Olen nyt ollut reilut kuusi viikkoa kasvissyöjä. Tai tarkemmin sanottuna arkijärkinen kasvissyöjä. Fanaattisuus ei sovi minulle ollenkaan, joten olen kasvissyönnissäkin noudattanut hyväksi katsomaani kohtuullista keskitietä. Mutta kun ottaa huomioon, miten paatunut lihansyöjä olin vielä syyskuussa, muutos on hämmästyttävän suuri. Eniten olen tosin tainnut hämmästyä itse tästä muutoksesta, ympäristö ei olisi varmaan edes huomannut mitään, ellen olisi asiaa nostanut itse puheeksi.

Itsetehtyä kikhernepastaa

Lykkäsin aloittamista vuosia, koska ajattelin kasvissyömisen olevan niin vaikeaa. Loppujen lopuksi suurimmat esteet olivat pääni sisällä. Käytännön toteutus on ollut huomattavasti helpompaa kuin etukäteen pelkäsin! Jos olet samanlainen kuin minä olin, eli haluaisit joko siirtyä kasvissyöjäksi, tai ainakin vähentää lihansyömistä, näistä seuraavista neljästä vinkistä saattaa olla apua. Nämä ovat ne jutut, jotka ovat olleet minun siirtymässäni ratkaisevat asiat.

1. Älä stressaa täydellisyydestä. Päätin, että kala on edelleen ok, ja että en rupea tämän takia hankalaksi. Kenenkään ei tarvitse tehdä minulle erikoisruokia. En siis tiukan tulkinnan mukaan ole kasvissyöjä, mutta syön nykyisin lihaa huomattavan vähän. Täydellisyyden sijasta vedin linjan siihen, että lopetin itse lihan ostamisen kaupasta. Päätin keskittyä arkipäiviin, jolloin olin itse vastuussa perheen ruokalistasta. Tämä osoittautui erittäin hyväksi strategiaksi, sillä tällä olen mennyt nyt kaikki nämä viikot, ja hyvin pyyhkii. Minulle muutos oli iso, koska ennen lokakuuta söimme lihaa joka päivä. Nykyisin lihaa on vain viikonloppuisin, eikä aina edes silloin. Mutta joskus saattaa tulla vastaan päivä, jolloin ei jaksa eikä pysty, ja silloin ostan lapsille nakkeja. Näin on käynyt tämän kuluneen jakson aikana kerran, mutta en epäröi ostaa nakkeja jatkossakin, jos oma jaksaminen sitä vaatii.

2. Ota vastaan apua. Tiedossa oli, että olen onneton kasvisruokakokki, joten pyysin suosiolla apua. Kyselin tutuilta kasvisruokailijoilta heidän patenttireseptejään. Mitä he laittavat arkisena torstai-iltana, kun kaikkia väsyttää eikä millään jaksaisi keksiä yhtään mitään? Luin myös keittokirjoja, ja etsin sieltä reseptejä, joista arvelin suoriutuvani. Koska laita joka päivä ruokaa lapsille, lainasin kirjastosta Kasvisruokaa koko perheelle -kirjan, ja olen uusinut lainan jo kahdesti. Olen myös hakenut ideoita blogeista ja instagramista (mm. chocochili), sekä toteuttanut monia teidän lukijoiden vinkkaamia ruokia. Tällä tahdon siis sanoa, että ilman näitä apuja tämä ei olisi ikinä onnistunut.

Tämän teki ravintola, en minä

3. Mieti miksi haluat syödä kasvisruokaa. Ajatus kasvipainotteisemmasta ruokavalioista kyti mielessä useamman vuoden. En kuitenkaan koskaan saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään. Mutta sitten luin uutisia ilmastoraportista, ja sain aivan massiivisen ilmastoahdistuksen. Kasvisruokailun ilmastovaikutuksista on monenlaista tilastoa, mutta yhdestä asiasta voi olla varma: sillä on vaikutusta, ja se on asia, johon minulla on 100% päätösvalta. Tämä oli se suurin motivaatio oman muutoksen takana. Jos siis mietit kasvissyömistä mutta aloittaminen tuntuu vaikealta, kannattaa miettiä miksi oikein siirtyisi kasvissyöjäksi. Niitä hetkiä, jolloin ei oikein huvittaisi, tulee varmasti vastaan, mutta jos silloin muistaa selkeästi miksi hommaan on alunperin ruvennut, on paljon helpompi pysytellä ruodussa. Hyviä syitä kasvissyönnille on vaikka kuinka paljon, mutta minulle vasta ajatus ilmastomuutoksesta oli tarpeeksi voimakas. Joku muu voi motivoitua kasvisruoan terveyshyödyistä tai esimerkiksi eläintenoikeuksista, hyviä syitä nekin. Olennaista minusta on, että jos haluaa tehdä isommanpuoleisen elämänmuutoksen, jollainen ruokavalion muuttaminen on, onnistumista edistää merkittävästi, että motivaatio muutokseen nousee ihmisen sisältä. Sanoisin, että sisäinen motivaatio on pysyvän muutoksen kannalta lähes välttämätön asia.

4. Aloita kevyesti kokeillen. Jos minun olisi pitänyt lokakuun alussa sanoa, että en enää ikipäivänä pistä yhtäkään palaa lihaa suuhuni, tämä muutos olisi jäänyt tekemättä. Sen sijaan ajatus muutaman viikon kokeilusta ei tuntunut mahdottomalta. Siinä oli sellainen takaportti, että jos ei suju, aina voi palata vanhaan. Tämä oli psykologisesti minulle tärkeää.  Yhdessä yössä tehdyt loppuelämän muutokset ovat minusta riskialttiita. Mitä ehdottomammaksi rupeaa, sitä enemmän on vaarassa lipsua ja epäonnistua, ja se taas ei tee motivaatiolle hyvää. Mutta kun asettaa riman tarpeeksi matalalle, epäonnistumisen riski on paljon pienempi. Voihan sitä aloittaa vaikka yhdellä kasvisruokapäivällä viikossa, ja sitten kun se sujuu, lisätä toinen. Minä aloitin viidellä päivällä viikossa. En myöskään ole kieltänyt lihaa itseltäni kokonaan, mutta panostan nykyisin lihan laatuun todella paljon, enkä siis syö sitä kuin max kaksi kertaa viikossa. Useimmiten olen sellaisella presidentillisellä yksi kerta viikossa -linjalla.

Näillä keinoilla siirtyminen vahvasti kasvisruokapainotteiseen ruokavalioon on sujunut aika kivuttomasti. Onhan niitä päiviä tullut, jolloin olen sormi suussa ihmetellyt, mitähän tänään laitetaan ruuaksi, mutta kokonaisuudessaan siirtymä on ollut huomattavasti helpompi, kuin olisin koskaan uskonut. Olen tällä tiellä pysyvästi. En usko että enää palaan entiseen elämään, jossa kasvisruoka oli poikkeus eikä sääntö.