Viikon vinkit: musta muovi, vihreä kuluttajuus sekä kasvissyönnin taito

Tämä oli pieni mutta tosi ilahduttava uutinen: yhä useampi elintarvikefirma luopuu mustan muovin käytöstä. Mustan muovin ongelma on se, että muovikierrätyksen optiset lukijat eivät tunnista mustan värisiä muovilaatuja, ja sen vuoksi kierrätyskelpoista muovia päätyy poltettavaksi. Olin tästä uutisesta etenkin siksi niin iloinen, että minulla on ollut huono omatunto omasta saamattomuudestani. En ole saanut aikaiseksi lähettää palautetta näille firmoille siitä, että vaihtaisivat mustat pakkaukset jonku muun värisiksi. Ihanaa, että muutosta tapahtuu silti. Nämä ovat pieniä asioita, mutta näin maailma muuttuu. (YLE)

Vihreä kuluttajuus ja siihen liittyvät asiat ovat minusta todella kiinnostavia. Kuluttajuus ja oikeasti ekologiset valinnat ovat usein ristiriidassa, koska ekologisinta olisi olla kerta kaikkiaan kuluttamatta. Mutta toisaalta yhteiskunnan toimivuus on rakentunut talouskasvun varaan, joka tarvitsee kuluttamista. Vihreä kuluttaminen on tavallaan vastaus tähän ongelmaan, mutta ratkaiseeko se ympäristöongelmia aidosti? Tuoreen väitöskirjan mukaan ei, eikä kuluttajien syyllistäminen auta mitään. Vihreä kuluttajuus voi olla jopa vaarallista, koska se vie huomiota pois siitä, mikä oikeasti olisi tehokasta. Ratkaisujen pitäisi tulla paljon ylemmältä tasolta. Tämä väitöskirja on lukulistallani heti, kun saan sen käsiini. (Uusi Suomi)

Harkitsetko ryhtymistä kasvissyöjäksi? Lue tämä artikkeli ensin, jotta et tee itsellesi karhunpalvelusta. Minulle nimittäin kävi niin. Kasvisruokakokeiluni tyssäsi ikäviin terveysongelmiin, joista ehkä kirjoitan täällä vielä jossain vaiheessa. Haluaisin edelleen vähentää lihan määrää ruokalistallani, mutta olen joutunut tekemään kompromisseja asian suhteen, koska haluan kaikesta huolimatta pitää toimintakyvystäni kiinni. (YLE)

Viikon vinkit: keittiötrendejä, -hygieniaa ja kierrätysvinkki

YLE on koonnut keittiötrendejä, mutta kaikki eivät ole kovin käytännöllisiä. Itse kuulun siihen joukkoon, jolla käytännöllisyys ajaa aina esteettisyyden ohi. En siis halua rumaa, mutta kaikista vähiten haluan epäkäytännöllistä tai toimimatonta. Toisaalta eivät kaikki trendit ole välttämättä huonoja, ja eri ihmisillä toimivat erilaiset ratkaisut. En usko, että aamiaiskaappi tekisi minua onnelliseksi, mutta jollekin muulle se voi olla hyvinkin kätevä.

Milloin tiskirätti tai -harja pitäisi vaihtaa? Sen voi lukea täältä. Minä heitän tiskirätin pyykkiin vähintään kerran viikossa, mutta usein jo nopeamminkin. Sen sijaan tiskiharjaa en ole muistanut laittaa tiskikoneeseen riittävän usein. (IS)

Välillä täälläkin kysellään, miten erilaiset pakkaukset pitäisi kierrättää. Kahvipussien oikea sijoituspaikka on muovinkeräys, kerrotaan Pauligilta. (Iltamakasiini)

***

Tällä viikolla blogi on taas vähitellen aktivoitunut kesäloman jäljiltä. Olen mukana minimalismipelissä, jossa elokuun ajan pyritään poistamaan turhia tavaroita kodista. Kirjoitin myös siitä, miten arki ei meinaa lähteä käyntiin millään. Tein myös viime viikolla podcastin siitä, mitä opin tänä kesänä. Tällä viikolla ei normaalit arkirutiinit päässeet ihan vielä alkamaan, mutta ensi viikolla on uusi podcast jälleen tulossa.

Viikon vinkit: muovinkeräys, juhlien järjestäminen ja puutarhatöitä

Tässä on erittäin kiinnostava juttu muovin kierrätyksestä. Tutkija totetaa, että pantillisuus tehostaisi kierrätystä merkittävästi. Tämä on ihan maalaisjärjellä pääteltävissä, sillä esimerkiksi pantillisia pulloja ei juuri näe sekajätteen seassa. Luulisin, että ihmiset oppisivat hyvin nopeasti palauttamaan pantillisen muovin keräyksiin, sillä ihmiset vihaavat sitä, että menettävät rahaa. (YLE)

Tässä on vanha juttu toukokuulta juhlien järjestämisestä, mutta linkkaan sen tähän, koska toimittaja haastatteli myös minua. Pääpointtini on, että keskity olennaiseen. Siivoa ensisijaisesti ne alueet, joilla vieraat liikkuvat, ja pistä muiden huoneiden ovet kiinni. (Ilta-Sanomat)

Oletko puutarhaihmisiä? Ilta-Sanomat on tehnyt muistilistan heinäkuun puutarhatöistä. Siinä mainitaan myös vieraslajien poistaminen. Moni ajattelee, että jos pihalla on yksi kurtturuusupensas, niin eihän se siinä ole selvästikään mihinkään levinnyt, että antaa olla vaan. Mutta katsokaa näitä kuvia. Omalla pihalla kurtturuusu voi olla vaaraton, mutta saaristossa se tukehduttaa kaiken muun alleen, hautaa hiekkarannat ja pysähtyy vasta, kun meri tulee vastaan. Linnut levittävät ruusujen siemeniä paljon kauemmas kuin omaan pihaan. Siksi se varsinainen ongelma jää usein piiloon.

Viikon vinkit: Talouspaperitesti, kierrättämisen vaikeus ja Konmari-matkalaukku

Uusimmassa Kuluttaja-lehdessä oli kiinnostava testi, jossa vertailtiin talouspapereita. Minusta oli hälyttävää, että kolmesta paperista liukeni ruokaan kemikaaleja. Vaikutti siltä, että eniten niitä lähtee kierrätyskuidusta valmistetuista papereista, joita valkaistaa optisilla kirkasteilla. Meillä on aina talouspaperirulla keittiössä, mutta en ole koskaan miettinyt, mihin sitä oikeastaan käytetään. Täytyykin ottaa tarkasteluun tämä aihe! (Linkki vie Ilta-Sanomien sivuille)

YLEllä on pitkä juttu muovin kierrätyksestä. Suurin este kierrättämiselle on se, että keräyslaatikko on liian kaukana. Voin eläytyä tähän täydellisesti. Niin kauan kun muovia piti kantaa noin 200 metrin päähän kotiovelta, kierrätyksestä ei meinannut tulla mitään. Kun muovilaatikot ilmestyivät roskakatokseen, kierrätys ei ole ollut mikään ongelma. Tässä näkee, että ihmiset kyllä kierrättävät, jos se tehdään heille riittävän helpoksi. Ja kuka sen mahdollistaa? No tietenkin kaupungit, kunnat ja viime kädessä valtio. Juttu on kiinnostavaa luettavaa muutenkin, mikäli muovinkierrätys kiinnostaa.

Miten Marie Kondo pakkaa matkalaukkunsa? Se selviää videon kera tästä linkistä. (Iltalehti)

Tällä viikolla Arkijärki tarjoili hyviä vinkkejä siitä, miten pakkaskelit kannattaa hyödyntää siivouksessa. Tällä hetkellä mittari näyttää -16°C, joten teksti on edelleen ajankohtainen.

Keskiviikkona pohdin uudenlaista näkökulmaa siihen vaatteiden lahjoittamiseen. Mitä jos lopettaisimme tuskailun sen kanssa, että vaatteiden huolittelemiseen ja korjaamiseen menee niin paljon aikaa ja jopa rahaa, ja sen sijasta alkaisimmekin ajatella asiaa hyväntekeväisyyden näkökulmasta. Vaatteen siistimiseen käytetty aika on lahjoitus hyväntekeväisyyteen, se säästää järjestön resursseja ja vaatteelle voi laittaa korkeamman hinnan. Moni haluaa auttaa, ja tämä on yksi tapa lahjoittaa omaa aikaa.

Tämän viikon podcastissa mietin, pitääkö kaiken aina olla niin helppoa ja nopeaa? Mistä pitää luopua, jos haluaa nopeimman ja helpoimman vaihtoehdon? Podcastin voi kuunnella tästä alta, sen kesto on 15 minuuttia.

Viikon vinkit: pikamuoti, muoviroskat Suomessa ja aineettomat joululahjat

Vuoden 2018 turhakkeeksi valittiin pikamuoti. Tämä on hyvä muistutus siitä, että vain lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettu vaate ei ole erityisen hyvä ratkaisu. Kyse ei ole vain siitä, millainen elinkaari vaatteella on käytössä, vaan myös siitä, että nopeasti muuttuvat syklit johtavat siihen, että iso osa vaatteista ei koskaan edes päädy sinne kaappiin saakka. Iltasanomien jutussa mainitaan, että keskimäärin uusi vaate on aktiivisessa käytössä pari kuukautta. Se tuntuu ihan käsittämättömän lyhyeltä ajalta.

Tässä YLEn jutussa käsitellään muovin kierrätystä ja muoviroskaa nimenomaan Suomessa. Esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaaminen muoviin on monin tavoin järkevää, sillä se mm. vähentää ruokahävikkiä, sillä tuotteet säilyvät pidempään. Muovipakkauksen osuus elintarvikkeen kokonaisesta ekokuormasta on yleensä suhteellisen pieni. Minusta muovin hysteerinen välttäminen on Suomessa muutenkin turhaa, sillä kuten sanottu, materiaalin voi vastuullisesti kierrättää. Ei se muovipussi päädy Itämereen, jollei sitä sinne itse heitä. Ulkomailla matkustaessa tilanne on aivan toinen, sillä samanlaista toimivaa jätteidenkäsittelyjärjestelmää ei välttämättä ole lainkaan. 

Hesarin jutut ovat ärsyttävästi usein maksumuurin takana, mutta tämä juttu aineettomista joululahjoista on niin hyvä, että suosittelen sitä muurista huolimatta. Erinomainen muistutus on, että usein aineeton lahja on parhaimmillaan, jos antaja liittää lahjaan oman seuransa. Siis niin, että lupaa lähteä kaveriksi elokuviin, kahville, metsäretkelle, urheilumatsiin tai mikä lahjana sitten onkaan. Elämykset ovat monesti parhaita jaettuna, niin että kokemuksesta voi yhdessä keskustella ja iloita. Jutussa muistutetaan myös, että omia taitojaan voi myös lahjoittaa. Voi ruveta it-tueksi, korjausompelijaksi tai tarjota apua jossain muussa asiassa, jossa on hyvä. Tai sitten voi antaa ”lahjakortteja”, joissa voi vaikka tarjota autoaan käyttöön autottomalle, esimerkiksi sitä varten että jotain isompaa tavaraa saadaan kuljetettua paikasta toiseen. Minä sain tuoreena opiskelijana äidiltäni reseptivihkon, johon hän oli kerännyt helppoja ja edullisia kotiruokia, ja tilaa oli myös omille resepteille. Tällaiset aineettomat lahjat vaativat useimmiten vähän enemmän vaivannäköä, kuin kaupasta ostettu valmis asia, mutta juuri se tekeekin niistä niin ihania.

Arkijärki-podcast 43: Muovikassi vai kangaskassi?

Kumpi on ekologisempi, muovikassi vai kangaskassi? Vai olisiko paras vaihtoehto sittenkin paperikassi? Olen tätä asiaa miettinyt, ja olen myös aktiivisesti pyrkinyt välttämään muovikasseja. Toisaalta tänä keväänä uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan elinkaariajattelun näkökulmasta ekologisin kauppakassi onkin kierrätysmuovista tehty muovikassi, eikä suinkaan kangaskassi. Ja sitten on otettava vielä huomioon sekin, mistä materiaalista kangaskassi on tehty. Puuvillan viljely vie hirveästi vettä, mutta entä jos kassi onkin valmistettu tekokuidusta, siis oikeastaan muovista. Miten asia silloin on?

Viime kädessä tulen kuitenkin siihen tulokseen, että kauppakassivalinnat ovat isossa mittakaavassa ja etenkin Suomessa melko yhdentekeviä, ainakin ympäristönäkökulmasta. Esimerkiksi itse tiedän, että paljon isompi vaikutus on niillä ruuilla joita kassissani kannan, kuin sillä, mistä materiaalista se kassi on tehty. Vältän kyllä muovikasseja edelleen, mutta en ahdistu, vaikka välillä pitäisikin ostaa sellainen. Nimittäin ostamani muovikassi ei päädy roskaksi Itämereen, ei millään. Sen sijaan jossain muualla kassivalinnalla voi olla isokin merkitys, riippuen siitä, millaiset kierrätysmahdollisuudet paikassa on. Johtopäätökseni onkin, että muovikassien välttämisen hyödyt vaihtelevat ajasta, paikasta ja kontekstista riippuen. Tämä aihe kuitenkin kirvoitti ajatuksia siinä määrin, että podcast kestää tällä kertaa noin 20 minuuttia.

Arkijärki: blogi ja podcast

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät täältä. Siellä uusin on aina ylimpänä, ensimmäinen jakso taas sivun alimpana.

Muovin kierrätys alkaa!

Nyt löytyy takapihalta tällaiset:

muovinkeräys

On ne hienot!

Nyt myös meidän perheessä aletaan lajitella muoviroskat erikseen ja sekajäte erikseen. Tähän saakka olen lykännyt lajittelua sen vuoksi, että olen odottanut näitä laatikoita. Nyt kun ne löytyvät muiden roskisten vierestä, ei tekosyitä enää ole. Tämä vaatii vähän toimenpiteitä kotona, sekä uusien tapojen opettelua.

Muovin keräykseen menee siis kaikki normaali pakkausmuovi. Käytännössä se tarkoittaa elintarvikepakkauksia sekä esimerkiksi pesuaineiden ym. pakkauksia. Sen sijaan esimerkiksi rikkinäiset lelut ja muut muoviset tavarat eivät kuulu näihin keltaisiin pönttöihin. Esimerkiksi pakasterasiat eivät kuulu tänne, vaan sekajätteen joukkoon. Sama koskee hammasharjoja, kertakäyttöastioita, tiskiharjoja, ämpäreitä tai mitä tahansa muita muovisia esineitä. Niiden paikka on edelleen sekajätteen joukossa.

Meille tarvitaan nyt selkeä paikka muoviroskille ja sekajätteelle. Jälkimmäistäkin nimittäin syntyy, vaikka sen määrä tulee kyllä vähenemään merkittävästi nyt, kun pakkausmuovi seulotaan joukosta pois. Keittiön alakaapissa on jo bio-, lasi- ja metalliastiat. Nyt sinne pitäisi vielä ujuttaa oma astia muoville ja sekajätteelle. En vielä tiedä miten se tapahtuu.

Kyllä tämä varmasti hieman opettelua vaatii, mutta ei todellakaan ole mikään ylivoimainen tehtävä. Olen aika fiiliksissä siitä, että pystyn jälleen pienellä omalla panoksellani osallistumaan muoviongelman ratkaisuun. Odotan myös mielenkiinnolla, miten keräys lähtee taloyhtiössä rullaamaan. Onnistuukohan lajittelu, vai meneekö muoviroskiin kuitenkin jotain muuta sekaan?

Lajitteletteko te muovia?

HUom: podcastiin liittyvä ilmoitusasia

Tuotannollis-teknisistä syistä tällä viikolla ei ilmesty uutta podcastia! Olen pahoillani tästä odottamattomasta tauosta. En kuitenkaan halua julkaista huonolaatuista materiaalia, joten pidän mieluummin viikon tauon. Jakso 31 ilmestyy ensi viikolla.