Jos ihminen on oikein todellinen nollahukka /zero waste -elämäntyyliä viettävä, hänen vuoden roskansa mahtuvat pieneen lasipurkkiin. Kun ensimmäisen kerran näin kuvia näistä lasipurkki-ihmisistä, pidin touhua todella erikoisena. Miten vaikeaksi elämä muodostuisi, jos todella yrittäisi välttää kaikkea mahdollista roskaa? Kiinnostuin kuitenkin ja luin mm. suomalaisen nollahukkaoppaan. Vaikka siinä olikin paljon mielenkiintoista asiaa, välillä minusta takerruttiin lillukanvarsiin. Esimerkiksi pohdinnat siitä, että normaalin hammaslangan sijasta käytettäisiinkin tavallista ompelulankaa ovat jääneet mieleeni. Tällainen yksityiskohtien viilaaminen hammashygienian kustannuksella tuntui minusta hassulta, ja leimasi nollahukkailun mielessäni erikoisten harrastusten joukkoon.
Sittemmin olen alkanut yhä huolestuneempana pohtia tuottamamme sekajätteen määrää. Luin Hesarista jutun, jossa kerrottiin että suomalaiset tuottivat viime vuonna entistä enemmän jätettä. Ilmeisesti minä myös, vaikka en asiaa varmaksi tiedäkään, mutta ainakin jos on tilastoja uskominen. Sekajäte yleensä poltetaan, ja se tuottaa siten energiaa, mutta yhä kasvavat tuhka- ja kuonavuoret tuottavat pian ongelmia. Aiemmin ajattelin, että sekajäte ei ole ongelma, koska sitä ei enää haudata maahan. Nyt olen alkanut ajatella, että sekajätteen määrää pitäisi vähentään entisestään.
Elektronikkajätettä onneksi kerätään joka kevät.
Meillä lajitellaan ja kierrätetään lähes kaikki mahdollinen: muovi, biojäte, lasi, metalli, pahvi, paperi, elektroniikkaromu sekä ongelmajäte. Lisäksi pantilliset pullot viedään kauppaan, ja ajoittain vien vanhoja lakanoita Finlaysonin keräyksiin. Näin toimitaan myös kesämökillä. Silti sekajätettä syntyy ainakin pussillinen viikossa. Olen tässä alkanut miettiä, että mitähän sinne sekajätteeseen oikeastaan menee? Miksi sitä tulee edelleen, vaikka kaikki edellä mainittu kierrätetään? Osittain syynä on varmasti ainakin laiskuus. Jos pakkaus on sekä muovia että pahvia, heitän sen helposti sekajätteeseen, sen sijaan että irrottaisin materiaalit toisistaan ja lajittelisin ne. Samoin välillä talouspaperi menee sekajätteeseen eikä bioon, jos biojäte on täynnä. On helpompi laittaa roska viereiseen astiaan, kuin lähteä viemään täyttä pussia ulos.
Mutta ei se nyt niin työlästä voi olla! Siksi olen päättänyt pitää seitsemän päivän tarkkailujakson: mitä sinne sekajätteeseen oikeastaan menee? Ja miten paljon vaivaa vaatisi kierrättää kaikki asianmukaisesti? Siis se, että irrottelee materiaalit toisistaan ja näkee pienempienkin roskien kanssa sen vaivan, että lajittelee ne oikein. Haluan toisin sanoen selvittää, voisiko minustakin, sittenkin, tulla lasipurkki-ihminen. Miten paljon vaivaa tarvitsisi, että minimoisin oman sekajätteen määräni? Teen niin, että tyhjennän sekajäteastian tänään. Sitten seuraan koko viikon, mitä sinne olen heittämässä, ja pidän kirjaa siitä, mitä sinne menee. Viikon päästä raportoin, miten kävi.
Kokonaan sekajätteeltä ei voi välttyä, ellei sitten todella mene äärimmäisyyksiin, ja se ei tässä kokeilussa ole tarkoitus. Hammaslankaa nyt ainakin kertyy viikon aikana. Eilen laitoin roskiin rikkinäisen sukan, tänä aamuna rikkinäisen kompassin. Tiedän, että HSY kerää nykyisin Sorttiasemilla myös tekstiilijätettä, mutta tiedän myös tarkalleen paljonko meillä syntyy tekstiiljätettä vuodessa (muutama kilo). Tekstiilin määrä on sen verran pieni, että en ole vielä ihan varma, kannattaako sitä ruveta säilömään jossain erikseen, ja sitten kerran vuodessa kuljettaa Sorttiasemalle. Sen sijaan kaiken muun sekajätteen määrä ja laatu kiinnostaa kovasti.
Mitä teillä lajitellaan? Voisitko sinä olla lasipurkki-ihminen?
Varmaankin sekajätteen määrä on lisääntynyt siitäkin syystä, että ihmiset ovat innostuneet konmarittamisesta. Kaikki eivät jaksa kierrättää tavaroitaan asianmukaisesti saatika ryhtyä älyttömään myyntirumbaan netissä av-yv-tv-öv rasitteineen, vaan tavarat on helpointa heittää suoraan sekajätteeseen.
Minusta sekajätteen poltto täällä pääkaupunkiseudulla oli ensin aivan loistava idea, kunnes duunikaverini kertoi, että hän on nähnyt niitä valtavia tuhka- ja kuonakasoja, joita jätteiden polttamisesta jää jäljelle. Johonkin nekin on säilöttävä ja tila uhkaa jo paikoin loppua. Käsittääkseni niistä on kehitteillä kaikenlaista hyötykäyttöä ainakin maailmalla.
Juuri ne kuonakasat minua huolestuttavat. Luin taannoin uutisen, että sitä tuhkaa tulee tonnikaupalla. Mihin se kaikki laitetaan? Minun osuuteni ei ole suuri, mutta havahduin siihen, että sitäkin voi vähentää.
Kuonaa tulisi huomattavasti vähemmän, mikäli kaikki kierrättäisivät asianmukaisesti metallin ja lasin, eivätkä tunkisi sitä sekajätteeseen.
Minusta valitettavasti ei tule lasipurkki-ihmistä, vaikka se ympäristön kannalta olisikin hieno asia. Kierrätän jotakuinkin samat asiat ja samalla tavalla kuin sinäkin, paitsi jätemuovin osalta enää vain pullot, esim. pesuaineet.
Joku aika sitten ärsytyskynnys hiukan nousi kun totesin, että roskien kanssa piipertämiseen alkoi mennä mielestäni liikaa aikaa, joten lopetin muoviroskan keräämisen. Senkö takia tässä tavaraa vähennän, että saan käyttää vapautuneen ajan roskien seulomiseen? Kaikki edellä mainitut saan ihan mukavasti mahtumaan ja säilöttyä mutta muoviroskia ei saa mahdutettua fiksusti mihinkään, lisäksi ne vievät paljon tilaa. Onko ne kirsikkatomaatitkin pakko pakata siihen muovirasiaan? Kesällä oli lähituottajan k.tomaatteja paperipussissa, siitä pisteet!
Mutta tällä mennään nyt, parempi tämäkin kuin ei mitään.
Minun on helppo kierrättää muovia, koska taloyhtiön roskishuoneessa on omat astiat muoville. Se ei siis vaadi sen kummempaa säilyttämistä. Mutta jos sitä pitäisi kuskata kauemmas, luulen että minullakin olisi motivaatio-ongelmia.
Sekajätteenpoltosta syntyvä tuhka ja kuona on äärimmäisen myrkyllistä ja vaikeasti jatkokäsiteltävää. Jotenkin minulle on ollut aina selvää se, ettei poltto ratkaise ongelmia. Vaikka palokaasut suodatetaankin, jotakin jätettä siitäkin jää.
Kerrostaloissa äärimmäisen huonosti ihmiset kierrattävät. Saataisiin edes se biojäte, lasi ja metalli sekä paperi systemaattisesti talteen, mutta…Ja kun ihmiset tai yritykset muuttavat roskakatoksesta löytyy vaikka mitä isoa sekajätettä tai jopa käyttökelpoista tavaraa, eikä niitä kukaan kierrätä minnekään. Ongelma ei ole ainoastaan päivittäinen sekajäte.
Käyttökelpoista käytettyä tavaraa on niin paljon, ettei se enää kierrä, vaan joutuu kierratyskeskuksista ja vastaavista kaatopaikoille sekajätteenä.
Viikko on minusta lyhyt aika katsoa sekajätteen tuottamista, kuukausi olisi sopivampi ajanjakso. Meidän taloudessa tulee kuukaudessa sekajätettä aika vähän, ehkä yksi roskapussi, jonka kyllä sitten vien leipäpusseissa tai vastaavissa pienemmissä erissä roskiin. Tosin tänään hävitin oikeasti loppuun palvelleita laukkuja ja kenkiä, joiden käyttöikä on ollut n. 10 vuotta.
Mikään ei kyllä pistä vihaksi niin paljon tässä taloyhtiöelämässä kuin väärin lajittelevat naapurit 😀 Säännöllisesti siirtelen vääriin astioihin laitettuja roskia oikeisiin paikkoihin. Mutta olet oikeassa sen suhteen, että liikaa on käyttökelpoista tavaraa, jota ei käytetä. Yritän käyttää itse kaiken loppuun, mutta välillä se on mahdotonta.
Olen vieraillut jätteenpolttolaitoksella. Se metallin määrä on käsittämätön.. kuonan seassa oli myös tosi suuria putkia, tankoja ja tyyliin polkupyöriä… ei niitä kyllä tavallisesta kuluttajan roskiksesta sinne eksy!!
Omassa sekajätteessä on pääasiassa tyhjiä kahvipaketteja ja leipäpussin sulkimia. Molemmista voisi varmaan päästä eroon, jos oikein yrittäis… kahvipussit vois lahjoittaa askartelijoille ja leivät vois leipoa itse… mutta näillä nyt mennään. Kissanruokapussit uhkasi vallata roskista, mutta vaihdoin sitten toisenlaiseen ruokaan, isosti juuri tuon jätteen määrän takia. Kissanhiekatkin tykkäisin käydä kippaamassa vaan jonnekin pihan perälle, mutta eläintenhoitajaksi opiskeleva tytär mainitsi tautien leviämisriskistä, joten ehkä se nyt sitten vaan pitää jatkossa laittaa roskikseen. Laitan sekajätteeseen myös roskiin menevät vaatteet, aiemmin vein kaikki H&M:n keräykseen, mutta olen niin pettynyt siihen niiden viherpesuun, että tuntui järkevämmältä heittää suoraan omaan roskiin vaan… Lisäksi sekajätteeseen menee sellaset muovin ja metallin yhdistelmät, mitä ei voi erotella (kuten just ne kahvipaketit, sipsipussit jne) ja joskus jotkut likaisemmat muovitkin. Aika vähän meillä tulee sekajätettä, tietysti sekin vaikuttaa, kun ollaan pääasiassa miehen kanssa kaksin täällä. Mutta en tällä kokoonpanolla mihinkään lasipurkilliseen pystyisi. Ilman miestä ja eläimiä ehkä, sillä itse en esim. juo kahvia (mies juo tosi paljon).
Ainakin Pauligin kahvipaketit voi lajitella muovinkeräykseen (kerran hieraisin silmiäni kun tuota paketin kylkeä tavasin, mutta näin paketti väitti), en sitten muiden merkkien pakkauksista tiedä.
Ringin (joka suurelta osin hoitaa muovipakkausten keräystä) ohjeiden mukaan pakkaus lajitellaan sen mukaan mitä siinä on eniten painon mukaan (jos materiaaleja ei voi käsin irrottaa) ja esim. kahvipaketin voi laittaa muovinkeräykseen vaikka siinä on pieni kerros alumiinia. Samalla paljastetaan myös, että yleensä ne kuitenkin päätyvät polttoon.
Ja tässäpä syy, jonka vuoksi laitan ne suoraan sekajätteeseen. Olen ollut työharkassa jäteasemalla ja kulkenut myös jäteneuvojan mukana, ja hänen kanssa oppi yhtä ja toista, ikävääkin. Esimerkiksi jotkut muovit, joita meitä opetetaan lajittelemaan muovijätteeseen, menee edelleen polttoon… niille kun ei vaan vielä ole toimivaa lajittelua. Tieto lisää tuskaa ja tuolla tosiaan se tuskan määrä lisääntyi.
… ja siis tarkoitin, että toimivaa erottelua (ei lajittelua).
Tuossa Hesarin jutussa puhuttiin myös yhteisöjen tuottamasta jätteestä, ei vain kotitalouksien. Mutta en kyllä ymmärrä miksi metallia ei kierrätetä. Siitä saa raaka-aineet käsittääkseni lähes kokonaan talteen. Minäkin olen laittanut tekstiilijätteet suoraan sekajätteeseen, koska sitä tulee meillä niin vähän. En usko, että joku H&M:n systeemi olisi sen parempi, turhaa kuljetella roskaa paikasta toiseen. Tietysti tekstiijätteen määrääkin on hyvä vähentää, mutta en kyllä heitä juuri muuta kuin korjauskelvottomia vaatteita.
Metallin kierrättämättömyys ällistyttää muakin. Pienmetalleille on keräykset suunnilleen joka kerrostalon pihassa ja vähintään jossain kaupan pihan jätepisteillä. Ja isommat saa viedä jäteasemille ilmaiseksi. Ja silti vaan ihmiset laiskuuttaa vippaa metallit sekajätteeseen tai metsään… Argh! Olisikohan ollut just siellä polttolaitoksella, kun mieleeni iskostui lause: KIERRÄTTÄKÄÄ EDES METALLIT. Eli jos ei mitään muuta viitsi, niin edes metallit. Siitä olisi iso apu, kun niitä ei sitten polton jälkeen tarvitsisi sieltä kuonan seasta kaivella. Sulaessaan ne myös takertuvat niihin ritilöihin ja aiheuttavat paljon turhaa työtä, kun laitteet pitää pysäyttää ja hakata ja kaivertaa niistä metallia irti. Plus että tietenkin metallista saa tehtyä uutta metallia ja luonnonvarat säästyvät. Kyllä ihmisten viitsimättömyys on niin uskomattoman uskomatonta!
Minä olin niin innoissani siitä H&M:n tekstiilikeräyksestä silloin, kun se tuli. Kiikutin sinne kaikki rikkinäiset vaatteet siinä uskossa, että niistä tehtäisiin oikeasti jotain hyödyllistä – vaikka sitten imeytysmattoja tms. En tiedä, tehdäänkö, mutta se niiden muu toiminta on kyllä sitten niin sietämätöntä, että en enää halua viedä sinne mitään! (Tarkoitan siis sitä, että vaatteita raahataan jonnekin kolmansiin maihin ja heidän oma vaatekulttuurinsa siitä sitten kärsii, tai että ne hilataan sinne kaatopaikkojen täytteeksi.) Myös täällä blogissasi (tai siis podcastissa) ollut Outi Pyyn haastattelu masensi minut. Varmaan jokaisessa vaatteessani on elastaania, eli niistä ei ole kierrätykseen. Viimeistään sen jälkeen aloin laittaa kaikki risat suoraan roskiin vaan.. Sukista aloin sentään napsia resorit talteen (käytän niitä kuminauhan sijasta milloin missäkin, esim. johtojen niputtamisessa, ovat paljon kätevämpiä kuin kumpparit, koska eivät haurastu ja katkeile samalla tavalla!).
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx Tämän mukaan ’pussinsulkija’n voi kierrättää metalliin tai muoviin 🙂
Kiitos tästä!
Olen itse asiassa laitellutkin metalliin aina välillä, koska mielestäni se sisältää kuitenkin sen metallin, kun taipuu… Joskus aiemmin tätä asiaa tutkin, silloin oli vastaus, että sekajäte. Ilmeisesti ohjeistus muuttunut, jes! Nyt alankin sitten laittamaan joka kerta sinne metalliin, joten kiitos kun kommentoit tähän!
Olen kyllä seurannut zero waste -sceneä jo vuosia. Autottomana olisi aika haasteellista lähteä kiertelemään eri kaupoissa lasipurkkien kera. Mutta paljon olen tehnyt paremmin: vanupuikot paperivarsilla, hammasharja puusta, voidedeodorantti lasipurkissa tai paladeodorantti paperissa, suihkusaippuaksi sekä käsien pesuun palasaippua, palashampoo, terveyssiteet kestoina, pyykinpesuaineen vaihdoin pesupähkinöihin, töihin olen vienyt omat astiat (tarjolla on kertakäyttöisiä), kannan aina mukanani kankaisia liinoja joihin voin pyyhkiä kädet, suun, tai mitä tahansa mihin ennen olisin käyttänyt paperista liinaa. Ja olen vaihtanut jauhelihan soijarouheeseen, yhdestä pakkauksesta syö monta ateriaa, ja roskia tulee vain yksi.
Minä ajattelen, että tuon tyyppinen jätteen välttäminen on sitten se seuraava askel. Otan ensin tämän helpoimman askeleen haltuun, eli huolellisen lajittelun ja sitä kautta sekajätteen vähentämisen.
Minä olen ajatellut niin, että jätteen välttäminen (vain se pakollinen, meillä esim. hammasharjat ja hammastahnatuubit, lääkepakkaukset) on helpoin tapa välttää jätettä. Kun miettii pakkakauksia ja materiaaleja jo kaupassa, jää lajittelu vähemmälle.
Ja toinen asia, ymmärtääkseni metalli voidaan kierrättää jopa niin, ettei kierrätetty metalli eroa laadultaan uudesta raaka-aineesta – siis foliopakkauksia myöten.
Muovin kierrätys on käsittääkseni tulossa pakolliseksi taloyhtiöissä eli rutiinit kannattaa ottaa haltuun. Sekajäte on taloyhtiöille myös kaikkein kallein jäte. Taloudellinen ohjaus toiminee tässä parhaiten. Taloyhtiöiden ei myöskään kannattaisi pitää isoa roskakatosta, jossa on avointa tilaa, jonne on helppo dumpata vaikka mitä. Lukolliset, erilliset jakeet pakottavat lajittelemaan eikä niihin voi jättää esim. vanhaa telkkaria tai nojatuolia.
Pakollisuus vaihtelee eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudulla se tulee pakolliseksi tämän vuoden aikana. 2021 viiden asunnon ja suurempien taloyhtiöiden on pakko kerätä muovia. Meillä keltaiset muovilaatikot otettiin käyttöön heti kun niitä tarjottiin. Minusta näyttää siltä, että aika hyvin se toimii, sillä sekajäteastioiden määrää vähennettiin, eivätkä ne pursuile yli.
Moikka täältä Hämeestä. Meillä lajitellaan melko samanlaisesti kuin teillä. Eli kaikki mahdollinen. Sekajätteeseen kertyy erittäin likaiset pakkaukset, talouspaperit ja vanhoista liinavaatteista revityt loppuunkäytetyt rätit. Myös mm. hedelmien ym kuoret päätyvät toisinaan sinne. Täällä omakotitaloalueella jätehuolto pitää järjestää itse. Eli käytännössä sekajätteen kuljetus pois 2 vk välein. Ja koska biojöteastia jäätyy toisinaan talvella niin silloin pitää sinne kuuluva jäte laittaa sekajätteeseen, mikä tietysti harmittaa. Kompostointi siis hoidetaan ihan itse omin pikku kätösin. Muuten kiikutan kierrätyspisteisiin pussi kerrallaan lajitellut jätteet, samalla tulee lenkkeiltyä. Vielä en ole kokenut liian hankalaksi. Mutta seuraava askel on sitten se, että jätettä ei kerry. Siinä haastetta lähivuosiin.
Hei Sirpa!
Jos teillä on oma lämpökompostori omakotitalossa, sekajätteen tyhjennysväliä voi varmaankin lisätä. Meillä ainakin täällä Kouvolassa onnistuu. Jos on ympärivuotinen lämpökompostori, voi tyhjennysväli olla jopa 12 vkoa. Meillä on tällä hetkellä 8 vko, katselen vähän että onko hyvä ja jos riittää hyvin, kokeilen vaihtaa sen vielä pidemmäksi (eli siihen 12 vkoon). Tämän voi helposti selvittää omalta jäteyhtiöltä, suosittelen lämpimästi!
Toinen asia: talouspaperit voi laittaa kompostiin. Samoin mielestäni luonnonkuituiset rätit (yleensä liinavaatteet ovat luonnonkuituja). Ja hedelmien kuoret toki myös.
Eli tässä pari konstia jätteen vähentämiseen, kertomasi perusteella. En tiedä onko teillä kompostori. ”Kompostointi siis hoidetaan ihan itse omin pikku kätösin.” Joten ajattelin, että ehkä on? Meillä on sellainen maapallon mallinen ja se kyllä toiminut läpi talven. (On paljon halvempi, kuin ne monen sadan euron Biolanit yms.) Jos on joskus ihan kovimmilla pakkasilla vähän mennyt jäähän, siihen on kuitenkin jätteet mahtuneet ja heti kun on lämmennyt keväällä, se on alkanut taas toimia ja pinta on ”humpsahtanut” nopeasti alas.
Hei Heli!
Meillä on Biolanin lämpökompostori. Lähinnä sen sydäntalven jäätyminen/jäähtyminen johtuu emännän laiskuudesta. Jos sitä ”ruokkii” tarpeeksi ja huolehtii kuivikkeet, niin toimii hyvin….joskus vaan laiskuus voittaa. Tässä siis ryhtiliikkeen aika.
Meillä tuo sekajätteen minimityhjennysväli on 2 vk. Älytöntä. Mutta tontti sijaitsee kaupunkialueen rajapinnassa ja joku päättäjä on määritellyt että näin tehdään. Nyt siis tyhjennysväli on tuo 2 vk ja auto käy tyhjentämässä melko tyhjää roskista. Mutta varmistanpas tuon vielä jäteyhtiöltä tai kaupungin virastosta onko asia muuttunut. En maininnut omaa biokompostoria, joten se ehkä auttaa.
Kiitos kommentista.
Meillä lajitellaan muovi, pahvi, paperi, metalli ja lasi, paristot, lamput, sähkö&ongelmajäte ja nuo kaikki viedään kaupassa käydessä ekopisteelle, useiden kilometrien päähän siis tai kaatopaikalle. Eikä ole minusta vaivalloista.
Mutta ja se on iso mutta: me maksetaan vedestä kulutuksen mukaan ja se on kallista joten en todellakaan ala pestä pahvisia litran jugurttipurkkeja tai jauhelihapakkauksia vaan ne laitan sekajätteeseen. Tästä ole lukenut jotain artikkeleitakin, joissa kierrätys on todettu ympäristön kannalta haitalliseksi, jos kierrätettävää pakkausta pestään määrää X isommalla määrällä vettä/käytetään lämmintä vettä. Kierrätän sen minkä lyhyt huuhtelu viileällä vedellä puhdistaa muu menee sekajätteeseen.
Muovin ja kartongin kierrätyksessä kuitenkin ainakin täällä korostetaan paljon sitä, ettei niistä saa tulla hajuhaittoja koska kierrätettävän materiaalin pitää olla tietyn puhtaustason saavuttavaa ettei aiheuta haittaa/vaaraa lajittelijoille/käsittelijöille.
Apua, minä nyt kommentoin vähän joka paikkaan…
Mutta oli pakko tulla kertomaan yksi konsti huuhdella litran jogurttipurkit: kaada niihin tuoremehua ja ravistele kunnolla. Saat hyvää juomaa! =) Ja sitten voikin purkin laittaa kartonkikeräykseen. Samoin ketsuppipulloon voi laittaa vettä ja jauhoja, ravistella hyvin ja siinäpä onkin suoraan kastikepohja kattilaan kipattavaksi.
Muoviastioiden huuhtomiseen kannattaa hyödyntää kaikki lirutteluvedet; käsien tai juomalasin huuhtaisu, veden kylmentymistä odottava valuttelu, isompien astioiden (esim. kattilan) liotusvesi. Samalla vedellä hoituu monta hommaa, eikä tarvitse erikseen peseskellä muovipurkkeja. Jauhelihapaketin huuhtaisuun käytän pientä lirausta vettä ja veivaan sitä vesitilkkaa rasiassa ees taas, ja se on aivan riittävä. Se vaan pitää tehdä suunnilleen heti, kun jauhelihan sieltä ottaa, jolloin se on vielä kostea ja helposti huuhtoutuu.
Yksi paljon käyttämäni puhdistuskonsti on koira. Se saa nuolla voirasiat yms, jonka jälkeen laitan ne keräyspussiin. Koira on onnellinen ja kierrätys hoituu. =D
Meillä myös iso koira auttaa mielellään muovikeräykseen menevien pakkausten saattamisessa kierrätyskelpoisiksi. Hänen ehdoton suosikkinsa on ne kahvalliset kreikkalaisen/turkkilaisen maustamattoman jogurtin isot pönikät, joihin mahtuu koko kuono sisään kätevästi. Niitä nuollaan antaumuksella ja pitkään putipuhtaiksi 🙂
Ihania nämä teidän karvaiset kierrätysapulaiset!
Asutaan omakotialueella. Meillä lajitellaan kartonki, paperi, metalli, lasi, muovi. Näiden keräysastiat löytyy ison marketin yhteydessä ja kulkeutuvat sinne helposti kauppareissulla. Muovin keräys aloitettiin heti, kun tänne saatiin kaupungin ensimmäinen (ja tähän mennessä edelleen ainut) keräysastia ja sen johdosta saatiin venyttää sekajätteen tyhjennystä kahdesta viikosta neljään viikkoon. Suuri osa meidän jätteestä on siis muovia! Sekajätteeseen menee sinne kuuluvien lisäksi likaiset muovit ja biojäte. Tuo biojäte harmittaa, mutta sen lajittelu kotona aiheuttaisi lisäkustannuksia, joten se on toistaiseksi vielä jätetty kierrättämättä.
Raha on ainoa keino innostaa ihmiset, joita asia ei sinällään kiinnosta, lajittelemaan jätteet. Kerrostalossa raha ei toimi kimmokkeena, mutta nyt okt- alueelle muuttaessani olen huomannut, että lähikaupan pihalla olevalla jätepisteellä on lähes aina muitakin samaan aikaan viemässä jätteitä ja kaikki näyttävät vielä lajittelevan oikein. 😉 Ainakin meidän kunnassa se, että ottaa jäteastialle harvemman tyhjennysvälin ja astia on normikokoa (eli halvin vaihtoehto), edellyttää sitä, että tavallisessa taloudessa jätteitä on lajiteltava.
Biojäteastiaa ei kannata ottaa taloudellisesta näkökulmasta (jätekustannukset nousivat merkittävästi), mutta olen aikeissa jossakin vaiheessa hankkia oman kompostorin. Sitten jäteastian tyhjennysväliä voi entisestään pidentää (ja säästää vähän rahaa), nyt meidän sekajätteestä varmaan puolet ellei enemmän on biojätettä. Minä en myöskään ala pesemään jätteitä eli jos kevyt huuhtelu ei riitä niin likainen muovi, jugurttitölkki tms menee sekajätteeseen.
Sortti asemalla vierailu on myös silmiä avaavaa. Miten paljon ihmisillä on turhaa tavaraa tai pelkkää roskaa. Meillä oli talonrakennusprojekti ja lajittelimme rakennusjätettä niin hyvin kuin pystyimme, mutta monet (varsinkin isot rakennuttajat) keräävät kaiken samaan lavaan… Pahvi, metalli, puu, kipsilevy, kiviaines, ongelmajäte ja nyt myös muovi on kuitenkin mahdollista lajitella ja osa jakeista on ilmaisia tai ainakin halvempia kuin sekajäte (eli poltettava). Itse asiassa en edes tiedä mitä rakennusprojektien siirtolavajätteille tehdään, koska rakentamisessa tulee myös palamatonta jätettä (ainakin villa) ja niille oli oma lava.
Rakentamisen jätemäärä on sitten jo asia erikseen; tieto lisää tuskaa.
Luin äskettäin jutun Taiwanista, missä ihmiset on saatu kierrättämään jätteensä todella hyvin, kun kierrättämättä jättämisestä alkoi tulla kunnon sanktioita. Kunpa taloyhtiöihin saisi jonkin tällaisen systeemin myös, jotta ihmiset motivoituisivat enemmän. Nyt on liian helppoa vaan dumpata kaikki samaan. Mutta olen kyllä ymmärtänyt, että hirveän tarkka ei sen pesemisen kanssa tarvitse olla. En esimerkiksi huuhtele jugurttipurkkeja sen enempää. Kaavitaan lusikalla tyhjäksi ja sitten muovikeräykseen. Äsken huuhtaisin kylmällä vedellä kanasuikalepakkauksen, arvelin että se alkaa muuten haista.
Mutta tähän vaikutti myös se, että jätteiden toimittaminen roskiin ei ollut liian helppoa. Tätä tarkoitin edellä kommentissani: suuri huonosti valaistu roskakatos taloyhtiön pihalla mahdollistaa, että sinne viedään illan hämärissä vaikka sohva. Munkkiniemeläisessä taloyhtiössä on erilliset lukolliset jakeet: tämä saattaa myös pakottaa lajitteluun eri tavalla kuin avoin roskahuone, jossa voi paiskata roskapussin vähän minne vain.
Kyllä isot pörssirakennusyhtiöt ainakin lajittelevat rakennusjätteensä.
Näin varmasti isoissa kohteissa, mutta pientalokohteissa olen nähnyt vain siirtolavan tontin pihassa ja siellä kaikki jäte sekaisin. Toki en ole seurannut onko siellä kaikki projektin jäte vai onko pääosa lajiteltu ja siirtolavalle päätynyt vain pieniä eriä. 🙂
Rakentamisessa lajittelu edellyttää myös jotain osaamista ja itseohjautuvuutta työntekijöiltä; me saimme usein perata jätteet uudestaan vaikka niitä olisi voitu helposti vähän esilajitella. Joskus olivat sentään pahvit tai puut laittaneet erikseen.
Työntekijöistä monet ovat Itä-Euroopasta enkä tiedä miten yleistä lajittelu on missäkin maassa. Joissakin muissakin tavoissa toimia oli selkeitä eroja sen mukaan mistä työntekijä on kotoisin.
Paljon on ihmisiä, jotka eivät edes laita jätteitä taloyhtiönsä roskikseen, vaan heittävät maahan roskisten viereen tai puskaan autolle menessään.
Siinäpä onkin asia, jota en pysty käsittämään.
Meillä lajitellaan kaikki, mitä Oulussa pystyy lajittelemaan. Vien yleensä isomman satsin kerralla kauppareissun yhteydessä keräyspisteelle, kun muovinkeräyspaikkoja ei ole kovin tiheässä. Säilytän kierrätyspisteelle menevät roskat ulkovarastossa sen aikaa, eivätkä ne ole haisseet.
Käytämme myös loppuun esimerkiksi tekstiilit, jotka sitten kaikkensa annettuaan menevät yleensä sekajätteeseen ja siten polttoon. Olemme tarkkoja lajittelussa. Kolmihenkiseltä perheeltämme tulee sekajätettä 25 litran pusseja noin kaksi viikossa, mutta se johtuu syystä, jota emme olisi toivoneet ja jolle emme mitään voineet. Aiemmin sekajätettä tuli korkeintaan pieni leipäpussillinen viikossa.
Heli antoi hyviä vinkkejä jätteiden huuhtelusta. Ei tosiaan tarvitse käyttää erikseen vettä, jos huljauttaa pakkauksen sillä vedellä, mitä tulee keittiön hanasta laskettua muutenkin. Ketsuppipullot voi huuhtoa myös pelkällä vedellä, jota olisi lisäämässä esimerkiksi keiton liemeksi. Sama toimii pestopurkeille tms.
Toimin samoin jätteiden huuhtelussa, mutta käsittääkseni pahvi pitää olla ns. puhdasta ja pahviset jugurttitölkit laitan sekajätteeseen. Myös osa lihapakkauksista voi olla sellaisia, etten lajittele.
Toisaalta tuon postauksessa olevan uutisen luettua tuntuu vähän hassulta, että täällä keskustellaan näinkin tarkalla tasolla jätteistä, kun osa ei tee mitään (lajittele edes metallia ja pahvia, jotka helppo tunnistaa ja lajitella). Saati ne, jotka jätekatoksessa eivät saa roskapussia edes roskikseen tai laittavat sen väärään laatikkoon… Toki en omia tapojani tämän takia muuta. 🙂
Niin minäkin olen käsittänyt, että pahvin pitää olla puhdasta ja kuivaa. Kuidut alkavat muuten pilaantua. Meillä ne pahviset jugurttipakkaukset puhdistetaan konstilla, joka taidettiin keskustelussa jossain kohtaa mainitakin, en ole ihan varma: teemme ”hölskymehua”. 🙂 Purkkiin kaadetaan tilkka mehua tai kauramaitoa, ravistetaan kiivaasti ja kaadetaan lasiin. Sen jälkeen pakkauksen yläosa avataan kokonaan ja se huuhtaistaan vesitilkalla ja pannaan alassuin kuivumaan.
HSY:n sivuilla sanotaan, että ”huuhtaise ja valuta kuivaksi”. Eli ei tarvitse tiskata, kunhan on suunnilleen puhdas.
Mikä idea on käyttää normaalin hammaslangan sijaan ompelulankaa? Tai lankakin on lähes aina muovia (polyesteriä). Puuvillalangalla hankaaminen on varmaan hankalaa, koska lanka katkeilee niin helposti (ainakin ommellessa katkeaa pienimmästäkin nykyäksestä) . Tämä oli hämmentävin kohta koko tekstissä, ja on myös yksi syy siihen, miksi pidän noita ”lasipurkki ihmisiä” hieman hurahtaneina 😀
On olemassa biohajoavaa hammaslankaa, jonka pakkaus on vieläpä metallia ja lasia, sekä pahvinen ulkopakkaus.
Linkki tässä:
https://www.ruohonjuuri.fi/aktiivihiili-hammaslanka-bambu-30-m-georga-5060480200630
Olen itse käyttänyt jo pidemmän aikaa ja hyväksi todennut, joten voin suositella!
Kääk, peruutan: en olekaan varma, onko biohajoavaa, koska sisältää polyesterilankaa! Joka tapauksessa pakkaukset on täysin kierrätettävät, joten parempi vaihtoehto kai kuitenkin kuin se muovi/pahvipakkaukseen pakattu muovinen rasia.
Nyt tulee ihan mutua, mutta luulisin, että muovi+pahvi/muovi on ekologisempi ratkaisu kuin metalli+lasi+pahvi, kun mietitään pakkauksen valmistukseen kuluvia resursseja. Kyse kuitenkin kertakäyttöpakkauksesta ja ensimmäisessäkin vaihtoehdossa muovin voi luultavasti kierrättää myös materiaalina.
Toki tämä on aika vähäpätöistä pohdintaa isossa mittakaavassa. Muovi ei kuitenkaan monessa asiassa ole se huonoin vaihtoehto. Jos miettii esim. messujen paperilahjakasseja tai kaupanpäälle annettavia puuvillakasseja niin tällaisissa se muovikassi olisi usein ekologisin vaihtoehto. Puuvillakassiakin pitää käyttää satoja kertoja (en muista tarkkaa lukua) vs. muovikassia 1 kerta, jotta niiden valmistukseen liittyvä ympäristökuorma on samalla tasolla.
Tämä ei vastannut kysymykseen, miksi pitäisi käyttää ompelulankaa. Tai muovia se lanka kuitenkin on, joten siinä ei ole eroja. Pakkaus on kyllä pienempi ompelulangassa, mutta voi hammaslangankin pakkauksen kierrättää. Lasi ei ole parempi kuin muovi, jos muovin kierrättää eikä heitä luontoon, joten en näe syytä ostaa muovitonta pakkauksta.
Muovin välttely on mennyt välillä hieman överiksi. Esimerkiksi Suomessa on (ikävä kyllä) melko vähän kierrätyslasin hyödyntämistä uusissa tuotteissa, joten suurin osa lasimurskasta kuljetetaan Suomen ulkopuolella jatkojalostukseen.
Nyt en muista kirjaa enää kovin tarkasti, mutta muistelen että ideana oli se, että ei tarvitse erikseen ostaa hammaslankaa. Eli että käytetään sellaista materiaalia, joka kotona on jo valmiiksi. Sillä lailla säästyy monenlaista roskaa, ei tule pakkausta eikä itse lankaakaan. Mutta tämä pitäisi tarkistaa kirjasta, yksityiskohta vain jäi mieleen tällaisena hassuna triviaalina pikkujuttuna.