Näin estät ruokahävikkiä

Kiitos kaikista mahtavista ohjeista, joita sain teiltä ruokahävikin vähentämiseksi! Kysyin, millaisiin ruokiin jämiä voi piilottaa, ja sain niin paljon vinkkejä, että päätin tehdä niistä koonnin, jotta mahdollisimman moni pääsisi hyötymään. Olen lisännyt joukkoon muutaman oman ohjeeni myös. Tämän jälkeen kukaan ei voi ainakaan valittaa ideoiden puutetta! Itse aion käyttää tätä postausta sellaisena muistilistana, jota vilkaisen aina, kun huomaan että jotain meinaa pilaantua enkä keksi mitä sille tekisin.

Yleisruokia, joiden sekaan voi piilottaa melkein mitä tahansa valmiita ruoantähteitä, purkinpohjia ja viimeisiä vihanneksia

  • Makaronilaatikko
  • Pyttipannu
  • Paistettu riisi
  • Sosekeitot
  • Kasvispihvit
  • Munakkaat
  • Suolaiset piirakat
  • Lämpimät leivät
  • Kotitekoinen pitsa
  • ”Sekalaiset kastikkeet”, eli liha- tai kasviskastike esim. tomaattipohjaisena tai kookosmaitoon valmistettuna riippuen siitä, mitä kaapista löytyy
  • Pannukakku
  • Leipä- ja sämpylätaikina

Leipä

  • Kuivahtaneen leivän voi tuoreuttaa leivänpaahtimessa tai mikrossa. Kostuta leipää hieman ennen kuin laitat mikroon.
  • Vanhaksi menevän leivän voi valmistaa krutongeiksi (kuutioidaan ja paistetaan rapeaksi pannulla tai uunissa), joita voi lisätä salaatteihin tai keittoihin.
  • Toinen vaihtoehto on tehdä bruschettaa, eli leipäviipale paistetaan kevyesti, päälle oliiviöljyä, tomaattia, valkosipulia ja mausteita.
  • Kuivat leivät voi jauhaa korppujauhoksi.
  • Leivästä tai kuivasta pullasta voi tehdä myös köyhiä ritareita (ohjeet kommenteissa)
  • Laita tuore leipä pakastimeen, ja sulata vain tarpeen mukaan, niin ei tule kuivia kannikoita.

Juusto

  • Juustonkannat voi raastaa suolaisen piirakan, pitsan tai lämpimän leivän päälle, tai miksei vaikka sämpylätaikinan sekaan.
  • Juustoraastetta voi myös pakastaa, joten juustonkannat voi raastaa pussiin ja pakastimeen odottamaan.

Kasvikset

  • Kasvisten ja vihannesten loppuja voi helposti upottaa sosekeittoihin ja kastikkeisiin, tai jos ne ovat vielä kunnossa, tehdä wokkia
  • Viimeiset kurkut, porkkanat ym voi pilkkoa tikuiksi ja syödä dippikastikkeen kanssa.
  • Tomaatit voi käyttää kastikkeisiin.
  • Sienet voi paistaa lisukkeeksi tai lisätä munakkaaseen.
  • Kasvikset ja vihannekset säilyvät jääkaapissa paremmin, kun ne ottaa pois muovipussista, ja laittaa talouspaperin tai sanomalehden päälle. Tällöin kosteus haihtuu tai imeytyy paperiin, eikä ala pilaannuttaa kasviksia.

Hedelmät

  • Pirtelöiden ja smoothien sekaan.
  • Jugurtin seassa syötynä.
  • Vihreän salaatin sekaan pilkottuna.
  • Hieman elähtäneistäkin hedelmistä saa vielä hyvän hedelmäsalaatin.
  • Omenaa (ja miksei päärynääkin) voi raastaa sämpylätaikinan sekaan.
  • Monet hedelmät sopivat etenkin aasialaisiin kanakastikkeisiin ja curryihin.
  • Kuivahtaneista sitruunoista ja limeteistä saa vielä hyvin mehut puristettua, kun laittaa ne ensin kokonaisina 15 sekunniksi mikroon.

Banaani

  • Smoothien perusraaka-aine.
  • Kuori ja pakasta tummunut banaani viipaleina. Viipaleet voi käyttää myöhemmin smoothien seassa tai muussa tarkoituksessa.
  • Banaanin voi muussata makeutukseksi esim. puuron sekaan.
  • Banaaniletut: yksi banaani, kaksi munaa, sekoitetaan ja paistetaan. Jos haluaa, joukkoon voi sekoittaa hieman vehnäjauhoja, mikä helpottaa valmistusta. Mausteeksi voi lisätä suolaa, kanelia, vaniljasokeria ym. maun mukaan.
  • Leivonnaiset, esim. suklaakakku, banaanikakku.
  • Banaanilla voi korvata kananmunaa leipoessa.
  • (Itämaisen) kanakastikkeen sekaan.

Smoothiet ja pirtelöt

  • Muodikkaan viherpirtelön joukkoon voi pöristellä melkein mitä tahansa kasvista kurkusta banaaniin.
  • Jogurttien, rahkojen, maitojen ja mehujen loput voi myös hurauttaa sekaan.
  • Jos blenderiä ei ole, smoothien voi surauttaa myös tehosekottimella.

Muita vinkkejä hävikin estämiseksi

  • Ruokasuunnittelu estää hävikkiä tehokkaasti.
  • Jääkaappi-pakastimen koon optimointi, ettei ole liian pieni eikä liian suuri.
  • Pakastimen hyödyntäminen niin, ettei ruoantähteitä jää pilaantumaan, vaan ne pakastetaan ajoissa ja käytetään myöhemmin.
  • Valmistettavan ruokamäärän optimointi siten, ettei jäisi puolikkaita annoksia yli. Parhaassa tapauksessa joko syödään kaikki pois, tai tehdään niin paljon, että pakastimeen jää ennalta suunniteltu määrä annoksia.

Lisää ideoita vaikkapa näistä kirjoista ja lähteistä

  • Gastronaatti, eli kuinka rakastua rippeisiin (Satu Koivisto, Otava 2014)
  • Sata ruokaa tähteistä (Elina Teerijoki, Kameli! 2011)
  • Ruokaa rippeistä (Roderick Dixon, Art House 2008)
  • Marttojen nettisivut: Ruokaa tähteistä ja Ideoita tähderuokiin

Tämä lista on mahtava! Vielä kerran KIITOS!

Ruokahävikki: mitä voin tehdä toisin kuin ennen?

Olen miettinyt, millaisilla käytännöllisillä muutoksilla pystyn tehokkaimmin vähentämään syntyvää ruokajätettä. Tässä pohdinnan tuloksia.

  1. Hankin lisää lasisia, läpinäkyviä säilytysastioita. Näkyvyys on elinehto sille, etten ainakaan vahingossa unohda mitään jääkaappiin. Näitä on nyt neljä pientä ja yksi isompi rasia, mutta usein niistä on osa pakastimessa, joten tarvitsen näitä lisää.
  2. Palaaminen ruokasuunnitteluun. Jos mietin viikon ruuat etukäteen, ostan vain sellaisia ruoka-aineita, joita tarvitaan niiden valmistamiseen. Vähentää riskiä sille, että jääkaapissa on jokin satunnainen yksittäinen raaka-aine pilaantumassa.
  3. Jääkaapin säännöllinen inventaario ja järjestäminen. Tämä on uusi rutiini, joka täytyy nyt opetella.
  4. Lista ruuista, joihin kaikenlaisia jämiä voi piilotella.

Näistä tärkein on tuo kolmonen. Mitä enemmän mietin, sitä varmempi olen siitä, että nyt tarvitaan uusi arkirutiini. Olen tätä pari päivää pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että tämä täytyy aluksi tehdä joka päivä. Minulla on todella paha tapa antaa jääkaapin mennä aina vain huonompaan suuntaan jos sille tielle lähdetään, eikä puuttua siihen ajoissa. Ratkaisu on siis huolehtia siitä, ettei alamäki pääse alkamaan. Uskon, että myöhemmin voin harventaa tahtia, mutta aluksi pitää olla systemaattinen, jotta uusi tapa menee selkäytimeen. Otan harjoittelujaksoksi kuukauden, alkaen tänään. Eli koko tammikuun ajan käyn jääkaapin järjestyksen ja sisällön läpi kerran päivässä. Jos siellä on jotain menossa pilalle, otan ne esiin ja päätän mitä ruuista valmistan. Jos jotain on mennyt pois paikaltaan, palautan järjestyksen.

Tämä uusi rutiini palvelee tavoitetta monella tavalla. Ensinnäkin konkreettisesti siten, että tiedän mitä kaapissa on, enkä hukkaa sinne mitään. Toiseksi niin, että se nostaa hävikin vähentämisen tärkeiden asioiden listalle konkreettisesti. Tiskikonerutiinin ottaminen käyttöön onnistui sitkeällä työllä hyvin, joten eiköhän se onnistu jääkaapinkin suhteen. Aluksi pitää vähän käyttää tahdonvoimaa, mutta jossain vaiheessa rutiini alkaa sujua enemmän omalla painollaan. Sama koskee ruokasuunnittelua. Aina kun teen sitä, se maksaa itsensä takaisin monella tasolla. Ongelmana on vain pitää siitäkin jatkuvasti kiinni. Itsekuria tarvitaan tässäkin.

Sitten kohta numero neljä. Tässä tarvitsen teidän apuanne! Oletko mestari minimoimaan ruokahävikkiä? Jos olet, kerro mihin ruokiin saat ujutettua ne ärsyttävät tähteet, jotka ainakin meillä helposti menevät lopulta nahistuneina roskiin. Mitä te teette kurkun jämäpaloille, leivänkannikoille, sille viimeiselle porkkanalle, vähän liian mustalle banaanille ja muille ärsyttävillä ruoanlopuille, joita ei vain tee mieli syödä sellaisenaan? Mitkä ovat niitä ruokia, joiden sekaan voi laittaa edellisen päivän tähteitä ilman, että maku kärsii? Kertokaa minulle, vaikka luulen että ei niistä ole haittaa muillekaan. Aina tarvitaan uusia ideoita!

Vuoden 2016 tavoite

Tehdäänkö uuden vuoden lupauksia? Tai oikeastaan en voi luvata, mutta voin yrittää. Tämän vuoden ykköstavoite arkijärjen aihealueella on ehdottomasti ruokahävikin minimoiminen. Tämä on aihe, jonka kanssa taistelen näköjään vuodesta toiseen, mutta silti kehitystä ei tapahdu. Tuntuu, että tiedän mitä pitäisi tehdä ja miten, mutta jostain syystä toteutus ontuu aina vaan. Päätin nyt analysoida asian alusta loppuun, ja katsoa tulenko yhtään viisaammaksi.

1. Miksi hävikkiä syntyy?

  • Ruoka ei ole jääkaapissa näkyvillä, ja siksi se unohtuu, kunnes on liian myöhäistä.
  • Puoliso on tietämättäni ostanut jotain, enkä siksi ole osannut käyttää pilaantuvia raaka-aineita
  • Näen että kaapissa on jotain, joka menee pian pilalle, mutta ei vain huvita syödä sitä, tai tehdä aineksista jotain.

2. Mitä meillä menee eniten roskiin?

  • Leipää: kanttipaloja, ruisleipäpussin viimeisiä paloja, pöydälle unohtunutta ja kuivahtanutta
  • Vihanneksia: kurkunpätkiä, paketin viimeisiä kirsikkatomaatteja, vihanneslaatikkoon unohtuneita inkiväärinpaloja, kokonaisia kasviksia, joita olen ostanut ja sitten jättänyt syömättä
  • Lapsilta lautasille jäänyttä ruokaa

3. Mitkä käytännön toimenpiteet vähentäisivät hävikkiä?

  • Kunnollinen ruokasuunnittelu
  • Läpinäkyviin lasisiin säilytysrasioihin investoiminen
  • Jääkaapin järjestely ja inventaario tarpeeksi usein. En tiedä mikä olisi optimaalinen tiheys.

4. Mitkä ovat ne vaaranpaikat, jolloin pitäisi olla erityisen tarkkana?

  • Alkuviikko, koska puoliso on usein vastuussa viikonlopun ruokahankinnoista, ja kaapissa saattaa olla jotain yllättävää.
  • Oma kiire ja väsymys, koska silloin ei ainakaan jaksa ruveta taikomaan mitään jämäruoista.
  • Juhlat ja erikoistilaisuudet, koska niihin tulee hankittua normaalista poikkeavaa ruokaa

5. Mikä on se olennaisin asia, jonka pitäisi muuttua, jotta ruokahävikki vähenisi?

  • Asenne. Hävikin minimoimisesta pitäisi tulla aidosti tärkeä prioriteetti. Niin kauan kun pidän asiaa teoriassa tosi tärkeänä, mutta käytännössä en kuitenkaan viitsi tehdä sen suurempia muutoksia toimintatavoissani, tavoite jää sanahelinäksi. Jos todella haluan onnistua, minun täytyy sitoutua tähän henkisesti.

6. Miksi haluaisin onnistua? Mitkä ovat niitä syitä, jotka todella motivoisivat muuttumaan?

  • Nyt tulee rehellinen vastaus. Oikeasti haluan onnistua tässä, koska ruokahävikki on niin noloa. En halua olla nolo. Oikeasti en usko, että yhden ihmisen ruokahävikillä on maailmankaikkeudessa suurta merkitystä, vaan kyse on enemmän periaatteesta. En halua olla ihminen, joka ei osaa hallita ruokaostoksiaan sillä tasolla, että hävikkiä syntyy. Haluan olla sellainen ihminen, joka ei haaskaa ruokaa. Kätevä emäntä, joka kokkaa jämistä luovasti kaikenlaista. Esimerkillinen kansalainen. Haluaisin, että voisin myhäillä omahyväisesti silloin kun aihe tulee puheeksi, sen sijaan että joudun kehittelemään erinäisiä tekosyitä selityksiä.
  • No, on minulla jonkinlainen sosiaalinen omatuntokin. Ruuan haaskaaminen tuntuu hyvin piittaamattomalta maailmassa, jossa hyvä ei tosiaankaan jakaudu tasaisesti. Tuon verran voin tehdä ilmastomuutosta estääkseni.

Tulipahan epistola. Mutta ainakin puhuin totta, enkä yrittänyt kaunistella asiaa. Tosiasioiden tunnustaminen on tunnetusti viisauden alku, joten kyllä tästä edistytään. Jään miettimään analyysin tuloksia ja palaan huomenna asiaan konkretian kautta.