Parhaat päätökset

Olen blogia kirjoittaessa kokeillut erilaisia projekteja ja muuttanut omia toimintatapojani fiksummiksi. Aina yritykset eivät onnistu, mutta välillä syntyy uusia rutiineja, jotka ilahduttavat itseäni. Ajattelin jakaa niistä muutaman.

Muovipussien vähentäminen. Viime keväänä yritin yhden viikon kieltäytyä kaikista muovipusseista. Muistelen että viikko ei ihan mennyt putkeen, mutta se valpastutti ja seurauksena on, että meille kertyy muovipusseja huomattavasti vähemmän kuin ennen. Nykyisin minulla on lähes aina kestokassi mukana ruokakaupassa. Kieltäydyn kaikista pikkupusseista, ja hedelmäpussienkin kanssa on pientä edistystä tapahtunut. Olen nimittäin ruvennut mättämään hedelmiä ja vihanneksia samaan pussiin ja liimailen vain useamman lapun siihen päälle. Kaiken kaikkiaan olen tosi iloinen siitä, että olen tässä pienessä asiassa onnistunut muuttamaan rutiinejani.

Jääkaapin järjestys. Kun äskettäin pesin jääkaapin, järjestin samalla kaikki ruuat takaisin omille paikoilleen, joista ne olivat kesän aikana päässeet lipeämään. Selkeä ja pysyvä järjestys jääkaapissa on vähentänyt ruokahävikkiä melkoisesti. Se helpottaa kauppalista tekemistä, kun yhdellä silmäyksellä näen mitä kaapissa on ja mitä puuttuu. Epäilen, että puolisoni on edelleen autuaan tietämätön siitä, että jääkaapissa on jokin tietty järjestys, mutta sekään ei haittaa. Väärällä hyllyllä oleva tavara on helppo laittaa omalle paikalleen. Sitä paitsi olen kirjoittanut hyllyihin, mitä minnekin kuuluu.

Sekajätteen vähentäminen. Kun lisäsin roskakaappiin yhden pussin metallijätteelle, tulee lähes kaikki keittiöjäte kierrätettyä tavalla tai toisella. Tästäkin pienestä parannuksesta olen tosi ylpeä.

Myrkyttömät siivousaineet. Aloin ensin kokeilemaan luonnonkosmetiikkaa ja siitä innostuneena myös myrkyttömiä siivousaineita. Olen löytänyt toimivia ja hyväntuoksuisia aineita, enkä vaihda niitä enää muihin. Jos joku tietää hajuttoman ja ”luonnollisen” pyykinpesuaineen, vinkatkaa ihmeessä. En halua, että pyykki tuoksuu miltään, ja ymmärtääkseni kaikissa luontaisaineissa on joku tuoksu. Pesupähkinät menevät jo liian hippiosastolle, en jaksa uskoa että ne puhdistaisivat ruokatahroja lastenvaatteista – vai puhdistavatko kuitenkin?

Ruokasuunnittelu ja -budjetti

Pidän itseäni aika järkevänä rahan käyttäjänä, mutta voin silti tunnustaa: en osaa sanoa, paljonko käytän rahaa ruokaan viikossa. Siis pystyisin varmaan arvioimaan sen kohtuullisen oikein, jos alkaisin nyt otsa rypyssä miettiä, mutta suoralta kädeltä en osaisi vastata oikein. Tai siis tällä hetkellä ei ole mitään hajua. Päätin juuri, että tähän asiaan on tultava muutos välittömästi.

Niinpä olen juuri hetki sitten aloittanut neljä viikkoa kestävän kokeen: Säästän kaikki ruokakaupan kuitit, ja lasken viikon lopussa ne yhteen. Neljän viikon jälkeen voin laskea, mikä on keskimääräinen kuukausikulutus. Tässä on taustalla se, että ensinnäkin haluan oikeasti tietää paljonko ruokaan menee rahaa, mutta toiseksi minua kiinnostaa myös, millä tavalla ruokalaskusta voisi säästää. Esimerkiksi omissa vaatteissa on helppo säästää – ei vain osta mitään (ihminen jolla on kymmenittäin kenkiä ja takkeja ei oikeasti tarvitse mitään uutta). Mutta ruokaa on pakko ostaa, joten siinä päivittäisillä valinnoilla on merkitystä.

Päätin samalla, että en rupea tämän testijakson aikana tekemään mitään radikaaleja muutoksia ostotottumuksiini. Ostan samaa mitä normaalistikin, en juokse tarjousten perässä enkä osta halvinta mahdollista jos oikeasti tekisi mieli jotain kalliimpaa. Teen arkisin sellaista ruokaa mitä tekisin muutenkin. Ajattelen niin, että tällä tavalla saan selville todellisen kulutuksen. Testijakson jälkeen arvioin minkä verran säästöä voisi tehdä ja alan budjetoida ruokakulut kuukausittain. Huomatkaa, että tämä on suunnitelma. En mene takuuseen että kokeilu onnistuu täydellisesti.

Sen verran olen kuitenkin jo alkanut järkeistää tätä juttua, että aloitin ylimalkaisen ruokasuunnittelun tänään ennen kuin lähdin kaupoille. Meillä syödään tänään uunilohta japanilaisittain, myöhemmin viikolla possun sisäfilettä jossakin muodossa sekä makaroonilaatikkoa. Ostin kalan ja lihat hallista ja täydensin perusvarastoja S-marketissa sekä ostin vielä hallin herkkukaupasta keksejä, joista aion tehdä viikonloppuna jälkiruokaa kun meille tulee vieraita syömään. Saldo näyttää nyt tältä:

  • Lohi 16.20
  • Lihat 18.00
  • Herkut 11.80
  • Maito, hedelmät ym. 13.50

Yhteensä 59,50€. Tässä on siis perusraaka-aineet viiden päivän ruokaan. Myöhemmin tällä viikolla on vielä käytävä kaupassa ainakin kerran tai kaksi ostamassa leipää ja viikonlopuksi ruokaa. Onko tämä paljon vai vähän? Minä en oikeasti tiedä. On myös todennäköistä, että esim. makaroonilaatikkoa riittää pakkaseen, joten siinä mielessä summa jakautuu vähän pidemmällekin. Projekti on nyt joka tapauksessa aloitettu, ja odotan todella kiinnostuneena, miltä meidän ruokakulutus alkaa vaikuttaa.

Pidättekö te kirjaa ruokamenoistanne? Millä tavalla säästätte ruokamenoissa?

Viikon vinkki: tarkista sähköiset reseptisi

Tämän viikon vinkki on nettisivu, jonka olemassaolosta kuulin itsekin vasta pari päivää sitten. Kyseessä on on kanta.fi -palvelu, jossa voi tarkastella omia sähköisiä reseptejä ja mahdollisesti muitakin  terveystietoja. Kuulin palvelusta apteekista ja ihmettelen ettei yksikään lääkäri ole tullut asiasta aiemmin maininneeksi.

Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Niillä pääsee henkilökohtaiselle oma kanta -sivulle, jossa näkee ainakin viimeisen kahden vuoden aikana määrätyt reseptit, niiden voimassaoloajan sekä paljonko lääkettä on reseptillä vielä jäljellä.

Tällainen palvelu on mielestäni oikein hyvä olla olemassa. Epäilen että tämä on vain samalla tavalla vähän tuntematon kuin kansalaisten neuvontanumerokin.

Arkijärjen piknik-vinkit

Vapun kunniaksi Arkijärjen parhaat ja osin kantapään kautta opitut vinkit onnistuneelle piknikille!

Tavaroiden kuljetus ja pakkaaminen

  • Suosittelen pyöriä alle. Siis toisin sanoen tavarat kärryyn. Minulla on Ikeasta hankittu perässä vedettävä piknik-kärry, mutta tavallinen ostoskärrykin ajaa asian. Tämä etenkin jos tavaraa on paljon. Kannettava kylmälaukku on myös kätevä, samoin reppu.
  • Pakkaa aina kylmät ja kuumat ruoat erilleen. Jos ne pakkaa yhteen, perille päästyä kaikki on haaleaa.
  • Jos haluat tarjoilla jotain rapeaa, esim. krutonkeja salaatin kanssa, pakkaa rapeat eri rasiaan. Jos ne yhdistää salaattiin jo kotona, rapeuden sijasta tarjolla saattaa olla pehmeää mössöä.
  • Kunnolla jäähdytetyt juomat toimivat samoin kuin kylmäkallet. Laita skumpat sun muut kylmään jo edellisenä iltana. Muista että ympäriinsä kanniskeltu kuohuviini on sama asia, kuin että pulloa olisi ravisteltu. Varovasti siis avatessa.
  • Sekä kylmät että kuumat ruoat huokuvat kosteutta ulospäin, joten ota se huomioon kun pakkaat. Märkä viltti ei ole kiva.

Astiat

  • Piknik-hifistinä suosin ehdottomasti oikeita astioita. Niiltä on mukavampi syödä ja ne näyttävät paremmilta. Kirppari- ja Ikea-löydöt toimivat tässä tarkoituksessa erinomaisesti, eikä haittaa jos jotain vahingossa hajoaa.
  • Ruokien kuskaamisessa olennaisinta on tiiviit kannet. Muuten kaikkia harmittaa. Keitot voi pakata termokseen. Kastikkeet tiiviisiin pulloihin. Tarkista ennen pakkaamista, ettei mikään vuoda. Jos riski on olemassa, kääri astia varmuuden vuoksi muovipussiin.
  • Paras piknik-lautanen on ns. pastalautanen, jossa on vähän reunaa, olipa ruoka mikä tahansa. Keitot puolestaan kannattaa tarjoilla isoista pyöreäpohjaisesta kahvimukista (ns. lattemuki), koska kahvasta on kiva pitää kiinni samalla kun toisella kädellä lusikoi. Sosekeiton voi vaikka hörppäistä ilman lusikkaakin.

Ruuat ja juomat

  • Mieti, millaisissa olosuhteissa ruoka syödään. Mitä on helppoa syödä? Jos ei ole pöytää, kannattaa ottaa huomioon että veitsen ja haarukan käyttö voi olla hankalaa (vaikka ei mahdotonta, se on todettu myös). Sen sijaan kiinteät, käsin syötävät jutut ovat käteviä.
  • Leipä voi olla hyvä viipaloida valmiiksi.
  • Jos ei jaksa valmistaa ruokia itse, palvelutiskeiltä saa kerättyä oivallisia piknik-koreja.  Tuoretta patonkia, valmista tapenadea ja iso köntti hyvää juustoa – helppoa hankkia, kuljettaa ja syödä.
  • Valitse joko sellaisia juomia joissa on kierrekorkki, tai mitoita määrä niin ettei ylimääräistä jää.
  • Jos kaappeihin on kertynyt take away -annosten mukana tulleita maustepusseja, ketsuppeja yms. ne kannattaa ottaa mukaan ja käyttää piknikillä pois.

Muut muistettavat

  • Pakkaa mukaan tarpeeksi muovipusseja, joihin voi siististi pakata likaiset astiat ja roskat. Asiallinen piknik-henkilö ei jätä piknik-paikalle mitään. Roskat roskiin! Ja tiskit koneeseen heti kun tulee kotiin.
  • Varaa riittävästi servettejä tai kokonainen talouspaperirulla, koska aina jotain kaatuu tai räiskyy. Ylimääräisestä keittiöpyyhkeestä saattaa myös olla iloa.
  • Kunnon istuinalusta on olennainen. Jos et raahaa telttatuoleja, suosittelen retkipatjaa tai siitä leikattuja sopivia istuinalusia. Pitää kosteuden eikä peppu palele.
  • Muista olennaiset tilpehöörit: korkin/pullonavaaja, servetit, mausteet, tulitikut (jos grillataan), veitsi (jos on mitään pilkottavaa tai kuorittavaa) jne. Myös aurinkorasva ja/tai villapaita saattavat olla tarpeen. Pitkään kun istuu, voi nenä palaa vaikka muuten palelisi.

Tässäpä varmaan olennaisimmat. Myös MTV3 on listannut vinkkejä täällä. Lisää saa jakaa kommenttiosastolla!

Paaston päätös

Seitsemän viikon paastorupeama on nyt päättynyt, ja on aika tehdä yhteenvetoa siitä, miten eri teemat onnistuivat. Jokaisella viikolla oli oma teema: tavaroiden raivaaminen, säästäväisyys, roskapaasto, ekoviikko, kasvisruoka, laiskuusviikko ja nettipaasto. Osa onnistui paremmin, osa huonommin.

Parhaiten meni kasvisruokaviikko, se onnistui suorastaan yli odotusten. En lipsunut kertaakaan, ruoka oli hyvää, ja opin tekemään uusia arkiruokia. Myös roskapaasto ja tavaroiden karsiminen onnistuivat ihan hyvin. Kumpikaan ei varsinaisen teemaviikon aikana mennyt ihan putkeen, mutta koska jatkoin kumpaakin kokeilua myös seuraavien viikkojen ajan, sain aikaan oikeita muutoksia. Kodissa alettiin kerätä metallijätettä systemaattisesti ja lopulta onnistuin välttämään muovikassejakin. Tavaroita raivastin kymmenittäin, julkaisen täyden listan omassa postauksessaan.

Muut viikot eivät olleet samanlaisia menestyksiä. Säästäväisyysviikolla kiinnitin huomiota rahankäyttöön, mutta mitään erityisiä tilaisuuksia säästämiseen ei tullut. Ekoviikon suurin oivallus oli, että taloyhtiön hallituksessa vaikutan paljon enemmän kun sammuttelemalla valoja kotoa, vaikka ainahan sitäkin voi tehdä. Laiskuusviikolla sain aika paljon lopulta aikaiseksi, vaikka sairausloma hankaloittikin alkuperäisiä suunnitelmita.

Nettipaasto ei lopulta onnistunut kovin hyvin. Olen näköjään todella kiinni netissä, ja etenkin tietyissä uutissivuissa ja blogeissa. Alunperin haaveilin siitä, että todella olisin rajoittanut päivittäisen nettiajan noin puoleen tuntiin, mutta eipä siitä tullut juuri mitään. Jälleen kävi niin, että harhauduin surffailemaan kun en kiinnittänyt asiaan huomiota, ja sitten kun tajusin mitä olen tekemässä, oli vaikea lopettaa. Parhaiten pidin kiinni siitä, etten selannut nettiä enää nukkumaanmentyä, ja pidin tauon iltapäivälehtien sivuista. Kiinnitin myös huomiota erityisesti siihen, etten räplännyt puhelinta silloin kun muita ihmisiä oli läsnä. Se oli oikeastaan tarkoituskin, sillä itseänikin ärsyttää, jos keskustelukumppani ei ole läsnä vaan netissä. Voi olla, että viimeisellä viikolla puhtikin vähän hiipui, enkä jaksanut enää oikein tsempata.

Yhteenvetona paasto oli kuitenkin hyödyllinen harjoitus. Viikkojen aikana tuli tosi monta havaintoa siitä, että tietoisuus omasta tekemisestä ja olemisesta on aivan olennaista, jos haluaa ruveta tekemään asioita toisin. Suurin osa elämästä tuntuu menevän täysin automaattiohjauksella ilman ajatuksen häivääkään, mutta läsnäolo hetkessä auttaa tekemään fiksumpia valintoja. Läsnäolo vain ei ole aina helppoa, sillä se vaatii keskittymistä. Viikko on liian lyhyt aika omaksua uutta, mutta kolmessa viikossa alkaa jo tapahtua. Parhaiten onnistuikin ne kokeilut, joita oli helppo jatkaa teemaviikon päätyttyä. Paasto ei siis missään nimessä mennyt hukkaan!

Tavaroiden karsiminen jatkuu kuten ennenkin. Muovipusseista pyrin jatkossakin eroon entistä tietoisemmin. Arkiruoka muuttui kasvisviikon seurauksena kasvispainotteisemmaksi, kun uudet ruokalajit jäivät listalle itsestään. Netistä en pysty luopumaan, mutta haluan edelleen haastaa itseäni sen käytön suhteen järkevämmäksi.

Paastoviikon raportti

Ensimmäinen paastoviikko, jota voi sanoa menestykseksi! Teemana oli siis tehdä koko viikko kasvis- tai kalaruokia, ja jättää ne perinteiset jauhelihat ja kanafileet kauppaan. Voin ilolla raportoida, että tämä viikko meni aivan nappiin. Tein kaikki ruoat suunnitelman mukaan, paitsi keskiviikkona en tehnyt munakasta ollenkaan, sillä alkuviikosta oli niin paljon ruokaa vielä jäljellä.

Olen hyvin iloinen, että tämä kolmas viikko onnistui, sillä tähän asti on ollut vähän heikkoa. Huomasin (ja hämmästyin) että lihattoman ruoan valmistaminen ei ollut työlästä. Kaiken a ja o oli suunnittelu. Etukäteen tehty lista oli aivan välttämätön, ilman sitä tämä ei olisi minulta missään nimessä onnistunut. Mutta listaa noudattaen kaikki oli superhelppoa. Mistä seurasi myös se, että vakavasti harkitsen palaamista ruokasuunnittelun pariin viime syksyn mukaisesti. Voisin suunnitella joka viikolle tietyn määrän kasvis- ja kalaruokia, niin tulisi nekin syötyä ilman ongelmia.

Muuten olen yrittänyt noudattaa roskapaastoa ja karsimista edelleen. Roskapaaston kanssa menee hyvin sen osalta, että metallijäte lajitellaan nyt entistä tarkemmin. Muovikassien kanssa taistelen edelleen, vanhat tavat ovat näköjään todella tiukassa. Karsittavaakin on löytynyt: keittokirjahyllystä löysin kaksi opusta, jotka ovat matkalla taloyhtiön kierrätyshyllyyn. Kierrätykseen kuskattiin kaksi kassillista vaatteita, jotka olivat jo pitkään odotelleet, että joku vain saisi aikaiseksi. Mutta heitin toiseen vielä yhden mekon ihan viime hetkellä. Tulin sovittaneeksi sitä viime viikolla, ja totesin että todellisuus ei enää vastannut mielikuvia. Kävin myös läpi lapsen vaatevarastoa, ja siirsin sieltä pois pieneksi jääneitä vaatteita.

Paastopäivitystä ja lihaton viikko

Tällä viikolla teemana on tehdä vain kala- ja kasvisruokia. Tähän on pitänyt valmistautua huolellisemmin kuin aikaisempiin, sillä ruoanlaitto ei ole minulle se helpoin kotityö. Viikon ruokalista näyttää nyt tältä:

  • Maanantai: soijarouhekastiketta ja pastaa
  • Tiistai: Kalaa uunissa ja perunamuussia
  • Keskiviikko: Munakas, sekä edellisten jämiä (jos on)
  • Torstai: paistetut nuudelit parsakaalin ja kukkakaalin kanssa
  • Perjantai: punaista linssikeittoa
  • Lauantai: tattirisottoa
  • Sunnuntai: avokadopastaa

Olen valmistautunut siinä määrin, että treenasin linssikeittoa jo tällä viikolla. Oli nimittäin ensimmäinen kerta, kun tein linssejä! Niitä taisi joku täällä blogissakin mainostaa, ja ainakin tämä keitto oli mielettömän hyvää. Sitä ei jäänyt edes pakkaseen, mutta teen tällä kertaa teen niin ison annoksen, että varmasti jää. Arkiruoat ovat helppoja ja arkisia, ja viikonloppuna haluan herkutella. Tuo soijarouhe on muuten myös uusi tuttavuus, joten tässä tulee treenattua uusia lajeja samalla.

Roskaviikko ei loppujen lopuksi onnistunut kovin hyvin. Ensimmäisen lipsahduksen jälkeen olin tarkempi, mutta kassien välttely vaatii jatkuvaa valppaana oloa. Jatkan siis harjoituksia edelleen. Sain lanseerattua metallijätteen aktiivikeräyksen myös puolisolle, joten toivottavasti uusi systeemi ottaa tuulta alleen. Olen tarkkaillut kotitalousjätettä tällä viikolla, ja todennut, että ei-kierrätettävää jätettä tulee todella vähän. Itse asiassa viikon aikana ei ole tainnut tulla yhtään sekajätettä! Hämmästyttävää.

Myös raivaaminen on jatkunut pienin askelin. Heitin roskiin parvekkeelle paleltuneen kasvin. Annoin kummitytölle muutamia kirjoja. Siivosin puolet kuivakaapista, jonka seurauksena roskiin joutui laatikon pohjalle unohtuneita koviksi kuivettuneita rusinoita. Ruokajäte harmittaa aina, mutta toisaalta olen iloinen, että kaapit on nyt siistitty ja järjestyksessä. Myös jämäpurkkiprojekti on edistynyt hyvin. Sain vihdoinkin käytettyä loppuun sen inhoamani Laveran puhdistusmaidon, sekä kaksi ylimääräistä hoitoainetta. Ylimääräisten putelien määrä on vähentynyt selvästi. Jee!

Ja loppuun vielä kaappipäivitys: taisin unohtaa mainita, että niitä kaameita kaappeja on eteisessä vielä kolmas, joka on tosin huomattavasti pienempi kuin kaksi muuta, mutta yhtä epäsopiva meille kuin ne isommatkin. Eilen kävi onnenpotku, sillä kyläilemässä ollut vieras ilmoitti mielihyvin ottavansa sen itselleen! Ihanaa! Tarkistusmittaus uudessa kodissa vielä tarvitaan, mutta erittäin todennäköisesi kaappi pääsee uuteen kotiin ja minä pääsen siitä helposti eroon. On myös mahdollista, että se isompi kaappikin mahtuisi samaan huusholliin, mutta se on epävarmempaa. Tosin sitten voi olla, että hyllyt ja laatikot voidaan kierrättää muualle, ja liukuovet saisin ehkä kaupaksi jossain netin kauppapaikalla, ja kaatikselle menisi lopulta vain ulkoseinät. Tässä on siis vielä toivoa.

Ruokauudistus

Olen keksinyt yhden lupauksen uudelle vuodelle. Tai oikeastaan kyse ei ole lupauksesta, vaan pikemminkin ideasta, jonka toteuttaminen innostaa tällä hetkellä kovasti. Idea liittyy ruokaan.

Olen lueskellut joululomalla Janne Tarmion ja Sami Tallbergin Hedelmäistä -keittokirjaa, joka nimensä mukaisesti keskittyy hedelmistä tehtyihin ruokiin. Kirjassa käydään ensin läpi Suomessa yleisimmin saatavilla olevat hedelmät ja niiden ominaisuudet, ja noin puolet kirjasta keskittyy resepteihin. Joukossa on salaatteja, mutta myös lisukkeita, lämpimiä ruokia ja säilykkeitä. Kokeilin yhtä reseptiä ja sain herätyksen.

Jos jokaiseen ruokalajiin alkaa ujuttaa kasviksia tai hedelmiä, niitä tulisi helpommin syödyksi suositeltu määrä päivässä. Nykyisellään ainakin minulla jää kasvisten saanti ikävän kauas siitä ideaalista puolesta kilosta. Mutta jos esimerkiksi lisukkeen, kuten riisin tai couscouksen sekaan pilkkoo pari kourallista jotain tuoretta hedelmää, määrät alkaisivat varmasti kohota. Samalla turhien hiilareiden määrä vähenisi itsestään, sillä yleensähän ihminen syö tilavuudeltaan suunnilleen saman määrän esimerkiksi riisiä tai muuta lisuketta. Eli normaalisti laittaisi lautaselle esimerkiksi kourallisen riisiä, mutta jos siitä kourallisesta puolet olisikin vaikka viinirypäleitä, tulisi syötyä vähemmän riisiä, ja saisi samalla enemmän vitamiineja, kuituja ja muuta terveellistä.

Olen varsin innostunut tästä ajatuksesta. Helpoimmillaan se olisi perunamuussia, jonne vain on keitetty pari porkkanaa sekaan, tai edes herne-maissi-paprikapussi pakasteesta. Parempihan sekin on kuin ei mitään. Jos enemmän näkisi vaivaa, voisi kirjan reseptejä mukaillen höystää ruokia melkein millä hedelmällä vaan. Ja kaupan päälle tulisi vielä lisää makuakin! Onko tässä ideassa huonoja puolia? Jos on, en ole vielä keksinyt yhtäkään.

Tämän vuoden tavoitteena onkin lisätä kasvisten ja hedelmien syömistä merkittävästi. Tällä systeemillä se onnistuu ainakin osittain. Mikäli teillä on hyviä vinkkejä, miten kasviksia voisi ”piilottaa” ruokaan enemmän, niin kertokaa ihmeessä!