Olen keksinyt yhden lupauksen uudelle vuodelle. Tai oikeastaan kyse ei ole lupauksesta, vaan pikemminkin ideasta, jonka toteuttaminen innostaa tällä hetkellä kovasti. Idea liittyy ruokaan.
Olen lueskellut joululomalla Janne Tarmion ja Sami Tallbergin Hedelmäistä -keittokirjaa, joka nimensä mukaisesti keskittyy hedelmistä tehtyihin ruokiin. Kirjassa käydään ensin läpi Suomessa yleisimmin saatavilla olevat hedelmät ja niiden ominaisuudet, ja noin puolet kirjasta keskittyy resepteihin. Joukossa on salaatteja, mutta myös lisukkeita, lämpimiä ruokia ja säilykkeitä. Kokeilin yhtä reseptiä ja sain herätyksen.
Jos jokaiseen ruokalajiin alkaa ujuttaa kasviksia tai hedelmiä, niitä tulisi helpommin syödyksi suositeltu määrä päivässä. Nykyisellään ainakin minulla jää kasvisten saanti ikävän kauas siitä ideaalista puolesta kilosta. Mutta jos esimerkiksi lisukkeen, kuten riisin tai couscouksen sekaan pilkkoo pari kourallista jotain tuoretta hedelmää, määrät alkaisivat varmasti kohota. Samalla turhien hiilareiden määrä vähenisi itsestään, sillä yleensähän ihminen syö tilavuudeltaan suunnilleen saman määrän esimerkiksi riisiä tai muuta lisuketta. Eli normaalisti laittaisi lautaselle esimerkiksi kourallisen riisiä, mutta jos siitä kourallisesta puolet olisikin vaikka viinirypäleitä, tulisi syötyä vähemmän riisiä, ja saisi samalla enemmän vitamiineja, kuituja ja muuta terveellistä.
Olen varsin innostunut tästä ajatuksesta. Helpoimmillaan se olisi perunamuussia, jonne vain on keitetty pari porkkanaa sekaan, tai edes herne-maissi-paprikapussi pakasteesta. Parempihan sekin on kuin ei mitään. Jos enemmän näkisi vaivaa, voisi kirjan reseptejä mukaillen höystää ruokia melkein millä hedelmällä vaan. Ja kaupan päälle tulisi vielä lisää makuakin! Onko tässä ideassa huonoja puolia? Jos on, en ole vielä keksinyt yhtäkään.
Tämän vuoden tavoitteena onkin lisätä kasvisten ja hedelmien syömistä merkittävästi. Tällä systeemillä se onnistuu ainakin osittain. Mikäli teillä on hyviä vinkkejä, miten kasviksia voisi ”piilottaa” ruokaan enemmän, niin kertokaa ihmeessä!
Mielenkiintoista, meillä tulee harvoin laitettua hedelmää ruuanlaiton yhteydessä. Joko syödään niitä pelkästään tai laitetaan jälkiruuaksi. Eka mikä tulee mieleen on persikkaa pizzassa. :’D Mutta kasviksia meillä syödään suurimmaksi osaksi, joten siitä ei ole ongelmaa. Oletko kokeillut pataruokia ja erilaisia kastikkeita? Niihin voi lisätä helposti erilaisia kasviksia (ja miksei hedelmiäkin). Ja kannattaa kokeilla rohkeasti eri kasviksia lisukkeina, esim. parsakaali on todella hyvää sellaisenaan.
Mulla oli kukkakaalikausi syksyllä, jolloin torilta sai ihanaa tuoretta kukkakaalia. Olen aloittanut näitä kasvisprojekteja elämäni aikana runsaasti, ja yhtä monta on lopahtanut vähän ajan päästä. Saa nähdä kauanko tämä innostus kestää… Pataruokia laitan välillä, mutta kastikkeiden kanssa on vähän niin ja näin. Pitäisi opetella uutta siinäkin.
Hyvä idea, ja hyvä lupaus!
Mulla on vinkkejä:
perunamuusiin: herneitä / pinaattia / purjosipulia
riisiin / cuscusiin: herneitä / pinaattia / hienonnettua tomaattia / hienonnettua paprikaa (itse tykkään kypsentämättömänä) / maissia / vihreitä papuja / linssejä
makaroonilaatikkoon / lasagneen / jauheliha (tai jos olet kasvissyöjä niin soija-)kastikkeeseen: raastettua porkkanaa tai raastettua lanttua
Kuivatut sienet ovat myös oiva lisä moneen ruokaan. Ne voi musertaa kämmenten välissä hieromalla, ja sopivat tosi hyvin mm. kaiken jauhelihan (tai soijarouheen) joukkoon.
Meillä syödään paljon ruokaisia salaatteja, joissa on pohjana jotain hiilihydraattia (pastaa, riisiä, cuscusia, nuudeleita) ja sen lisäksi herneitä, vihreitä papuja, tomaattia, paprikaa, kurkkua, salaattia, purjosipulia, parsakaalia, maissia (harvoin kaikkia näitä yhdessä salaatissa, mutta jokin yhdistelmä). Yleensä salaatissa on myös jotain juustoa, mutta ei aina. Täyttää vatsan ja on terveellistä.
Syötkö välipalaa? Smoothiet ovat hyvä tapa lisätä marjojen ja hedelmien käyttöä. Itse laitan jogurttia, banaanin ja pari desiä marjoja. Käy myös aamu- tai iltapalasta. Sekaan voi laittaa vaikka kauraleseitä (tai -hiutaleita), niin tulee myös kuituja.
Kiitos tosi hyvistä vinkeistä! Pinaatin olin ihan unohtanut, vaikka olen syönyt mm. hyvää pastaa, jossa on pinaattia joukossa. Kuivia sieniä löytyy kaapista, mutta en olisi älynnyt laittaa niitä jauhelihan joukkoon. Sitä pitääkin kokeilla pian. Smoothiet on pois laskuista koska en omista blenderiä. Olen kuulemma kieltänyt sellaisen ostamisen, ennen kuin sille on löydetty järkevä paikka.
Mieluummin lisäisin pääruokien sekaan kasviksia – tai marjoja! – kuin hedelmiä. Hedelmissä on paljon sokeria, ja hedelmäsokeri rasittaa maksaa. Monet vetävät sitä linjaa, että korkeintaan yksi hedelmä päivässä. Marjat ovat terveellisempiä, ja nekin sopivat moneen lämpimään ruokaan tai niiden lisukkeeksi.
Kasviksia voi ujuttaa pastan, perunan ja riisin joukkoon, mutta vielä parempi olisi korvata nuo kokonaan kasvislisukkeilla, esim. kukkakaalimuusilla, uunijuureksilla tai höyrytetyllä parsakaalilla.
Olet sinänsä oikeassa, mutta en ole huolissani hedelmäsokerista. Olen huolissani siitä, etten syö riittävästi mitään kasviperäistä. Toisaalta on vaikea uskoa, että muutama hedelmä päivässä olisi epäterveellistä? En tavoittele täydellisyyttä, vaan pientä parannusta arjen ruokavalioon.
Ensinnäkin kommentoin (lukematta ketjua) kyselyysi, että minä ainakin toivoisin naisen ja perheen taloutta käsitteleviä kirjoituksia. Lehdissäkin kirjoitetaan lähinnä sijoittamisesta aika suurilla summilla. Taviksella kun kyse on kympeistä ja pienistä säästöistä, joista kertyy kuitenkin isoja summia. Kuvittelemalla, että kaikki osaavat talousasioita tai että rahasta ei voi puhua, meitä vedetään höplästä ja olemme aaseja. Taloudesta pitää puhua!
Ja sitten kasviksiin: minäkin suosisin mieluiten juureksia ja kasviksia. Kauden kasviksilla voi myös keventää ruokalaskua. Yksi koko perheen suosikki on (Sami Garamin ohje) juuresboltsukka, jossa tavalliseen bolognesekastikkeeseen raastetaan monenlaisia juureksia hienolla terällä ja annetaan muhia jopa tuntikausia. Teen tätä aina järjettömän suuren annoksen, josta ensin syödään spagetin kastikkeena, sitten ehkä pitsatäytteenä ja osa pakastetaan annoksina.
Toinen suosikkimme on kaalilaatikko. Myös esimerkiksi ribollita-keitto on kokonaan kasvisruoka, mutta niin herkullinen. Niin ikään kaalipohjainen on borssikeitto. Kaali sopii hyvin myös pakastettavaksi.
Kaali ja juurekset ovat toki työläitä, mutta jos niistä tekee isoja annoksia, saa samalla lämmitettävää ”arjen pikaruokaa” jääkaappiin tai pakastimeen.
Kasvisten piilottamisen sijaan suosisin ihan kasvislisäkkeitä tai että ruoka on (osittain) kasvisruokaa. Lautasmalli on lyömätön periaate eli noin puolet lautasta kasvista. Vaatii tietenkin aluksi vähän itsekuria. Asiaa voisi lähestyä esim niin, että ostat kaupasta joitain edullisia eli kauden kasviksia / vihanneksia / juureksia. Sitten vaan google laulamaan ja kokeilemaan. Kasvisten kanssa kannattaa ehdottomasti hyödyntää kauden tarjontaa eli kesällä paljon salaattia, tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa jne. Syksyllä ja talvella painottuu juurekset, kaali, herneet / pavut ja pakasteen aarteet.
Itse suosin sosekeittoja (variaatio on loputon ja sakeuttaminen linsseillä lisää täyttävyyttä), perunan sijaan uunijuurekset esim lihan kaverina – maistuvat seuraavana päivänä kylmänä lisäkkeenä tai uunijuurekset voi myös soseuttaa keitoksi, marinoidut kasvikset tai juurekset ovat tosi kiva lisäke (parsa- ja kukkakaali, herkkusienet, porkkanat jne). Totta kai sitten tulee vaan nopsaan pilkottua kasvista lautaselle, raastamaan porkkanaa tai nakkaamaan pakastevihannekset kiehumaan.
Hyvistä resepteistä on tietenkin paljon apua, itse tykkäsin kovasti Olga Temosen kasviskeittokirjasta, Apukokin keittokirja myös kasvispainotteinen ja tietenkin blogistania täynnä mahtavia ideoita, tervetuloa omaan blogiinikin kurkkimaan 😉
Elontäyteistä alkanutta vuotta!
Kiitos hyvistä vinkeistä! Kuten edelläkin sanoin, yritän näin alkuun päästä mahdollisimman helpolla. Kasvislisäkkeissä ei tosin ole mitään vikaa, ja kausiajattelu on ehdottoman järkevää. Mutta olen aloittelija, otan hyvin pieniä askelia kerrallaan.
Muhittelen vielä raha-aiheita mielessäni, mutta jotain hyvin arkista on kuitenkin luvassa. Sijoitusvinkkeihin ei tietotaitoni riitä.
Noissa kaaleissa ja juureksissa hirvittää juuri työläys. Yritän tässä päästä niin helpolla kuin mahdollista. Monet hedelmät ovat käyttövalmiita sinällään, siksi ajatus niiden lisäämisestä ei tunnu kovin rasittavalta.
Pakasteista parsa ja keltainen porkkana on suosikki pasakaalin ja pinaatin lisäksi. Pinaattiletut puolukalla ovat lasten lempiherkkua.
Sienirisotto on hyvää ja sinne voi raastaa alkusyksystä sitä aina liian runsaan sadon tuottavaa kesäkurpitsaa.
Kesäkurpitsaa, tomaattia, sipulia ja porkkanaa voi raastaa sämpylätaikinaan. Siemeniäkin kannattaa lisätä.
Lihapullataikinaankin kesäkurpitsaa ja kaikkea muuta vihannesta voi raastaa ja korvata korppujauhot keitetyllä perunalla. Maustaa voi appelsiinin kuorella ja kanelilla. Siemenet käyvät lihapulliinikin.
Lihan sijasta voi tehdä kasvispihvejä uunissa. Kikherneet ja sipulin tekee massaksi, johon aivan loppuvaiheessa lisää hasselpähkinää ja hieman suolaa ja hunajaa. Paistaa uunissa pellillä ja tarjoilee jugurttikastikkeen (limen kuorta) ja tomaattisipulisalaatin kanssa.
Talvella syömme paljon papusalaatteja. Kotimaisia härkäpapuja saa kuivattuna ja niiden liottamisen ja keittämisen jälkeen pakastaa sopiviin eriin. Tetroissa olevat pavut olen kokenut paremmiksi kuin metallipurkissa olevat.
Linssisalattikin on hyvää ja linssikeitto on taivaallista kasvisruokaa.
Kohta paprikoita saa taas edullisemmin ja uunissa paahdetut paprikat oliiviöljyllä ja valkosipulilla ovat uskomattoman ihania. Paprikakastike on myöskin ihanaa. Uunijuurekset: lantut, punajuuret ja porkkanat provencen yrttimausteella ja oliiviöljyllä korvaavat perunat ja pastat.
Tässä tuli hyviä ohjeita paljonkin! Pinaattiletut uppoaa täälläkin, tosin itse en ole koskaan tehnyt vaan delegoinut mummille sen homman 🙂 Pavuista en oikein pidä, mutta noita kaikkia muita voisin hyvin kokeilla. Tuo kikherneresepti kiinnosti erityisesti.
Itse olen toisinaan yrittänyt keventää ruokavaliota pienentämällä ruoan energiatiheyttä juurikin kasviksia normiruokaan ”piilottamalla”. Hedelmiä en kyllä ole käyttänyt, vaan vihanneksia enemmänkin.
Osan riisistä voi korvata heittämällä riisikattilaan viimeiseksi 5 minuutiksi pussillisen pakastemaissia tai -herneitä. Pastan joukkoon voi suikaloida (tai vaikka vuolla kuorimaveitsellä lastuja) porkkanaa, kesäkurpitsaa ja paprikaa. Soijarouheesta (/jauhelihasta) tehtyyn kastikkeeseen heitän aina mukaan pussillisen pakastevihanneksia. Välillä voi myös miettiä, voisiko perunan, pastan tai riisin korvata kokonaan kasviksilla, esim. kukka- ja parsakaalilla tai edellisen kommentoijan ehdottamilla uunijuureksilla. Itse käytän paljon pakastekasviksia, koska niiden valmistus on niin helppoa, ja niitä voi aina pitää varalla pakastimessa.
Helppous on avainsana! Jos homma ei ole vielä rutiini, niin se pitää tehdä niin helpoksi kuin mahdollista. Silloin on edes pieniä onnistumisen mahdollisuuksia. Mun pitäisi ostaa pakastevihanneksia pakkaseen odottamaan, niin niiden käyttö helpottuisi.
Itselläni oli ’puoli kiloa päivässä’ -projekti pari vuotta sitten. Itse opin, että on tärkeää miettiä mistä syystä he-vi -osaston tuotteita ei tule syötyä riittävästi. Hinta? Vaivalloisuus? Hävikki? Maku?
Meidän perheessä ruoan maulla on suuri merkitys, pakastevihanneksia en juuri käytä (pakastepinaattia lukuunottamatta) ja he-ma-pa -kiintiö tuli täyteen kouluvuosina. Nykyisin teen työläämmät ruoat viikonloppuisin isompina erinä, luomuruokapiiri pitää huolen että kuorittavaa ja pilkottavaa päätyy kattilaan. Omat suosikit ovat aasialaistyyppisiä eli runsasmausteisia, perinteisiä kesäkeittoja tai kaaliruokia meillä ei syödä. En ole innostunut kasvisten kätkemisestäkään, vaan valmistan mieluummin rehellisiä kasvisruokia kuten palak paneer, tai curry-linssikeitto. Lohikeittokin on maukkaampaa, kun käyttää tuoreita luomujuureksia pakastealtaasta löytyvän keittojuurespussin sijaan. Samalla voi kontrolloida ainesosien määrää ja kokoa (esim. palsternakka saa olla hyvin pientä…).
Pätkäpäästö (5:2 -ruokavalio) on lisännyt kasvisruoan määrää omassa ruokavaliossani, nyt kasvisruokapäiviä on kaksi viikossa. Paastopäivien 500 kcal:n kiintiöön ei lihaa juuri mahdu 😉
Hienoja vinkkejä oli, täytyy lukea ajatuksella uudestaan.
Kaksi asiaa tuli heti mieleen:
– vielä muutama vuosi sitten väänsin _aina_ bolognese-kastiketta. Kerran tuli juttua vieraiden kanssa liharuuista (”miksi aina lihaa”) ja kävin läpi sen kertaisen kastikkeen koostumuksen.
Oli tyyliin kilo tomaatteja, kilo kesäkurpitsaa, 700 grammaa porkkanaa ja 800 grammaa jauhelihaa.
No jos liharuuasta on lihan osuus 23 %, niin moni (esim. kuluttajaviranomainen) saattaisi pitää sitä ei-niin-lihaisana ruokana…
Kääntäen ruoka, jossa kasvisten osuus on 77 %, kuulostaa omasta mielestäni ihan terveelliseltä. Vaikka lihansyöjäksi leimaantuukin…
– viime aikoina olen luopunut ajatuksesta pääruokien suhteen, että niiden pitäisi sisältää pääraaka-aineen ja lisukkeen.
Lisukkeella tarkoitan pastaa, riisiä, perunaa.
Olen oman perheen piirissä tehnyt usein esim. aasialaisesti maistettua kanaa, ja sitten lisäksi vain jossain kastikkeessa wok-vihanneksia. Ei siis riisiä.
Ei mitään riisiä tai pastaa vastaan, mutta esim. porsaankyljykset kastikkeessa ja ainoana lisukkeena salaatti, on tuntunut helpolta tavalta hieman keventää.