Uusi polvi, uudet vaatteet

Minulle kävi hiihtolomalla niin paha lasketteluonnettomuus, että vasen polveni meni aivan mäsäksi. Tarkalleen ottaen eturistiside katkesi ja sivusidekin repeytyi melkein poikki, ja kaikenlaista pienempää vammaa lisäksi. Tästä ei pelkällä levolla toivuttu, joten polvi leikattiin reilu viikko sitten. Sairaanhoitaja kertoi etukäteen, että kannattaa tulla sairaalaan väljissä housuissa, koska jalka tulee olemaan aluksi paketissa nilkasta reiteen saakka. Mitkään tavalliset farkut eivät mahtuisi päälle.

Tämä olikin erinomainen syy hankkia kunnon college-housut. Minulla ei ole ollut siistejä ja ehjiä kotiverkkareita aikoihin, joten päätin ostaa sellaiset, joita voisin pitää sitten siinä tarkoituksessa myöhemmin. Uniqlon nettikaupasta löytyikin hyvät; mustat, väljät ja yksinkertaiset kotihousut. Kokemukseni mukaan Uniqlon koot ovat pikemminkin niukat kuin väljät, joten otin L-kokoiset. Sitten harrastin terapiashoppailua, ja klikkasin koriin vielä mustan väljän neulemekonkin. En tiedä, voiko ihmisellä olla liikaa neulemekkoja, minulla ei toistaiseksi ainakaan ole. Yllätyin kuitenkin siitä, että vaatteet osoittautuivat tällä kertaa kokoaan vastaaviksi. Housut olivat niin isot, että vyötäröä piti kääntää kierros alaspäin, ja mekko osoittautui toimivimmaksi vyön kanssa.

Tällä mennään.

Kun heräsin leikkauksesta, havaitsin että jalka tosiaan oli paketissa nilkasta nivusiin saakka,  mutta sen lisäksi jalan ympärillä oli jämerä saranatuki. Se on sellainen metallista ja muovista tehty härveli, joka kiinnitetään viidellä remmillä, ja joka ylettyy puolesta reidestä puoleen sääreen asti. Polven kohdalla on sarana, joten sen kanssa voi (joskus tulevaisuudessa) kävellä. Tämän laitteen tarkoitus on varmistaa, ettei polvi vahingossakaan taivu väärään suuntaan kun lähden liikkeelle. Tätä ei hoitaja ollut maininnut etukäteen, ja yhtäkkiä liian isot housut muuttuivat täsmälleen sopiviksi. Yhtään pienempiin ei tukisysteemi olisi mahtunutkaan. Terapiamekko puolestaan osoittautui täydelliseksi kotivaatteeksi. Verkkareiden riisuminen ja pukeminen on nimittäin tämän jalan kanssa todella hankalaa, joten olen käyttänyt etupäässä väljiä mekkoja. Tykkään siitä, että helma ylettyy polveen asti, joten L-koko oli sittenkin oikea.

Nämä maaliskuun vaateostokset osoittautuivat siis erinomaisen tarpeellisiksi ja hyviksi. Niillä on runsaasti käyttöä senkin jälkeen, kun jalka joskus paranee. Saranatukea on kuitenkin käytettävä ainakin huhtikuun loppuun asti, joten siihen saakka nuo verkkarit ovat ainoat housut, jotka voin laittaa jalkaan jos lähden ulos. Periaatteessa tuen voisi ehkä pukea myös sukkahousujen päälle, jos satun saamaan sellaiset joskus jalkaan. Toistaiseksi en ole viitsinyt edes yrittää. Täytyy sanoa, että leikkauksesta toipuminen on ollut paljon hitaampaa ja hankalampaa kuin olisin kuvitellut. Mutta vasta nyt, melkein kaksi viikkoa operaation jälkeen, alkaa olla sellainen olo, että jaksan esimerkiksi kirjoittaa. Kaikki on kotona hidasta ja hankalaa, sillä en voi keppien kanssa kantaa mitään, enkä pysty seisomaan tai edes istumaan kovin pitkiä aikoja. Suihkuun pääseminen vaatii aikuisen avustajan ja odotan sitä, että voisin yöllä kääntää kylkeä. Vaatii aktiivista uskoa, että tästä on vielä tulossa normaali ja entistä vastaava jalka, mutta näin minulle on vakuutettu kaikkien asiantuntijoiden tahoilta. Joten sitä odotellessa.

(Jos) Toinen aalto tulee, oletko valmis?

Tässä on aihe jota en haluaisi ajatella, mutta ajattelen silti. Jokseenkin rankan koronakevään jälkeen on saatu nauttia melko normaalista kesästä. En tosin ole halannut kavereitani yli viiteen kuukauteen, saati sitten kätellyt ketään. Vältän joukkoliikennevälineitä, pidän kassajonossa turvaväliä edelliseen ja tiheästä käsienpesusta on tullut uusi normaali. Vaikka kesän ajan tautitilanne Suomessa on tuntunut olevan hallinnassa, syksy tuo melko varmasti muutoksen huonompaan. Se pelätty toinen aalto kolkuttelee jo ovilla.

Ei tarvitse olla lääketieteen asiantuntija ennustaakseen tämän – riittää, että lukee uutisia. Lähes kaikkialla Euroopassa tartuntatilanne on jälleen alkanut pahentua, mutta samaan aikaan matkustusrajoituksia on kevennetty ja ihmiset liikkuvat enemmän. Tuntuu, että moni on Suomessakin niin kyllästynyt välttämään tartuntaa, että yökerhot ja terassit pullistelevat ihmisiä, jotka huutavat toistensa naamaan lähietäisyydeltä. Satunnainen vierailu Ikeaan tai Bauhausiin osoittaa, että monelle turvavälit ovat menneen talven lumia, eivätkä ihmiset muista edes yskiä hihaansa enää. Kun tähän lisätään parin viikon päästä alkavat koulut, päiväkodit, työt ja harrastukset sekä kylmemmän ilman myötä joka tapauksessa alkava flunssakausi, on nähdäkseni väistämätöntä, että epidemia alkaa purskahdella Suomessakin. Varaudun siis siihen, että edessä on jälleen poikkeusoloja, karanteeneja ja aktiivista muiden ihmisten välttelyä.

Maskeja löytyy nyt sekä kertakäyttöisenä että kestoversiona.

Asiat ovat silti toisin kuin keväällä

Varautuminen siihen, että syksyllä saatetaan olla samassa tilanteessa kuin keväällä, on mielestäni pelkästään järkevää. Tilanne on kuitenkin erilainen kuin maaliskuussa. Silloin rajoitukset rysähtivät päälle niin nopeasti, että elämä tuntui muuttuneen yhdessä yössä täysin tunnistamattomaksi. Mutta nyt olemme aivan erilaisessa tilanteessa: tiedämme, millaista on kun koulut menevät kiinni, ruoka pitää tilata netistä ja työt tehdä kotona. Edessä ei ole suuri tuntematon, vaan pikemminkin tilanne, jota on jo ehditty harjoitella monta kuukautta. Siksi olen itse ruvennut valmistautumaan syksyyn ja mahdollisiin poikkeustilanteisiin nyt, kun elämä on vielä aika normaalia ja mukavaa.

Ensinnäkin käsidesi-, kasvomaski-, ynnä muut varastot kannattaa täydentää nyt, kun se on helppoa ja tavaraa saa. Uskoisin saatavuuden olevan syksyllä parempi kuin se keväällä oli, mutta toisaalta kuka olisi osannut ennakoida, että maaliskuussa kaupoista loppuu vessapaperi? Ostin eilen kauppareissulta 20 kpl kertakäyttöisiä kasvosuojuksia. Aion ostaa niitä lisääkin, jotta lokakuussa ei tarvitse asian kanssa tuskailla. Ennustan nimittäin, että maskisuositus on vain ajan kysymys, ja sitten kun se tulee, hamstraus alkaa. Vaikka suositusta ei lopulta saataisikaan aikaiseksi, aion silti itse ruveta maskia käyttämään esim. kaupoissa, jos tartuntatilanne alkaa merkittävästi huonontua.

Varmistan myös, että käsidesiä ja yleisdesinfiointiainetta on kotona riittävästi parin kuukauden tarpeisiin. Vessapaperia en edelleenkään aio hamstrata, se on mielestäni älytöntä maassa, jossa on peräti kaksi pehmopaperitehdasta ja käsisuihku vakiovarusteena lähes kaikissa vessoissa, mutta muuten kotivarasta on hyvä huolehtia. Haluan, että kotona on sellainen määrä peruselintarvikkeita ja lääkkeitä, että niillä pärjää vaikka joutuisikin eristäytymään pariksi viikoksi. On nimittäin ihan mahdollista, että varotoimista huolimatta taudille altistuu, ja joutuu lääkärin määräämään karanteeniin.

Näitä pieniä pulloja on kätevä täyttää uudestaan isommasta pakkauksesta.

Suunnittelua ja ennakointia

Toinen asia, jota olen viime aikoina miettinyt, on se, miten elämä järjestetään, jos kaikki ovat jälleen kotona. Etenkin tämä tarkoittaa päivittäisiä rutiineja ja sitä, miten kodin tiloja käytetään. Miten voin varmistaa sen, että minullakin on oma työtila? Miten organisoidaan kotiopetus niin, että koulutavarat eivät leviä kaikkialle? Pitääkö työhuoneen sisustusta kehittää? Miten huolehdin siitä, että pääsen lenkille, vaikkei omaa aikaa juuri olisikaan? Ylipäätään olen miettinyt kotimme viihtyvyyttä ja toimivuutta siitä näkökulmasta, että muutaman kuukauden päästä mahdollisesti kökötetään neljän seinän sisällä jälleen tiiviimmin kuin haluttaisiin.

Kolmanneksi olen miettinyt, mitä asioita voi ja kannattaa tehdä nyt elokuussa, jos syksyllä elämme taas rajoitusten aikaa. Aion elokuussa käydä ainakin hammaslääkärissä ja kampaajalla, ja vien lapsetkin hiustenleikkuuseen. Kävin jo kesäkuussa laboratoriotesteissä, joita olin lykännyt koko kevään. Uusin eilen museokorttini, ja aion käydä myös nauttimassa taiteesta nyt, kun sen voi tehdä kohtuullisen turvallisesti. Taide ei mene koskaan hukkaan, vaikkei koronatilanne pahenisikaan! Suunnittelen rapujuhlia ystäväperheen kanssa, ja aloitan elokuussa maaliskuussa tauolle jääneen sisäliikuntaharrastuksen. Olen ylipäätään miettinyt, miten omasta hyvinvoinnista voisi poikkeustilanteessa huolehtia mahdollisimman hyvin. Keväällä omat tarpeet jäivät selvästi syrjään, kun suurin osa energiasta meni perheestä huolehtimiseen ja ihan vain arjesta selviämiseen.

Jos arvelet samoin kuin minä, että toinen aalto on todennäköinen, suosittelen lämpimästi valmistautumisen aloittamista nyt. Jos et usko huonontuvaan tilanteeseen, suosittelen silti valmistautumista varmuuden vuoksi. Ei vara venettä kaada, mutta ylimääräistä stressiä sillä voi vähentää. Tällä kertaa tiedämme, mihin ollaan varautumassa, mikä tekee kaikesta paljon helpompaa.

Oletteko samoilla linjoilla kanssani, vai uskotteko että tällä kertaa Suomi säästyy? Onko kukaan muu alkanut valmistautua poikkeusoloihin?

Ruokajärki 2018

Paljastin viime vuonna Arkijärki-podcast #5:ssä, että tämän vuoden iso tavoite on saada arjen ruoka-asiat kuntoon. Tuntuu että olen niiden suhteen hukassa, mutta olen päättänyt takoa ruokajärkeä päähäni. Jos tämä onnistuu, pääsen stressistä, alan syödä terveellisemmin ja teen vielä oman osuuteni maailman pelastamiseksi siinä sivussa.

Ensimmäinen kuntoon laitettava asia on ruokajätteen minimointi. On ihan järkyttävä ajatus, että suomalaiset heittävät keskimäärin yli 20 kiloa ruokaa roskiin. En ole itse tähän syytön, päinvastoin. Tänä vuonna olen sitoutunut punnitsemaan tuottamani ruokajätteen, ja raportoin sen tänne blogiin. Niin ikävää kuin se onkin, on pakko tunnustaa, että jätettä on jo tullut, vaikka kuukautta on takana vasta reilu viikko. Tämä vuosi ei ole mikään neutraali seurantavuosi, vaan teen kaikkeni minimoidakseni meillä syntyvän hävikin. Koska on tunnettu tosiasia, että sitä saa mitä mittaa, toivon tämän julkisen raportoinnin ja tarkan seurannan tukevan tätä projektia vahvasti.

Pystyviikattua pastaa.

Tehokkain tapa torjua hävikkiä on ateriasuunnittelu. Olen tehnyt sitä muutama vuosi sitten, mutta perehdyttyäni nyt aiheeseen uudelleen, huomaan etten ole tehnyt sitä erityisen tehokkaasti tai järkevästi. Periaatteessahan kyse on vain siitä, että päättää etukäteen mitä minäkin päivänä syödään, ja sitten ostetaan tarvittavat ainekset ja tehdään ruuat. Mutta jos suunnittelun haluaa tehdä sekä fiksusti että helpoksi itselleen, asiaan kannattaa paneutua vähän tarkemmin. Pitää ottaa huomioon, millainen viikko on tulossa (poikkeuspäivät, harrastukset), miten kaikki ainekset hyödynnetään (hävikin minimoiminen) ja miten paljon itsellä on aikaa ja halua ruuanlaittoon panostaa.

Viimeisenä kohtana on konkreettisesti se, mitä syödään. Haluan syödä paljon enemmän kasviksia kuin ennen, enemmän kalaa ja ylipäätään kiinnittää huomiota myös ruuan ympäristövaikutuksiin. Perheen ruokavalinnat ovat mielestäni muuten ihan terveellisiä, mutta kasvikunnan tuotteiden lisääminen olisi todellakin paikallaan. Valitettavasti arkinen kasvisruoka tarkoittaa meillä useimmiten pinaattilettuja (jotka ovat kalapuikkojen lisäksi ainoat einekset joita meillä syödään), ja tähän asiaan on tultava muutos. Eikä se nyt pahitteeksi olisi, jos tässä samalla tulisi hiukan säästöäkin arkisiin ruokamenoihin.

Nämä ovat Ruokajärki 2018 isot teemat. Tulen kirjoittamaan näistä joka kuukausi ensinnäkin hävikkiraportin muodossa, sekä kunhan saan ateriasuunnittelun vauhtiin, ajattelin laittaa myös ruokalistat tänne esille sekä seurata suunnittelun onnistumista. Varmasti aihe tulee aika ajoin esille myös podcasteissa. Seuraavaksi kirjoitan tarkemmin siitä, miten tuon hävikin määrittelen. Samalla tavalla kuin tekstiilijätekin, täytyy ruokajätekin määritellä, että seuranta on selkeää ja läpinäkyvää.

No niin! Onko siellä ketään muuta, jolle arjen ruokahuolto tuottaisi jonkinasteisia haasteita?

Elokuun kolmas tarkituslista: terveys

Tämä postaus on jatkoa sarjassa, jossa valmistaudun loman jälkeen siihen että arki taas alkaa. Aiemmat kirjoitukset: Elokuun alkuspurtti, 1. tarkistus: vaatteet sekä 2. tarkistuslista kosmetiikka.

Vaatteiden ja kosmetiikan jälkeen elokuun tarkistuslistalla on terveyteen liittyviä asioita. Minusta tämä on erinomainen vuodenaika käydä kaikenlaisissa lääkärintarkastuksissa, joissa olisi hyvä käydä säännöllisesti. Samaan aikaan on hyvä valmistautua syksyyn täydentämällä lääkekaappi ajan tasalle. Tässä tsekkilista:

  1. Varaa hammaslääkäri, optikko ja/tai muu vuositarkastus, jos et ole pitkiin aikoihin käynyt.
  2. Täydennä vitamiinivarastot pimenevää vuodenaikaa varten
  3. Tarkista, että lääkekaapista löytyy särkylääkettä, ensiaputarpeet, ja muut sellaiset itsehoitolääkkeet, joita yleensä käytät
  4. Uusi reseptit tarpeen vaatiessa
  5. Samalla kun tarkistat että lääkevarastossa on kaikki mitä tarvitaan, kerää sieltä selkeästi vanhentuneet pois ja vie apteekkiin samalla kun haet täydennyksiä.

Olen näistä jo hoitanut tuon ajanvarauksen hammaslääkärille. Voisin kuvitella, että syksy on hyvää aikaa tarkistaa myös esimerkiksi lasten silmälasireseptit koulun alkaessa, sekä muutkin vastaavat tarkastukset. Jos takaraivossa on pyörinyt, että jokin tällainen tarkistus pitäisi hoitaa, elokuu on yhtä hyvä kuukausi tehdä se, kuin mikä tahansa muukin.

Vitamiineista ajattelin ensisijaisesti D-vitamiinia, sitä lienee näillä leveysasteilla hyvä ruveta syömään samantien kun kesä on ohi. Jos käyttää säännöllisesti jotain tiettyä tuotetta, nyt on hyvä aika ostaa varastoon niin paljon, että riittää ainakin syyslomaan saakka. Minä hankin jo biotiinia, ja harkitsen jonkun monivitamiinin hankkimista myös.

Lääkekaapin tilanne on aika hyvä tällä hetkellä. Kurkkaan sinne vielä uudelleen, mutta kaikkia perustarpeita pitäisi olla. Sen sijaan jääkaapissa seilaa antibioottipullon jämä keväisen korvatulehduksen jäljiltä. Aion seuraavaksi siirtyä keittiön kimppuun, joten tuon palautan huomenna apteekkiin heti aamusta. Tulikin samalla mieleen, että myös vitamiinilaatikko täytyy inventoida. Epäilen että sinne on saattanut jäädä pyörimään jotain aika vanhoja vitamiineja, joten käytän nekin sieltä ensin pois, ennen kuin avaan uudet pakkaukset. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin sellaiset epämääräiset nuhjaantuneet pakkaukset, joiden sisältä löytyy yksi tai kaksi tablettia.

Tällä kertaa siis vähän kevyempi setti. Huomenna sitten tositoimissa keittiön kimpussa! Ruokajärki tekee paluun!

Viikon vinkit: tolkkua ruokakeskusteluun, sukkavinkki ja Konmaria

Aamulehdessä haastatellaan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaista, joka kertoo mm. sen, onko vuorisuola terveellisempää kuin pöytäsuola, tai että ovatko einekset pahinta terveydelle. Laatikaisella on ilahduttavan järkevää sanottavaa. Olen seurannut hänen asiantuntevaa blogiansa myös pidemmän aikaa, ja suosittelen sitä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ravintoon liittyvästä tutkimustiedosta. Laatikainen kääntää tieteelliset tutkimukset selkokielelle ja edustaa muutenkin kaikenkaikkiaan tervejärkistä tahoa ravintokeskustelussa. Hän myös osoittaa, miten median tavalla käsitellä erilaisia aiheita on vaikutusta siihen, mitä asioista ajattelemme. Oletteko esimerkiksi huomanneet, että usein lehdessä on vastakkain tieteellinen tutkimus tai niihin perustuva näkemys, ja sitten yksilön kokemus vastakkaisesta. Nämä asiat esitetään rinnakkain aivan kuin niillä olisi sama painoarvo. Vaikka itseasiassa kyse on samasta, kuin että ulkona olisi -10 astetta pakkasta, ja toppatakkikansan keskellä kulkee yksi tyyppi t-paidassa ja vakuuttaa että ei täällä mitään pakkasta voi olla, koska minä en palele.

Tunnustan, että kokeilin tätä sukkien viikkausniksiä. (linkin takaa pitää vielä klikata videota) Kyllä niistä kieltämättä tulee hauskoja siistejä paketteja. Eri asia on, jaksaisiko tähän keskittyä joka kerta. (MTV)

Blogin tilastoista näen, että Konmari-artikkelit ovat todella suosittuja. Joten tässäpä jälleen yksi: täällä Ilana Aalto kertoo oman näkemyksensä aiheesta. (Iltasanomat)

Viikon vinkki: kevytkipsin hajunhallinta

Täällä on käyty keskustelua siitä, miten estetään ja poistetaan hienhaju kengistä. Eräs lukija halusi jakaa kokemuksensa samaa aihetta sivuten. Kyseessä ei ole normaali kenkä, vaan Walker-kevytkipsi, joka toimii kuin perinteinen kipsi, mutta jonka voi itse irrottaa ja laittaa takaisin esim. peseytymisen ajaksi. Walker on kovasta muovista tehty ”kotelo”, joka pitää jalan paikallaan. Se ulottuu varpaista ylös sääreen asti. Käytännössä on kuin jalassa olisi tiukka muovinen kenkä.

Käytettyään tällaista monta kuukautta, lukija kehittyi varsin päteväksi hajunhallinnassa. Sairaala ja apuvälinelainaamo eivät antaneet minkäänlaisia hoito-ohjeita, joten hän joutui selvittämään hajuhaittojen torjunnan salat itse kokeilemalla. Jaan tässä alla hänen kertomuksensa, sillä näistä vinkeistä saattaa olla apua jollekulle muullekin.

Kuinka pärjäät Walkerin kanssa

Ykkösohje on toki: pese sitä jalkaa! Jos voit, mutta ei se meitsillä mihinkään riittänyt.

Kakkosohjeeni on: vaihda sukka joka päivä. Itse käytin vain putkisukkia, mutta ei sekään riitä, pesun lisäksi. Lisäksi kenkä irti aina kun voi tuulettaa.

Omasta mielestäni jalkani ei ns. normisti haise. Mutta huolimatta päivittäisestä jalkakylvystä, niin Walkerissa mehut muhii. Sen verran tiivis paketti kyseessä, varsinkin kesäaikaan.

En saanut sairaalasta enkä kaupungin terveysasemalta mitään ohjeita, mutta testasin ja käytin seuraavia tuotteita:

1. Scholl Fresh Step, ihan hyvä tuote, ongelmat:
– hinta, maksaa noin 8 euroa
– todella voimakas tuoksu, ällöttää parin viikon jälkeen ihan sikana
– tehokas spray, vaikea kohdistaa vain kenkään, kimpoaa huoneilmaan
Plussaa:
– tehokas
– käytin joka päivä, toi hieman raikasteen oloa kenkään

2. Softcare Hajunpoistaja Odour Control
– Prismasta, saa myös kauppakassiin (tilaukseen)
– hinta noin 8 euroa, kotimainen avainlipputuote, riittoisa, 300 ml
– helppo annostella, itse pumppaa liipaisimesta sprayna (ei ole siis painepakkaus), valoa vasten näkee kun pohjallinen on tasaisen märkä
– tehokas, toimi ainakin meikäläisellä
– ei viidessä kuussa syönyt pohjallista eikä kumiletkuja
– neutraali haju
– ei mitään moitittavaa
– pelasti kesäni

Viikon vinkit: sähkökatkoja, rokotuksia ja jatkojohtoja

Tälle viikolle sattui muutama napakka linkki turvallisuuteen liittyen.

Martoilla on hyvät ja tiiviit ohjeet, mitä tehdä pakastimelle jos sattuu tulemaa pitempi sähkökatko.

Ovatko rokotuksesi ajan tasalla? Hesarissa kerrotaan, mistä asiaa voi selvitellä, ja miten toimia jos aikuisen rokotussuojassa on puutteita.

Jatkojohtojen ketjuttaminen on turvallisuusriski, samoin pölyä keräävät johtoniput ja sähkölaitteet. Meillä on yksi jatkojohto ns. vakituisessa käytössä, mutta siinä on vain yksi laite kiinni. Mielestäni tämä on hallittu riski. (Talouselämä)