Etikka + sooda – avautuuko viemäri?

Etikan ja soodan sanotaan avaavan tehokkaasti tukkeutuneet viemärit. Tämä on yksi klassikko-ohjeista, joihin etikkaa ja soodaa voidaan kodin siivouksessa käyttää. Etikka ja sooda ovat myrkyttömiä ja edullisia, eikä niiden kaatamisesta viemäriin ole ainakaan mitään haittaa. Kylpyhuoneen lavuaarin viemäri oli pahasti tukossa, joten pääsin vihdoinkin testaamaan, toimiiko tämä keino oikeasti.

 

etikka ja sooda

Kodin myrkyttömät luottotuotteet.

Ideana siis on, että viemäriin kaadetaan ensin soodaa, ja sitten heti perään etikkaa. Sooda ja etikka reagoivat kemiallisesti, ja seos alkaa kuplia voimakkaasti. Olen aina epäillyt tämän systeemin toimivuutta, sillä sooda on emäksistä ja etikka hapanta. Yhdistettäessä ne neutraloivat toisensa, joten olen aina ihmetellyt, miten näillä voisi yhdessä puhdistaa mitään. Erikseen käytettynä molemmat ovat kyllä tehokkaita puhdistajia hieman eri tarkoituksissa.

Kaadoin viemäriin ensin soodaa. Sitä on muuten aika vaikea saada menemään sinne putkeen! Sain lopulta hammastikun avulla tökittyä jauhetta viemäriputkeen asti. Pelkästään kaatamalla se meinasi vain jäädä lavuaarin pohjalle tulpaksi. Soodan jälkeen hulautin perään väkiviinaetikkaa reilulla kädellä. Tuloksena oli runsaasti kuohua ja vaahtoa. Vaahto nosti lavuaariin pieniä likahitusia viemäriputkesta. Kun suurin osa vaahdosta oli parin minuutin päästä laskeutunut, kaadoin viemäriin vielä lisää etikkaa. Äänestä päätellen kuohunta jatkui syvemmällä putkessa, mutta vaahtoa ei enää juurikaan noussut lavuaariin. Annoin tämän vaikuttaa noin 15 minuuttia, ja sen jälkeen laskin kuumaa vettä perään.

Käsittelyn seurauksena viemäri veti hieman paremmin kuin ennen. Ero entiseen oli kuitenkin pieni, joten tein saman käsittelyn vielä uudestaan. Reaktiot olivat jälleen samat, ensin vaahtoa nousi paljon, ja myöhemmin vähän vähemmän. Odottelun jälkeen lopuksi kuumaa vettä perään. Tämän toisen käsittelyn seurauksena viemäri alkoi vetää vähän paremmin.

Toimiko se? No tavallaan, mutta lopputulosta ei voi verrata perinteisiin viemärinavausaineisiin. Päättelin niin, että nimenomaan kuohunta ja kupliminen on se, mikä putkea aukaisi. Loppulausuntoni on, että etikka ja sooda toimivat viemärin avaajina, jos tilanne ei ole kovin paha. Jos viemäri on aivan tukossa, kuten meillä oli, tällä yhdistelmällä saa ongelmaan ensiapua, mutta kokonaan ne eivät tilannetta korjaa.

Olen kieltämättä yllättynyt siitä, että etikka ja sooda ylipäätään toimivat yhdessä, olin jokseenkin varma, ettei tällä ole mitään tehoa. Mutta ennakkoluuloni osoittautui siis osittain vääräksi. Viemäri vetää paremmin kuin ennen käsittelyä, mutta ei edelleenkään täydellisesti. Jos haluaa tällaista ekoratkaisua kokeilla, niin miksipä ei. Haittaa tästä ei ole, paitsi että viemäristä voi nousta ällöä kamaa lavuaariin… Kaikista tehokkainta olisi luultavasti avata hajulukko, ja poistaa sinne kertynyt moska käsin. En vain jaksanut ruveta siihen hommaan, ja toisaalta halusin testata tämän konstin käytännössä.

Oletteko kokeilleet etikkaa ja soodaa, kun viemäri on ollut tukossa? Toimiko?

Viikon vinkit: tupakka on jäte, etikan kanssa varoen ja käyttökelpoisia roskia

Tässä mielenkiintoinen tiedonmurunen: maailman yleisin muoviroska ei suinkaan ole pilli tai muovipussi. Vaan tupakantumppi. Sen lisäksi että ne ovat muovia, ne ovat myrkyllisiä. En ole huomannut uutisia tupakan kieltämisestä, vaikka aihetta olisi. Jos on pakko tupakoida, niin älä heitä tumppia maahan. Laita se roskikseen. Tumpattu tupakka luonnossa on ikuinen myrkkyklöntti. (YLE)

Pitäisikö avaruusasemillakin silloin tällöin tehdä tavaroiden raivausta? (Tivi)

Käytännön ohje ekosiivousta harrastaville: ole varovainen, jos käytät pelkkää etikkaa kaakelisaumojen puhdistukseen. Happana tuotteena etikka kyllä irrottaa kalkkia, mutta samalla se voi myös vaurioittaa saumausta. Ainakin on tärkeää huuhdella pesuaine huolellisesti pois. (IL)

Tähän paikallisuutiseen törmäsin, mutta asia lienee samassa jamassa muuallakin kuin Turun seudulla. Käyttökelpoisen mutta poisheitetyn tavaran määrä on nykyisin valtava. Tämä on sellainen vähän hankala asia, johon ei kenties ole täydellistä ratkaisua. Kun katsoo vaikka SPR:n Kontissa niitä huonekaluja, joita siellä olisi tarjolla, ne eivät kyllä houkuttele. Tyyli on yleensä sellainen, ettei sitä omaan kotiinsa huolisi. Ymmärrän, jos joku haluaa synkistä vanhoista kalusteista eroon. Mutta mitä niille sitten pitäisi tehdä? En tiedä tähän täydellistä ratkaisua.

Viikon vinkit ja kasvisruoat

Marraskuusta huolimatta olen jatkanut lihattomalla linjalla. Olen vain vaihtanut instagramissa #lihatonlokakuu hashtagiin #lihatonjokakuu. Sinne kuvaan arkisia kasvisruokiani, joten jos tumpelon kasvissyöjän tavalliset arkiruoat kiinnostavat, klikkaa itsesi seuraajaksi. Tällä viikolla tein lukijoiden suosituksesta kikhernepastaa, joskin muokkasin reseptiä omaan makuuni, mutta tykkäsin lopputuloksesta kovasti. Aurinkokuivattu tomaatti ja kikherneet sopivat hyvin yhteen. Sitten tein edelleen blogista saadun idean mukaan kasvispizzaa. Laitoin siihen mifua, mikä upposi lapsiin täysin. He luulivat syövänsä jauhelihaa. Tällä viikolla on myös syöty yhdet porkkanaletut, tein uudestaan niitä tofupuikkoja sekä itse söin yhden ravintolalounaan. Eilen puoliso hemmotteli ranskalaisella sipulikeitolla.

Minusta alkaa tuntua, että tämä kasvishomma alkaa vähitellen sujua. Arki sujuu kohtuullisesti. Mutta yhtenä päivänä ostin lapsille nakkeja, kun tyypit olivat tosi nälkäisiä, eikä itselläni ollut energiaa kehittää mitään järkevämpää. Itse söin kikhernepastan jämiä. Lapset olivat riemuissaan, ja minä pääsin erittäin helpolla. Tällaista tämä on, aina ei jaksa eikä onnistu. Mutta 4/5 arkipäivästä koko perhe söi kasvisruokaa! Muutos entiseen on valtava.

Viikon vinkeissä tänään ensimmäiseksi erikoinen uutinen japanilaisen taitoluistelijan saamista lahjoista. Kotimaassaan huikean suosittu Yuzuru Hanuy saa aina kilpaillessaan uskomattoman määrän lahjoja – pääasiassa Nalle Puh -pehmoleluja. Tässä artikkelissa kuvaillaan saatujen lahjojen määrää (mikä on valtava), ja mitä niille sitten tapahtuu. Tämä on kyllä ihmeellinen ilmiö. Itse tähti ei näitä lahoja säilytä, eikä hän voisikaan, niin hirveä määrä niitä joka näytöksen jälkeen kertyy. Yleensä ne viedään hyväntekeväisyyteen, mikä onkin tosi kiva juttu. Erikoinen ilmiö joka tapauksessa! (Ilta-Sanomat)

Ei ole aavistustakaan toimiiko tämä vinkkki, mutta mikäli suihkupää alkaa kalkkeutua, tätä etikkavinkkiä voi ainakin kokeilla. Sikäli vinkki kuulostaa uskottavalta, että etikka on hapanta, ja hapan irrottaa kalkkia. (Ilta-Sanomat)

Halloweenin hengessä Kodin Kuvalehti listaa kodin kammottavimmat paikat, ainakin epämääräisen lian kertymisen näkökulmasta. Milloin viimeksi tarkistit, miltä näyttää suihkuverhon alareuna, lattiakaivosta puhumattakaan… Tämä oli mielestäni oikein hauska 🙂

 

Viikon vinkit: tavarat ja muutto, soodavinkki ja etikka huuhteluaineena

Muutto ei ole vain muutto, vaan se paljastaa armottomasti, mitä ajattelemme tavaroistamme. Veera Kinnunen on tehnyt aiheesta mielenkiintoista tutkimusta, jonka tuloksia hän avaa tässä artikkelissa. Hän mm. tunnisti peräti 45 erilaista kanavaa, joita pitkin tavaroista hankkiudutaan eroon. Kiinnostavaa tutkimuksessa on, että eroon pääseminen ei suinkaan tarkoita aina sitä, että tavarasta todella luovuttaisiin. Se voi tarkoittaa myös sen säilyttämistä jonkun muun kotona tai jossain muussa varastossa. Tutkija tuleekin siihen tulokseen, että tavarasta on hyvin, hyvin hankalaa päästä eroon, mitä moninaisimmista syistä. Minkä me tosin kaikki täällä jo tiesimmekin! Kiintoisaa luettavaa silti, ja jos ei jaksa lukea, niin tekstin voi kuunnella myös podcastina. Linkki heti sivun alussa. (Antroblogi)

Kätevä soodavinkki, jota en tosin vielä ole itse testannut: soodalla saa lenkkareista ja muista kengistä hien hajun pois. Tietääkö joku, toimiiko tämä oikeasti? (Iltasanomat)

Minulta pyydettiin vinkkejä ekologisista siivousaineista ynnä muista. En ole asiantuntija, mutta törmäsin tähän Outi Pyyn kattavaan artikkeliin siitä, miten etikalla voi pätevästi korvata huuhteluaineen pyykissä. En käytä huuhteluainetta juuri lainkaan, mutta kyllä minulta silti löytyy huuhteluainepullo puolillaan. Mutta luettuani tämän Outin kirjoituksen, taidan heittää senkin menemään ja siirtyä kokonaan etikan käyttöön. Sen verran monipuolinen ja kätevä aine se tuntuu olevan.

Kirkkaampi kruunu

Joulu ja jynssäys ne yhteen kuuluu… puhdistin kristallikruunun. Edellisestä kerrasta oli useampi vuosi, ja sen kyllä huomasi. Koko valaisin oli tasaisen pölymöhnän peitossa. On muuten jännä miten siihenkin silmä tottuu niin, että periaatteessa lamppu näyttää ihan hyvältä, vaikka kristallit ovat ihan sameita. Sitten jonain päivänä havahtuu ja jynssääminen alkaa.

Kristallikruunun puhdistaminen ei ole ihan yksinkertaista. Tiedän, että on olemassa sellaisia erityisesti kristallikruunujen puhdistukseen tarkoitettuja aineita, jotka suihkutetaan kruunuun ja jätetään valumaan itsekseen pois. Mukana pitäisi valua kaikki lika ja kuonakin. Nyt en jaksanut lähteä etsimään tällaista tuotetta mistään, ja toiseksi pelkäsin alla olevien vaaleiden sohvan ja maton puolesta. Lisäksi luin, että tällainen aine soveltuu parhaiten sellaisten kruunujen puhdistukseen, joissa on pitkulaiset prismat, koska niistä vesi valuu luonnollisesti suoraan alas. Meidän kruunussa on vain pyöreitä kristalleja, joten se ei ilmeisesti ole optimaalinen tuollaisen aineen käyttöön.

Tein puhdistuksen siis perinteiseen tyyliin käsipelillä. Toisessa kädessä oli mikrokuituhanska, toisessa kuiva mikrokuituliina. Hanskan kastoin liuokseen, jossa oli käsitiskiainetta, vettä ja hieman apteekin desinfioimisainetta. Olin saanut vinkin, että kaupunkinoessa on sellaisia ainesosia, jotka eivät liukene veteen tai tiskiaineeseen, vaan vaativat vasta alkoholia. Denaturoitua alkoholia ei ollut saatavilla, mutta eräs diplomi-insinööri vakuutti, että apteekin desinfioimisaine ajaa saman asian, joten käytin sitä. Kävin siis kristallit yksi kerrallaan läpi ensin märällä ja sitten kuivalla liinalla. Pyyhin myös pölyt muualta rungosta. Lopputulos oli hyvä, mutta tein parin päivän päästä vielä viimeistelykierroksen. Käytin silloin ohutta puuvillakäsinettä, jonka kastoin tällä kertaa vesi-etikkaseokseen pisarajälkien estämiseksi, sekä kuivasin kuivalla liinalla. Ohuella käsineellä sai pölyn ja tahman pois pienistäkin kolosista.

IMG_3044

Kuvassa näkyy se suurin ero: vasemmalla on kristalleja ennen puhdistusta, oikeanpuoleiset on puhdistettu. Vasemmanpuoleiset näyttävät harmailta, se johtuu pölystä. Oikealla taas valo menee prismoista läpi niin kuin pitääkin. Tuossa kuvassa muuten näkyy, miksi en irrottanut kristalleja kruunusta ja puhdistanut sitten. Metallirunkoon upotettuja kristalleja on kymmenittäin, enkä todellakaan jaksanut ruveta värkkäämään niitä yksi kerrallaan irti ja takaisin.

Kruunu on nyt hyvä, mutta ei täydellinen. Lähempää tarkasteltuna osassa kristalleissa on vielä hieman pölyhiukkasia ja muutakin likaa. Jos haluaisi täydellisen kirkkaan kruunun, tuo irroittaminen olisi varmaan ainoa vaihtoehto. Tai ehkä sitten se suihkuttelu? En osaa sanoa ratkaisisiko se tätä ongelmaa. Joka tapauksessa valaisin on nyt merkittävästi kirkkaampi kuin ennen, ja seinillä välkkyy taas pieniä sateenkaaria, eli kokonaisuudessaan puhdistus onnistui ihan hyvin.

Olisi kiinnostavaa kuulla, onko joku teistä kokeillut noita suihkutettavia aineita? Tai mitä tahansa muita hyviä vinkkejä kristallikruunun puhdistamiseksi?

Viikon vinkki: sooda putsaa tummentumat

Testasin Marttojen sivulta löytynyttä ohjetta, jonka mukaan sooda valkaisee pinttyneen teekupin. Lähtötilanne näytti tältä:

IMG_2925

Tämä on konepestävä teekuppi, jota käytän monena päivänä viikossa. Kuppi ei kuitenkaan ole tullut pesukoneessa puhtaaksi. Ripottelin pohjalle reilun teelusikallisen soodaa, ja hankasin sillä tummentuneita kohtia. Kuppi oli hiukan märkä, joten soodasta tuli sellaista tahnaa. Tehon huomasi heti, sillä tahna muuttui pian ruskeaksi. Lopptulos on tässä:

IMG_2926

Kaikki irtosi. Sitten vaan kuppi normaaliin pesuun ja käyttöön. Testasin soodaa myös saman sarjan keraamiseen haudutuspannuun. Siinä tummentumat ovat pidemmältä ajalta ja tiukemmassa. Sooda ei tehonnut yhtä hyvin, joten testasin myös toista Marttojen ohjetta, etikan ja suolan seosta. Se tehosi paremmin, mutta ei poistanut väriä ihan kokonaan.

Tuollaisiin kevyempiin pinttymiin sooda tuntuu kuitenkin olevan ihan pätevä aine! Kannattaa kokeilla.

Banaanikärpäsistä eroon

Helteiden myötä ainakin meillä ovat banaanikärpäset villiintyneet ihan mahdottomiksi. Tein ohjeet niiden pyydystämiseksi pari vuotta sitten, mutta tehdään tähän pieni päivitys. Henkilökohtainen yhden naisen taistelu banaanikärpäsiä vastaan sisältää nämä asiat:

  1. Tee ansa: reilu loraus maustettua etikkaa (ainakin valko- ja punaviinietikka toimii meillä, myös balsamico), sekaan spruuttaus tiskiainetta, hajustettua jos mahdollista. Voi lantrata vedellä litkuksi mihin tahansa purkkiin. Pidetään pöydällä vuorokauden ympäri, vaihdetaan kun sisältö muuttuu tarpeeksi ällöttäväksi. On muuten turha peitellä purkkia millään kelmulla, sillä kärpäset eivät pääse ylös sen jälkeen kun ovat varpaansa kastaneet.
  2. Säilytä kaikki hedelmät jääkaapissa.
  3. Vie biojätteet vähintään kerran päivässä. Jos illalla jättää viemättä, aamulla roskikseen on muuttanut kokonainen banaanikärpäsyhdyskunta.
  4. Pyyhi kaikki roiskeet ja pidä tiskiallas puhtaana.

Ei niistä noillakaan ohjeilla kokonaan pääse, mutta tilanne pysyy jotenkin hallinnassa kuitenkin. Oikeasti luulisin, että tähän ongelmaan auttaa parhaiten kylmät ilmat, sillä koko alkukesänä ei ötököitä pörrännyt. Joten niitä odotellessa…

Miten huuhteluaineesta pääsisi eroon?

Siirrytään maailmantuskasta vähän arkisempiin aiheisiin. Tarvitsisin hyviä neuvoja, joten tietenkin kyselen niitä teiltä. Minulla on nyt käsissäni runsaasti kierrätysvaatteita, jotka ovat muuten oivallisia mutta on yksi ongelma: todella vahva huuhteluaineen tuoksu. Kun itse käytän vain hajusteettomia pesuaineita, huuhteluaineiden haju tuntuu omaan nenään vieraalta. Haluaisin siitä eroon mutta miten?

Googlasin aihetta ja löysin kolme keinoa: etikka, sooda ja Febreze. Ennen kuin turvaudun viimeiseen, haluaisin testata kaksi ensimmäistä. Joten nyt kaivataan kokemuksia! Onko joku saanut vaatteista hajuja pois noiden avulla? Mikä on toimivin tekniikka?

Yhden hieman vähemmän tuoksuvan vaatteen uskalsin pestä muun pyykin mukana, ja laitoin huuhteluaineeksi tavallista etikkaa laimentamattomana, noin puoli desilitraa. Se tehosi hyvin. Mutta entäs loput? En uskalla pestä niitä muun pyykin joukossa ennen kuin haju on selvästi miedontunut, muuten koko pyykki saa saman tuoksun. Ajattelin liottaa noita vaatteita ja olisin kiinnostunut erityisesti soodasta. Se nimittäin poistaa hajuja ilmasta todella tehokkaasti, ja kiinnostaisi tietää toimiiko se myös veteen liuotettuna. Mutta kuinka paljon vettä ja kuinka paljon soodaa? Onko teistä joku kokeillut?

Huuhteluaineessa on se ongelma, että se ongelma, että sen on tarkoituskin tarttua kuituihin ja tavallaan peittää ne. Mitä enemmän pesukertoja, sitä paksumpi kerros huuhteluaineeen jäämiä. Tuoksut on myös tehty pysymään, olen ymmärtänyt että maailmassa on runsaasti ihmisiä, jotka nimenomaan haluavat että pyykissä on jokin tuoksu kun se nostetaan koneesta kuivumaan, ja että vaatteiden on tarkoitus tuoksua puhtainakin jollekin. Niinpä arkijärjellä ajateltuna vaatisi jonkin syväpuhdistuksen, että tuoksu hälvenisi kokonaan. Tuuletustakin suositeltiin, mutta se on tällä hetkellä hyvin vaikea toteuttaa.

Nyt siis kaikki kikkakolmoset jakoon kommenteissa, jos niitä suinkin löytyy!

Banaanikärpäsansa

Onko teillä banaanikärpäsiä? Meillä on, ne ovat villiintyneet viime aikoina mahdottomiksi. Mikä tahansa likainen astia tiskialtaassa, kaksi tuntia kauemmin säilytetty biojätepussi tai mikä tahansa hedelmä pöydällä saa aikaan hirveän kärpäshyökkäyksen.

Päätin kokeilla omatekoista ansaa, ja etsin netistä ohjeet. Noudatin ensimmäisiä vastaantulleita tosin itsekin soveltaen, ja totesin että kyllä se toimii. Tässä ohjeet, mikäli joku muukin kärsii lentelevistä pikkuötököistä keittiössä.

Minä käytin tyhjää, huuhdeltua jugurttipurkkia. Sinne kaadoin valkoviinietikan jämät, etikkaa oli ehkä hieman vajaa ruokalusikallinen. Lisäsin vettä niin, että nestettä oli pohjalla 2-3 senttiä. Sitten vielä pari tippaa tiskiainetta joukkoon. Sekoitetaan. Siirsin hedelmät jääkaappiin ja jätin purkin pöydälle samaan paikkaan.

Aamulla purkin pohjalla lillui ainakin kuusi ötökkää. Uskoisin, että valkoviinietikan sijasta voi käyttää myös muuta etikkaa, joka tuoksuu verrattain hyvälle. Kenties väkiviinaetikka on liian tujua houkutellakseen kärpäsiä, mutta muuten olettaisin kaiken käyvän. Koko litkua ei tarvita paljon. Käytin jugurttipurkkia siksi, että en halunnut tiskata ruoka-astiaa, jonne on liuotettu ötököitä. Tämä on todellakin halpa, helppo ja hyväksi todettu keino. Voin suositella!

Yhteenveto tiskikonekeskustelusta

Tulipas vetävä otsikko… no mutta ei muuta kuin asiaan. Kirjoitin elokuun alkupuolella tiskikoneen puhdistamisesta. Kirjoitus poiki vilkasta keskustelua kommenttiosastolla. Esiin nousi niin paljon uutta asiaa, että lupasin tehdä yhteenvedon aiheesta myöhemmin, ja tässä se nyt tulee.

Sitruunahappo todettiin turvalliseksi puhdistusaineeksi. Sopiva annostus on 20-50 grammaa, riippuen koneen likaisuudesta ja koosta. Omalla kohdalla olen todennut, että 50g on sopiva määrä. Sitruunahappo ei haurastuta tiivisteitä. Jos sitä pelkää, voi koneen pestä sitruunahapon jälkeen normaalilla tiskikoneaineella. Normaalit pesuaineet ovat niin emäksisiä, että mahdollinen happovaikutus neutraloituu välittömästi. Nestemäistä sitruunahappoa max 10% happopitoisuudella voi käyttää myös kirkasteena, mutta tämä ei liene kovin suositeltavaa, lähinnä siksi että sen teho kirkasteena ei ole erityisen hyvä.

Etikkaa voi käyttää koneessa kirkasteiden sijaan. Tällöin etikan happopitoisuus saa olla korkeintaan 5%, vahvemmat aineet voivat vahingoittaa konetta. Etikka vähentää vesijälkiä astioissa, eikä ilmeisesti haise lainkaan. Näin vakuuttivat ne, jotka etikkaa olivat käyttäneet. Itse en ole vielä kokeillut.

Veden pehmeys tai kovuus vaikuttaa siihen, pitääkö tiskikoneessa käyttää suolaa. On hyvä huomata, että kyseessä ei ole ruokasuola, vaan ihan muu aine, jota voinee hankkia esim. rautakaupoista. Joissakin konetiskitableteissa on valmiina mukana vedenpehmennin. Veden kovuus tarkoittaa sitä, että siinä on runsaasti magnesium- tai kalsiumsuoloja. Ne heikentävät pesutulosta, joten siksi vettä on syytä pehmentää ja mahdollisesti lisätä pesuaineen annostusta. Suomessa on yleensä pehmeä vesi, mutta jos vesi tulee omasta porakaivosta, se saattaa olla kovaa. Veden laadun voi tarkistaa alueensa vesilaitokselta. Tiskikoneen ohjeissa saatetaan mainta suola, koska Euroopassa vesijohtovesi on usein kovaa, ja siksi suolaa tarvitaan. Tässä vielä kaksi hyödyllistä linkkiä: Wikipedian artikkeli veden kovuudesta sekä Marttojen nettisivuilla katsaus vedenpehmentämiseen.