Arkijärki-podcast alkaa! Ensimmäinen jakso on täällä

Jippii! Ensimmäinen Arkijärki-podcast on täällä! Olen haudutellut tätä podcast-ideaa keväästä asti, jolloin kysyin teiltäkin mielipiteitä. Alunperin päätin, että syyskuussa aloitan, mutta alku pääsi hiukan venähtämään. Vaan eipä hätää, ensimmäinen jakso on nyt netissä. Sen voi kuunnella tuosta alapuolelta, ja vähän ajan päästä tätä voi tilata myös iTunesin kautta, kunhan saan asetukset säädettyä kohdalleen. Tämä tekninen puoli vaatii aina pientä vaivannäköä, mutta halusin julkaista tämän nyt hetimiten, kun sain ensimmäisen jakson valmiiksi.

Koska tehty on parempi kuin täydellinen, tämä ensimmäinen jakso on vielä vähän karu: ei ole aloitus- tai lopetusmusiikkia. En myöskään ehtinyt tähän hätään hankkia vielä kunnollista mikrofonia, joten taustalla saattaa kuulua jokin rapsahdus silloin tällöin ja muuta sellaista pientä. Tämä on käsityötä alusta loppuun. Mutta toisaalta yksi lempipodcasteistani on A Slob Comes Clean, jossa on täsmälleen sama konsepti, eli siis nainen ja mikrofoni. Jatkossa äänityksen laatu siis tulee vain paranemaan. Mainontaa ei tässä jaksossa vielä ole, mutta jatkossa toivottavasti on. Jos mainontaa tulee, voin kuitenkin vakuuttaa, että otan mukaan vain sellaista, minkä takana voin itse seisoa.

Tässä ekassa jaksossa kerron siitä, miten kävi tammikuiselle päätökselle lopettaa muovipussien ostaminen ja ottaminen kaupoista. Minulla on omakohtaisia muistoja siitä, kuinka pikkupussit saapuivat ruokakauppojen kassoille. Lopussa muutama käytännön kautta opittu vinkki siitä, miten muovikasseilta voi välttyä.

Kuunnelkaa ja kommentoikaa! Kaikki palaute on tässä vaiheessa arvokasta, liittyi se sitten sisältöön tai tekniseen toteutukseen!

Viikon vinkit: ympäristöuhkat, maksulliset muovipussit ja 1000 tavaran koti

Tämä ei ole kiva artikkeli, mutta informatiivinen kyllä. Kumpi on pahempi, muoviongelma ja ympäristömuutos? (YLE)

Tässä seuraavassa juttussa taas käy ilmi, että muovipussi kelpaa ihmisille – jos se on ilmainen. Ruokakaupoissa kasseista on totuttu maksamaan, mutta muualla ei. Kun kauppa muuttaa kassit maksullisiksi myös muilla osastoilla, asiakkaiden tarve muovikasseille romahtaa. Olen tämän huomannut itsekin. Jos kysytään, haluanko ostaa kassin, en koskaan halua. Pienellä asialla voidaan vaikuttaa monien ihmisten käytökseen. (Talouselämä)

Kiinnostava juttu esimerkkikodista, jonka Ilana Aalto sisusti äidille ja tyttärelle ”kohtuullisen minimin” mukaan. Kodissa on 1000 yksittäistä tavaraa. Jutussa mainitaan tutkimus, jonka mukaan kodin esineistä 20% on yleensä käytössä mutta 80% ei. Olisi kiva tietää, miten tutkimus on tehty, koska minusta tuo suhdeluku kuulostaa oudolta. Tosin riippuu siitä, mitä käytöllä tarkoitetaan; jos puhutaan esineistä joita tarvitaan joka päivä, luku voi olla oikeansuuntainen. Mutta ei se silti tarkoita, että loput 80% omaisuudesta olisi turhaa ja pois heitettävää. Otetaan nyt vaikka ne joulukoristeet, jotka Ilanakin mainitsee. Minulla on satoja joulukuusenpalloja, joita käytetään maksimissaan pari viikkoa vuodessa. Mutta minusta elämä olisi köyhempää, jos heittäisin ne pois, sillä palloja pursuileva kuusi kuuluu olennaisesti meidän perheen jouluperinteisiin. Tavaran tarpeellisuutta ei siis voi mielestäni määritellä pelkästään siinä valossa, kuinka usein sitä tarvitaan. (Länsiväylä)

Mitä kuuluu muovipusseille?

Muovipussien ostolakko on toinen tammikuussa alkanut projekti, ja ajattelin päivittää, mitä sille kuuluu tällä hetkellä. Olen aika hyvin pysynyt tavoitteesa. Sitten viime raportin, olen muistaakseni ostanut yhden tai korkeintaan kaksi muovikassia ruokaostoksia varten. Ne harvat kerrat, kun oma kassi on unohtunut kotiin, olen ostanut paperikassin, mutta kerran tai kaksi on ollut niin huono ilma, että muovikassi oli järkevämpi ratkaisu kuin paperikassi.

Kun alkuvuodesta aloin käyttää ylitsepursuilevaa muovikassivarastoa pois, näytti siltä, että jossain vaiheessa ne vain loppuvat. Maaliskuun puolella muovikassivarastoon oli tullut jo kohtalainen vaje. Olin yhtä aikaa iloinen, mutta samalla pohdin, että mihinkähän kaikki roskan sitten pakataan, jos muovikassit loppuvat. Nyt on käynyt selväksi, että eivät ne kuitenkaan lopu. Niitä tulee aina jostain lisää. Suurin syy tähän on se, että puoliso ei ole haasteessa mukana. Silloin kun hän käy kaupassa, kuormakin on yleensä suurempi, joten kasseja tulee samassa suhteessa. Jos tilaan kotiinkuljetuksen kaupasta, lopputulos on sama, sillä kotiinkuljetus pakkaa tavarat aina muovikasseihin. Sitten niitä kasseja vielä tulee iso määrä kerralla, sillä mielestäni samalla kuljetusmaksulla kannattaa tilata mahdollisimman paljon.

Sen sijaan niiden ärsyttävien pikkupussien tulo talouteen on loppunut lähes täysin. Kieltäydyn niistä kaupassa aina. Ostos mahtuu aina joko käsilaukkuun, reppuun tai sitten omaan kassiin. Eräänä päivänä kannoin suutarista kengät sinällään kainalossa kotiin, koska en halunnut ottaa uutta muovikassia. Ainoastaan hedelmäpusseja kertyy, sillä en vieläkään muista aina ottaa kestopussia hedelmiä varten mukaan kauppaan. Onneksi lähikauppa suosii nykyisin biohajoavia pusseja hedelmähyllyllä, joten käytän ne joka tapauksessa biojätepusseina.

Muovipussit eivät siis tästä taloudesta lopu, mutta niiden määrä on vakoitunut, ja toivottavasti vielä vähenee hiljalleen. Muovikassittomuudesta on kuitenkin muodostunut helppo rutiini – yhtä helppo, kuin silloin kun sen aina nappasi kassalla mukaan.

Viikon vinkit: muovipusseja, ikuiset lakanat sekä kampanja halvinta vastaan

Tässä on aika laaja juttu muovipussien käytön vähenemisestä ruokakaupoissa. Jutusta käy hyvin ilmi, että myös kaupalla on vastuu: jos tarjolla on biopusseja, ihmiset valitsevat niitä tavallisten sijasta. Yhä useampi asiakas myös kantaa omaa kestokassia mukanaan, ja jättää muovikassin ostamatta. Oletteko te huomanneet eroa nyt, kun monissa kaupoissa ei niitä pikkupusseja enää tyrkytetä? Itse en ole huomannut juuri mitään. Omasta kassista on muodostunut niin vahva rutiini, ettei muovikasseille ole ollut tarvetta sitten viime raportin. (YLE)

Tässä on mahtava uutinen! Finlayson on lanseerannut lakanat, joiden luvataan kestävän koko eliniän. Materiaali, valmistustapa ja yksityiskohdat on mietitty siten, että lakanat kestävät pesua ja kulutusta ainakin 50 vuotta. Kun seuraavan kerran ostan uudet lakanat, tämä on todella vahvasti harkinnassa. Tykkään Finlaysonista koko ajan enemmän. Yrityksellä on todella hyvä ote yhteiskuntavastuun suhteen, ja tuoreita ja rohkeita ideoita. Selkeä edelläkävijä! (IL)

Finnwatch on lanseerannut sekä kuluttajille että kunnallisvaaliehdokkaille suunnatun kampanjan, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota vastuulliseen ostamiseen. Kampanjan nimi on En osta halvinta, ja sehän sopii tähän ostolakkoon kuin nenä päähän. Kun katselin bussipysäkillä mainoksia paidoista, jotka maksavat alle 5 euroa, mietin mielessäni muutamaa asiaa: jos paita on noin halpa, kauanko se voi kestää hyvänä käytössä? En ole vielä törmännyt halpaan ja hyvälaatuiseen puuvillaan. Jos paita on noin halpa, missä oloissa se on tehty? Kun miettii että tuossa summassa on mukana koko tuotantoketju logistiikkoineen ynnä muineen, ja vielä jää katettakin, tuntuu tuotantokustannus aivan käsittämättömältä. Näitä asioita olen muutenkin miettinyt nyt entistä enemmän tämän ostolakon myötä. Kun en enää juokse hinnan perässä, voin halutessani helposti panostaa myös laadukkaaseen tuotantoketjuun. Itse asiassa olen vapaa ostamaan ihan mitä vaan, mihin käteisvarani riittävät! Vapaus! (M&M)

Muovipussikielto – miten menee?

Tämän vuoden teemana tuntuu olevan oman toiminnan seuraaminen ja sen muuttaminen haluttuun suuntaan. Alkuvuodesta päätin, että nyt on oikeasti aika lopettaa muovikassien ostaminen. Tässäpä raportti siitä, miten päätökselle on käytännössä käynyt.

Lyhyesti sanottuna tilanne on todella hyvä. Olen alkuvuoden aikana ostanut korkeintaan 2-3 muovipussia (ja saman verran paperikasseja). Ihan täydellinen suoritus ei siis ole ollut, mutta kun ottaa huomioon, että käyn ruokakaupassa usein monta kertaa viikossa, on tuo pari pussia erittäin vähän. Ratkaisu on ollut oma kassi käsilaukussa. Tämähän ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä, mutta ilman kunnollista tahtotilaa oma kassi jää helposti kotiin. Muistan pari vuotta sitten yrittäneeni tätä samaa, mutta en tainnut olla henkisesti kovin sitoutunut, kun jo viikon suoritus meni ihan poskelleen. Tällä kertaa päätös on pysynyt mielessä.

En ole myöskään ottanut ainuttakaan pikkupussia apteekista tai muista kaupoista. Oma kassi on tehnyt nekin tarpeettomiksi. Hedelmäpusseja olen käyttänyt, ja siinä onkin seuraava tavoite, eli oman pestävän hedelmäpussin muistaminen. Olennaisinta tuossa oman kassin muistamisessa on palauttaa se käytön jälkeen takaisin käsilaukkuun. Omani menee erittäin pieneen tilaan, mutta se pitää tyhjentämisen jälkeen muistaa rullata kasaan ja viedä paikalleen. Luulen, että tässä on ollut se kompastuskohta aiemmin. Nyt on tavoitteeseen on todella sitoutunut, muistaminen on ollut helppoa.

On meille muovikasseja silti päätynyt. Ruokakaupan kotiinkuljetus tuo aina ostokset muovikasseissa, eikä sille mahda mitään (olen tähän mennessä tilannut yhden kerran). En myöskään ole velvoittanut puolisoa tähän projektiin, joten kodin muovipussivarasto ei ole vähentynyt ihan niin nopeasti kuin olisin kuvitellut. Omaan suoritukseen olen silti tyytyväinen. Luulisin, että vuositasolla tällä alkaa olla vaikutusta. Samoin nuo pari lipsahdusta tapahtuivat heti projektin alussa. Nyt tämäkin rutiini on jo hioutunut niin varhvaksi, että oma kassi on käytännössä aina mukana. Seuraavaksi yritän siis vähentää hedelmäpussien kulutusta. Luulen, että seuraavan kerran raportoin aiheesta joskus pääsiäisen tienoilla.

Millainen muovikassitilanne teillä on?

Viikon vinkit: Tavarataitoja, muovipussikielto ja lumipesua

Tavarataidot on viimein julkaistu kovakantisena kirjana, ja toimittajat ovat tarttuneet siihen. MeNaiset on lukenut Tavarataidot, ja toteaa ettei Konmari saa kirjassa täyttä ymmärrystä. On hauskaa lukea näitä juttuja, ja katsoa mikä toimittajan mielestä on ollut kiinnostavaa. Tässä jutussa mennään Tavarataitojen ytimeen, eli säästääkö tavara vai ei. Iltalehdessä puolestaan keskitytään siihen, mikä on sopiva tavaramäärä. Sopivan määrän hahmottaminen on myös yksi tavarataidoista. Lisää juttuja on tulossa, linkkaan niitä tänne sitä mukaan kun niitä ilmestyy.

Jos kirja kiinnostaa, tsekkaa tämä: Tavarataidot vielä tänään 8.1. alennetulla hinnalla Elisa Kirjasta! Jos e-kirjat miellyttävät, kannattaa tarttua tilaisuuteen. Vielä tänään sen saa hintaan 9.90, huomisesta eteenpäin se maksaa e-kirjana 16.90€. Kovakantinen versio on vähitellen päässyt kauppoihin asti. Jos kirjaa ei löydy omasta kirjakaupasta, sen saa sinne tilaamalla. Esim. Suomalaisiin kirjakauppoihin sen saa muutamassa päivässä, vaikkei hyllystä löytyisikään. Nettikaupat ovat toinen vaihtoehto, mm. Adlibris. Entä tietääkö joku, joko tätä saa kirjastoista?

Tavarataidot on julkaistu myös äänikirjana, mistä olen todella iloinen! Esimerkiksi BookBeatista palveluun voi tutustua ilmaiseksi pari viikkoa, ja jos on uusi asiakas kirjan lienee mahdollista napata sieltä äänikirjana jopa ilmaiseksi, näin olen ymmärtänyt. Äänikirjan saa mm. myös Elisan palvelusta. Kirjan lukee näyttelijä Meri Nenonen, hän on ilmeikäs ja miellyttävä-ääninen lukija. Lyhyt näyte on kuultavissa esimerkiksi kirjan esittelysivuilla.

Sitten pari linkkivinkkiä. Aloitin muutama päivä sitten henkilökohtaisen muovipussikiellon. Myös kaupat ovat alkaneet toimeen: Stockalta ei enää kassoilta saa muovipusseja, Tokmanni poistaa omiaan parhaillaan mutta S-ryhmä on tarttunut asiaan hitaammin. Voin ilokseni raportoida, että vuoden ensimmäinen kauppareissu sujui mallikkaasti kahden kestokassin voimin. Ostamani perunat puolestaan pakkasin biopusseihin, eli suoritus oli mallikelpoinen.

Tuntuu muuten hassulta, kun on vuosikausia linkannut esimerkiksi iltapäivälehtiin, ja nyt ne ovat alkaneet linkata takaisin tähän blogiin. Ilta-Sanomat kertoi pari päivää sitten, että Arkijärjen puolelta löytyy hyviä pakkaspesuvinkkejä. Se pitää paikkaansa, kirjoitin aiheesta muutama vuosi sitten. Tänä vuonna kovimmat pakkaset taitavat olla ainakin Etelä-Suomen osalta ohi, mutta omia ohjeitani noudattaen puhdistin makuuhuoneen vaalean maton pakkaslumella. Raikasta tuli!

Muovipussikielto

Olen uuden vuoden kunniaksi tehnyt toisenkin lakon. Nimittäin muovipussilakon. Katsokaan nyt tätäkin:

Tässä näkyy osa taloudesta löytyvistä tyhjistä muovikasseista. En ole laskenut montako tuossa on, mutta todennäköistä että pärjään noilla paremmin kuin hyvin pitkälle kevääseen asti. Näin ollen olen julistanut itseni muovipussikieltoon. En tuo yhtä ainutta uutta muovipussia tähän huusholliin, ennen kuin noiden määrä on kutistunut jonnekin parinkymmenen kieppeille.

Tämän lupauksen toteuttaminen ei pitäisi olla ylivoimaista. Minulla on ainakin viisi pieneen tilaan menevää kestokassia. Lisäksi on lukuisia kangaskasseja sekä vielä pari olalla kannettavaa juuttikassia. Omistan myös sellaisen uudelleenkäytettävän hedelmäpussin ja kaiken lisäksi tiedän täsmälleen, missä nämä kaikki ovat. Jos lähden kaupungille ilman kangaskassia, voin syyttää vain itseäni.

Tälle päätökselle on nyt otollinen hetki, sillä tänä vuonna kaupat ovat ottaneet myös tavoitteeksi muovikassien vähentämisen. Olen ennenkin yrittänyt vähentää muovikassien ottamista kaupoista, vaihtelevalla menestyksellä. Syynä epäonnistumisiin on ollut se, että oma kassi on unohtunut kotiin. Tarvitsen siis uuden rutiinin, joka johtaa siihen, että kassi on aina mukana. Tämä on oikeastaan helppoa. Pitää vain sijoittaa nuo kassit valmiiksi niihin käsilaukkuihin ja reppuihin joita yleensä käytän, ja sitten on aina valmiiksi varautunut. Minulla on jo nyt vakiovarustus laukussa: puhelin, lompakko, avaimet sekä pussukka, jossa on kaikkea mahdollista tarpeellista kuten käsidesiä, laastareita ym. Nyt tuohon lisätään vielä pieneen tilaan menevä kestokassi.

Selkeyden vuoksi vielä muovikassikiellon säännöt:

  • Muovikassien ostaminen ehdottomasti kielletty!
  • Jos muovikassi tulee esim. kotiinkuljetuksen mukana, se on ihan ok
  • Pieniä biopusseja ja paperikasseja ja -pusseja saa käyttää sekä ostaa
  • Tavoitteena pärjätä myös ilman hedelmäpusseja, mutta jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole, niin muovisia saa käyttää. Tämä lähinnä siksi, että irtohedelmien ostaminen on mahdotonta ellei niitä voi laittaa johonkin.
  • Kielto on voimassa niin kauan, kunnes näyttää siltä, että muovipussien ostaminen on tarpeellista, eli sitten kun roskapussit loppuvat.

Tässäpä jälleen pieni asken yhteiskunnalle, mutta keskisuuri minulle. Kuka lähtee tähän mukaan?

Viikon vinkit: muovikassien vähennys, kodin lämmitystä ja kynttilöitä

Kirja etenee ja deadline lähestyy hurjaa vauhtia. Enää muutama päivä aikaa hioa tekstin sisältöä, sen jälkeen on jäljellä enää oikoluku. Kiirettä siis pitää, mutta valmista tulee vääjäämättä.

Tässä kuitenkin lukuvinkkejä tälle viikolle, vaikka en juurikaan ole ehtinyt blogia päivittää.

Monet isot kauppaketjut, kuten SOK ja Tokmanni ovat ottaneet tavoitteeksi saada ihmiset vähentämään muovikassien käyttöä. Yksi seuraus on, että muovikassit muuttuvat maksullisiksi myös sellaisissa kaupoissa, joista ne on aiemmin saanut ilmaiseksi. Tämä on luultavasti hyvä strategia, sillä ihmisillä on taipumus ottaa ilomielin vastaan mitä vain, mikä on ilmaista. Ehdottaisin myös, että ruokakaupoissa kassin hintaa nostettaisiin reilusti. Jos kassi maksaisi 2€, se motivoisi kummasti ottamaan oman kassin mukaan. Epäilen että näin radikaaleihin toimiin ei vielä ruveta, mutta jään mielenkiinnolla odottamaan, miten vähennystaivoite alkaa näkyä kaupoissa. (YLE)

Muutamia vinkkejä siitä, miten matot ja huonekalut vaikuttavat kodin lämmitykseen. Ajankohtaista nyt, kun talvi tuntuu tulleen. Tosin minä en vaihda talviverhoja. Se voisi olla viisasta mutta tämä on taas niitä ohjeita, että ei sovi minulle. (IS)

Vuodenaikaan liittyy myös kynttilät. Tässä kivassa listassa on eritelty kaikki kynttilämateriaalit hyvine ja huonoine puolineen. Kiinnostavaa lukemista kynttiläihmisille. (Etelä-Suomen Sanomat)

Viikon vinkit: muovikasseja, pilaantuvia kananmunia ja pikasiivousta

Tämä mielenkiintoinen uutinen kertoo, että Lidl aikoo luopua muualla Euroopassa muovikasseista. Suomessa ei aiota luopua. Juttu kannattaa lukea jos aihe kiinnostaa. Siitä käy ilmi, ettei asia ole niin yksioikoinen. Nimittäin jos ihmiset eivät osta ostoskasseja, todennäköisesti he alkavat ostaa roskapusseja. Näinhän se onkin, sillä johonkin roskatkin on pakattava. Onko sitten fiksumpaa ostaa kassi ostoksille, ja käyttää se uudelleen roskapussina, vai ostaa suoraan roskikseen meneviä pusseja? (YLE)

Tämä uutinen kertoo sen, mitä olen aina epäillytkin: jääkaapin kananmunateline on turha. Tarkemmin sanottuna se saattaa jopa pilata munat, kun ne hölskyvät ovessa edestakaisin. Pilaantumiseen en osaa ottaa kantaa, mutta en ole koskaan ymmärtänyt, miksi kananmunat pitäisi siirtää erittäin kätevästä ja fiksusta pakkauksesta pois. Jutussa on muutakin hyödyllistä asiaa kananmunien säilytyksestä ym. (YLE)

Nämä hassut ohjeet väittävät neuvovansa pikasiivouksen, mutta oikeasti kyse on vain kokoelmasta erilaisia siivous- ja muita vinkkejä, joilla koti saadaan näyttämään siistiltä.

Muovihaaste! Tule mukaan!

Olen aivan ällistynyt, kuinka moni teistä ilmoitti muovipostauksen kommenteissa lajittelevansa muovijätteen erikseen ja vievänsä sen omaan keräykseen. Joukossa oli monia, jotka joutuivat näkemään paljon vaivaa tämän takia. Noita kommentteja oli inspiroivaa lukea. Vaikuttaa siltä, että jos muovinkeräystä kunnallisella tasolla tehostettaisiin, todella moni kierrättäisi muovitkin säntillisesti.

Kun asiaa rupesi selvittelemään, tietoa löytyi. Tässä YLEn artikkelissa on paljon tietoa siitä, mitä kierrätysmuoville tapahtuu. Artikkelin mukaan jokainen suomalainen tuottaa 15 kiloa muovijätettä vuodessa. Ajatelkaa, jos tästä saataisiin edes puolet hyötykäyttöön! Kyllähän se energiaksikin palaa, mutta toisaalta muovin kierrättäminen vie vain 15% siitä energiasta, verrattuna uuden muovin valmistamiseen öljystä. Tässä toisessa YLEn artikkelissa on kattavasti koottu yhteen, miten kierrätys käytännössä toimii, ja mitä kaikkea muovinkeräykseen voi laittaa.

Innostuin tästä aiheesta niin, että haastan kaikki kierrättämään talouden muovijätteet tämän viikon ajan. Kokeillaan porukalla, miten tämä onnistuisi, miten paljon vaivaa se vaatisi ja olisiko ylipäätään mahdollista. Lähimmän muovinkeräyspisteen voit tarkistaa esimerkiksi täältä.

Päätin meillä hoitaa lajittelun siten, että entinen keittiön sekajäteastia muuttui muovinkeräysastiaksi. Mahdolliset sekajätteeseen menevät roskat laitetaan makuuhuoneen tai kylppärin roskiksiin. Kaikelle muulle onkin jo omat astiansa. Pientä tapojen muuttamista tulee siinä, että kun ennen olen heittänyt talouspaperit ja nenäliinat sekajätteeseen, nyt ne menevät biojätepussiin. Päätin huuhtaista selkeästi likaiset muovipakkaukset, mutta en rupea tiskaamaan mitään. Yritän pakata pussin mahdollisimman tiiviisti, pyrin siihen ettei muoviroskia tarvitsisi viedä viikon aikana kovin montaa kertaa. Otin myös sellaisen linjan, että en pyri 100% lajitteluun. Tällä tarkoitan sitä, että jos vastaan tulee niin likaista muovia, ettei se huuhtaisulla tule puhtaaksi, laitan sen sekajätteen joukkoon.

Kuka lähtee haasteeseen mukaan? Kyse on vain yhdestä viikosta – alkaa tänään 18.4. ja loppuu sunnuntaina 24.4. Kerätään viikon päästä kokemukset yhteen. Yhden viikon ajan voi kokeilla mitä vaan! Jos viikon päästä tuntuu siltä että on vaikeaa ja epäkäytännöllistä, lajittelun voi lopettaa siihen ja palata rauhassa entiseen. Jos viikon aikana vie yhden kassin muovia keräykseen, se on sopivasti. Olen itse ajatellut että muovin kierrätys on hankalaa, mutta haluan tässä haastaa myös itseni. Jos meidän naapurissa, maahanmuuttajien kimppakämpässä lajitellaan ja kiikutetaan muovit sinne sadan metrin päähän, ei se voi olla minullekaan mahdotonta. Juuri eilen näin ikkunasta, kuinka eräs toinen naapuri vei illalla muovikassillista keräyslaatikkoon – työssäkäyvä perheenäiti hänkin. Minä pystyn kokeilemaan tätä ainakin viikon.

Pystytkö sinä? Huikkaa kommenteissa jos olet mukana!