5 satunnaista faktaa minusta

Tällainen haaste kiersi jossain vaiheesssa blogeissa, ja minutkin haastettiin mukaan. Hukkasin alkuperäisen haasteen tuolloin ja postaus jäi tekemättä, mutta hei – otetaan vahinko takaisin! Seuraavilla asioilla ei ole mitään tekemistä kodin raivaamisen, kierrätyksen tai edes arkijärjen kanssa. Mutta minusta on hauskaa lukea vastaavia postauksia, joten tässä satunnaisia faktoja elämästäni, olkaapa hyvä!

  1. Tykkään tosi paljon ruusun mausta ja tuoksusta. Lempiteeni on ruusulla maustettua, ja jos oikein haluan hemmotella itseäni, otan käyttöön Estelle & Thildin ruusuisen vartalovoiteen.
  2. En juurikaan seuraa urheilua. Poikkeuksen tekee NBA-koripallo, jota seuraankin sitten erittäin tiiviisti. Olen kannattanut Golden State Warriorsia lähes 10 vuotta. Se on ainoa urheilujoukkue, jota olen koskaan fanittanut.
  3. Inhoan nappeja syvästi. Vältän kaikkia vaatteita, joissa on nappeja. Esimerkiksi kaikki villatakkini ovat kietaisumallia, koska saan inhonväreitä niistä napeista. Samasta syystä en halua pitää paitapuseroita. Aivan liian monta nappia yhdessä vaatteessa.
  4. Olen asunut elämäni aikana kuudessa eri asunnossa.
  5. Aloitin tämän blogin hetken mielijohteesta, Katri Mannisen yllytyksestä. Tarkalleen sanottuna istuimme Cafe Engelissä Senaatintorin laidalla, ja pähkäilin mitähän haluaisin tehdä ollessani äitiyslomalla. Katri sanoi että perusta blogi, eihän se haittaa vaikkei se lopulta ottaisikaan tuulta alleen. Sillä tiellä ollaan edelleen.

Seuraavaksi haastan teidät kertomaan ainakin yhden satunnaisen faktan itsestänne! Ihan mitä vaan, lempiväristä salaisiin paheisiin 🙂

Arkijärki vihdoin facebookissa!

On tässä aikoihin eletty. Olen perustanut tälle blogille oman facebook-sivun. Se näkyy tuossa sivupalkissa. Joten jos tykkäät teksteistä ja olet facebookissa, se on jatkossa yksi tapa seurata uusien tekstien ilmestymistä blogiin. Päivitän sinne myös Tavarataitoihin liittyviä juttuja, tilaisuuksia, videoita, linkkejä ynnä muuta. Olen halunnut pitää blogin täysin suomenkielisenä, mutta tein periaatepäätöksen, että facebookissa jaan tekstejä muillakin kielillä, jos innostavia tulee vastaan. Tänään linkitin sinne A Slob Comes Clean -blogin kirjoituksen, joka oli hyvin linjassa eilisen raivausurakkani kanssa.

Minulta on kyselty myös twitteriä ja instagram-tiliä. Niitä ei kuitenkaan ole tulossa. Käytän netissä aivan liikaa aikaa jo nyt, enkä halua lisätä repertuaariin yhtään enempää sosiaalisen median kanavia, joista pitäisi taas pitää huolta. Tuohon facebookiin pystyn panostamaan sen verran, että tili pysyy aktiivisena ja sitä kannattaa seurata, jos aihepiiri kiinnostaa. Mutta twitter ja instagram saavat tästä eteenpäinkin tulla toimeen ilman läsnäoloani. Tiedän, että esimerkiksi lukijamäärät maksimoidakseni minun kenties kannattaisi niihinkin liittyä. Mutta en koe että kumpikaan kanava olisi itselleni luonteva. En jaksa seurata twitterin keskusteluja, ja toisaalta olen niin epävisuaalinen tyyppi, että päivittäinen kuvien latailu tuntuu lähinnä hyvältä vitsiltä. En itse jaksa kiinnostua kuvien seuraamisesta, enkä oikein keksi, mitä ihmettä sinne itse kuvaisin. Joten pahoittelen, mikäli joukossa on aktiivisia instan tai twitterin seuraajia!

Arkijärki.netin facebook-sivut löytyvät siis täältä! Ne ovat hieman vielä työn alla, mutta tervetuloa käymään 🙂 Kehitysideoita otetaan myös vastaan!

 

Ihanaa arkea, ihanaa!

Olen kuulkaa vakaasti sitä mieltä, että arki on elämän parasta aikaa. Tietenkin välillä pitää lomailla ja juhlia, mutta melkein aina loman loppuvaiheessa alkaa tulla sellainen olo, että alkaisi jo se tavallinen elämä. Välillä tuntuu siltä, että lomailu ja etenkin matkailu on vain arkea hankaliin olosuhteisiin siirrettynä. Sitten sitä miettii, että eikö tämä kaikki olisi paljon helpompaa kotona… (Voi olla, että pienillä lapsilla on vaikutusta näiden tunnelmien syntymiseen.) Joka tapauksessa rakastan sitä tunnetta, kun arki rullaa kevyesti, kaikella on aikansa ja paikkansa ja ehtii tekemäänkin jotain.

Ehkä tuo viimeinen tulee siitä ajatuksesta, että lomaa ei pitäisi ”tuhlata” mihinkään tavallisiin hommiin. Että kun nyt kerrankin ollaan lomalla, niin ei silloin ruveta mitään kaappeja siivoamaan, kun yhtä hyvin voitaisiin olla piknikillä puiden alla. Olenkin loman aikana katsellut erinäisiä epäkohtia kotonamme, ja kerännyt mielessä listaa, mihin kaikkeen ryhdyn kunhan loma on ohi.

Niinpä nyt on elokuu ja pääni pullistelee Arkijärki-ideoista. Koko koti kuntoon on ehdottomasti tulossa heti alkusyksystä. Tänä vuonna järjestys on varmasti eri kuin viime vuonna, mutta sellainen koko kodin järjestelyprojekti on varmasti tiedossa. Jatkan taistelua ruoka-asioiden kanssa. Ensimmäisenä projektina on tyhjentää pakastinta ja tehdä tilaa marjoille ja mehuille. Ruokajätteen vähentämisessä yritän kehittyä edelleen, ja siinäkin arki on paljon otollisempaa aikaa. Loman epäsäännöllisyys tekee ruokasuunnittelusta ihan mahdottoman hankalaa. Kasvisruokaan haluan paneutua tarkemmin myös, nyt kun perheen muutkin jäsenet ovat alkaneet osoittaa kiinnostuksen merkkejä.

Uskaltautuisinkohan peräti vinttiin asti? Sen sekaisuus häiritsee minua, mutta työmäärä hirvittää. Ihaillen olen katsellut naapureiden väljiä ja siistejä häkkikomeroita, ja miettinyt miksi se meidän koppi on niin kaamea. Täytyy harkita, josko jaksaisin ruveta siihen. Pienempiäkin projekteja olisi: haluan parvekkeelle oskarinoksan, lasten leluille sisäisen kierrätyssysteemin ja haluan järjestää sukkalaatikkoni. Veikkaan että syksyllä ei tule pulaa aiheista täälläkään.

Sain muuten käsiini Elina Alasentien Joka kodin raivausoppaan, ja olen aloitellut sitäkin. Kirjoitan arvion kun saan kirjan loppuun, mutta täytyy sanoa että aika kaukana Kondosta ollaan. Alasentie edustaa huomattavasti perinteisempää raivauskoulukuntaa kuin Marie Kondo. Suurin ero taitaa olla siinä, että kaikenlainen mystiikka loistaa poissaolollaan.

Syyskausi, arki ja mahtava tavallinen elämä on siis kaikki aloitettu tänään, ja blogin päivitystahtikin palautuu elokuun aikana normaaliksi. Täytyy sanoa, että fiilis on hyvä ja energiaa riittää. Onko siellä muita, jotka nauttivat arjesta?

Kesäistä raivausta

Kävin pari päivää sitten hakemassa myyntiraportin Ipanaisesta, jonne olin vienyt lastenvaatteita myyntiin. Hämmästyin suuresti, sillä voittoa tuli lähes 100 euroa! Tämä siis sen jälkeen, kun myymälän perimä provisio oli vähennetty kokonaissummasta. Olin varautunut siihen, että voitto jää marginaaliseksi, joten tuo saatu summa tuntui ruhtinaalliselta. Tosin täytyy muistaa, että käytin vaatteiden etsimiseen, keräämiseen, pesemiseen, silittämiseen ja viikkaamiseen paljon aikaa. Jos tuntihintaa rupeaa laskemaan, niin ehkei tuolla hinnalla sitten hirveästi juhlita.

Mutta mikä parasta, meiltä poistui valtava määrä tarpeettomia vaatteita. Ne muutamat hassut kappaleet, jotka eivät olleet menneet kaupaksi, lahjoitin hyväntekeväisyyteen hyvillä mielin. Voin suositella tuota Ipanaisen systeemiä tällä kokemuksella lämpimästi. Kaikki toimi äärimmäisen sujuvasti ja sutjakkaasti. Ipanaisen prosessia on selvästi mietitty ja hiottu toimivaksi huolellisesti. Iso peukku!

Toisen raivauksen tein jo alkukesästä, mutta en ole vain ehtinyt kirjoittaa siitä vielä. Kävin läpi lääkekaapin ja katsokaa nyt, mikä määrä sieltäkin kertyi:

IMG_0072

Tuolla on vanhentuneita lääkkeitä ja silmätippoja, tunnistamattomia tabletteja, antibioottikuurien loppuja. Myös rasiallinen 10 vuotta vanhoja kurkkutabletteja. Tulin siihen tulokseen että niistä voidaan jo luopua. Lääkekaappiin tuli lisää tilaa, ja on mukavaa kun tietää ettei siellä nyt vahingossa törmää mihinkään vanhentuneeseen. Lääkkeet saa palauttaa mihin tahansa apteekkiin, joten tämä oli yksinkertainen operaatio. Työläintä oli käydä jokainen puteli läpi ja tarkistaa päiväykset. Pitäisiköhän tämäkin homma laittaa kalenteriin kaksi kertaa vuodessa, niin olisi aina kohtuullisen ajan tasalla kaikki?

Blogi on päivittynyt hitaampaan tahtiin, koska olen tarkoituksella vähän lomaillut heinäkuun aikana. Elokuun alusta palaan sitten taas normaaliin tahtiin! Moni teistä tykkäsi siitä, että blogi päivittyy usein, mutta en ole halunnut kuristaa itseäni mihinkään ennalta määrättyyn aikatauluun. Teksteistäkin tulee parempia, kun antaa inspiraation ohjata. Sunnuntaina on joka tapauksessa jälleen Viikon vinkit, ja sitten paluu arkeen.

Oletteko te ehtineet raivata loman aikana?

Kukkuu! Kuka siellä?

Tämän blogin kirjoittamisen yksi antoisimmista puolista on vuorovaikutus teidän lukijoiden kanssa. Yritän vastata jokaiseen kommenttiin, sillä arvostan sitä, että joku jaksaa nähdä vaivan ja kirjoittaa oman näkemyksensä tai kokemuksensa asiasta, joka itseäni on kiinnostanut. Arvostan myös sitä, että keskustelu täällä on pääsääntöisesti erittäin fiksua ja harkittua. Olen koko blogin historian aikana hylännyt vain kourallisen kommentteja, sillä 99% lukijoista tuntuu olevan älykästä ja mukavaa porukkaa. (Jos kommenttien hyväksyminen tai niihin vastaaminen joskus viivästyy, kyse on siitä, että olen joko kiireinen siviilielämässä, taikka väliaikaisesti verkkoyhteyden ulottumattomissa.) Mutta viime aikoina minua on alkanut askarruttaa, keitähän te oikein olette?

Tilastojen ja kommenttiosaston perusteella tiedän teistä vähäsen: Valtaosa teistä asuu Suomessa, mutta lukijoita tulee paljon myös USA:sta ja Euroopan eri maista. Neljässä vuodessa lähes kaikista maailman maista on ainakin kertaalleen löydetty Arkijärkeen. Moni päätyy tänne alunperin jonkun hakukoneen kautta, mutta osa jää vakituisiksi lukijoiksi. Suuri osa teistä on naisia. Ikäjakaumakin taitaa olla iso, sillä kommenttien perusteella jotkut teistä elävät opiskelijaelämää, toiset ovat jo eläkkeellä. Osalla on lapsia, osalla ei, osa harrastaa itsekin kirjoittamista, osa käy vain lukemassa. Joillakin teistä on lemmikkejä, jotkut matkustavat paljon, osaa teistä kiinnostaa minimalismi, toiset ovat innostuneet Konmarista ja yllättävän moni haluaa vain tietää, miten valurautapataa huolletaan.

Olisipa kiva tutustua teihin paremmin! Mistä päin Suomea/maailmaa blogia luette? Minkä ikäisiä te olette? Ja eniten tietenkin kiinnostaa se, mikä tekee Arkijärki-blogissa kiinnostavan? Miksi täällä viihdytte? Huikatkaa kommenttiboksiin, tekin jotka ette yleensä kommentoi. Tiedän että teitä ”hiljaisia vakituisia” on runsaasti. Ja tervetuloa myös kaikki te ihanat vakkarit!

Kukkuu, kuka siellä?

Arki palaa

Tulin pitäneeksi spontaanin blogiloman viime viikolla. Keskityin kaikkeen mukavaan kesätekemiseen, kuten reissaamiseen, juhlimiseen, ystävien tapaamiseen ja rentoon oleiluun. Nyt on maanantai, lomasta on enää rippeet jäljellä, ja blogi alkaa taas päivittyä. Kerronkin heti alkuun uutisen, olemme äänittämässä uutta Irti turhasta -podcastia Katrin kanssa! Tosin sen valmistumiseen menee vielä hetki, sillä meidän aikataulujen yhteensovittelu ei ole ihan helppoa. Mutta tulossa se on.

Minulle vuodessa on tavallaan kaksi alkua: uusi vuosi ja lukuvuoden alku. Jälkimmäinen on itse asiassa vielä vahvemmin uusien projektien ja tavoitteiden aikaa kuin vuodenvaihde, ja niinpä olen nytkin täynnä kaikenlaisia ideoita oman elämäni kehittämiseksi. Muistelen puoli vuotta sitten vannoneeni, että nyt alan panostaa kasviksiin ruokavaliossa, ja tietenkään se ei ole toteutunut. Mutta joka aamu armo uus’ – joten otetaanpa uusi yritys alkaen elokuun alusta. Nythän on satokausikin parhaillaan, joten siitä ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni.

Olen järjestellyt loman aikana kotia uusiksi, ja raivaamista on luvassa. Uusi (tai siis minulle uusi, monille varmaan vanha) idea on hyödyntää kenkälaatikoita tilanjakajina hyllyillä. Olen karsastanut kenkälaatikoita niiden epäyhtenäisen ulkoasun vuoksi, eikä minusta ole askartelemaan yhtenäisiä päällysteitä niihin. Mutta komeron hyllyillä asialla ei ole niin väliä. Pari avointa laatikkoa on tehnyt ihmeitä epämääräisille tavarapinoille. Mullistavaa, eikö totta 😉 Kenkälaatikoiden lisäksi myös ruokakaupasta saatavat hedelmien muoviset myyntilaatikot ovat osoittauneet hyviksi. Tämän seurauksena olen voinut oikeuttaa pätevännäköisten pahvi- ja muovilaatikoiden säästelyn. Pistin ne sisäkkäin yhdelle hyllylle. Sieltä käyn sitten ensimmäisenä katsomassa, kun jossain tarvitaan pientä säilytyslaatikkoa jollekin sälälle.

Sivusilmällä olen myös seuraillut muovipusseja. Kun luin, että joku pärjää oikeasti ilman kaupan muovikasseja roskapusseina, olin todella ihmeissäni. Mutta nyt kun asiaan on alkanut kiinnittää huomiota, alan ymmärtää miten se on mahdollista. Etenkin elintarvikkeiden mukana tulee paljon erilaisia pakkauksia, jotka voisivat toimittaa roskapussin virkaa. Leipäpusseja, hedelmäpusseja, muovirasioita – kaikenlaista, joissa voisi kuskata roskia ulos. Yhtä kätevää se ei tosin olisi, mutta kylläkin mahdollista. En ole vielä valmis siirtymään tähän systeemiin, mutta jossain vaiheessa voisin miettiä miten tuota kaikkea pakkausmateriaalia voisi hyödyntää vielä järkevämmin.

Tässä siis päällimmäiset kuulumiset. Muutakin on, mutta jätetään seuraaviin postauksiin. Miten teidän kesä on mennyt?

Viikon vinkit: päättyviä palveluita ja käytössääntöjä

Hei te kaikki 52 lukijaa, jotka seuraatte Arkijärkeä blogilistan kautta! Lista lopettaa huomenna toimintansa. Olen ensiavuksi lisännyt tuonne oikeaan laitaan linkin, josta päivitykset voi tilata suoraan sähköpostiin. Sinne voi toki kirjautua muutkin lukijat. Tai sitten blogin voi merkitä omiin suosikkeihin, ja käydä tarkistamassa silloin kun itselle sopii. Itse olen käyttänyt blogilistaa vuosikausia, ja hiukan harmittaa sen loppuminen. Se oli mukava paikka etsiä uusia blogeja. Mitä systeemiä te yleensä käytätte blogien seuraamiseen?

Suureksi pettymyksekseni myös BBC:n Global Player, eli ohjelma jolla BBC:n tuotantoa pystyi katsomaan tabletin kautta, lopettaa toimintansa. Uudesta vastaavasta palvelusta ei ole mitään tietoa. Tämä on ollut parhaiten toimivia appeja, joita olen käyttänyt, ja kovasti harmittaa että nyt menetän nämä BBC:n ihanat dokumentit ja draamasarjat. Onneksi YLEn Areena on viime aikoina kehittynyt parempaan suuntaan.

Juuri nyt monet lukijoista ovat varmaan eilisten juhlien jälkimainingeissa, mutta koska kesä on juhlasesonkia, linkkaan tänne hyvät ohjeet siitä, miten juhlissa käyttäydytään kivasti.(YLE) Arkijärjellä pärjää tietysti hyvin pitkälle, mutta tähän oli kiteytetty olennainen niin napakasti, että halusin linkittää.  Kiinnostaako teitä muuten juhlaetikettiin liittyvät postaukset ylipäätään? Siis että miten eri juhlissa ollaan, mitä pukukoodit tarkoittavat, kuka istuu kenenkin vieressä ja niin edelleen? Ajattelin jatkaa tuota juhlateemaa vielä edelleen, joten kirjoitan aiheesta vielä jatkossakin.

Avoimia kysymyksiä

Kärsin harvinaisesta kirjoitustukoksesta. Listalla olisi aiheita Arkijärkeen vaikka kuinka, mutta jostain syystä juuri nyt mikään niistä ei oikein inspiroi. Mutta samanaikaisesti minua askarruttaa muutama juttu, ja keksin kysyä vastauksia teiltä. Olen huomannut, että kommenttiosastolta saa todella hyviä vastauksia kaikenlaisiin ongelmiin, joten käännyn siis teidän puoleenne. Alla muutama mysteeri. Jos satut tietämään johonkin (tai kaikkiin) niistä vastauksen, sana on vapaa ja kaikki kommentit luetaan kuten aina – suurella mielenkiinnolla!

  1. Voiko vahakangasta mankeloida? Miten kuumalla uskaltaa silittää? Kyseessä on ns. kevytvahakangas, eli pinta on enemmän kangasmainen kuin muovinen. Ostin kankaan Hulluilta päiviltä, mutta en älynnyt kysyä silityksestä. Pestä voi 40 asteessa.
  2. Miten kuumaa paahdetta lobeliat kestävät parvekkeella? Ei ole laseja, suunta lähinnä etelään. Haluaisin matalaa tai riippuvaa kukkaa parvekelaatikkoihin kesäksi.
  3. Onko toivoa saada pitkiä pellavaverhoja mitenkään sileäksi, jos ne ottaa alas pesua varten?
  4. Tietääkö kukaan hyvää verhoilijaa pääkaupunkiseudulla? (Jos tiedät jonkun jostain muualta, niin kannattaa vinkata sekin, sillä oletan etteivät kaikki lukijat suinkaan asu samalla seudulla.)
  5. Miten heliumpallot kierrätetään?
  6. Täysin normaaliaiheiden ulkopuolelta mutta laitetaan nyt silti: hyviä vinkkejä tai vertaistukea sokerilakon (eli käytännössä karkkilakon) toteutukseen? Olen lakkoillut nyt kaksi päivää, ja epäonnistunut molempina upeasti. Ekana päivänä söin sokerinhimoissani lapsen hylkäämän kääretortun jämät, ja tänään kaapista löytyneen piparkakun. Siis ei näin! Mutta en tiedä miten sitten.

Uuden vuoden pohdintoja

Minusta tuntuu, että blogi on kuluneen vuoden aikana saavuttanut hyvän balanssin. Kirjoittaminen tuntuu tosi kivalta, uusia aiheita pulppuaa jatkuvasti mieleen ja kommenteissa käydään todella hyviä keskusteluja. Tässä on nyt jonkinlainen luonteva flow-tila käynnissä, ja yritän pysytellä siinä mahdollisimman pitkään. Niinpä tämä blogi tulee jatkumaan tämän uuden vuoden hyvin samanlaisena kuin tähänkin asti. Juttuideoita ja palautetta saa edelleen antaa. Toteutan niitä mahdollisesti, tai sitten en. Mutta arvostan jokaista (rakentavaa) kommenttia erittäin paljon!

Viime vuonna lupasin lisätä kasvisten syömistä. Valitettavasti se taisi jäädä aikomuksen tasolle. Siis söinhän minä kasviksia mutta en suinkaan siinä mittakaavassa kuin kaavailin. Toisaalta onnistuin keväällä syömään historiallisesti peräti kokonaisen viikon pelkkää kasvisruokaa, joten mahdollista se on, jos vain motivaatiota riittää.

Vuodenvaihde on hyvä aika miettiä elämäntapoja ja omia tottumuksiaan, vaikkei varsinaisia lupauksia tekisikään. Ruoka on yksi teema, jossa toivoisin kehittyväni paremmaksi ihmiseksi. Ensi vuonna olisi hyvä tavoite pyrkiä jälleen lisäämään kasvisten ja hedelmien syömistä. Ehkä yksi kasvisruokapäivä viikossa näin alkuun? Toinen yhtä tärkeä asia olisi ruokajätteen vähentäminen merkittävästi. Ymmärsin WWF:llä, että jos yksin aikoo maailmaa pelastaa, näistä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Petrattavaa on, ja jos näissä onnistun, olen tehnyt jo ison ekoteon. Sitä paitsi siinä tulisi sekä rahan säästöä että terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Aion myös kiinnittää suurempaa huomiota vaateostoksiini tänä vuonna. En ole vielä päättänyt, asettaisinko itselleni budjetin, mutta ainakin alan seurata vaateostoksista kertyvää summaa. Kuvittelen sen olevan pieni, mutta samalla epäilen olevani jonkinlaisen itsepetoksen vallassa. Asia selviää sillä, että säästän uusien ostosten kuitit. Toisaalta kun lueskelen muiden blogeja, huomaan että ei kannata verrata omaa kulutustaan muihin. Nimittäin aina löytyy sekä enemmän että vähemmän kuluttavia. Palaan tähän aiheeseen tammikuussa uudelleen, kun ehdin syventyä paremmin.

Viimeisenä vielä tavaroiden raivaaminen. Suurin tavoitteeni on hankkiutua tänä vuonna eroon kaikista niistä asioista, jotka olen jo kertaalleen karsinut. Minulla on pilvin pimein vaatteita ja muuta tavaraa, josta olen jo päättänyt luopua, ja joka on jo siirretty johonkin välivarastoon odottamaan jatkoa. Mutta en vaan meinaa saada aikaiseksi niiden myymistä tai kierrättämistä. Tässä on kyllä haastetta yhdelle vuodelle. Toisaalta jos pääsisin niistä kaikista turhista tavaroista eroon, niin ah mikä väljyys ja vapaus!

Tilastollisia tosiasioita

Arkijärki jatkaa kasvuaan tasaiseen tahtiin, mikä kyllä jaksaa edelleen hämmästyttää minua. Mutta siis positiivisella tavalla. Ajattelin koostaa huviksenne pienen katsauksen siitä, miten blogia on vuoden 2014 aikana luettu.

Lukijoita näyttäisi tulevan eniten hakukoneista, sitten blogilistan ja bloglovinin kautta. Tänä vuonna tekstejä on myös jaettu ahkerasti facebookissa, josta myös on runsaasti liikennettä. Näiden jälkeen tulee koko joukko muita blogeja, joissa Arkijärki on lukulistalla tai sitten olen itse kommentoinut jotain ja lukijoita on tullut kommenttini perässä. Kokonaisuudessaan lukijamäärä on kasvanut noin 40% viime vuodesta. Hämmästelen tätä erityisesti siksi, että vedän niin omaa linjaa täällä edelleen: ei kuvia, ei arvontoja, eikä niin minkäänlaista markkinointia. Rajattu aihepiiri, mutta ehkä se salaisuus onkin juuri siinä.

Ylivoimaisesti suosituin kirjoitus oli tänä vuonna Uudet joululahjasäännöt. Kyseistä tekstiä käytiin lukemassa liki 3000 kertaa! Se on aika huikeaa. Ja taas huomaa, ettei etukäteen pysty arvaamaan, mistä tekstistä tulee suosittu. En olisi mitenkään voinut arvata, että juuri tuo teksti kolahtaisi niin monille. Top 10 -kirjoitusten joukossa on mukana kestosuosikkeja: Rautapadan rasvapoltto, Banaanikärpäsansa sekä mikron ja tiskikoneen puhdistamiseen liittyviä tekstejä. Näiden tekstien suosiota selittää Google.

Blogiin tullaan useimmiten erilaisilla variaatioilla sanoista arkijärki, Jennin Arkijärki ja arkijärki blogi. Mutta näiden jälkeen tietoa haetaan juuri banaanikärpästen karkoittamisesta ja valurautapadan kunnostuksesta. Tänä vuonna myös Stockan verkkokauppa ja EkoPharma ovat ohjanneet ihmisiä Arkijärkeen. Olen muuten huomannut, että sellaiset tekstit nousevat Googlessa, joista itsekin olen hakenut tietoa ennen kirjoittamista. Näyttää siltä, että jos en itse ole paljoa tietoa löytänyt, muilla on ollut sama pulma, ja kun sitten kirjoitan aiheesta, Google ohjaa lukijat tänne.

On kiva huomata, että monilla hakusanoilla löytyy täältä järkevää lukemista, esimerkiksi kaikki siivoukseen ja etenkin tavaroiden vähentämiseen liittyvät jutut. Mutta siitä huolimatta hakusanat huvittavat minua viikoittain. Vai mitä sanotte näistä:

  • ”räkättirastas pahvilaatikko”
  • ”laitanko päälle mustan vai valkoisen kauluspaidan”
  • ”miksi orkidea pudottaa nuput”

Ja ehdoton suosikkini: ”mitä järkeä on elää jos ei voi lentää” Niin – tuohon viimeiseen en osaa vastata. Minäkin olen aina halunnut osata lentää.

Blogin lukijakunta on levittäytynyt ympäri maapalloa. Suomen jälkeen blogiin tullaan useimmiten USAsta, sitten Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta. Kaiken kaikkiaan blogiin tultiin yhteensä 96 maasta. Joistakin vain kerran (kuten vaikka Libanon, Romania tai El Salvador) mutta monista kymmeniä tai satoja kertoja (vaikkapa Japani, Brasilia tai Italia). Arvelen, että vakituisessa lukijakunnassa on ainakin muutama ulkosuomalainen.

Suosituimpia linkkejä on hankalampi listata. Niitä on kuitenkin pilvin pimein johtuen Viikon vinkeistä. Siinäpä muuten toinen juttutyyppi, josta ei etukäteen voi hirveästi arvata mikä milloinkin kiinnostaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että eniten halusitte lukea ammattijärjestäjien ohjeita ja erilaisia listauksia. Myös tavarafilosofiaan ja rahankäyttöön liittyvät linkit kiinnostivat. Vuosi sitten kyselin teiltä, jatkanko vinkkien linkittämistä, valtaosa vastasi kyllä. Oletan ettei tilanne ole vuoden aikana muuttunut, joten sarja jatkuu myös ensi vuonna, samaan tapaan kuin 2014. Eli melkein joka sunnuntai, mutta ei välttämättä aina.  Huomenna kuitenkin vielä viimeiset vinkit tälle vuodelle!