olla vain tuo lasinen pullo, jota ei voinut laittaa lasinkeräykseen. Sitten minulla on vielä kassillinen tekstiiliä, jonka olen päättänyt toimittaa jonnekin, en ole vielä ihan varma minne.

Kun alkaa kiinnittää omiin roskiinsa huomiota, niiden määrä tuntuu kasvavan. Sitten saattaa seurata ahdistus, että täytän tämän maailman roskilla ja apua maailma tuhoutuu. Etenkin kun tulee vastaan sellaista, mitä ei voi suoralta kädeltä kierrättää, lajitella tai käyttää uudelleen. Silloin on hyvä muistaa, että halvaantuminen ei auta asiaa. Kuuntelin eilen erästä minimalismi-podastia, jossa muistutettiin tästä asiasta. Kun on halu tuottaa minimaalinen määrä jätettä, tuollainen halvaantuminen saattaa iskeä. Sitten säästää kotonaan tavaroita, joita ei tarvitse eikä halua, koska pelkää että ne päätyvät vain suoraan kaatopaikalle jos ne heittää roskiin. Silloin kannattaa muistaa, että jos tavarasta ei luovu, sitä vain järjestää kaatopaikan omaan kotiinsa.

Se ei ole yhtään sen parempi ratkaisu. Vaikka roskiin heittämisen pelossa hautoisi kotonaan ties mitä, kyse on viime kädessä vain todella pitkälle lykätystä päätöksenteosta. Nimittäin sitten kun meistä aika jättää, joku muu heittää ne samat rojut roskiin joka tapauksessa. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi ruveta tämän takia raivopäänä raivaamaan, vaan sitä, että roskan tuottamisen pelossa ei ole järkevää säilytellä kotonaan silkkaa romua.

Olen tullut samaan tulokseen kuin tuossa kuuntelemassani podastissa: olennaista ei ole se, että välillä jotain menee ihan vaan kaatopaikkallekin. Olennaisempaa on se, että suurin osa jätteestä tulee kierrätettyä ja uusiokäyttöön tavalla tai toisella. Tämä muoviasia on saanut aikaan pienimuotoisen jäteherätyksen omassa päässäni, ja aivan taatusti kiinnitän entistä enemmän huomiota jätteen minimoimiseen alunperinkin. Otan askeleen kerrallaan, en yritä kaikkea kerralla. Jos muovin lajittelu rupeaa tässä viikon aikana sujumaan hyvin, voin seuraavaksi paneutua siihen, millä tavoilla saisin helposti vähennettyä jätteen määrää ennen kuin se edes menee roskikseen.

Muovihaaste! Tule mukaan!

Olen aivan ällistynyt, kuinka moni teistä ilmoitti muovipostauksen kommenteissa lajittelevansa muovijätteen erikseen ja vievänsä sen omaan keräykseen. Joukossa oli monia, jotka joutuivat näkemään paljon vaivaa tämän takia. Noita kommentteja oli inspiroivaa lukea. Vaikuttaa siltä, että jos muovinkeräystä kunnallisella tasolla tehostettaisiin, todella moni kierrättäisi muovitkin säntillisesti.

Kun asiaa rupesi selvittelemään, tietoa löytyi. Tässä YLEn artikkelissa on paljon tietoa siitä, mitä kierrätysmuoville tapahtuu. Artikkelin mukaan jokainen suomalainen tuottaa 15 kiloa muovijätettä vuodessa. Ajatelkaa, jos tästä saataisiin edes puolet hyötykäyttöön! Kyllähän se energiaksikin palaa, mutta toisaalta muovin kierrättäminen vie vain 15% siitä energiasta, verrattuna uuden muovin valmistamiseen öljystä. Tässä toisessa YLEn artikkelissa on kattavasti koottu yhteen, miten kierrätys käytännössä toimii, ja mitä kaikkea muovinkeräykseen voi laittaa.

Innostuin tästä aiheesta niin, että haastan kaikki kierrättämään talouden muovijätteet tämän viikon ajan. Kokeillaan porukalla, miten tämä onnistuisi, miten paljon vaivaa se vaatisi ja olisiko ylipäätään mahdollista. Lähimmän muovinkeräyspisteen voit tarkistaa esimerkiksi täältä.

Päätin meillä hoitaa lajittelun siten, että entinen keittiön sekajäteastia muuttui muovinkeräysastiaksi. Mahdolliset sekajätteeseen menevät roskat laitetaan makuuhuoneen tai kylppärin roskiksiin. Kaikelle muulle onkin jo omat astiansa. Pientä tapojen muuttamista tulee siinä, että kun ennen olen heittänyt talouspaperit ja nenäliinat sekajätteeseen, nyt ne menevät biojätepussiin. Päätin huuhtaista selkeästi likaiset muovipakkaukset, mutta en rupea tiskaamaan mitään. Yritän pakata pussin mahdollisimman tiiviisti, pyrin siihen ettei muoviroskia tarvitsisi viedä viikon aikana kovin montaa kertaa. Otin myös sellaisen linjan, että en pyri 100% lajitteluun. Tällä tarkoitan sitä, että jos vastaan tulee niin likaista muovia, ettei se huuhtaisulla tule puhtaaksi, laitan sen sekajätteen joukkoon.

Kuka lähtee haasteeseen mukaan? Kyse on vain yhdestä viikosta – alkaa tänään 18.4. ja loppuu sunnuntaina 24.4. Kerätään viikon päästä kokemukset yhteen. Yhden viikon ajan voi kokeilla mitä vaan! Jos viikon päästä tuntuu siltä että on vaikeaa ja epäkäytännöllistä, lajittelun voi lopettaa siihen ja palata rauhassa entiseen. Jos viikon aikana vie yhden kassin muovia keräykseen, se on sopivasti. Olen itse ajatellut että muovin kierrätys on hankalaa, mutta haluan tässä haastaa myös itseni. Jos meidän naapurissa, maahanmuuttajien kimppakämpässä lajitellaan ja kiikutetaan muovit sinne sadan metrin päähän, ei se voi olla minullekaan mahdotonta. Juuri eilen näin ikkunasta, kuinka eräs toinen naapuri vei illalla muovikassillista keräyslaatikkoon – työssäkäyvä perheenäiti hänkin. Minä pystyn kokeilemaan tätä ainakin viikon.

Pystytkö sinä? Huikkaa kommenteissa jos olet mukana!