Arkijärki-podcast 14: Ruokahävikki tammikuussa

Tässä podcastissa kerron, miten Ruokajärki-projektiin liittyvä hävikin vähentäminen tammikuussa sujui. Ruokahävikkiä syntyi suoraan sanottuna paljon. Podcastissa kerron tarkemmin mistä hävikkiä syntyi, mitkä asiat siihen johtivat ja mitä aion jatkossa tehdä. Uskon että siellä lukijoiden joukossa on runsaasti ihmisiä, joiden kotona ruokahävikin määrä on huomattavasti pienempi kuin meillä. Pyydän silti muistamaan, että ensinnäkin  tämä määrä ei ole poikkeus vaan täsmällisesti suomalaisessa keskiarvossa. En ole tässä asiassa epänormaali vaan todella tavallinen. Toiseksi pyydän huomaavaisuutta kommenttien osalta. Kauhistelu ei asiaa auta, mutta hyviä vinkkejä hedelmien säilyttämisen suhteen otan mielelläni vastaan!

Podcastin kesto on tällä kertaa 13 minuuttia.

Podcastin voi kuunnella tästä alapuolelta, tai sen voi tilata esimerkiksi iTunesin kautta. Kaikki aiemmat jaksot löytyvät järjestyksessä tuosta yläreunasta löytyvästä podcastien omalta sivulta http://arkijarki.net/arkijarki-podcastit/

Vaalipäivän vinkit: hävikitön ravintola, suomalaisia innovaatioita ja taistelua muovikasseja vastaan

Tämä oli hauska pieni uutinen: Helsingissä avautuu ravintola, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluu tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että asiat voi aina yrittää tehdä toisin, myös ravintola-alalla. Ruokahävikin osuus kaikesta on 20%, joten kehitettävää silläkin saralla on. Toivottavasti Nolla löytää asiakkaita ja kokeilu onnistuu. (Helsingin Uutiset)

Toivoa tuo myös tämä artikkeli, jossa kerrotaan erilaisista suomalaisista innovaatioista, joilla voidaan korvata muovia pakkauksissa. Minusta on todella kiva lukea tällaisia uutisia, joista tulee sellainen olo, ettei kaikki ole vielä menetetty. Jos markkioille tulee ”muovikelmu”, joka ei todellisuudessa ole muovia, ostan sitä varmasti. Puhumattakaan kosmetiikkapakkauksesta, joka on jotain muuta kuin muovia. (YLE)

Suomessa muovikassien käyttö on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun ne tulivat maksullisiksi myös muissa, kuin ruokakaupoissa. (MTV) Minua hämmästyttää kerta toisensa jälkeen, miten alttiita olemme ottamaan mitä tahansa tavaraa, jos se on ilmaista. Ja vaikka maksu olisi vain parikymmentä senttiä, sama tavara muuttuu heti sellaiseksi, ettei siitä missään nimessä haluta maksaa. Toisaalta kaikissa maissa ei olla tyydytty tällaiseen vapaaehtoiseen vähentämiseen, vaan muovikassien käytöstä voi saada isoja sanktioita. (YLE)

Ja vielä loppuun tärkeä asia: muistakaa käydä äänestämässä! Aidosti yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä toimiva demokratia eivät ole tässä maailmassa itsestäänselvyyksiä. Juhlitaan niitä käyttämällä äänioikeuttamme! Hyvää vaalipäivää kaikille!

Mitä tarkoittaa ruokahävikki?

Kuten sanottua, seuraan tänä vuonna mahdollisimman tarkasti, paljonko meillä syntyy ruokahävikkiä ja miten sen määrää voisi vähentää. Selvyyden vuoksi täytyy määritellä, mitä ruokahävikillä tarkoitetaan. Tieteen termipankissa ruokahävikistä sanotaan näin:

 Ruokahävikkiä on elintarvikejätteen alun perin, esim. ennen pilaantumista, ihmisravinnoksi kelpaava osa. Se voi sisältää lautastähteitä, ylivalmistettua ruokaa, valmistusvirheellisiä tai päiväysvanhentuneita tuotteita tai raaka-aineita. Ruokahävikki ei sisällä syömäkelvotonta ruokahävikkiä tai muun biojätteen syömäkelvottomia osia kuten kasvisten kuoria, kahviporoja tai ruukkuvihannesten multaa.

Tämä on suunnilleen se määritelmä, mitä minäkin käytän. Ruokahävikki ei siis tarkoita samaa kuin biojäte, vaikka ruokahävikki kylläkin lajitellaan biojätteeseen. En siis laske hedelmien ja vihannesten kuoria, teen- ja kahvinporoja tai esimerkiksi lihasta pois leikkaamaani näkyvää rasvaa. Tämän linjauksen teen sillä perusteella, että näitä osia ei alunperinkään ole tarkoitus syödä, joten niiden päätyminen roskikseen ei ole mikään murhe.

Lasken hävikiksi kaiken sellaisen ruuan, joka on alunperinkin ollut tarkoitus syödä, mutta joka on pilaantunut syömäkelvottomaksi ennen kuin se on päätynyt kenekään mahaan. Eli käytännössä tämä tarkoittaa kaappiin pilaantuneita tuotteita: hapantunutta maitoa, rusinoiksi rypistyneitä viinirypäleitä, parasta ennen -päiväyksen ylittäneitä pakkauksia, joita en enää uskalla käyttää. Siis kaikkea sitä, mikä on hankittu syötäväksi, mutta mikä meneekin roskikseen. Tämä on sellaista hävikkiä, jonka haluan nitistää olemattomiin.

Löysin tällaisen. Uskaltaako tätä enää syödä? Päiväys 06/04/17

 

Teen ruokahävikin kohdalla yhden poikkeuksen. Se on lasten lautasille syömättä jäänyt ruoka. Lapsilta jää ruokaa joka viikko. Välillä syynä on se, että aikuinen on annostellut sitä liikaa, välillä taas perinteinen nirsoilu. Yleensä teen niin, että jos lapsen lautaselle jää lähes koskematon annos, laitan sen jääkaappiin ja tarjoilen joko myöhemmin uudestaan tai sitten joku aikuinen syö annoksen esim. lounaaksi. Mutta jokaista puolikasta perunaa tai muutamaa spagettia en rupea punnitsemaan. Katson siihen menevän liikaa aikaa ja vaivaa. Näin ollen tämä seuranta (kuten lähes kaikki asiat maailmassa…) ei ole aivan täydellinen. Sen sijaan jos olemme valmistaneet koko perheelle ruokaa, jota jää yli, ja joka sitten homehtuu kaappiin, olemme syyllistyneet ruokahävikin tuottamiseen. Sellaiset pilaantuneet tähteet huomioidaan.

Tämä on jälleen kerran oma projektini, enkä ole velvoittanut puolisoa punnitsemaan mitään. Siltäkin osin kokonaismäärä voi jäädä todellisuutta alhaisemmaksi. Koska minä olen kuitenkin se, joka vastaa arkisesta ruokahuollosta, uskoisin saavani varsin realistisen kuvan kokonaisuudesta kaikesta huolimatta. Ja eihän tämä tilanne hirveän hurmaavalta näytä. Tulimme kotiin 4.1. eli ensimmäisestä viikosta olimme puolet pois kotoa. Kotona on ehditty olla nyt tasan viikko, ja roskiin on jo mennyt noin 400g ruokaa. Oi voi. Selittävänä tekijänä vetoan siihen, että osa tuosta on oikeastaan viime vuoden puolella syntynyttä. Esikoinen ei esimerkiksi muistanut kertoa, että viimeisen koulupäivän eväistä jäi puolet syömättä… löysin ne repusta tämän vuoden puolella. Mutta kuten näette, parantamisen varaa on.

Tässä siis Arkijärjen ruokahävikkisäännöt. En ollenkaan odota, että siellä kovin moni innostuisi jätteitään punnitsemaan, mutta seuraatteko hävikin määrää muuten?

Ruokajärki 2018

Paljastin viime vuonna Arkijärki-podcast #5:ssä, että tämän vuoden iso tavoite on saada arjen ruoka-asiat kuntoon. Tuntuu että olen niiden suhteen hukassa, mutta olen päättänyt takoa ruokajärkeä päähäni. Jos tämä onnistuu, pääsen stressistä, alan syödä terveellisemmin ja teen vielä oman osuuteni maailman pelastamiseksi siinä sivussa.

Ensimmäinen kuntoon laitettava asia on ruokajätteen minimointi. On ihan järkyttävä ajatus, että suomalaiset heittävät keskimäärin yli 20 kiloa ruokaa roskiin. En ole itse tähän syytön, päinvastoin. Tänä vuonna olen sitoutunut punnitsemaan tuottamani ruokajätteen, ja raportoin sen tänne blogiin. Niin ikävää kuin se onkin, on pakko tunnustaa, että jätettä on jo tullut, vaikka kuukautta on takana vasta reilu viikko. Tämä vuosi ei ole mikään neutraali seurantavuosi, vaan teen kaikkeni minimoidakseni meillä syntyvän hävikin. Koska on tunnettu tosiasia, että sitä saa mitä mittaa, toivon tämän julkisen raportoinnin ja tarkan seurannan tukevan tätä projektia vahvasti.

Pystyviikattua pastaa.

Tehokkain tapa torjua hävikkiä on ateriasuunnittelu. Olen tehnyt sitä muutama vuosi sitten, mutta perehdyttyäni nyt aiheeseen uudelleen, huomaan etten ole tehnyt sitä erityisen tehokkaasti tai järkevästi. Periaatteessahan kyse on vain siitä, että päättää etukäteen mitä minäkin päivänä syödään, ja sitten ostetaan tarvittavat ainekset ja tehdään ruuat. Mutta jos suunnittelun haluaa tehdä sekä fiksusti että helpoksi itselleen, asiaan kannattaa paneutua vähän tarkemmin. Pitää ottaa huomioon, millainen viikko on tulossa (poikkeuspäivät, harrastukset), miten kaikki ainekset hyödynnetään (hävikin minimoiminen) ja miten paljon itsellä on aikaa ja halua ruuanlaittoon panostaa.

Viimeisenä kohtana on konkreettisesti se, mitä syödään. Haluan syödä paljon enemmän kasviksia kuin ennen, enemmän kalaa ja ylipäätään kiinnittää huomiota myös ruuan ympäristövaikutuksiin. Perheen ruokavalinnat ovat mielestäni muuten ihan terveellisiä, mutta kasvikunnan tuotteiden lisääminen olisi todellakin paikallaan. Valitettavasti arkinen kasvisruoka tarkoittaa meillä useimmiten pinaattilettuja (jotka ovat kalapuikkojen lisäksi ainoat einekset joita meillä syödään), ja tähän asiaan on tultava muutos. Eikä se nyt pahitteeksi olisi, jos tässä samalla tulisi hiukan säästöäkin arkisiin ruokamenoihin.

Nämä ovat Ruokajärki 2018 isot teemat. Tulen kirjoittamaan näistä joka kuukausi ensinnäkin hävikkiraportin muodossa, sekä kunhan saan ateriasuunnittelun vauhtiin, ajattelin laittaa myös ruokalistat tänne esille sekä seurata suunnittelun onnistumista. Varmasti aihe tulee aika ajoin esille myös podcasteissa. Seuraavaksi kirjoitan tarkemmin siitä, miten tuon hävikin määrittelen. Samalla tavalla kuin tekstiilijätekin, täytyy ruokajätekin määritellä, että seuranta on selkeää ja läpinäkyvää.

No niin! Onko siellä ketään muuta, jolle arjen ruokahuolto tuottaisi jonkinasteisia haasteita?

Arkijärki-podcast 5: Ruokajärki

Tässä podcastissa kerron siitä, mitä inventaario ruokakaapeissa sai aikaan. Olen miettinyt jo pidempään, että ensi vuoden suuri projekti on ottaa ruoka-asiat haltuun. Tässä podcastissa kerron, mitkä ovat kolme suurinta ruokaan liittyvää ongelmaani, mikä keittiössäni hävettää eniten ja miten aion ongelmat ratkaista. Keittiövaa’alle tulee lisää käyttöä, vaikka ehkä erilailla kuin voisi kuvitella.

Kuuntele Arkijärki-podcast alta, tai tilaa se suoraan puhelimeesi iTunesista tai Acastista nimellä Arkijärki.

Podcastissa mainittu kaupallinen ilmoitus: Vaatekaappi haltuun kapselipukeutumisella -verkkokurssi alkaa jo maanantaina 27.11., ja ilmoittautuminen päättyy huomenna perjantaina 24.11.2017! Jos kurssi kiinnostaa, hyödynnä alekoodi arkijärki, jotta saat kurssista 10€ alennuksen. Minä olen menossa, tule sinäkin.

Ruokakaappien tyhjennys on alkanut

Suoraa jatkoa podcastille: tein kuten lupasin ja aloin samantien käydä keittiön kaappeja läpi. Lopputuloksena käytin pakastimesta ensin lohikuutiot pastaan ja sitten poron kaulakiekkoja pataruokaan. Lohikuutiot olin ostanut kerran sillä ajatuksella, että pakastimessa olisi kiva olla kalaa muussakin muodossa kuin kalapuikkoina. Lohikuutiot näyttivät paketissa kivoilta, mutta maistuivat aika pahoilta. En osta uudestaan.

Poro sen sijaan oli tosi hyvää. Sen kaveriksi tein karamellisoitua sipulia, porkkanaraastetta ja perunoita – kaikki sellaisia aineksia, jotka alkoivat vaikuttaa jääkaapissa varsin väsähtäneiltä. Tuo sipulilisäke on muuten mahtava. Siihen voi laittaa kaikenlaisia sipuleita, ja hyvää tulee. Ei tarvita kuin voita ja/tai öljyä, suolaa ja isohko pannu. Sitten haudutellaan kunnes sipulit karamellisoituvat. Tämä pelasti monta sipulia roskikselta, ja pakastimeenkin tuli taas vähän lisää tilaa. Siellä on myös muita ruokia, jotka on aiheellista käyttää pois ennen joulua. Kun tätä kirjoitan, tajusin juuri että tässä täytyy tehdä selkeä suunnitelma, miten ja milloin ne käytän.

Kuten näkyy, ruokakaapit kaipaavat järjestämistä kipeästi!

Jääkaapissa odottaa vielä yksi kukkakaali, jonka toivon kestävän maanantaihin asti, vaikka se ei enää olekaan ihan napakka. Samoin siellä pari ruokakermaa, joiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy. Seuraavaksi inventaario siirtyy kuivakaappeihin, joissa on tarpeellista tehdä selvityksen lisäksi myös rehellistä uudelleen järjestämistä. Kaikki on nimittäin ihan sekaisin, enkä sen takia edes oikein tiedä, mitä kaikkea kaapista löytyy. Minusta tuntuu, että ote ruokajärjestyksestä on tänä syksynä lipsunut tavallistakin enemmän. Tavarat ovat sekaisin, jääkaappiin homehtuu vihanneksia ja pilaantuu juustoja, ja koko ajan on sellainen olo että homma ei toimi. Tämä on vaivannut viikko viikolta enemmän, ja olen jo päättänyt, että ensi vuoden iso projekti onkin RUOKA. Jos parin viime vuoden aikana olen saanut vaateostokset hallintaan, ja toivottavasti vielä vaatekaapinkin (huomisissa viikon vinkeissä tästä lisää, tulkaa tsekkaamaan!), niin vuosi 2018 on omistettu ruokajärki-projektille. Kirjoitan tästä aiheesta lisää vielä moneen otteeseen, mutta on päivänselvää, että tilanne ei voi jatkua tällaisena.

Jos et ole vielä ehtinyt kuunnella viimeisintä podcastia, jossa puhun kaappien tyhjentämisestä, sen voi kuunnella joko blogin kautta täältä, tai sitten sen voi tilata suoraan puhelimeen iTunesin tai Acastin kautta. Podcast kestää tasan 15 minuuttia, joten sen ehtii hyvin kuunnella vaikka työmatkalla tai iltakävelyllä.

Tyhjentääkö joku muukin pakastinta ja ruokakaappeja joulua varten?

Viikon vinkit: ruokahävikin torjuntaa, siivousvinkkejä ja luovaa epäjärjestystä

Nyt on hyvä idea! Ruokakauppias torjuu ruokahävikkiä pakkaamalla nuhjaantuneet mutta täysin käyttökelpoiset hedelmät euron laatikoiksi. Menevät kuulemma kuin kuumille kiville, enkä ihmettele. Jos hieman ruskeaa väriä ottanut banaani on siellä priimojen joukossa, eihän sitä kukaan poimi koriinsa. Mutta jos sama banaani on muiden vastaavien tuotteiden kanssa puoli-ilmaiseksi tarjolla, se muuttuu välittömästi houkuttelevaksi. Minusta tämä idea on loistava: hävikki pienenee merkittävästi, tarkanmarkan kuluttaja tekee todella edullisia löytöjä, eikä kauppias tee yhtään enempää tappiota kuin ennenkään, sillä aiemmin hedelmät olisivat menneet roskiin. Lisää tällaista! (IS)

Jos haluat oikein syväpuhdistaa kotisi, tässäpä lista josta voi hakea innoitusta. Ilta-lehti listaa ”ammattisiivoojan” vinkkejä paikoista, joita ei tule puhdistettua kovin usein. Listalta löytyy kaikenlaista, kaukosäätimestä verhotankoihin. Jälkimmäinen saattaa kerätä pölyä, mutta kaukosäädin on varmasti pahempi pöpöpesä.

Tässä Hesarin artikkelissa pohditaan, ruokkiiko epäjärjestys luovuutta ja johtaako tiukka järjestys puolestaan kapeampaan ajatteluun. Kun tätä artikkelia lukee, tuntuu siltä että pieni sotku on hyvästä, mutta liika ei. Eli miten sitä sitten osaisi kulkea juuri sopivan sotkun rajalla… Minusta ongelma on vähän siinä, että jos pieniä sotkuja ei ajoissa siivoa, seuraava vaihe on iso sotku, jonka taas en usko johtavan erityiseen tuotteliaisuuteen. Toisaalta olen kyllä samaa mieltä siitäkin, että hyvin tarkan järjestyksen pitäminen lähinnä sitoo resursseja, eikä välttämättä paranna elämänlaatua.

Jääkaapin tehopesu

En ole vielä saanut kerättyä tarpeeksi motivaatiota kirjahyllyn aloittamiseen. Sen sijaan tein siivous- ja raivausoperaation, joka oli ehdottomasti kriittisemmällä polulla. Nimittäin pesin ja raivasin jääkaapin. Tuli tarpeeseen.

Jääkaappi on siitä petollinen kohde, että sinne kertyy likaa huomaamatta. Päällisin puolin voi näyttää olevan ihan siistiä, mutta kun tarkastelee vähän syvemmältä, karu totuus paljastuu. Meidän jääkaapissa on hyllyjen takareunassa sellainen lista, joka estää ruokia ottamasta kiinni jääkaapin seinään. Listat ovat muovia, ja ne ovat periaatteessa irroitettavissa itse hyllystä, vaikka se onkin hankalaa. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että listan ja lasisen hyllyn väliin pääsee kosteutta, ja arvatkaa miltä näyttää, siellä saa kaikki rauhassa muhia. Varsin vastenmieliseltä. Ongelma on siinä, että sinne listan ja takaseinän väliin ei näe mitenkään. Toisaalta hyllyt ovat normaalisti täynnä tavaraa, ja ainoa tapa jolla tilanteen voisi tarkistaa, on tyhjentää koko hylly ja vetää se kokonaan ulos. Sitä ei tule spontaanisti tehtyä.

Olin aika pitkään jo katsellut, että jääkaapin hyllyt voisi pyyhkiä. Mutta kun vedin ensimmäisen hyllyn ulos pyyhittäväksi, ja havaitsin kasvustot listan takaa, totesin että jääkaappi olikin perusteellisen putsauksen tarpeessa. Ei siis auttanut muu, kuin tyhjentää koko kaappi viimeistä purkkia myöten, irrottaa kaikki mahdolliset osat ja pestä ne kuumassa vedessä tiskiaineella.

Samalla tuli tietysti käytyä kaikki ruoka-aineet käytyä läpi. Tämä inventaario oli myös odottanut optimaalista hetkeä jo jonkin aikaa (eli siis en ollut vain jaksanut ryhtyä), ja täytyy sanoa, että sekin tuli tarpeeseen. Jostain syystä ainakin meidän jääkaappiin meinaa jäädä sellaisia jämäpohjia, joita jostain syystä ei tule käytettyä loppuun. Sitten ne vähitellen muuttuvat entistä nuhjuisemmiksi, jolloin niitä ei ainakaan tule käytettyä, ja lopulta ne on vain pakko laittaa roskiin. Tunnistatteko tätä? Jotenkin epäilen, ettei tämäkään ole aivan uniikki ilmiö…

Tällä kertaa jääkaapista löytyi mm. pari kuivahtanutta kevätsipulin vartta, melkein loppuun käytetty sinappituubi, noin millilitra kalakastiketta (toinenkin pullo oli jo hankittu), ketjap manis -kastiketta viiden vuoden takaa ja kaikkea sen sellaista. Poistin nyt kaapista kaikki vanhentuneet tuotteet ja järjestin jäljelle jääneet sillä lailla, että kaikki on näkyvissä ja oikealla paikalla. Suosin sellaista järjestystä, joka hyödyntää jääkaapin luontaista lämpövaihtelua. Koska kylmintä on alhaalla, alimmalla hyllyllä on valmiit ruuat, sitä seuraavalla juustot ja leikkeleet, keskellä jugurtit, viilit ja muut maitotuotteet ja ylimmällä eli lämpimimmällä hyllyllä on juomat, joiden ei säilyvyyden takia edes tarvitsisi välttämättä olla kylmässä.

Miten on teidän jääkaappienne laita?

Lyhyt ruokalistapäivitys

Nyt on jo torstai, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Päivitin tämän viikon listan ja kommentoin viime viikon ruuat. Huomaan, että pikkuhiljaa olen saanut niitä ruoka-aineita tuolta kaapista syötyä, mitä on ollut tarkoituskin. Toisaalta olen siten välttänyt hävikkiä, mutta toisaalta en ole kaikessa onnistunut kovin hyvin. Viikonloppuna havaitsin, että jääkaapissa olleista sipuleista monet olivat pilalla. En muista milloin ne on hankittu. Sipuli maukastaisi monta ruokaa, mutta kun kiireessä kokkaa, ei useinkaan jaksa ruveta pilkkomaan. Näin siinä oli sitten käynyt, ja roskiin meni monta sipulia. Harmitti ja hävetti. Toisaalta pelastin linssikeiton sekaan yhden paprikan, joka näytti uhkaavasti alkavan näivettyä. Että pientä yritystä kuitenkin.

Viikon vinkit: Hedelmien säilytyksestä, muovilla päällystämisestä sekä sähkökatkoista ja katastrofeista

Tässä on mielenkiintoinen juttu hedelmien ja vihannesten säilyttämisestä. Minulle mukana oli ihan uutta asiaa, en ole esimerkiksi koskaan ajatellut että appelsiinit viihtyisivät kylmässä! (YLE)

Päällystäisitkö kotiasi muovilla? En tiennytkään, että sellainenkin vaihtoehto on olemassa. Tässä artikkelissa pohditaan onko muovin käyttö sisustuksessa turvallista. Mahdollisesti kyllä, mutta täytyy sanoa että minua vähän arveluttaisi silti. (YLE)

Syysmyrskyjä odotellessa voi varautua sähkökatkoihin. Minusta nämä ohjeet ovat hyvät ja järkevät. Useimmiten myrskyn tulo pystytään ennakoimaan, jolloin varautuminen sopivalla ruualla ja puhelimen vara-akuilla on erittäin järkevää. (YLE)

Vielä suurempien katastrofien varalta vinkataan, että oman langattoman verkon vapauttaminen kaikkien käyttöön hädän hetkellä saattaa pelastaa ihmishenkiä. Asia, joka ei yleensä tule edes mieleen mutta on täysin järkeenkäypä tarkemmin ajatellen. (Tekniikka ja talous)