Paljastin viime vuonna Arkijärki-podcast #5:ssä, että tämän vuoden iso tavoite on saada arjen ruoka-asiat kuntoon. Tuntuu että olen niiden suhteen hukassa, mutta olen päättänyt takoa ruokajärkeä päähäni. Jos tämä onnistuu, pääsen stressistä, alan syödä terveellisemmin ja teen vielä oman osuuteni maailman pelastamiseksi siinä sivussa.
Ensimmäinen kuntoon laitettava asia on ruokajätteen minimointi. On ihan järkyttävä ajatus, että suomalaiset heittävät keskimäärin yli 20 kiloa ruokaa roskiin. En ole itse tähän syytön, päinvastoin. Tänä vuonna olen sitoutunut punnitsemaan tuottamani ruokajätteen, ja raportoin sen tänne blogiin. Niin ikävää kuin se onkin, on pakko tunnustaa, että jätettä on jo tullut, vaikka kuukautta on takana vasta reilu viikko. Tämä vuosi ei ole mikään neutraali seurantavuosi, vaan teen kaikkeni minimoidakseni meillä syntyvän hävikin. Koska on tunnettu tosiasia, että sitä saa mitä mittaa, toivon tämän julkisen raportoinnin ja tarkan seurannan tukevan tätä projektia vahvasti.
Pystyviikattua pastaa.
Tehokkain tapa torjua hävikkiä on ateriasuunnittelu. Olen tehnyt sitä muutama vuosi sitten, mutta perehdyttyäni nyt aiheeseen uudelleen, huomaan etten ole tehnyt sitä erityisen tehokkaasti tai järkevästi. Periaatteessahan kyse on vain siitä, että päättää etukäteen mitä minäkin päivänä syödään, ja sitten ostetaan tarvittavat ainekset ja tehdään ruuat. Mutta jos suunnittelun haluaa tehdä sekä fiksusti että helpoksi itselleen, asiaan kannattaa paneutua vähän tarkemmin. Pitää ottaa huomioon, millainen viikko on tulossa (poikkeuspäivät, harrastukset), miten kaikki ainekset hyödynnetään (hävikin minimoiminen) ja miten paljon itsellä on aikaa ja halua ruuanlaittoon panostaa.
Viimeisenä kohtana on konkreettisesti se, mitä syödään. Haluan syödä paljon enemmän kasviksia kuin ennen, enemmän kalaa ja ylipäätään kiinnittää huomiota myös ruuan ympäristövaikutuksiin. Perheen ruokavalinnat ovat mielestäni muuten ihan terveellisiä, mutta kasvikunnan tuotteiden lisääminen olisi todellakin paikallaan. Valitettavasti arkinen kasvisruoka tarkoittaa meillä useimmiten pinaattilettuja (jotka ovat kalapuikkojen lisäksi ainoat einekset joita meillä syödään), ja tähän asiaan on tultava muutos. Eikä se nyt pahitteeksi olisi, jos tässä samalla tulisi hiukan säästöäkin arkisiin ruokamenoihin.
Nämä ovat Ruokajärki 2018 isot teemat. Tulen kirjoittamaan näistä joka kuukausi ensinnäkin hävikkiraportin muodossa, sekä kunhan saan ateriasuunnittelun vauhtiin, ajattelin laittaa myös ruokalistat tänne esille sekä seurata suunnittelun onnistumista. Varmasti aihe tulee aika ajoin esille myös podcasteissa. Seuraavaksi kirjoitan tarkemmin siitä, miten tuon hävikin määrittelen. Samalla tavalla kuin tekstiilijätekin, täytyy ruokajätekin määritellä, että seuranta on selkeää ja läpinäkyvää.
No niin! Onko siellä ketään muuta, jolle arjen ruokahuolto tuottaisi jonkinasteisia haasteita?
Minä aloitin tammikuun kaappien tyhjennyksellä. Koitan tehdä kaikista ”ylimääräisistä”, mitä kaappeihin on kertynyt, jotain ruokaa. Hyvin on alkanut. Kaupasta on tarvinnut hakea vain leipää, maitoa ja kasvikset.
Ruokahävikkiin koitan koko ajan kiinnitää huomiota.
Itse olen vähän kyllästynyt ruuan laittoon, enkä töiden jälkeen jaksaisikaan mitään tehdä. Eineksiin sorrun harvoin, välillä lapset saavat pinaattilettuja ja kalapullia.
Jotta ruokahuolto jotenkin pelaisi, teen kuukaudeksi suunnitelman (näitä olen aina blogissanikin julkaisuut), ja siitä vielä jokaiselle viikolle oma suunnitelmansa. Jos on pitkä työpäivä, ruuan pitää valmistua nopeasti tai vielä parempi, jos edelliseltä päivältä jää.
Kasvisruuat se juttu, mikä ei meillä toimi. En vain tykkää. Eikä lapset. Mies kyllä syö, kuten eilenkin uunissa paistamani kukkakaalin, joka oli ihan kamalaa minun mielestäni. Haluan hyvänmakuisia kasvisruokaohjeita. Lisvaatimuksena se, että niiden pitää olla helppoja tehdä.
Mun täytyy tulla vakoilemaan sun suunnitelmia, että saan ideoita 🙂 Minä tyhjensin kaappeja urakalla ennen joulua, mutta ennen kuin alan tehdä ensimmäistä suunnitelmaa, täytyy ottaa oikein huolellinen inventaario sen suhteen, mitä on pian pilaantumassa, ja suunnitella ruokia joihin niitä aineksia voi käyttää. Tuohon kasvisruokaan suhtaudun siten, kuten juuri nyrpistelevälle lapselle totesin, että aivan taatusti on olemassa jotain sellaisia kasvisruokia, joista myös hän pitää, ja me voidaan tänä vuonna aloittaa niiden etsiminen. Nuo kasvikset on mulle hankala juttu mutta en aio lannistua, vaan koitan tässä vuoden aikana löytää sellaiset ruuat, joista kaikki tykkäisivät.
Tänä vuonna aion keskittyä muihin asioihin ja ruokajutut sujuvat mielestäni melko hyvin. Ainoa asia, mikä minua todella tuskastuttaa ovat monet hedelmät, eli ovat ensin päiviä raakoja ja sitten ykskaks mätiä. Tuli noista kasvisruuista mieleen, että pinaattikeitto ja pinaattiletut ovat superhelppoja ja halpoja tehdä itse. Paistan aina isoja lettuja, joita kiljuen odotetaan. Sosekeitot ovat myös yleensä lapsille mieleen ja vaihtelua saa, jos laittaa esim. raejuustoa sekaan, nam! Nämä ovat toki makuasioita 😊
Tunnistan hedelmäongelman. Varsinkin sen kohdan, kun niistä täysin yllättäen tulee yön aikana syömäkelvottomia… Sosekeittoa on mielessä, ja voisin myös opetella paistamaan pinaattilettuja ja porkkanalettuja itse. LEttuja osaan nimittäin kyllä paistaa.
Kasvisruoka valmistuu helpoiten sosekeittona. Ostin perjantaina Hakaniemen hallin ollessa viimeistä päivää auki vihannesalesta erilaisia kasviksia ja juureksia. Osa meni lohikeittoon, loput, mm. kukkakaali, selleri, pala fenkolia, purjo ja porkkanat kattilaan kasvisliemikuution kanssa kiehumaan. Soseutus sauvasekoittimella ja hieman kermaa tai sulatejuustoa joukkoon. Edullista ja sopii pakastettavaksikin.
En pidä kauheasti ruoanlaitosta, mutta halu tyhjentää vaikkapa jääkaapin vihanneslokero tai pakkasessa olevien jämien hyödyntäminen saa luovuuden liikkeelle.
Mun täytyy myös vedota omaan luovuuteeni! Olenhan luova ihminen, joten täytyy opetella sitä myös keittiön puolella. Sosekeitto on varmasti helppo, mutta en itse ole keittojen ylin ystävä, joten siksi ne ovat jääneet. Mutta uudella innolla nyt taas kokeilemaan!
Ruokahävikin vähentäminen on tuttua ja sitä olen tehnyt jo pitkään. Tänä vuonna aloitin bokashi-keittiökompostoinnin, joka tiputtaa biojätteen määrän lähes nollaan, koska melkein kaikki menee kompostin kautta mullaksi (joitakin ruoka-aineita ei voi laittaa kovin paljon, mutta esim kaikki kasviperäinen sopii). Kannattaa kokeilla varsinkin jos kasvattaa mitään ja hyvälle mullalle on käyttöä, hakusanalla bokashi löytyy paljon tietoa tästä 🙂
Joo, siitä on täällä ennenkin mainittu! Toistaiseksi en ole halunnut kokeilla, mutta ehkä kesällä, kun sen voisi säilyttää parvekkeella? Mua jotenkin hieman ällöttää ajatus kompostista keittiön pöydällä… lienee etupäässä psykologista. Minulla on paljon viherkasveja, joten kyllä se multa varmasti käyttöön menisi. Pitääkin laittaa kalenteriin, että voisikohan tähän toukokuussa paneutua, kun parvekkeella alkaa olla tarpeeksi lämmintä.
Hajuja tuosta ei ainakaan tule yhtään (mikrobit pilkkovat tehokkaasti kaiken hajua aiheuttavan ja lisäksi astian on oltava ilmatiivis prosessin toimivuuden vuoksi), oma ämpäri on kaapissa poissa silmistä ja se sieltä otetaan esille kerran päivässä täyttöä varten. Ainakin itse olen kokenut homman yllättävän helpoksi ja vaivattomaksi mutta en taidakaan olla kovin helposti ”ällöttyvää” tyyppiä 😀
Kannattaa ottaa huomioon että hommassa kestää aloituksesta valmiiksi mullaksi 1-2kk, riippuen siitä miten nopeasti astian saa täyteen (sen jälkeen 2vkoa hapatusta ja 2vkoa mullan seassa jälkikypsystystä). Toukokuussa aloitettu bokashi on vahvaa multaa vasta kesäkuun alussa tai lopussa.
Minäkin olen ajatellut tänä vuonna kiinnittää huomiota ruokapuoleen ja erityisesti hävikkiin.Jaksamisen rajoissa tosin kun on haastava elämäntilanne jonka takia mm. ateriasuunnitelmat ovat hyvin joustavia ja paljon syntyy improvisoimalla kaapista löytyvistä aineksista.Haasteina ovat myös pieni 2 hengen perhe (+ kani joka tekee kyllä osansa ruokahävikin kurissa pitämiseksi syömällä salaatinpäiden jämät ja porkkanoiden naatit) sekä se että pyrimme rajoittamaan viikon ruokakauppareissut kahteen.
Ruokavaliopuoli voi paremmin, ja minulla on heittää muutama helppo kasvisruokaidea arkeen:
-spagetti ja soijabolognese, eli ihan tavallinen bolognese jossa jauheliha on korvattu soijarouheella
-chili sin carne: tomaattinen chilikastike jossa on jauhelihan sijasta papuja, sopii riisin tai tortillojen seuraksi
-kasviskeitot: kasviksia, ehkä sulatejuustoa, tarvittaessa jauhosuurus
-kasvispastat: pastaa, kasviksia (esim. oliivia, sipulia, paprikaa), oliiviöljyä
-riisiä,wokattuja kasviksia ja paneroituja soijasuikaleita (löytyy pakasteosastolta)
-avokadotortillat: tortillan sisään kääräistään avokadoa, salaattia, tomaattia, sipulia, salsaa ja suolapähkinöitä.
Nämä nyt tulivat näin äkkiseltään mieleen.
Oletko muuten kuullut MatSmart-verkkokaupasta? Siellä myydään hyvällä alennusprosentilla kauppojen hyvin säilyviä hävikkieräruokia ja monenmoista päivittäistavaraa. Hävikkituotteet voivat olla esim. uuden sesongin alta poistettuja, tuotteita joiden parasta ennen-päiväys on vanhentumassa, tuotteita joiden pakkaukset on uusittu jne. Itse laitoin juuri ensimmäisen tilauksen vetämään ja blogiin on tulossa juttua kun se saapuu.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Tarkoituksena on tänä vuonna tutustua kunnolla soijan, tofun sekä näiden uusien kasvisproteiinien käyttöön. Valikoimaahan on vaikka kuinka, mutta tunnen oloni avuttomaksi niiden edessä. Uuden oppimisen aika siis. Ja kiitos tuosta MatSmart-vinkistä! Enpä ole koskaan kuullutkaan. Menen heti seuraavaksi tsekkaamaan, miten homma toimii.
Sämpylöihin/leipään on muuten myös helppo upottaa kaikenlaisia jämiä. Esim. ylijääneet keitetyt perunat (muussattuna) tai perunamuusin jämät tekee sämpylöistä ihanan pehmoisia. Porkkanaraaste, juuston jämät raastettuna joko taikinassa tai pinnalla, kasvissosekeiton jämät… Ja tietysti, jos kaappiin meinaa jäädä mitä vaan siemeniä/leseitä tms.
Hyvä muistutus! Mä olen raastanut vähän pehmenneitä omenoita sämpylätaikinaan, ja siitä tulee mehevää. Täytyy muistaa myös nuo juustoraasteet ym!
Minulla on täsmälleen samoja ongelmia! Kasvisten käyttöä haluaisin lisätä mutta vaikea saada muuta perhettä syömään. Kasvissosekeittoja olen useaan otteeseen huonolla menestyksellä yrittänyt valmistaa, mutta ei maistu lapsille. Tein myös kasvislasagnea jossa käytännössä korvasin jauhelihan linsseillä, sekään ei ollut mikään hitti (vaikka aikuisten mielestä oikein hyvää). Perheessä on soija- ja pähkinäallergiaa joten nämä ovat poissuljettuja. Kasvispasta sentään maistuu, eli keitetty pasta ja lämpimiä kasviksia (tomaatti, oliivi, sienet, paprika, munakoiso, yms. Tosin lapset syövät tästäkin vain sienet ja oliivit…). Viime vuonna yritin sen sijaan upottaa enemmän kasviksia liharuokiin ja sitä kautta vähentää lihan osuutta. Loppuvuonna ote lipsui, täytyy taas alkaa keskittyä tähänkin,
Jostain syystä meidän lapset inhoaa lasagnea, en tiedä mitä tapahtuisi jos sitä yrittäisi tarjoilla kasvismuodossa… Noin periaatteessa ajattelen niin, että jos vaan sitkeästi alan tarjoilla kasvisruokia, niin jossain vaiheessa jälkikasvukin tottuu niihin ja alkaa syödä. Mutta se prosessi on aika hidas ja rasittava, joten tähän asti en ole jaksanut liiemmin yrittää. Josko tänä vuonna sitten onnistuisi.
On musta vähän haaste se, että työpaikan lähellä ei ole yhtään siedettävää ravintolaa tai baaria lounastamista varten. Ostan siis eineksiä, joku kasviskikkare per päivä plus leipää, ehkä heduja, ehkä juggeria. En jaksa laittaa ruokaa yhdelle hengelle, joten tällaiseksi tää on mennyt. Neljän vuoden aikana alkanut vähän nyppii. Onneksi ensi syksynä on tiedossa paremmat maisemat ja hyviä lounaspaikkoja valiten!
Jos käytössä olisi rajaton budjetti, niin söisin lounaaksi joka päivä sushia, mutta valitettavasti ei ole… Olen miettinyt että pitää ehkä määritellä itselleni sushibudjetti, niin homma pysyy hanskassa.