Oman järjestyksen paikka

Jutustelu Tiina Lundbergin kanssa toi mieleen aiheen, jota olen pyöritellyt mielessäni ennenkin. Hirveän usein ammattijärjestäjiltä (ja minulta myös, kuten Tiina teki) kysytään, että miten sitten pitäisi toimia, jos perheessä yksi on siisti ja muut sottapyttyjä. Tai että mitä teen, kun puoliso ei anna raivata omia tavaroitaan ja hermot menee. En ole varma, onko ammattijärjestäjä tai minun kaltaiseni arkeen erikoistunut ihminen kaikista pätevin vastaamaan, kenties asiaa pitäisi kysyä mieluummin joltain perhedynamiikkaan perehtyneeltä psykologilta.

Oma näkemykseni on, että parisuhde on aina kompromissien taidetta, ja jos toisen tavarat häiritsevät, asiasta pitäisi pyrkiä rakentavasti keskustelemaan. Jos mitään yhteistä ymmärrystä ei pystytä saamaan, epäilen, että ongelmat ulottuvat pelkkiä tavaroita syvemmälle. Periaate kuitenkin on – ja näin ymmärtääkseni suurin osa ammattijärjestäjistäkin sanoo – että jokainen keskittyköön ensisijaisesti omaan omaisuuteensa. Perheen yhteisistä tavaroista on päätettävä yhteisesti, joskin usein on alueita, joilla eri ihmisillä on enemmän intressejä kuin toisilla. Esimerkiksi meillä minä olen pääasiallisessa vastuussa lakanoiden lukumäärästä, ja puoliso puolestaan viinilasien. Minun puolestani hän saa hankkia niitä sopivaksi katsomansa määrän, ja minä puolestaan arvioin, mikä on sopiva määrä lakanoita ja tyynynliinoja tässä taloudessa.

Kaikista kompromisseista huolimatta toisen tavarat tai tapa ylläpitää järjestystä ja varsinkin sen puute aiheuttaa kitkaa perheissä. Lievitystä voi hakea sitä kautta, että keskittyy niihin alueisiin, joista oikeasti on täydellisesti itse päättämässä. Oma vaatekaappi, omat kengät, oma kosmetiikka, omat harrastustarvikkeet jne. Vaikka asuisi suurperheessä, jokaisella luultavasti on jokin pieni alue, jonka järjestyksestä saa vastata muiden häiritsemättä. Minusta on ihanaa, että kodissa yhteisten alueiden lisäksi näitä omia saarekkeita, joiden ulkonäkö sisältö ja järjestys on juuri sitä mitä minä haluan.

Tässä tietenkin pätee vastavuoroisuusperiaate. Jos minä saa järjestää vaatteeni juuri niin kuin haluan, puolisolla on sama oikeus. Vaikka oma kaappi huokuisi avaruutta ja zeniläistä mielenrauhaa, puolison ei tarvitse pyrkiä omalla puolellaan samaan. Ainakaan silloin, jos kyse on kaapista, jonka oven saa kiinni. Minulle tällaisia oman tilan alueita ovat juuri vaatekaappi, yöpöytä laatikoineen, kampauspöytä ja yksi kaappi vessassa. Yhteisiä alueita, jotka kuitenkin saan järjestää ihan niin kuin tykkään, on mm. liinavaatekaappi, lipaston sälälaatikko sekä meidän komero. Viimeisin sisältää aika runsaasti myös puolison omia tavaroita, mutta hänelle ei ole juurikaan väliä miten ne tavarat siellä on järjestetty, joten olen saanut vapaastit toteuttaa järjestämisintoani.

Nuo omat alueet ovat  kuitenkin tärkeitä siksi, että niiden avulla pysyy jonkinlainen hallinnan tunne, vaikka muut kodin asukkaat eivät samoja järjestys- tai siisteysstandardeja noudattaisikaan. Tällaisen perheen sisäiset rajanvedot siitä, millaisessa järjestyksessä tavarat pidetään, voivat olla hankalia. Tiedän, että tilanne rassaa molempiin suuntiin: jos muut sotkevat mutta itse olisi siisti, toisten sotku ärsyttää. Mutta jos itse on huoleton, mutta muut haluavat pitää paikat tip top, siitä tulee yhtä paljon paineita. Niinpä tätä oman järjestyksen logiikkaa voi noudattaa toisinkin päin; yhteisissä tiloissa on yhteisesti sovitut standardit, mutta omat kaapit saavat olla juuri niin sekaisin kuin hyvältä tuntuu.

Olisi kiva kuulla teidän kokemuksia ja näkemyksiä. Oletteko törmänneet erilaisiin odotuksiin siisteydessä? Helpottaako järjestyksen pitäminen edes omissa tiloissa? Miten näitä voi neuvotella?

Viikon vinkki: banaanikärpäsansa

Eilen lupasin että tänään ei tule viikon vinkkejä, mutta päätin nostaa tämän vanhan asian taas esiin, koska se on jälleen ajankohtainen. Banaanikärpäset ovat vallanneet keittiömme, mistä päättelen että mahdollisesti muidenkin keittiöissä pörrää tällä hetkellä kutsumattomia vieraita. Näin teet toimivan banaanikärpäsansan:

  1. Ota tyhjä astia, itse käytin tällä kertaa kierrätykseen menevää lasipurkkia. Ei tarvitse pestä.
  2. Astiaan lorautetaan balsamicoa, omenaviinietikkaa tms.
  3. Lisätään yksi spruuttaus tiskiainetta.
  4. Lisätään vettä niin, että astia täyttyy. Ei piripintaan asti.
  5. Odotellaan että kärpäset hukkuvan ansaan, jossain vaiheessa tyhjennetään ja tehdään uusi.

Tämä toimii aina. Suosittelen!

 

Elokuun viimeinen tarkistuslista: kaikki tärkeät sekalaiset

Alunperin meinasin jakaa tämänkin postauksen vielä kahtia, mutta päätin että rypistän nyt viikonloppuna kaikki loput jutut kerralla kuntoon. Ensi maanantaina olen valmiina arkeen!

Viimeisellä listalla on erinäiset kotiin liittyvät jutut. Arjessa tarvitaan kaikenlaista kampetta, jonka puuttuminen on hyvin hermostuttavaa mutta joita voi onneksi varata säästöön etukäteen. Samoin nyt on hyvä hetki kulkea koti läpi ja hoitaa sellaiset pienet korjaukset ja fiksaukset, jotka muuten jäisivät roikkumaan. Pitemmittä puheitta tässä oma listani:

  • Käy läpi kotitoimisto: onko printterissä paperia ja mustetta? Kyniä, klemmareita, kansioita, kontaktimuovia koululaisten kirjoihin? Muita toimistotarvikkeita?
  • Lataa matkakortti tai osta kausikortti joukkoliikenteeseen, jota käytät.
  • Pitääkö hankkia pattereita, lamppuja, putkenavajaa, muita siivoustarpeita?
  • Onko kotona pieniä korjaustarpeita, jotka ovat nopeasti hoidettavia?
  • Jos vietät arkena paljon aikaa autossa joko lapsia kuskaten tai omilla työmatkoilla, voi olla hyvä idea päivittää auton varustus myös: löytyykö roskapusseja, pientä purtavaa, nenäliinoja ynnä muuta?

Tällä listalla riittää tässä huushollissa tehtävää. Printterin paperi on lopussa, matkakortilla ei ole rahaa, eteisen lamppu on palanut, vessan käsisuihku vuotaa, yrttienkasvatuslaitteesta on pumppu rikki ja mitähän vielä. Ai niin, kuplavesikoneessa ei ole hiilihappoa, tyhjät pullot pitäisi viedä, lastensängystä puuttuu päiväpeitto, kylppärin matto on rikki. Tälle listalle voisi lisätä aivan loputtoman määrän asioita.

Minusta nämä tällaiset arjen pienet asiat ovat aika ärsyttäviä hoitaa, ja siksi ne jäävät usein roikkumaan. Päätin kuitenkin käyttää tämän viikonlopun hyödyksi, ja suorittaa näistä mahdollisimman monta juttua. Yritän saada aikaa ”lumipalloefektin”, niin että kun saa yhden asian tehtyä, siitä saa tsemppiä hoitaa toisen ja kolmannenkin. Huomenna ei siis ole tiedossa viikon vinkkejä, vaan paahdan täällä tämän listan kimpussa. Heti tänään suuntaan rautakauppaan ja paperiostoksille, sitten hankkimaan hiilihappoa, tyhjentämään autoa roskista kesän jäljiltä ja vaihtamaan lamppuja.

Tämän on viimeinen osa tässä improvisoidussa arki haltuun -sarjassa. Edelliset osat löytyvät täältä: vaatteet, kosmetiikka, terveys ja ruoka.

Elokuun listat jatkuvat: Ruokakaappi

No niin, nyt on henkilökohtaiset tavarat inventoitu, ja mikäli hyppäät kyytiin tässä vaiheessa, edelliset jaksot löytyvät täältä: Johdanto aiheeseen, Vaatteet, Kosmetiikka ja Terveys.

Käytyäni vielä tänä aamuna tuon oman terveyslistan läpi, totesin että vitamiinit riittävät syyslomaan saakka, mutta löysin monta avattua purkkia maitohappobakteereita, joiden päiväys on mennyt aikaa sitten umpeen. En usko, että niille on tapahtunut mitään muuta, paitsi teho on hieman saattanut laskea, joten otin nämä purnukat nyt esille ja päätin napsia ne kaikki tyhjäksi. Varmuuden vuoksi en kuitenkaan tarjoile niitä muille perheenjäsenille, vaan syön ne itse. Olen varma, että törmään syksyn aikana vielä moniin hyviin vitamiinitarjouksiin, ja täydennän kevään varastot sitten sieltä. Lisäksi varasin hammaslääkärin lisäksi hierojan. Järkeilin niin, että töitäkin jaksaa tehdä paremmin, jos niskajumi hoidetaan ajoissa kuntoon.

Tänään on ollut teemana on ruoka. Kuten hyvin tiedätte, taistelen tämän asian kanssa monella rintamalla. Toisaalta haluan vähentää hävikkiä, toisaalta haluan tehdä arjen ruokahuollosta helppoa ja kasvisten lisääminen ym. ruuan laatuun liittyvät seikat ovat tietenkin aina ajankohtaisia. Menestys näillä saroilla on ollut vaihtelevaa, mutta arjen ruokapyöritykseen voi varautua. Päätin täydentää kaapit nyt, jotta ainakin kaikki perustarvikkeet olisivat saatavilla niinä päivinä, kun on kiire eikä meinaa keksiä mitä ruokaa tekisi.

  • Käy läpi kuivakaapin sisältö, ja täydennä tarvittavat: jauhot, ryynit, pastat, riisit jne. Kaikki kuivatuotteet ovat erittäin hyvin säilyviä, joten niitä voi ostaa kerralla enemmän.
  • Kolua jääkaappi: poista vanhaksi menneet ruuat ja täydennä puutteet. Onko munia, ketsuppia ynnä muuta jääkaapissa säilytettäviä perustarvikkeita? Jos menee kauppaan, voi täydentää myös aamiaistarpeet maun mukaan ensi viikkoa varten.
  • Lopuksi vilkaisu maustehyllyyn: onko ruokaöljyä, suolaa, pippuria, sokeria jne. eniten käytettyjä aineksia?
  • Ruokien lisäksi kannattaa samalla reissulla täydentää wc-paperi-, talouspaperi- ja pesuainetarpeet, sillä niitä myydään yleensä siellä samassa kaupassa.

Periaatteessa tarkoitus on siis täydentää ruokakaapit sellaisilla tuotteilla, joita kotona eniten käytetään. Nämä tietysti vaihtelevat perheestä toiseen. Meillä menee esimerkiksi erilaisia pastoja, spagettia, oliiviöljyä, pestoa, teetä ja pikakaurahiutaleita runsaasti. Täydennän siis näitä, sekä muitakin tuotteita. Ajatukseni on se, että kaapista löytyisi hyvät tarpeet erilaisia arkiruokia ajatellen. Kesän jäljiltä on nimittäin hyllyt aika tyhjinä, sillä olemme olleet paljon poissa kotoa.

Tein jo yhden täydennysreissun, mutta en sitten kuitenkaan onnistunut ulkomuistista ostamaan kaikkea. Tänään huomasin, että meiltä puuttuu mm. tavallista suolaa. Sen sijaan huomasin täydentäneeni riisiviinietikkaa, vaikka sitä olikin jo valmiina odottamassa. Ajattelin viikonloppuna tehdä vielä toisenkin täydennysreissun, jonka seurauksena pitäisi lopulta olla kuivakaappi varsin hyvässä mallissa ottamaan syksyä vastaan.

Täytyy myös pestä jääkaappi ainakin päällisin puolin, ja järjestää se niin, ettei minnekään takariviin jää mätänemään mitään. Samoin nyt on hyvä hetki tehdä tilaa pakastimeen, ja syödä sieltä vanhoja ruokia ja marjoja pois. Sitten kun tilaa löytyy, pakastimenkin voi täyttää sillä tavalla, että seuraavan tautiaallon iskiessä ei tarvitse muuta kuin ottaa annos kerrallaan ruokaa mikroon.

Tämä on panokseni ruokajärjen palauttamiseksi tähän huusholliin! Miten teillä menee, valmistaudutteko syksyyn ruokia täydentämällä?

Elokuun kolmas tarkituslista: terveys

Tämä postaus on jatkoa sarjassa, jossa valmistaudun loman jälkeen siihen että arki taas alkaa. Aiemmat kirjoitukset: Elokuun alkuspurtti, 1. tarkistus: vaatteet sekä 2. tarkistuslista kosmetiikka.

Vaatteiden ja kosmetiikan jälkeen elokuun tarkistuslistalla on terveyteen liittyviä asioita. Minusta tämä on erinomainen vuodenaika käydä kaikenlaisissa lääkärintarkastuksissa, joissa olisi hyvä käydä säännöllisesti. Samaan aikaan on hyvä valmistautua syksyyn täydentämällä lääkekaappi ajan tasalle. Tässä tsekkilista:

  1. Varaa hammaslääkäri, optikko ja/tai muu vuositarkastus, jos et ole pitkiin aikoihin käynyt.
  2. Täydennä vitamiinivarastot pimenevää vuodenaikaa varten
  3. Tarkista, että lääkekaapista löytyy särkylääkettä, ensiaputarpeet, ja muut sellaiset itsehoitolääkkeet, joita yleensä käytät
  4. Uusi reseptit tarpeen vaatiessa
  5. Samalla kun tarkistat että lääkevarastossa on kaikki mitä tarvitaan, kerää sieltä selkeästi vanhentuneet pois ja vie apteekkiin samalla kun haet täydennyksiä.

Olen näistä jo hoitanut tuon ajanvarauksen hammaslääkärille. Voisin kuvitella, että syksy on hyvää aikaa tarkistaa myös esimerkiksi lasten silmälasireseptit koulun alkaessa, sekä muutkin vastaavat tarkastukset. Jos takaraivossa on pyörinyt, että jokin tällainen tarkistus pitäisi hoitaa, elokuu on yhtä hyvä kuukausi tehdä se, kuin mikä tahansa muukin.

Vitamiineista ajattelin ensisijaisesti D-vitamiinia, sitä lienee näillä leveysasteilla hyvä ruveta syömään samantien kun kesä on ohi. Jos käyttää säännöllisesti jotain tiettyä tuotetta, nyt on hyvä aika ostaa varastoon niin paljon, että riittää ainakin syyslomaan saakka. Minä hankin jo biotiinia, ja harkitsen jonkun monivitamiinin hankkimista myös.

Lääkekaapin tilanne on aika hyvä tällä hetkellä. Kurkkaan sinne vielä uudelleen, mutta kaikkia perustarpeita pitäisi olla. Sen sijaan jääkaapissa seilaa antibioottipullon jämä keväisen korvatulehduksen jäljiltä. Aion seuraavaksi siirtyä keittiön kimppuun, joten tuon palautan huomenna apteekkiin heti aamusta. Tulikin samalla mieleen, että myös vitamiinilaatikko täytyy inventoida. Epäilen että sinne on saattanut jäädä pyörimään jotain aika vanhoja vitamiineja, joten käytän nekin sieltä ensin pois, ennen kuin avaan uudet pakkaukset. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin sellaiset epämääräiset nuhjaantuneet pakkaukset, joiden sisältä löytyy yksi tai kaksi tablettia.

Tällä kertaa siis vähän kevyempi setti. Huomenna sitten tositoimissa keittiön kimpussa! Ruokajärki tekee paluun!

Elokuun toinen tarkistuslista: kosmetiikka

Tämä postaus on jatkoa sarjassa, jossa valmistaudun loman jälkeen siihen että arki taas alkaa. Aiemmat kirjoitukset: Elokuun alkuspurtti sekä 1. tarkistus: vaatteet.

Eilisen vaatetarkistuksen tulos: Vein tänään kesähameen pesulaan ja noudin postista lastenvaatepaketin. Totesin, että ompelijalle ei tarvinnutkaan mennä, sillä tarkemmin tutkittuani totesin ongelman poistuneen itsestään. Pakkasin suutarille menevät kengät kassiin ja nostin ne eteisen kenkätelineeseen ylimmälle hyllylle, niin että muistan ottaa ne ensi viikolla mukaan. Pyykkitilanne on hallinnassa, ja päätin heitellä kulahtaneimmat sukat roskiin niin, että pidän ne vielä kertaalleen likaisiksi. Puutteet ovat samat mitkä ennenkin: valtuutan itseni ostamaan kunnolliset syyskengät sekä kunnollisen syystakin, sitten kun sopivat tulevat vastaan.

Sitten asiaan! Tämän päivän tsekkauslistalla lukee kosmetiikka. Syy tälle kategorialle on se, että tilanne kylppärin kaapissa ei ole kovin optimaalinen tällä hetkellä. Minulta puuttuu tuotteita joita haluaisin käyttää, mutta siitä huolimatta hyllyiltä löytyy lukuisa määrä puteleita, joihin olen lopen kyllästynyt ja joista haluaisin eroon. Kosmetiikan tarkistuslista näyttää tältä:

  • Käy läpi käyttämäsi tuotteet, ja tee ostoslista ja täydennä puutteet
  • Kerää loppumassa olevat tuotteet näkyvään paikkaan, ja käytä ne systemaattisesti pois ennen kuin uusi otetaan käyttöön. Näin hyllyt pysyvät väljinä, kun samankaltaisesta tuotteesta ei ole montaa pakkausta yhtä aikaa auki.
  • Jos bongaat pilaantuneita tuotteita, heitä pois
  • Tsekkaa myös arkikosmetiikka: hammastahnat, sampoot, käsisaippuat, deodorantit jne. Jos tila antaa periksi, näitä voi hankkia hieman varastoonkin, ettei heti tarvitse lähteä kauppaan jos jokin loppuu.
  • Jos tarvetta, varaa aika kampaajalle, kosmetologille tms.

Ostoslistalleni tulee ainakin kasvovesi, puhdistusaine, seerumi, sampoo ja hoitoaine. Pitää myös ostaa pumpulipuikkoja ja vanua ja tarkistaa onko kaikissa vessoissa saippuaa ja varapullo myös. Pitkästä puutelistasta huolimatta löysin näin monta jämätuotetta, jotka lähinnä ärsyttävät olemassaolollaan:

Eilen käytin jo yhden näytepakkauksen, mutta nämä olisivat vielä jäljellä. Tuossa EkoPharman kasvovesipullossa on oikeasti Herbinaa sisällä. Ostin sen joskus halpuutusmielessä, ei ollut järin onnistunut ostos. Läträän sen nyt sitten pois pikimmiten ja ostan tuota EkoPharmaa tilalle. (EkoPharma on suomalainen luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteet ovat kohtuullisen hintaisia ja kotimaisia. Lempimerkkini!) Hiuslakka on toinen kahdesta samanlaisesta, tämä on melkein loppu. Kuivasampoo oli kokeilu, mutta pidän Batisten toisesta tuotteesta enemmän. Pullossa on ehkä puolet jäljellä. Sitten on avattuja näytepakkauksia, joista on korkea aika hankkiutua eroon. Kiehl’sin kosteusvoiteessa on SPF30, mutta en pidä tuotteesta muuten, joten käytän sen vartalovoiteena loppuun. Harmittelen nyt, etten älynnyt käyttää sitä normaalina aurinkosuojana kesän aikana. No, vielä ei ole liian myöhäistä.

Sitten, kuten kuvasta saattaa havaita, meillä on ehkä joskus ollut vauvoja. Noita vauvatuotteiden jämiä on edelleen kaapeissa. Minulla ei anna luonto periksi heittää periaatteessa käyttökelposta tavaraa roskikseen, joten päätin että menköön vaikka jalkavoiteena nuo loput. Etenkin kun jalkojen rasvaamiselle olisi tarvetta. Hyllyssä olisi ihan oikea Schollin jalkavoidekin, mutta kiellän itseäni käyttämästä sitä, ennen kuin näistä rasvoista on päästy eroon.

En tiedä teistä, mutta lomalla minusta tulee yleensä vielä normaaliakin laiskempi kaikkien kauneushoitojen suhteen. Jos olisin viettänyt lomani jossain suurkaupungin vilinässä, rutiineista tulisi ehkä pidettyä paremmin kiinni tässäkin suhteessa. Mutta kun lähinnä oleilee  mökillä tai hengailee perhekohteissa, niin jotenkin ulkonäköön panostaminen ei ole päällimmäisenä mielessä. Tästä seuraa tietynlaista ”metsittymistä”… josta päästäkseni varasin ajan kampaajalle. Näissä kaikissa kauneushoidossa tuntuu kynnys olevan siinä, että saa aikaiseksi varata ajan. Sitten kun se on tehty, tulee mentyä ja jälkeenpäin on erittäin tyytyväinen.

Tässä siis kosmetiikka & kauneus -osasto. Huomenna jatkuu terveysteemalla! Löytyykö teidän kaapeista kesän jäljiltä epämääräisiä jämäpulloja tai puuttuuko hyllystä olennaisia tuotteita?

Elokuun alkuspurtti

Elokuussa on ihan oma tunnelmansa. Pidän elokuusta kovasti. Ehkä kuulun vähemmistöön, mutta minusta on ihana palata lomalta. Ei niin, etteikö lomakin olisi aina paikallaan, mutta usein lomailu on vähän rasittavaa. Rutiinit rikkoontuvat, matkustellaan paljon, tavataan ihmisiä – kaikki tavallaan mukavaa, mutta pidemmän päälle alan aina kaivata arkea, joka rullaa vakaasti omalla painollaan.

Elokuu on loputtomien mahdollisuuksien kuukausi. Edessä on jouluun asti ulottuva ajanjakso, jossa ehtii toteuttaa vaikka minkälaisen projektin. (Esimerkiksi viime syksynä kirjoitin Tavarataidot!) Kun tiedossa on, etteivät säät ainakaan parane, tuntuu juuri oikealta keskittyä kaikenlaisiin työprojekteihin. Elokuussa alkavassa lukuvuodessa on samanlaista uudenvuoden tunnelmaa kuin tammikuussa.

Elokuun alussa onkin juuri oikea aika tehdä perusteelliset valmistelut edessä olevalle viiden kuukauden etapille. Olen seurannut netissä erilaisia back to school -listoja ja katsellut mainoksista, mitä kauppiaat ovat asiasta mieltä, mutta koska mikään niistä ei ole vastannut ihan täysin omia tarpeitani, joten päätin tehdä oman tsekkauslistan. Ajattelen näin: nyt alkavalla viikolla teen kodissani ja vähän elämässäkin inventaarion, totean puutteet ja teen tarvittavat täydennykset, hoidan sellaiset asiat, jotka kannattaa tehdä nyt ennen kuin arki todenteolla jyrää. Keskityn erityisesti seuraaviin asioihin:

  • Vaatteet
  • Kosmetiikka & ulkonäkö
  • Terveys
  • Koti (etenkin keittiö & työhuone)
  • Liikkuminen

Koska tarkistettavaa riittää, jaan hommat sekä täällä blogissa että konkreettisesti useammalle päivälle. Näiden otsikkojen alla on jokaisella tarkemmat tsekkauslistat, ja niitä käyn läpi nyt alkavalla viikolla. Tämä alkava viikko on vielä sellainen puolitehoinen viikko, joten ajankohta on juuri sopiva kaikille valmisteluille. Tavoite on, että saan kaikenlaiset pienet rästihommat hoidettua, ruokakaapit täytettyä ja erinäiset tilaisuudet varattua. Sitten kun viikon päästä ollaan jo syvällä arjen pyörteissä, ei tarvitse ruveta ihmettelemään, löytyykö kotoa printteripaperia tai spagettia, tai että missä välissä ehtisi oikein tilata itselleen kampaajan.

Tulevalla viikolla postauksia tulee siis tavallista tiheämpää tahtia, koska ajattelin kirjoittaa nuo kaikki tsekkilistani tänne auki, sekä raportoida miten projekti etenee. Jos joku haluaa tulla mukaan, aina parempi!

Lajittele biojäte ja pelasta maailma! Parhaat vinkit helppoon lajitteluun.

Nyt käsi sydämelle: lajitteletko biojätteet? Luin tänä aamuna ensimmäisenä YLEn jutun siitä, kuinka sekajätteisiin heitetään edelleen ihan mitä sattuu, ja erityisen paljon biojätettä. Jos roskapusseissa on neljäsosa biojätettä, se tarkoittaa sitä, että tämänkin blogin lukijoissa täytyy olla joukossa niitä, jotka eivät lajittele. Jos kuulut heihin, tämä juttu on erityisesti sinulle! Biojätteen lajittelu ei ole työlästä eikä vaikeaa, mutta ennen kuin niin voi tehdä, täytyy olla paikka, minne biojätteet laitetaan. Eli:

  1. Jos asut taloyhtiössä, jonka roskakatoksesta löytyy biojäteastia, sinulla ei oikeastaan ole yhtään hyvää tekosyytä olla lajittelematta biojätteitä.
  2. Omakotiasujilla halvimmaksi taitaa tulla komposti. Tiedän, että esim. pääkaupunkiseudulla mutta myös muualla Suomessa biojätettä kerätään myös pientaloalueilla.
  3. Jos asut alueella, jossa ei biojätettä kerätä, eikä talossasi ole pihaa jonne kompostin voisi laittaa, saat olla lajittelematta. (Jos kuulut tähän harvinaiseen joukkoon, hihkaise kommenttiboksissa, minua kiinnostaa millä alueilla Suomessa ei voi lajitella.)

Sitten varsinainen lajittelu. Näillä ohjeilla ei voi epäonnistua.

Tarvitset ensinnäkin biojäteastian. Sen ei tarvitse olla suuri, sillä biojäte kannattaa muutenkin tyhjentää usein. Se pienin roskis sopii biojätteelle. Astiassa voi olla kansi, mutta esim. meillä roskis tyhjennetään parin päivän välein, eivätkä ne ehdi ruveta haisemaan, joten kantta en ole koskaan tarvinnut. Biojätteen voi pakata mihin tahansa maatuvaan materiaaliin: biohajoavaan muovipussiin, sanomalehteen, kartonkiin jossa ei ole muovipintaa, paperipussiin, paperiseen kirjekuoreen. Minulla on tiskipöydän alla pieni kaukalo, jonne kerään biojätepusseja. Tässä muutama vinkki, miten sellaisia saa ilman, että erikseen tarvitsee ostaa:

  • Pakkaa kaupassa hedelmät aina biohajoavaan pussiin tai paperipussiin
  • Säästä kaikki paperipussit, joissa ei ole muovista ”ikkunaa”: karkkipussit, leipäpussit, torilta ostettujen perunoiden pussit jne.
  • Jos pussia ei ole, jätteet voi pakata myös pahviseen muro- tai myslipakettiin, tai muuhun kuiva-ainepakettiin. Maito- ja mehutölkit eivät käy, koska ne ovat pinnoitettuja.
  • Jos ison kirjekuoren avaa lyhyeltä sivulta eli päädystä, siitä tulee oivallinen biojätepussi.
  • Kaikki tavalliset paperikassit käyvät myös, kunhan ne eivät ole sellaisia kiiltäviä, hienoja lahjakasseja. Mutta esim. kaikki ruokakaupan ja Alkon paperikassit toimivat.
  • Jos mitään näistä ei ole saatavilla, sanomalehdestä voi kietaista tötterön, ja pakata roskat sinne.

Vaihtoehtoja on paljon, kuten näkyy. Minun on vaikea uskoa, että mitään näistä ei taloudesta löytyisi. Jos roskat menevät kompostiin, jätteitä ei tarvitse pakata erikseen mihinkään, ellei halua. Jäteastian voi nimittäin kipata suoraan kompostiin. Jos ei halua liata jäteastiaa, voi sinne laittaa tavallisen muovipussin. Sitten pussi tyhjennetään kompostiin, ja nakataan sen jälkeen tyhjänä sekajätteeseen. Homma toimii, kunhan ei vahingossa kippaa muovipussia kompostin sekaan.

Biojäte on usein hieman kosteaa. Paperiset pussit vettyvät helposti läpi, mikä on todella ärsyttävää. Paras vinkkini tähän on kananmunakenno. Säästä kennot, ja laita sellaista pussin pohjalle. Kenno maatuu, mutta on niin paksua että pohja pysyy ehjänä, vaikka sen päälle heittelisi muutamat kahvinporot tai teepussit. Kuuden munan kennoista tulee kaksi pohjaa, ja isommista pakkauksista noin neljä.

Siinäpä se sitten olikin. Koska roskia pitää viedä muutenkin, en ymmärrä miksi biojätteen vieminen olisi sen vaikeampaa. Biojätteeseen lajitellaan kaikki ruoantähteet ja pilaantuneet ruuat, sekä kuoret, luut, kahvinporot ym. valmistuksessa syntyneet jätteet. Samoin kuihtuneet kukat. Biojätteeseen voi myös laittaa pehmeitä papereita, eli servettejä ja talouspaperia. Tosin olen sitä mieltä, että paperien laittaminen sekajätteeseen ei ole suuri synti, sillä paperi palaa paljon paremmin kuin banaaninkuori.

Biojätteeseen ei saa laittaa vaippoja, kissanhiekkaa tai muita ulostejätteitä, vaikka ne periaatteessa ovatkin maatuvia. Eli käytännössä kaikki eloperäinen jäte, mikä syntyy keittiössä, kuuluu biojätteeseen. Ainoa poikkeus on ruokaöljy, jota ei saa kaataa biojätteeseen. Hyytynyt rasva (kuten vaikka joulukinkun rasva) on ok, mutta öljyt tekevät jätteestä liian märkää. Pieniä määriä voi imeyttää talouspaperiin, mutta isommat määrät pannaan pulloon tai purkkiin ja sekajätteeseen. Eli jos olet paistanut munkkeja, paistorasvaa ei kuulu kipata biojätteen joukkoon.

Miksi tämä kaikki kannattaa tehdä? Siksi, että ensinnäkin biojäte pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan. Siitä tehdää uusiutuvaa energiaa biokaasun muodossa, sekä multaa. HSY kertoo, että lajitellusta biojätteestä saadaan talteen myös ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Kierrätetty biojäte minimoi myös jätevesipäästöjä. Nykyisin sekajäte pitkälti poltetaan, mutta eloperäinen jäte sekajätteen joukossa huonontaa palamisprosessia. Sen lämpöarvo on heikompi, eli suomeksi omenankuori palaa kylmemmällä liekillä kuin muovi, mikä taas tarkoittaa että jätteenpolttolaitos ei tuota energiaa yhtä tehokkaasti. Lisäksi kostea jäte aiheuttaa korroosiota eli syöpymistä laitteissa.

Jos haluaa kantaa kortensa kekoon kestävän kehityksen ja maailman pelastumisen puolesta, biojätteen lajittelu on yksi helpoimmista jutuista, jonka voimme tehdä. Tämä on yksi niistä asioista, joissa yksilön panos on pieni, mutta monen yksilön yhteinen vaikutus suuri. Jos et vielä lajittele, aloita nyt!

Kaikki hyvät kikkakolmoset ja muut vinkit biojätteen lajitteluun saa mieluusti jakaa kommenttiosastolla! Laitetaan kaikki hyvät neuvot jakoon.

Eteisen siivous Tavarataitojen tapaan

Meillä oli viikonloppuna isot juhlat. Sitä varten piti raivata ja siivota ja stailata eteinen. Ensinnäkin eteinenhän on se ensimmäinen paikka jonka vieraat näkevät, joten minusta on aiheellista panostaa sen siisteyteen. Toiseksi meidän eteinen on varsin pieni, ja vieraita oli tulossa paljon, joten tilan tyhjentäminen turhasta tavarasta on myös käytännöllistä.

Minä raivaan aina omien ohjeideni mukaan. Jos olette miettineet, tekevätkö raivauskirjojen kirjoittajat itse niin kuin sanovat, niin ainakin minä teen. (Luulen muuten, että myös Marie Kondo noudattaa omaa menetelmäänsä varsin järjestelmällisesti.) Minusta raivattava tai siivottava tila kannattaa rajata mielessään selkeästi, koska se helpottaa keskittymistä. Jos on yhtään hajamielisyyteen taipuvainen tai omaa muuten keskittymishaasteita, selkeästi rajattu alue lisää tehokkuutta. Silloin työskentelee juuri siellä missä pitääkin, eikä harhaudu fiksailemaan paikkoja vähän sieltä ja täältä, riippuen siitä minne katse osuu. Meidän eteinen on helppo rajata ovien perusteella: eteinen on tila, joka rajoittuu ulko-oven, lastenhuoneen oven ja makuuhuoneen ovien väliin.

Ensimmäisenä poistetaan roskat. Eteisestä löytyi: tyhjä paperinen kauppakassi, joka oli jäänyt kiireessä keskelle lattiaa, roskiin meneviä kuitteja tasoilta, rusinoita, pariton sormikas.  Roskia löytyy melkein aina. On ihan hassua, miten niitä aina löytyykin, vaikka mukamas meilläkin on arkielämässä ns. perussiistiä.

Roskien jälkeen palautetaan paikalleen kaikki sellainen, joka selvästi on väärällä paikalla. Ulkolelut lelukassiin pois eteisen hyllyltä, paperit työhuoneeseen piirongin päältä, talvikengät kenkälaatikkoon pois lattialta, vesipullo keittiöön odottamaan tiskausta. Eksyneet hanskat ja pipot omaan koriin, lattialla seikkailevat kengät hyllyyn. Tämän vaiheen jälkeen alkaa näyttää jo varsin hyvältä. Jos kyseessä olisi normaali viikkosiivous, tässä vaiheessa ottaisin imurin esiin, ja sen jälkeen olisikin jo valmista.

Koska nyt oli kuitenkin erikoistilanne, ja eteinen piti saada loistamaan poikkeuksellisen väljänä ja kutsuvana, edessä oli vielä se kuuluisa stailausvaihe. Tätä ei Tavarataidoissa käsitellä, mutta kun edessä on isot juhlat, stailaan kyllä minkä kerkeän. Meidän eteisessä se tarkoitti seuraavaa: lastenrattaat ja potkulaudat kuskattiin taas taloyhtiön vaunuvarastoon. Naulakko tyhjennettiin lähes kokonaan takeista, joskin tähän oli myös se käytännöllinen syy, että muuten vieraiden takit eivät olisi mahtuneet. Levällään oleva pöytäkalenteri suljetaan, ja hyllyt järjestetään niin ettei mikään näytä tursuvan tai pursuvan mistään. Pipokori muuttaa väliaikaisesti ylähyllylle. Lopputuloksena on avaraa, väljää ja kaunista.

Sitten on vielä se perinteinen siivousosio, jossa puhdistetaan lika pois. Imuroidaan lattia. Putsataan tahra keskeltä mattoa. Pyyhitään pölyt ja sormenjäljet, oiotaan taulut suoraan. Minä myös pesin pari seinää. Kuulostaa vähän liiottelulta, mutta ei ole. Kun esimerkiksi rattaat vie pois paikalta jossa niitä säilytetään yli 90% ajasta, takaa paljastuva seinä ei näytäkään enää valkoiselta, vaan siitä erottuu kuraroiskeita ja muuta likaa. Ihan rehellinen pesuaineella ja märällä rätillä pyyhkiminen oli siis paikallaan. Tämän jälkeen pyyhitään kädet ja ihaillaan hetki eteistä, joka on viritetty niin tyylikkääksi ja kutsuvaksi kuin suinkin mahdollista.

Ja miten sitten käy? Lisätään 30 vierasta, jonka jälkeen naulakko pysyy enää hädintuskin pystyssä, lattialla lainehtii kenkämeri eikä seesteisyydestä ole tietoakaan. Suunnilleen 10 ensimmäistä vierasta saa vielä vilauksen täydellisyydestä, mutta sen jälkeen eteinen näyttää samalta kuin missä tahansa kotibileissä. Kauhea paradoksi! Mutta sellaistahan elämä on. Hetken voi näyttää hirveän hienolta, sitten illuusio särkyy. Mutta siinä vaiheessa kaaoksella ei enää ole väliä, sillä kaikki nauttivat oikeasti tärkeistä asioista olohuoneen puolella – musiikista, seurasta ja hyvästä tunnelmasta. Ja kun viimeinen vieras on poistunut, eteinen on jälleen tyhjä.

Vihreä vallankumous

Meidän kodin kasvit ovat kohdanneet mullistuksen. Olen vaihtanut multia, ja samalla korjannut oudosti retkottavia kasveja taas pystyasentoon. Olen vaihtanut liian pienissä ruukuissa sitkuttelevia kasveja tilavampiin. Kävin myös Plantagenilla, sillä lapsi oli saanut päähänsä, että hän haluaa huoneeseensa palmun. Mielestäni toive ei ollut kohtuuton, joten lupasin reissun kukkakauppaan. (Oikeasti hän valitsi lopulta traakkipuun, joka kyllä vähän muistuttaa palmua.)

Valitsen itse nykyisin huonekasvit ensisijaisesti sen perusteella, miten hyvin ne puhdistavat huoneilmaa. Kaikilla kasveilla on se ominaisuus, mutta tutkimusten mukaan toiset ovat vielä tehokkaampia kuin muut. Hyviä puhdistajia ovat mm. viirivehka sekä muut vehkat, rönsylilja, muratti ja limoviikuna. Huomasin, että Plantagenissa tämä trendi oli huomattu myös, sillä siellä oli myös hyllyn reunassa lista ilmanpuhdistajista. Hyvä puoli on se, että hyviä puhdistajia on monen näköisiä ja kokoisia. Valikoimaa siis riittää.

Ostin makuuhuoneeseen komean viirivehkan. Heivasin sieltä menemään kovia kokeneen saniaisen. Täytyy sanoa, että sillä hetkellä kun tungin saniasta roskikseen, tuli hetkeksi syyllinen olo, että heitän vielä ihan vihreän kasvin pois. Mutta rehellisyyden nimissä kyse oli jo varsin kärsineestä yksilöstä, joka ei enää edes ollut kovin vihreä vaan sellainen hailakka,  puolikalju ryteikkö. Kun sijoitin uuden ja vehreän kasvin samaan paikkaan, tunsin suorastaan sisustaneeni. Niin viimeistellyn näköiseksi huone yhtäkkiä muuttui, kun se valtava risupehko poistui ja uusi tummanvehreä kasvi muutti tilalle. Samassa rytäkässä heitin pois myös kaksi murattia, jotka eivät olleet tykänneet kuivasta sisäilmasta, ja olivat sen vuoksi kuivahtaneet aivan koppuroiksi.

Kaikki loput siis vaihdoin uusiin multiin. Minulla on mullanvaihdon suhteen vähän ristiriitainen suhde. Tykkäisin siitä muuten, mutta inhoa tehdä sitä sisällä. Kaikesta suojaamisesta huolimatta tulee hirveä sotku, multaa ja lehtiä leviää joka paikkaan. Nyt oli liian kylmä tehdä töitä parvekkeella, eikä sekään ole kovin optimaalinen ratkaisu. Tässä suhteessa oman pihan omistajat ovat onnekkaita, kun koko sotkun saa hoitaa ulkona!

Tässä reippauden puuskassa sain vieläpä muutaman narsissin parvekketta piristämään. Kun ostaa pääsiäisen jälkeen, saa jo aika edullisesti 🙂 Asiat ovat siis varsin hyvällä tolalla kasviasioiden suhteen. Onneksi tähän hommaan ei tarvitse ruveta uudestaan ennen kuin korkeintaan vuoden päästä!