Lajittele biojäte ja pelasta maailma! Parhaat vinkit helppoon lajitteluun.

Nyt käsi sydämelle: lajitteletko biojätteet? Luin tänä aamuna ensimmäisenä YLEn jutun siitä, kuinka sekajätteisiin heitetään edelleen ihan mitä sattuu, ja erityisen paljon biojätettä. Jos roskapusseissa on neljäsosa biojätettä, se tarkoittaa sitä, että tämänkin blogin lukijoissa täytyy olla joukossa niitä, jotka eivät lajittele. Jos kuulut heihin, tämä juttu on erityisesti sinulle! Biojätteen lajittelu ei ole työlästä eikä vaikeaa, mutta ennen kuin niin voi tehdä, täytyy olla paikka, minne biojätteet laitetaan. Eli:

  1. Jos asut taloyhtiössä, jonka roskakatoksesta löytyy biojäteastia, sinulla ei oikeastaan ole yhtään hyvää tekosyytä olla lajittelematta biojätteitä.
  2. Omakotiasujilla halvimmaksi taitaa tulla komposti. Tiedän, että esim. pääkaupunkiseudulla mutta myös muualla Suomessa biojätettä kerätään myös pientaloalueilla.
  3. Jos asut alueella, jossa ei biojätettä kerätä, eikä talossasi ole pihaa jonne kompostin voisi laittaa, saat olla lajittelematta. (Jos kuulut tähän harvinaiseen joukkoon, hihkaise kommenttiboksissa, minua kiinnostaa millä alueilla Suomessa ei voi lajitella.)

Sitten varsinainen lajittelu. Näillä ohjeilla ei voi epäonnistua.

Tarvitset ensinnäkin biojäteastian. Sen ei tarvitse olla suuri, sillä biojäte kannattaa muutenkin tyhjentää usein. Se pienin roskis sopii biojätteelle. Astiassa voi olla kansi, mutta esim. meillä roskis tyhjennetään parin päivän välein, eivätkä ne ehdi ruveta haisemaan, joten kantta en ole koskaan tarvinnut. Biojätteen voi pakata mihin tahansa maatuvaan materiaaliin: biohajoavaan muovipussiin, sanomalehteen, kartonkiin jossa ei ole muovipintaa, paperipussiin, paperiseen kirjekuoreen. Minulla on tiskipöydän alla pieni kaukalo, jonne kerään biojätepusseja. Tässä muutama vinkki, miten sellaisia saa ilman, että erikseen tarvitsee ostaa:

  • Pakkaa kaupassa hedelmät aina biohajoavaan pussiin tai paperipussiin
  • Säästä kaikki paperipussit, joissa ei ole muovista ”ikkunaa”: karkkipussit, leipäpussit, torilta ostettujen perunoiden pussit jne.
  • Jos pussia ei ole, jätteet voi pakata myös pahviseen muro- tai myslipakettiin, tai muuhun kuiva-ainepakettiin. Maito- ja mehutölkit eivät käy, koska ne ovat pinnoitettuja.
  • Jos ison kirjekuoren avaa lyhyeltä sivulta eli päädystä, siitä tulee oivallinen biojätepussi.
  • Kaikki tavalliset paperikassit käyvät myös, kunhan ne eivät ole sellaisia kiiltäviä, hienoja lahjakasseja. Mutta esim. kaikki ruokakaupan ja Alkon paperikassit toimivat.
  • Jos mitään näistä ei ole saatavilla, sanomalehdestä voi kietaista tötterön, ja pakata roskat sinne.

Vaihtoehtoja on paljon, kuten näkyy. Minun on vaikea uskoa, että mitään näistä ei taloudesta löytyisi. Jos roskat menevät kompostiin, jätteitä ei tarvitse pakata erikseen mihinkään, ellei halua. Jäteastian voi nimittäin kipata suoraan kompostiin. Jos ei halua liata jäteastiaa, voi sinne laittaa tavallisen muovipussin. Sitten pussi tyhjennetään kompostiin, ja nakataan sen jälkeen tyhjänä sekajätteeseen. Homma toimii, kunhan ei vahingossa kippaa muovipussia kompostin sekaan.

Biojäte on usein hieman kosteaa. Paperiset pussit vettyvät helposti läpi, mikä on todella ärsyttävää. Paras vinkkini tähän on kananmunakenno. Säästä kennot, ja laita sellaista pussin pohjalle. Kenno maatuu, mutta on niin paksua että pohja pysyy ehjänä, vaikka sen päälle heittelisi muutamat kahvinporot tai teepussit. Kuuden munan kennoista tulee kaksi pohjaa, ja isommista pakkauksista noin neljä.

Siinäpä se sitten olikin. Koska roskia pitää viedä muutenkin, en ymmärrä miksi biojätteen vieminen olisi sen vaikeampaa. Biojätteeseen lajitellaan kaikki ruoantähteet ja pilaantuneet ruuat, sekä kuoret, luut, kahvinporot ym. valmistuksessa syntyneet jätteet. Samoin kuihtuneet kukat. Biojätteeseen voi myös laittaa pehmeitä papereita, eli servettejä ja talouspaperia. Tosin olen sitä mieltä, että paperien laittaminen sekajätteeseen ei ole suuri synti, sillä paperi palaa paljon paremmin kuin banaaninkuori.

Biojätteeseen ei saa laittaa vaippoja, kissanhiekkaa tai muita ulostejätteitä, vaikka ne periaatteessa ovatkin maatuvia. Eli käytännössä kaikki eloperäinen jäte, mikä syntyy keittiössä, kuuluu biojätteeseen. Ainoa poikkeus on ruokaöljy, jota ei saa kaataa biojätteeseen. Hyytynyt rasva (kuten vaikka joulukinkun rasva) on ok, mutta öljyt tekevät jätteestä liian märkää. Pieniä määriä voi imeyttää talouspaperiin, mutta isommat määrät pannaan pulloon tai purkkiin ja sekajätteeseen. Eli jos olet paistanut munkkeja, paistorasvaa ei kuulu kipata biojätteen joukkoon.

Miksi tämä kaikki kannattaa tehdä? Siksi, että ensinnäkin biojäte pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan. Siitä tehdää uusiutuvaa energiaa biokaasun muodossa, sekä multaa. HSY kertoo, että lajitellusta biojätteestä saadaan talteen myös ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Kierrätetty biojäte minimoi myös jätevesipäästöjä. Nykyisin sekajäte pitkälti poltetaan, mutta eloperäinen jäte sekajätteen joukossa huonontaa palamisprosessia. Sen lämpöarvo on heikompi, eli suomeksi omenankuori palaa kylmemmällä liekillä kuin muovi, mikä taas tarkoittaa että jätteenpolttolaitos ei tuota energiaa yhtä tehokkaasti. Lisäksi kostea jäte aiheuttaa korroosiota eli syöpymistä laitteissa.

Jos haluaa kantaa kortensa kekoon kestävän kehityksen ja maailman pelastumisen puolesta, biojätteen lajittelu on yksi helpoimmista jutuista, jonka voimme tehdä. Tämä on yksi niistä asioista, joissa yksilön panos on pieni, mutta monen yksilön yhteinen vaikutus suuri. Jos et vielä lajittele, aloita nyt!

Kaikki hyvät kikkakolmoset ja muut vinkit biojätteen lajitteluun saa mieluusti jakaa kommenttiosastolla! Laitetaan kaikki hyvät neuvot jakoon.

Tilannekatsaus ja viikon vinkit:lajittelutesti, jääkaapin järjestys ja joulustressi

En tainnut päivittää blogia viime viikolla kertaakaan. Tähän on erinomainen syy: kirjoitin näppis sauhuten kirjan viimeistä versiota, joka tulikin lopulta torstaina valmiiksi. Välittömästi sen jälkeen sairastuin oikein kunnon flunssaan ja sain silmätulehduksen vielä päälle. Viimeinen editointivaihe oli todellan intensiivinen. Aloitin yleensä kuudelta aamulla, ja useimpina iltoina jatkoin puoleen yöhön asti. Ilmeisesti tauti pysyi poissa adrenaliinin voimalla, mutta kun paineet hellitti, niin kaikki pöpöt hyökkäisivät yhtä aikaa kimppuun.

Nyt teksti on kuitenkin valmis, mikä on tavallaan helpottavaa ja tavallaan kauheaa. Olen varma, että oikolukuvaiheessa löydän sieltä vielä jotain, jonka olisin sittenkin halunnut sanoa toisin, tai huomaan että olen unohtanut kirjoittaa jotain olennaista. Toisaalta yhtä aikaa on sellainen olo, että tämän paremmaksi ei teksti enää muutu, vaikka miten hioisin. Enkä kyllä juuri nyt edes jaksaisi kirjoittaa yhtään mitään, sen verran tehokkaasti on mehut puristettu viime viikon aikana.

Tästä seuraa kuitenkin se, että nyt alkavalla viikolla aikaa ja energiaa riittää jälleem blogillekin. Tässä lyhyesti ja ytimekkäästi viikon vinkit, muita aiheta jälleen parin päivän päästä.

Testaa oletko mestarilajittelija: mihin kuuluvat kumisaappaat, entä hajuvesipullot? (YLE)

Tässä listassa on ihan hyviä ohjeita jääkaapin organisoimiseksi. (MTV)

Nyt on se aika vuodesta, kun joulu alkaa stressata osaa kansakunnasta. Jos kuulut stressaajiin, tämä lista on tehty sinulle. (MTV)

viikon vinkit: lajittelua, roskien roudaamista ja kierrätyshuonekaluja

Tässäpä yksi lempiaiheistani: miten voidaan odottaa, että kansalainen lajittelee kaikki jätteensä, kun niille ei ole kunnon paikkaa kotona? Lajittelusta on tosiaan feng shui kaukana. Jos jakeita tarvitaan kymmenkunta, tiskipöydän alakaappi ei riitä alkuunkaan. Valmista ratkaisua tähän ei ole, mutta jotenkin asia pitäisi ottaa asuntoja suunnitellessa huomioon. (YLE)

Jätteiden roudaaminen maasta toiseen ei kuulosta järkevältä. Jätteiden tuottajavastuusta on seurannut erikoinen tilanne, kun Rinki Oy ei ota vastaan muuta kuin pakkausjätettä. Kun keräys ei ole kuntien vastuulla, jätettä kuljetetaan sinne, mistä siitä saa parhaan hinnan. Lasin tapauksessa siis Englantiin. Suomessakin olisi kysyntää, mutta ilmeisesti ei kilpailukykyistä hintaa. (YLE; MTV)

Muistatteko Ikean kokeilun kierrätyshuonekaluista? Homma toimii niin hyvin että kokeilu jatkuu edelleen. Tämä on mielenkiintoista. Itse en olisi uskonut, että Ikean huonekaluista riittää kierrätettävää, mutta ilmeisesti olin väärässä. Onko teistä kukaan sattunut käymään paikan päällä, millaista tavaraa siellä on? Tai vienyt itse jotain uudelleen myytäväksi?

Roskien lajittelusta kokemuksia?

Meidän roskiskaappi siinä tiskipöydän alla muuttui viikonloppuna täydelliseksi. Sen jälkeen kun olen ruvennut lajittelemaan muoviroskat erilleen, olen kohdannut hankaluuksia. Kaapissa ei nimittäin oikein riittänyt paikkoja kaikille. Siellä oli isoin astia muoville, yksi pieni biojätteelle ja toinen pieni lasille ja metallille. Sitten tarvittiin vielä sekajäte, mutta sille ei ollut paikkaa.

Keräsin sekajätettä ensin pieniin paperikasseihin, jotka pysyivät itsekseen pystyssä. Systeemi ei kuitenkaan ollut kovin kätevä, eikä niitä pussejakaan ollut loputtomasti. Muovikassi irrallaan ei toimi, kuten varmaan voitte arvata. Sitten muistelin, että meillä saattaisi olla vintillä yksi ylimääräinen roska-astia. Löysin sen ja olin riemuissani. Samalla ihmettelin, mistähän se oli meille joutunut… mutta samapa tuo. Pahaksi onneksi tämä astia oli liian iso. Vaikka kääntelin astioita millä tavoilla, ne eivät kerta kaikkiaan suostuneet mahtumaan. Hyvä idea ei siis toiminut. Mutta sitten löytyi yllättävä ratkaisu. Olin eräänä päivänä mummilla kylässä. Laitoin jotain roskikseen, ja tajusin että hänellä oli kaksi sievää pientä roska-astiaa, ja lisäksi jäi vielä ylimääräistä tilaakin. Seuraavalla kerralla otin oman ylimääräisen astian mukaan. Se mahtui mummin kaappiin loistavasti, vaihdoin siis yhden pienen astian häneltä omaan vähän isompaan. Nyt meillä on neljä jäteastiaa, jotka mahtuvat nätisti niille varattuun tilaan.

Tämä johti pohdiskelemaan, millaisia lajittelusuorituksia kansalaisilta nykyisin odotetaan. Meillä on siis neljässä astiassa viisi eri jätelajia: muovi, sekajäte, biojäte, metallit ja lasi. Siivouskaapissa on paperikassi, jonne keräyspaperi kerätään. Työhuoneessa puolestaan on sellainen Ikean neljän laatikon hylly (olisiko merkiltän Lack? Niitä joita on kaikilla), jonne kerätään palautuspullot, kartonki, ongelmajätteet ja elektroniikkaromu. Tämä tekee yhteensä 10 erilaista jaetta. Se on aikamoinen määrä. Noista lajikkeista kuusi voi viedä takapihan roskiskatokseen. Neljä muuta täytyy toimittaa kodin ulkopuolelle: pullot kauppaan, patterit vien yleensä läheiseen sähköliikkeeseen, ongelma- ja elektroniikkaromut olen palauttanut kerran vuodessa, kun HSY:n keräysautot kiertävä keväisin.

Roskien lajittelu on hyvä asia. Mutta yleisesti ottaen asuntojen roskia varten varatut tilat ovat auttamattoman pienet. Meillä tämä toimii työhuoneen ansiosta, mutta kun mietin edellisiä asuntoja, esimerkiksi sitä opiskeluaikojen yksiötä tai sitä seurannutta vuokrakaksiota, niin eihän niissä ollut mitään mahdollisuutta lajitella juuri mitään. Luulen, että moni periaatteessa motivoitunut jättää lajittelematta, koska asunto ei anna siihen kunnolla mahdollisuutta.

Epäilen, että jälleen kerran en ole ainoa joka tätä asiaa tuskailee. Aihe kiinnostaa myös kirjani kannalta. Haluaisinkin kuulla teidän kokemuksia tästä aiheesta! Miten teillä on ratkaistu tämä asia? Millaisia ongelmia lajittelu tuonut arkeen? Ja etenkin parannusehdotuksia. Miten asuntoja pitäisi parantaa, jätteiden keräystä muuttaa tai mitä tahansa luovia ideoita, joiden avulla tämä homma saataisiin toimivammaksi!

Muovihaasteen tulokset

Viikko sitten aloitin muovijätteen lajittelun omassa kodissani ja haastoin samalla teidät kaikki mukaan. Nyt on viikko mennyt ja seuraavassa havaintoni kokeilusta.

Ensinnäkin olin todella yllättynyt siitä, että viikon aikana täyttyi vain yksi kassillinen muovia. Tämä johtui varmaan ensisijaisesti siitä, että keskityin laittamaan pakkaukset fiksusti sinne kassiin. Kaikki viilipurkit sisäkkäin, lihapakkaukset sisäkkäin ja kannet pystyy reunaa vasten. Tällä systeemillä roskiksen täyttymiseen meni normaalia enemmän aikaa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että roskien vieminen ei tule olemaan niin työlästä kuin ennakoin. Viikon aikana on todellakin mahdollista tehdä yksi roskisreissu hieman normaalia pidemmälle.

Harventuneesta tahdista johtuen pakkausten peseminen nousi yllättäen tärkeäksi. Tähän saakka roskat on viety ehkä joka toinen päivä, eikä siinä ajassa mikään ehdi ruveta haisemaan. Viidessä päivässä tilanne on eri. Luulin, että muovit pitää pestä jatkokäsittelyn takia, mutta näköjään ne kannattaa pestä ihan oman mukavuuden vuoksi. Tämä ärsyttää minua, en haluaisi käyttää aikaani pakkausten huuhteluun, enkä myöskään haluaisi täyttää niillä tiskikonettani, joka tulee täyteen ilman muoviakin. Kenties joku kompromissi olisi ratkaisu.

Luulin aluksi, että keittiössä ei tarvitsisi sekajäteastiaa, sillä suurin osa roskista on muovipakkauksia. Viikon jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että sekajätekin tarvitaan. Sitä tulee varsin vähän, mutta on hankalaa jos roskaa ei saa käsistään oikeaan paikkaan juuri sillä hetkellä kun se syntyy. Tarvitaan siis uudelleenjärjestelyjä roskiskaapissa. Joudun joko hankkimaan kaksi pienempää astiaa yhden ison tilalle, tai kehittämään jonkun muun systeemin. Palaan asiaan kun ratkaisu on valmis.

Minä tulin todistaneeksi itselleni, että muovin lajittelu on paljon helpompaa kuin etukäteen kuvittelin. Etenkin jos HSY tuo muoviastian roskiskatokseen jossain vaiheessa vuotta, muovin keräys muuttuu samanlaiseksi automaatioksi kuin kaikki muukin lajittelu tällä hetkellä.

Kertokaa miten teillä meni? Onnistuiko lajttelu? Millaisia ogelmia tuli vastaan? Ja ennen kaikkea, kuinka moni kokeilu muuttunee pysyväksi? Olisi tosi kiinnostavaa kuulla teistä kaikista, jotka ilmoittautuivat haasteeseen mukaan viikko sitten!

HSY osallistuu muovikeskusteluun

Minusta on aina ilahduttavaa, kun jokin julkinen toimija osallistuu keskusteluun asiakkaiden kanssa, ja vielä tekee sen hyvin. Tänä aamuna HSY oli lisännyt oman kommenttinsa muovinkeräyksestä käytyyn keskusteluun. Näin he kirjoittivat:

”Terveiset HSY:stä, bongasimme tämän keskustelun ja jos sopii, kommentoimme sitä omasta puolestamme pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen näkökulmasta.

Muovipakkausten keräyksestä kierrätyspisteissä vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Se on määritellyt muovipakkauspisteiden lukumäärän. HSY:n kierrätyspisteet liitettiin osaksi Ringin verkostoa vuoden 2016 alussa. Näin siksi, että uuden pakkausasetuksen myötä vastuu kuluttajapakkausten keräämisestä siirtyi tuottajille (=teollisuudelle ja pakkaajille).

Muovinkeräyksen alkaminen taloyhtiöissä hämmentää ilmeisen monia. Aloitamme siis toukokuussa muovipakkausten keräyskokeilun niillä pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kiinteistöillä, jotka ovat tähän asti olleet energiajätekeräyksemme asiakkaita. Keräys ei ole kuitenkaan pakollista, joten kannattaa tarkistaa omalta isännöitsijältä, onko oma taloyhtiö mukana keräyksessä. Korvaamme kevään ja kesän aikana taloyhtiöiden energiajäteastiat muovipakkausten keräysastioilla. Lisäinfoa löytyy nettisivuiltamme, http://www.hsy.fi/muovipakkaukset. (Täytyypä muuten ottaa meidän nettisivut syyniin, josko muovinkeräysasia saataisiin paremmin näkyviin. Kiitos palautteesta!)

Käynnistimme energiajätteen keräyksen kymmenisen vuotta sitten tilapäiseksi palveluksi. Tuolloin pääkaupunkiseudulla ei ollut laitosta, jossa jätettä olisi voinut hyödyntää energiaksi. Energiajäte kuljetettiin Lahteen kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Nyt kuljetamme energiajätteen samaan paikkaan kuin sekajätteen eli Vantaan Energian jätevoimalaan. Muovipakkaukset kerätään sen sijaan uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

Toivottavasti nämä selostukset avaavat asiaa vähän. Kannattaa muuten seurata meitä Twitterissä ja Facebookissa, jos kierrätys- ja ympäristöasiat kiinnostavat! Ja palautetta ja kysymyksiä otamme tietysti aina mielellämme vastaan.”

Täytyy sanoa, että minulta on mennyt tuo taloyhtiöiden muovinkeräys aivan ohi. Meillä oli aikanaan energiajäte, joten ilmeisesti nyt sitten ilmestyy jossain vaiheessa muovinkeräys. Se on kyllä sitten niin, ettei muovin lajittelua voi siinä vaiheessa enää mitenkään välttää. Olen hyvin ilonen että näin on. Toisaalta harmittaa, että tämä on tällaista tempoilua. Voisin kuvitella, että jos ei ole asiaa aktiivisesti seurannut, saattaa lajitella vähän miten sattuu, kun systeemit muuttuvat näin nopsaan. Mutta viime kädessä tärkeintä on, että mahdollisimman iso osa jätteestä menee uudelleen käytettäväksi.

Ajatuksia roskista

Olen yhden päivän lajitellut muovit erikseen sekajätteestä, ja siinä ajassa herkistynyt ihan uudella tavalla kaikelle sillä, mitä päivän aikana heitetään roskikseen. Päivän aikana syntyy aika runsaasti roskaa, kun siihen alkaa kiinnittää huomiota: talouspaperiarkkeja, pumpulipuikkoja, pumpulilappuja, lääkepakkauksia, vaippoja, lasinen kosmetiikkapullo, sanomalehtiä, maitotölkkejä, biojätteitä, pahvipakkauksia, muovipusseja (jotka säästän jatkokäyttöä varten), viilipurkkeja, viiipurkin kansia… Tavallisia, arkisia asioita.

Hyvä uutinen on se, että näistä valtaosa kerätäään ja käytetään uutena materiaalina tai energiana. Puhtaasi kaatopaikalle menevää jätettä tuosta edellisestä määrästä taitaa olla vain tuo lasinen pullo, jota ei voinut laittaa lasinkeräykseen. Sitten minulla on vielä kassillinen tekstiiliä, jonka olen päättänyt toimittaa jonnekin, en ole vielä ihan varma minne.

Kun alkaa kiinnittää omiin roskiinsa huomiota, niiden määrä tuntuu kasvavan. Sitten saattaa seurata ahdistus, että täytän tämän maailman roskilla ja apua maailma tuhoutuu. Etenkin kun tulee vastaan sellaista, mitä ei voi suoralta kädeltä kierrättää, lajitella tai käyttää uudelleen. Silloin on hyvä muistaa, että halvaantuminen ei auta asiaa. Kuuntelin eilen erästä minimalismi-podastia, jossa muistutettiin tästä asiasta. Kun on halu tuottaa minimaalinen määrä jätettä, tuollainen halvaantuminen saattaa iskeä. Sitten säästää kotonaan tavaroita, joita ei tarvitse eikä halua, koska pelkää että ne päätyvät vain suoraan kaatopaikalle jos ne heittää roskiin. Silloin kannattaa muistaa, että jos tavarasta ei luovu, sitä vain järjestää kaatopaikan omaan kotiinsa.

Se ei ole yhtään sen parempi ratkaisu. Vaikka roskiin heittämisen pelossa hautoisi kotonaan ties mitä, kyse on viime kädessä vain todella pitkälle lykätystä päätöksenteosta. Nimittäin sitten kun meistä aika jättää, joku muu heittää ne samat rojut roskiin joka tapauksessa. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi ruveta tämän takia raivopäänä raivaamaan, vaan sitä, että roskan tuottamisen pelossa ei ole järkevää säilytellä kotonaan silkkaa romua.

Olen tullut samaan tulokseen kuin tuossa kuuntelemassani podastissa: olennaista ei ole se, että välillä jotain menee ihan vaan kaatopaikkallekin. Olennaisempaa on se, että suurin osa jätteestä tulee kierrätettyä ja uusiokäyttöön tavalla tai toisella. Tämä muoviasia on saanut aikaan pienimuotoisen jäteherätyksen omassa päässäni, ja aivan taatusti kiinnitän entistä enemmän huomiota jätteen minimoimiseen alunperinkin. Otan askeleen kerrallaan, en yritä kaikkea kerralla. Jos muovin lajittelu rupeaa tässä viikon aikana sujumaan hyvin, voin seuraavaksi paneutua siihen, millä tavoilla saisin helposti vähennettyä jätteen määrää ennen kuin se edes menee roskikseen.

Muovihaaste! Tule mukaan!

Olen aivan ällistynyt, kuinka moni teistä ilmoitti muovipostauksen kommenteissa lajittelevansa muovijätteen erikseen ja vievänsä sen omaan keräykseen. Joukossa oli monia, jotka joutuivat näkemään paljon vaivaa tämän takia. Noita kommentteja oli inspiroivaa lukea. Vaikuttaa siltä, että jos muovinkeräystä kunnallisella tasolla tehostettaisiin, todella moni kierrättäisi muovitkin säntillisesti.

Kun asiaa rupesi selvittelemään, tietoa löytyi. Tässä YLEn artikkelissa on paljon tietoa siitä, mitä kierrätysmuoville tapahtuu. Artikkelin mukaan jokainen suomalainen tuottaa 15 kiloa muovijätettä vuodessa. Ajatelkaa, jos tästä saataisiin edes puolet hyötykäyttöön! Kyllähän se energiaksikin palaa, mutta toisaalta muovin kierrättäminen vie vain 15% siitä energiasta, verrattuna uuden muovin valmistamiseen öljystä. Tässä toisessa YLEn artikkelissa on kattavasti koottu yhteen, miten kierrätys käytännössä toimii, ja mitä kaikkea muovinkeräykseen voi laittaa.

Innostuin tästä aiheesta niin, että haastan kaikki kierrättämään talouden muovijätteet tämän viikon ajan. Kokeillaan porukalla, miten tämä onnistuisi, miten paljon vaivaa se vaatisi ja olisiko ylipäätään mahdollista. Lähimmän muovinkeräyspisteen voit tarkistaa esimerkiksi täältä.

Päätin meillä hoitaa lajittelun siten, että entinen keittiön sekajäteastia muuttui muovinkeräysastiaksi. Mahdolliset sekajätteeseen menevät roskat laitetaan makuuhuoneen tai kylppärin roskiksiin. Kaikelle muulle onkin jo omat astiansa. Pientä tapojen muuttamista tulee siinä, että kun ennen olen heittänyt talouspaperit ja nenäliinat sekajätteeseen, nyt ne menevät biojätepussiin. Päätin huuhtaista selkeästi likaiset muovipakkaukset, mutta en rupea tiskaamaan mitään. Yritän pakata pussin mahdollisimman tiiviisti, pyrin siihen ettei muoviroskia tarvitsisi viedä viikon aikana kovin montaa kertaa. Otin myös sellaisen linjan, että en pyri 100% lajitteluun. Tällä tarkoitan sitä, että jos vastaan tulee niin likaista muovia, ettei se huuhtaisulla tule puhtaaksi, laitan sen sekajätteen joukkoon.

Kuka lähtee haasteeseen mukaan? Kyse on vain yhdestä viikosta – alkaa tänään 18.4. ja loppuu sunnuntaina 24.4. Kerätään viikon päästä kokemukset yhteen. Yhden viikon ajan voi kokeilla mitä vaan! Jos viikon päästä tuntuu siltä että on vaikeaa ja epäkäytännöllistä, lajittelun voi lopettaa siihen ja palata rauhassa entiseen. Jos viikon aikana vie yhden kassin muovia keräykseen, se on sopivasti. Olen itse ajatellut että muovin kierrätys on hankalaa, mutta haluan tässä haastaa myös itseni. Jos meidän naapurissa, maahanmuuttajien kimppakämpässä lajitellaan ja kiikutetaan muovit sinne sadan metrin päähän, ei se voi olla minullekaan mahdotonta. Juuri eilen näin ikkunasta, kuinka eräs toinen naapuri vei illalla muovikassillista keräyslaatikkoon – työssäkäyvä perheenäiti hänkin. Minä pystyn kokeilemaan tätä ainakin viikon.

Pystytkö sinä? Huikkaa kommenteissa jos olet mukana!

Viikon vinkit: uusia autoja, ikkunan pesu, roskien lajittelua

Joskus uuden hankkiminen on vain todellakin parempi, kuin vanhan käyttäminen loppuun. Suomessa kokeiltiin systeemiä, jossa vanhoista autoista maksettiin romutusrahaa. Tällä tavoin pyrittiin saamaan vanhoja saastuttavia autoja pois liikenteestä, ja samat ihmiset hankkimaan uuden, vähäpäästöisemmän auton. Kokeilu onnistui erittäin hyvin, autokanta uudistui, liikenneturvallisuus parani ja päästöt vähenivät. On epärealistista ajatella, että ihminen luopuisi autosta, jos hän sitä tarvitsee. Sen sijaan on kaikkien etu, jos vanhan romun sijasta ajetaan uudella autolla. (HS)

Nyt on se aika. Tässä kattavat ohjeet ikkunanpesuun. Näillä ohjeilla tulee puhdasta. (Helsingin Uutiset)

Tämä liittyy eiliseen tekstiini jätteiden lajittelusta. Mitä enemmän lajittelee, sitä enemmän roskat vievät tilaa kodissa. Tässä kohdassa asuntojen suunnittelu laahaa perässä. Normaali tiskialtaan alla oleva kaappi ei riitä alkuunkaan. Meillä lajitellaan myös mökillä, mutta se on helpompaa koska roskia säilytetään ulkona omassa roskakatoksessa. Kerrostaloissa pienissä neliöissä tästä tulee oikea ongelma. (Karjalainen)

Miten saisin muovinkeräyksen toimimaan?

Meidän lähistöllä on HSY:n muovinkeräyslaatikko. Siinä taisi aiemmin olla tekstiilikeräys, mutta kun vaatteita leviteltiin pitkin puistoa ja niitä käytiin laatikoista jatkuvasti dyykkaamassa, keräys lopetettiin. Tai siis oletan, että syy oli tämä. Mutta nyt sinne voisi viedä kotitalouksissa syntyvän muovijätteen.

Pohdin pitkään, mikä järki on muovin keräämisessä. Sekajäte viedään taloyhtiön roskiksesta suureen polttolaitokseen, jossa siitä tulee energiaa. Mietiskelin, että mikä järki on erotella muovit sekajätteestä, jos ne kuitenkin päätyvät samaan osoitteeseen. Enpä olisi voinut olla pahemmin metsässä, sillä selvitin asiaa ja muovia ei suinkaan polteta. Se käytetään uudelleen ja siitä tehdään uutta muovia. Nyt iski dilemma. Tämä on juuri se, miten haluaisin yhteiskunnan toimivan. Haluan, että materiaalit käytetään uudelleen jos suinkin mahdollista. Haluaisin itse osallistua tähän aktiivisesti. Mutta kun jäteastia ei ole omalla takapihalla, osallistumisen kynnys nousee huomattavasti.

Luulen että muovin lajittelu omaan roskikseensa ei olisi iso ongelma. Meillä erotellaan jo metalli, lasi, palautuspullot, paperi, pahvi, ongelmajäte ja biojäte. Muu menee sekajätteeseen, mutta käytännössä jotain muuta kuin muovia edustaa vaipat, jotka taas käytännön syistä erottuvat muovijätteestä lähes itsestään. Vaipparoskikset ovat nimittäin siellä missä vaippoja vaihdetaan, ja kaikkien muiden roskien roskis on keittiössä. Vaippojen lisäksi varsinaista sekajätettä edustavat satunnaisesti tyhjenevät lasiset kosmetiikkapakkaukset, käärepaperit ja muu pakkausmateriaali. Sitä paitsi vaippojen käyttö jatkuu perheessämme enää vähän aikaa, joten sen jälkeen sekajätteen määrä putoaisi alle puoleen.

Mikä tässä sitten on ongelma? No se kuljetusmatka. Reilu sata metriä ei vaikuta ylitsepääsemättömältä, mutta käytännössä se hankaloittaisi arkea aika paljon. En yleensä koskaan lähde ulko-ovesta yksin, puhumattakaan että olisin tyhjin käsin. Mukana on aina yksi tai kaksi lasta, rattaat, polkupyörä, käsilaukku, muita roskapusseja. Tämän kombon kanssa ylimääräinen kierros jäteastialle, joka on vielä ihan eri suunnnassa kuin mihin olemme yleensä menossa, tuntuu hankalalta. Jos asuisin yksin, ei tätä pohdintaa edes tarvitsisi käydä, vaan lajittelisin muovia intoa puhkuen.

Haluaisin kuitenkin kokeilla, voisiko tätä saada toimimaan käytännössä ilman suhteetonta vaivanlisäystä arjessa. Voisin miettiä ainakin seuraavia ratkaisuja:

  • Muoviroskien pakkaaminen tiiviimmin roskapussiin, jolloin keittiön jäteastiaan mahtuisi enemmän ja pussia tarvitsisi viedä harvemmin. Tämä saattaa itse asiassa olla avainasemassa. Ajatus jokapäiväisestä kierroksesta tuntuu työläältä ja aikaa vievältä, mutta jos tarvetta olisi vain parille kerralle, voisin jo harkita.
  • Ehkä voisin yrittää miettiä, voisiko pakkausmateriaalia vähentää jo kaupassa, ja suosia irtomyyntiä entistä enemmän. Tosin tässä tulee taas yksi hankaluus vastaan, sillä lähikauppa ei ole mikään irtomyynnin edelläkävijä, ja torille ja halliin on erikseen lähdettävä = eli tulee taas sitä lisävaivaa.
  • Kehittää roskisrutiini, eli jokin samanlainen systeemi kuin pyykin ja tiskin kanssa, jolloin tietyt hommat hoidetaan automaattisesti tietyllä tavalla joka päivä. Rutiinin tarkoitus olisi saada homma rullaamaan kaiken muun arjen ohessa niin, ettei se tuntuisi vaivalta.
  • BONUS: Kirjoitan HSY:lle, ja pyydän mitä kauneimmin heitä tuomaan muovikeräyksen meidän takapihalle. Jos kerran ennen oli mahdollista kerätä erikseen energiajätettä ja sekajätettä, eikö onnistuisi myös muovijätteen ja sekajätteen erottelu jo roskakatoksessa?

Mutta en jätä tätä tähän. Olen jo oppinut, että teillä lukijoilla on yleensä luovia ja toimivia ratkaisuja kaikkiin elämäni ongelmiin 🙂 Joten kertokaa ihmeessä miten te toimisitte? Onko kukaan samassa tilanteessa? Tai omakotitaloasujat – miten te olette organisoineet lasin ym.  kierrätyksen, oletan että niitä ei haeta kotiportilta kuten sekajätettä? Onko joku onnistunut peräti ilman autoa…?