Viikon vinkit: broilerien bakteerit, nettikaupan palautukset ja tekstiilien kierrätys

Yle uutisoi tällä viikolla, että Eviran tutkimuksen mukaan broilerin lihasta löytyy yllättävän usein antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Hyvä puoli on kuitenkin se, että nämä pöpöt kuolevat, kun liha kuumennetaan tarpeeksi kuumaksi. Olennaista onkin siis noudattaa varovaisuutta ruokaa valmistettaessa. Lihaan ei pidä koskea paljain käsin ja ruoanvalmistukseen käytetyt astiat kannattaa laittaa suoraan tiskiin ja varoa etteivät muut ruuat koske niihin. Jos haluaa pelata varman päälle, vastaavissa tutkimuksissa naudanlihasta ei näitä bakteereita löytynyt lainkaan eikä sianlihastakaan käytännössä ollenkaan.

Tässä Iltalehden jutussa on mielenkiintoista asiaa nettikaupan palautuksista. Minua ei yllätä, että useimmiten palautetaan lasten kenkiä, sekä naisten vaatteita. Oletteko sen sijaan koskaan tulleet ajatelleeksi, mitä palautetulle tavaralle tapahtuu? Ellei se todella vastaa uutta, sitä ei voi laittaa uudelleen myyntiin. Sen pitää esimerkiksi edelleen haista uudelta. Osa kaupoista onkin tullut siihen tulokseen, että on kustannustehokkaampaa tuhota kaikki palautukset, kuin yrittää setviä niiden joukosta myyntikelpoiset. Tämä on aika pysäyttävä ajatus. Tästä seuraa siis se, että sen lisäksi että pyrkii ostamaan vain sellaista, minkä uskoo käyttävänsä loppuun, pitäisi olla tarkkana jo nettikaupassa, eikä tilailla sitä sun tätä sovitukseen, jos aikomus ostaa ei ole vakaa.

Viimeinen linkki liittyy välillisesti tuohon edelliseen asiaan. Tässä artikkelissa kerrotaan poistotekstiilien kierrätyksestä. Siinä avataan hyvin aiheeseen liittyvää problematiikkaa: tekstiilit tarvitsevat oman keräyksensä, mutta sitä ei järjesty ennen kuin materiaalille on hyödyntäjiä. VTT:n koordinoima Telaketju-hanke yrittääkin ratkaista tätä sekä monia muitakin tekstiilien kierrätykseen liittyvää ongelmaa. (Aamuset)

Viikon vinkit: Tavarataidot Akateemisessa, palovarottimet ja kenkien puhdistus lumella

Olen ensi lauantaina 28.1. klo 12- 12.45 Akateemisessa kirjakaupassa juttelemassa Marja Putkiston, Anu Kiiverin ja Minna Marshin kanssa hyvinvoinnista. Keskustelutilaisuuden jälkeen voi tulla juttelemaan muuten vaan. Tulkaa ihmeessä moikkaamaan, jos satutte paikalle!

Varsinainen linkkivinkki koskee tällä kertaa palovarottimia. Niitä on runsaasti erilaisia ja eri tavoin toimivia. Tässä jutussa esitellään erilaiset varottimet kattavasti, sekä annetaan täsmälliset ohjeet, miten monta varotinta asunnossa kuuluisi olla. (YLE)

Viikon viimeinen vinkki ei ole linkki, vaan kikka jonka keksin eilen itse ulkoillessani. Nimittäin vaaleat talvikengät voi puhdistaa lumella samaan tapaan kuin matot. Minulla on vaaleanruskeat nupukkikengät, joihin oli syksyn mittaan tullut kura- ym. tahroja. Olin ohimennen mietiskellyt, pitäisikö niitä yrittää putsata mokkakumilla tai harjalla. Puistossa tuli kuitenkin mieleen, että ehkä kuiva pakkaslumi tehoaisi myös kenkiin. Ja sehän tehosi! Otin kourallisen puhdasta lunta ja hankasin sillä kenkiä. Tahrat hävisivät samantien eikä itse kengälle tapahtunut mitään. Superkätevää! Kotona spreijasin kengät kosteussuoja-aineella. Nyt ne ovat jälleen uuden veroiset. Tätä vinkkiä siis suosittelen, mutta tietysti omalla vastuulla. Kannattaa varmaan kokeilla ensin johonkin huomaamattomaan kohtaan, jos ei ole materiaalin kestävyydestä varma.

Viikon vinkit: laatuvaatteita, pumpulipuikkoja ja sähköturvallisuus

Jos olet kiinnostunut vaatteiden laadusta, sekä siitä miten hyvän laadun tunnistaa, lue Rinnan blogia! Sieltä löytää painavaa asiaa kuvien kera. Vaikka kankaan laadusta olisi vaikea sanoa mitään näppituntumalta, niin erilaiset yksityikohdat paljastavat, onko tuotannossa oikaistu. Minä en aiemmin tiennyt, että esim. tikin pituus voi kertoa paljonkin vaatteen laadusta.

Tässä on hämmentävä uutinen: muovivartiset vanupuikot poistuvat Britannian suurimpien kauppaketjujen valikoimista. Syynä on se, että niitä päätyy mereen viemärivesien mukana hälyttävän paljon. Minun ensimmäinen ajatukseni oli, että pitääkö nyt etsiä jostain pahvivartisia puikkoja, etten pilaa vesistöjä. Sitten tajusin, että enhän minä heitä niitä ikinä vessanpönttöön, vaan sekajätteastiaan, jonka sisältö päätyy jätteenpolttolaitokselle. Mutta ilmeisesti Britanniassa on tapana viskata nuo tikut vessanpönttöön. Jos joku lukija siellä nyt havahtuu siihen, että toimii samoin, niin lopeta välittömästi! Nimittäin merien jäteongelman lisäksi pumpulipuikot aiheuttavat paljon konkreettisemman riskin sillä, että ne tukkivat viemärin. Yksi poikittainen tikku putkessa kerää äkkiä muuta moskaa ympärilleen, ja seurauksena on ongelma. Joten älkää tehkö sitä. (HS)

Täällä muistutetaan, että epämääräiset sähkölaitteet ovat turvallisuusriski. Jos jokin räpsyy tai surisee oudosti, laite on syytä korjata tai vaihtaa. Palovarottimistakaan ei ole hyötyä, ellei niiden pattereita vaihdeta säännöllisesti ja toimivuutta tarkasteta. Nyt on muuten hyvä aika vuodesta tehdä se, sillä joulun tienoilla on tapana polttaa tavallista runsaammin kynttilöitä. (Talouselämä)

Viikon vinkit: Hedelmien säilytyksestä, muovilla päällystämisestä sekä sähkökatkoista ja katastrofeista

Tässä on mielenkiintoinen juttu hedelmien ja vihannesten säilyttämisestä. Minulle mukana oli ihan uutta asiaa, en ole esimerkiksi koskaan ajatellut että appelsiinit viihtyisivät kylmässä! (YLE)

Päällystäisitkö kotiasi muovilla? En tiennytkään, että sellainenkin vaihtoehto on olemassa. Tässä artikkelissa pohditaan onko muovin käyttö sisustuksessa turvallista. Mahdollisesti kyllä, mutta täytyy sanoa että minua vähän arveluttaisi silti. (YLE)

Syysmyrskyjä odotellessa voi varautua sähkökatkoihin. Minusta nämä ohjeet ovat hyvät ja järkevät. Useimmiten myrskyn tulo pystytään ennakoimaan, jolloin varautuminen sopivalla ruualla ja puhelimen vara-akuilla on erittäin järkevää. (YLE)

Vielä suurempien katastrofien varalta vinkataan, että oman langattoman verkon vapauttaminen kaikkien käyttöön hädän hetkellä saattaa pelastaa ihmishenkiä. Asia, joka ei yleensä tule edes mieleen mutta on täysin järkeenkäypä tarkemmin ajatellen. (Tekniikka ja talous)

Viikon vinkit: vaarallisia vaatteita ja huono luomu-uutinen

Mikromuovia päätyy ympäristöön ja vesistöihin vaikka mistä, mutta viime aikoina esillä on ollut fleece-kuitu. Rinnan Pitsikirja-blogissa on hyvä kirjoitus aiheesta, jossa selvitetään mikromuovien tekstiilien yhteistä matkaa. Fleece on monin tavoin kätevä materiaali, mutta valitettavasti tämä mikromuoviongelma on todellinen. Ilman fleeceä voi tietysti elää, mutta jos kaapista sitä löytyy, en vielä alkaisi heitellä tuhkaa päälleni. Sen sijaan olennaista on kiinnittää huomiota siihen, ettei fleece-vaatteitakaan hanki määräänsä enempää.

Lisää huonoja uutisia vaatteiden osalta. YLE uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan monissa ulkoiluvaatteissa, -jalkineissa ja retkelyvarusteissa käytetään ihmiselle ja ympäristölle haitallisia perfluorattuja alkaaliyhdisteitä. Niiden avulla tekstiilit saadaan hylkimään kosteutta ja likaa, mutta samaiset yhdisteet ovat myös hormonihäiritsijöitä ja voivat aiheuttaa sairauksia ja kehityshäiriöitä. Erityisen ikävää on, että näitä aineita löytyy myynnissä olevista tuotteista, vaikka EU on kieltänyt niiden käytön ja kieltoa luultavasti laajennetaan edelleen tulevaisuudessa.

Tekniikka ja talous -uutisoi tutkimuksesta, joka jutun otsikon mukaan ”murskaa luulot luomun terveellisyydestä”. Tässäpä erinomainen esimerkki uutisesta, joka ei kerro lukijalle mitään järkevää. Informaatioarvo on minimissä, sillä luomun terveellisyydestä anneta mitään informaatiota. Ainoa tiedonmurunen on, että luomusikalat saattavat saastuttaa enemmän, kun ammoniakkia ja nitraattia leviää laajemmalle. Tämän tyyppinen uutisointi ärsyttää minua suuresti. Ensinnäkin odotan tuolla otsikolla saavani jotain uutta tietoa. Toiseksi jutussa ei lainkaan oteta huomioon, että luomua valitaan usein myös muilla kuin terveellisyysperiaatteilla. Luomueläinten olot ovat aina paremmat kuin tehotuotetun, ja jos sekasyöjä haluaa edes jotenkin siedettävästi tuotettua lihaa, niin luomu on ainoa vaihtoehto. Haluan ostaa ruokaa, jota viljellessä ympäristöä ei ole myrkytetty tarpeettomasti tai varmuuden vuoksi, riippumatta siitä, eroaako tuote ravitsemuksellisesti vertailutuotteesta. Tätä luomun kritisoijat eivät oikein tunnu ymmärtävän.

Viikon vinkit: tavaran vähentäminen, puuvillan kierrätys ja vaarallinen säilöntäaine

Tykkään Ilana Aallon Paikka kaikelle -blogista, koska tekstit eivät rajoitu pelkkään organisoimiseen tai vähentämiseen, vaan teemoja pohditaan pintaa syvemmältä. Tässä YLEn artikkelissa Ilana puhuu fiksuja mm. tavaran vähentämisestä ja tulevaisuuden pelosta.

Tämä toinen erittäin kiinnostava juttu kertoo VTT:n hankkeesta, jossa puuvillavaatteista tehdään uutta kuitua teollisuudelle. Uuden menetelmän pitäisi olla huomattavasti puuvillan kasvatusta ympäristöystävällisempää, ja lisäksi tuottaa miellyttävää, käyttökelpoista tekstiilikuitua. Tämä on sellaista tekstiilikierrätystä, jonka perään olen täällä blogissakin huudellut! (YLE)

Viikon ikävä uutinen liittyy kosmetiikkaan. Tanskassa huomattiin, että monissa kosmetiikkatuotteissa käytetään edelleen säilöntäainetta, jonka epäillään aiheuttavan syöpää, ja joka on ollut jo vuoden ajan kielletty EU:ssa. Siitä huolimatta ainetta löytyy monista meilläkin myytävistä tuotteista, joista valtaosa on L’orealin valmistamia. En huomannut, kirjoittiko HS tai YLE aiheesta, mutta ainakin Hufvustadsbladetissa oli juttu aiheesta (ruotsiksi). Tarkempaa selkoa aiheesta tekee Noora Kemikaalicocktail-blogissa. Suomen virallinen kannanotto löytyy TUKESin tiedotteesta. Tilanteen voisi summata niin, että PHMB on mahdollisesti syöpää aiheuttava aine, ja TUKESin tulkinnan mukaan sitä sisältävien tuotteiden myynti on Suomessa laitonta. Ymmärtääkseni aivan täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.

Henkilökohtaisesti tämä koskettaa minua, sillä tuosta kosmetiikkalistasta löytyi muutama tuote, jotka löytyvät minunkin kaapistani. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että joudun etsimään korvaavan tuotteen misellivedelle, josta olen tykännyt tosi paljon. Varsin kiukuttavaa, että mahtava tuote osoittautuukin yllättäen syöpävaaralliseksi. En tunne kosmetiikan kemiaa joten voi olla että olen väärässä, mutta maallikko ihmettelee, eikö muka säilöntäainetta voisi korvata jollain vähän vaarattomammalla? Jälleen hyvä syy kääntyä luonnonkosmetiikan puoleen.

Mittani on täynnä, toimintaa!

Olen kurkkuani myöten täynnä ammattiautoilijoita, jotka ajavat päin punaisia, eivät piittaa suojateistä tai muuten vaarantavat jalankulkijat liikenteessä. Mittani tuli täyteen viime viikolla. Muutaman päivän sisällä todistin itse vierestä monta vaarallista tilannetta.

Ensin seurasin sivusta, kun valo-ohjatussa neljän tien risteyksessä neljä autoa ajoi peräjälkeen päin samoja punaisia. Näistä kaksi oli takseja.

Sen jälkeen olin toisaalla ylittämässä pienempää katua suojatietä pitkin. Jonon ensimmäinen oli pysähtynyt odottamaan. Takaa kurvasi Postin jakeluauto, joka koukkasi jalkakäytävän kautta edessä odottavan ohitse ja kääntyi oikealle. Meitä oli suojatietä samaan aikaan ylittämässä useampi aikuinen ja monta lasta.

Perjantaina olin itse jäädä bussin alle, joka ajoi päin punaisia suoraan suojatielle, vain kiilatakseen pysäkin kautta henkilöautojen eteen seuraaviin punaisiin. Tämä manööveri voitti matkaa noin 10 metriä, ja koska päätepysäkki oli tästä seuraava, luulisin sen nopeuttaneen matka-aikaa noin 2 sekuntia.

Eilen olin jälleen suojatiellä, kun oikealta tuleva taksi ei pysähtynyt eikä hidastanut, vaan koukkasi pyöräilevän lapsen ohitse niin, että lapsi oli jäädä alle. Jälleen kerran jalankulkijoiden odottaminen olisi pidentänyt matka-aikaa parilla sekunnilla.

En hyväksy enää ainuttakaan ammattiautoilijaa, joka kiilailee, kaahailee, ajaa päin punaisia ja ylipäätään suhtautuu piittaamattomasti jalankulkijoihin. Yksityisiin kuskeihin on vaikea vaikuttaa, mutta ammattilaisten luulisi tuntevan liikennesäännöt. Samoin luulisi asian kiinnostavan myös heidän työnantajiaan. Olen aloittanut yhden ihmisen kampanjan, mutta toivon, että mahdollisimman moni liittyy joukkoon: valitan joka ikisestä ammatikseen autoilevasta törttöilijästä, jonka näen.

Lähetin palautetta HSL:lle punaisia päin ajaneesta bussikuskista. Kerroin paikan, ajan ja linjan numeron. Ilmoitin haluavani saada vastauksen – vielä ei ole kuulunut mitään. Eilen lähetin taksista palautetta Taksitarkastajalle, ja sain tänä aamuna vastauksen. Tee sinäkin samoin. Ajattelen niin, että jos riittävän iso massa ihmisiä ei enää katsele tällaista toimintaa läpi sormiensa, kulttuuri alkaa vähitellen muuttua. Palautteen jättäminen on helppoa.

Ilmoitelkaa muiden kaupunkien vastaavia yhteystietoja kommenteissa, lisään niitä sieltä tähän listaan.

Lopuksi haluan vielä sanoa, että olen aina ajellut runsaasti taksilla, ja käytän joukkoliikennettä viikoittain. Arvostan suomalaisia takseja kovasti, ne ovat siistejä ja kuskit keskimäärin luotettavia verrattuna moniin kokemuksiin muualla maailmassa. Arvostan toimivaa joukkoliikennettä ja sitä, että kuski useimmiten tervehtii, kun nousen kyytiin. Tämä ei siis ole hyökkäys kaikkia jakeluautojen ajajia, bussikuskeja ja taksiautoilijoita kohtaan. Tämä on hyökkäys piittaamattomuutta ja hällä väliä -asennetta kohtaan. Arvostan jokaista ammattilaista, joka tekee työnsä hyvin ja ammattitaidolla. Edellämainittujen kuljettajien ammattitaitoon kuuluu osata ajaa niin, ettei kenenkään henki vaarannu.

Viikon vinkit: sähkökatkoja, rokotuksia ja jatkojohtoja

Tälle viikolle sattui muutama napakka linkki turvallisuuteen liittyen.

Martoilla on hyvät ja tiiviit ohjeet, mitä tehdä pakastimelle jos sattuu tulemaa pitempi sähkökatko.

Ovatko rokotuksesi ajan tasalla? Hesarissa kerrotaan, mistä asiaa voi selvitellä, ja miten toimia jos aikuisen rokotussuojassa on puutteita.

Jatkojohtojen ketjuttaminen on turvallisuusriski, samoin pölyä keräävät johtoniput ja sähkölaitteet. Meillä on yksi jatkojohto ns. vakituisessa käytössä, mutta siinä on vain yksi laite kiinni. Mielestäni tämä on hallittu riski. (Talouselämä)

Viikon vinkit: netin ruokakauppa, vesipula sekä Kukkahattutäti

Sattuipa sopivasti: juuri tällä viikolla YLE uutisoi, että netin ruokakauppa on kovassa kasvussa. Syyksi kerrotaan mm. se, ettei itse ehditä kauppaan, mutta ollaan valmiita maksamaan siitä että joku muu hoitaa ruokien keräilyn. Allekirjoitan tämän täysin.

Suolaa ja hunajaa -blogissa pohditaan vedenkulutusta eri ruoka-aineiden viljelyssä tai valmistamisessa. Hiilijalanjäljen lisäksi voimme seuraavaksi ruveta ahdistumaan vesijalanjäljestä. Kukapa olisi tiennyt, että yhden mantelin viljelyyn tarvitaan neljä litraa vettä!

TUKESin Kukkahattutäti on mainio juttu! Erityisesti nuorille tytöille suunnattu sivusto jakaa tietoa arjen kemikaaleista asiallisesti mutta hauskasti. Minusta on tosi hauskaa, että TUKESin kaltainen virasto, jonka imago on pikemminkin tylsä ja väritön, lähtee mukaan someen näin raikkaalla asenteella. En tiedä uppoaako tämä kohderyhmään, mutta sivusto vaikuttaa selkokieliseltä ja asialliselta, vaikka esitystapa onkin vedetty tarkoituksella vähän överiksi.

Viikon vinkit: vaatekierrätystä, 112 ja leivontahygieniaa

Tässä Sitran nettisivuilla julkaistussa blogikirjoituksessa on kiinnostavia näkökulmia tekstiilikierrätykseen, vaikka mitään viisasten kiveä ei jutussa tarjotakaan ja kirjoittaja hieman jaarittelee. Kuitenkin: tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä, ekologisuudesta ynnä muusta. Mutta ideologia muuttuu harvoin ostopäätökseksi, jos vaate on kalliimpi kuin vastaava ”tavallinen”. Jos siis kuluttajia ei saada tekemään järkeviä päätöksiä ostopäässä, täytyisi vaatteiden loppusijoitusta kehittää merkittävästi eteenpäin. Jutussa mainitaan, että myös loppusijoitukseen pitäisi saada tunnekokemus mukaan, jotta ihmiset olisivat motivoituneempia kierrättämään.

Juhannuksen tienoilla linkkasin tänne 112-sovelluksesta. Nyt sovellusta on kehitetty eteenpäin ja heikkouksia parannettu.

Paha kakku -blogissa listattiin jo toukokuussa kattavasti keittiö- ja leivontahygienian aakkosia. Linkki tulee pari kuukautta jäljessä, mutta asia on edelleen täysin ajankohtaista. Olen tämän tekstin perusteella ottanut tavaksi vaihtaa uuden tiskirätin joka päivä. Aiemmin ajattelin että se on vähän tuhlausta, ja että kyllä se sama rätti nyt ainakin viikon ajan menee, mutta olen tullut toisiin aatoksiin. Käytän siis niitä sellaisia wettex-tyyppisiä liinoja, joita voi pestä ja käyttää uudestaan.