Aihearkisto: Kriittinen kuluttaja

HSY osallistuu muovikeskusteluun

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Minusta on aina ilahduttavaa, kun jokin julkinen toimija osallistuu keskusteluun asiakkaiden kanssa, ja vielä tekee sen hyvin. Tänä aamuna HSY oli lisännyt oman kommenttinsa muovinkeräyksestä käytyyn keskusteluun. Näin he kirjoittivat:

”Terveiset HSY:stä, bongasimme tämän keskustelun ja jos sopii, kommentoimme sitä omasta puolestamme pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen näkökulmasta.

Muovipakkausten keräyksestä kierrätyspisteissä vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Se on määritellyt muovipakkauspisteiden lukumäärän. HSY:n kierrätyspisteet liitettiin osaksi Ringin verkostoa vuoden 2016 alussa. Näin siksi, että uuden pakkausasetuksen myötä vastuu kuluttajapakkausten keräämisestä siirtyi tuottajille (=teollisuudelle ja pakkaajille).

Muovinkeräyksen alkaminen taloyhtiöissä hämmentää ilmeisen monia. Aloitamme siis toukokuussa muovipakkausten keräyskokeilun niillä pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kiinteistöillä, jotka ovat tähän asti olleet energiajätekeräyksemme asiakkaita. Keräys ei ole kuitenkaan pakollista, joten kannattaa tarkistaa omalta isännöitsijältä, onko oma taloyhtiö mukana keräyksessä. Korvaamme kevään ja kesän aikana taloyhtiöiden energiajäteastiat muovipakkausten keräysastioilla. Lisäinfoa löytyy nettisivuiltamme, http://www.hsy.fi/muovipakkaukset. (Täytyypä muuten ottaa meidän nettisivut syyniin, josko muovinkeräysasia saataisiin paremmin näkyviin. Kiitos palautteesta!)

Käynnistimme energiajätteen keräyksen kymmenisen vuotta sitten tilapäiseksi palveluksi. Tuolloin pääkaupunkiseudulla ei ollut laitosta, jossa jätettä olisi voinut hyödyntää energiaksi. Energiajäte kuljetettiin Lahteen kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Nyt kuljetamme energiajätteen samaan paikkaan kuin sekajätteen eli Vantaan Energian jätevoimalaan. Muovipakkaukset kerätään sen sijaan uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

Toivottavasti nämä selostukset avaavat asiaa vähän. Kannattaa muuten seurata meitä Twitterissä ja Facebookissa, jos kierrätys- ja ympäristöasiat kiinnostavat! Ja palautetta ja kysymyksiä otamme tietysti aina mielellämme vastaan.”

Täytyy sanoa, että minulta on mennyt tuo taloyhtiöiden muovinkeräys aivan ohi. Meillä oli aikanaan energiajäte, joten ilmeisesti nyt sitten ilmestyy jossain vaiheessa muovinkeräys. Se on kyllä sitten niin, ettei muovin lajittelua voi siinä vaiheessa enää mitenkään välttää. Olen hyvin ilonen että näin on. Toisaalta harmittaa, että tämä on tällaista tempoilua. Voisin kuvitella, että jos ei ole asiaa aktiivisesti seurannut, saattaa lajitella vähän miten sattuu, kun systeemit muuttuvat näin nopsaan. Mutta viime kädessä tärkeintä on, että mahdollisimman iso osa jätteestä menee uudelleen käytettäväksi.

Ngäääh, Stockmann…!

Julkaistu , kirjoittanut
14

Okei, olen ollut viime aikoina aika hiljaa tästä entisen lempikauppani ongelmista. Mutta nyt oli kyllä niin käsittämätöntä tötöilyä taas että ei voi ymmärtää. Huomasitteko huhtkuun kantis-vihkon? Siinä mainostettiin isosti pääsiäisen aukioloaikoja ja kehuttiin reseptejä pääsiäispöytään. No hienoa, mutta pääsiäinen oli tänä vuonna jo maaliskuussa. Siinä vaiheessa kun vihko kolahti postiluukusta, kaikki oli jo takanapäin.

Minulla on vain yksi kysymys: MIKSI? En pysty ymmärtämään tällaista. Siis onko siellä joku toistaitoinen kopioinut viime vuoden tekstit suoraan tämän vuoden vihkoon? Ei ei ei. En kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään, miten tuollainen on edes mahdollista. Pienen pieni mahdollisuus on, että posti olisi tuonut vihkon liian myöhään. Mutta voiko postikaan myöhästyä yli viikkoa? Olin paikalla kun se vihko saapui. Silloin oli jo huhtikuu. Jotta tästä markkinoinnista olisi ollut mitään iloa, vihkon olisi pitänyt saapua hyvissä ajoin ennen pääsiäistä, siis tänä vuonna joskus maaliskuun puolessa välissä.

Tänä aamuna yritin klikata Hullujen päivien tuotteen ostoskoriin tasan kello 7.00, jolloin se tuli myyntiin. Tuote oli kuulemma jo loppuunmyyty. Olen kuullut että muillakin on ollut ongelmia nettikaupan kanssa. Koska Stockan nettikauppa on kuuluisa lähinnä siitä, että se ei oikein toimi, tämä ei sinänsä yllättänyt, vaikka hiukan harmittikin etten saanut haluamaani tuotetta ostettua. Mutta tuo päivämääräsekoilu kantis-vihkossa menee yli ymmärryksen.

Firman toimitusjohtaja lähti uutisten mukaan äskettäin muualle, ja uutta etsitään. Nyt kun isot saneeraukset on tehty, voisiko seuraava tj käynnistää yrityksessä jonkinlaisen ”prosessit kuntoon” -kampanjan, jotta tällaiset yksinkertaiset asiat kuten kalenterin tarkistus saataisiin hoidettua, ennen kuin mainos menee painoon? Rakenteelliset muutokset ovat tietenkin tärkeitä, mutta kun kyse on tavaratalosta, asiakaskokemus on kuitenkin siinä ytimessä, tuleeko kauppaan asiakkaita vai ei.

Mutta mistä tietää, mikä on suomalaista?

Julkaistu , kirjoittanut
8

Ensimmäinen raportti kotimaisen ruuan suhteen tulee jo vähän etuajassa. Parin päivän aikana on nimittäin käynyt ilmi, että välillä on vaikea tietää, mistä maasta ruoka on. Vihanneshyllyllä on helppoa, sillä lapussa lukee mistä mikäkin on peräisin. Nyt kun ruuan alkuperään on ruvennut kiinnittämään huomiota, tajusin että samoja hedelmiä on tarjolla monesta eri maasta. Esimerkiksi lähikaupan omenista osa tuli Brasiliasta, osa Puolasta ja osa Hollannista. Valitsin eurooppalaisen version, koska ajattelin että saman hedelmän rahtaaminen toiselta puolelta maapalloa tuntuu tarpeettomalta.

Porkkanaa, kurkkua, tomaattia ja perunaa saa suomalaisina. Samoin niitä ruukussa kasvavia yrttejä ja salaatteja. Sen sijaan muiden vihannesten suhteen on ollut huonompi tuuri. Haluan syödä parsakaalia, mutta ainakaan lähikaupassa ei ole kotimaistavaihtoehtoa tarjolla. Luomuna tuotettu parsakaalini tulee Espanjasta. Lihan ostaminen kotimaisena on myös aika helppoa, sillä alkuperä ilmoitetaan yleensä selkeästi pakkauksessa, nykyisin jopa paikkakuntaa ja tilaa myöten.

Mutta miten on maitotuotteiden laita? Olen havainnut, että purkin tai tölkin kyljessä ei lue, mistä maito on peräisin. Jos merkki on suomalainen, oletan myös maidon tulevan Suomesta. Mutta voinko olla varma? Pikaselvitys kertoo, että S-ryhmän Kotimaista-merkki lupaa olla aina raaka-aineiltaan ja valmistusmaaltaan suomalainen, samoin Valion kaikki maito on kotimaista alkuperää. Täytyy kyllä sanoa, että Kotimaista on tässä suhteessa loistavaa brändäystä. Jos kuluttaja haluaa kotimaista, hän näkee alkuperän jo paketin nimestä.

Leipä jäi sen sijaan pimentoon. Leipomot ovat Suomessa, mutta leipäpussin jauhojen alkuperästä ei puhutan yhtään mitään. Ostin Primulan kauraleivän. Koska jauhojen alkuperä ei käynyt pussista ilmi, yritin selvittää asiaa Primulan nettisivuilta. Siellä ei aiheesta kerrota sanaakaan. En jaksanut ruveta soittelemaan palvelupuhelimeen, mutta teen sen johtopäätöksen, että jos kotimaisuus olisi tärkeä arvo, se varmasti mainittaisiin ainakin yrityksen kotisivuilla. Vaasan kotisivuilla puolestaan pyöritellään, että pyrkimys olisi suomalaisuuteen mutta käytännössä saatavuus vaihtelee. Tästä voi siis päätellä, että osa jauhoista on kotimaista, osa taas jostain muualta. Mistä, sitä kerrota.

Suomalaisen ruuan ostaminen onnistuu siis tiettyy pisteeseen saakka. Mutta jos tavoitteena olisi 100% kotimaisuus, alkaisi tulla ongelmia. Kotimaisuus on hyvä arvo, mutta ainakaan minä en näe järkevänä yrittää vetää noin tiukkaa linjaa. Näitä pieniä valintoja tekisin silti mielelläni. Tämän ensimmäisen yrityksen perusteella sanoisin, että ainakin leipäteollisuudella olisi tässä mahdollisuus parantaa.

Suomalaisen muotoilun suosimisesta

Julkaistu , kirjoittanut
12

Asutko sinäkin design-kodissa? Edustavatko arkiset tavarasi huippumuotoilua? Minä veikkaan että vastaus on kyllä. Kävin eilen Designmuseossa, jossa on koko tämän vuoden esillä Suomalainen muoto -näyttely. Se esittelee suomalaista muotoilua 1800-luvulta nykypäivään asti.

Esineitä katsellessani tajusin, että Suomessa todella arvostetaan kotimaista muotoilua. Joka toinen esine oli tuttuakin tutumpi. Ne olivat niitä samoja huonekaluja, astioita ja koriste-esineitä, joita näkee melkein kaikkialla. Katselin, kuinka turistit ottivat valokuvia Iittalan astioista, niistä samoista joilta lapsuudenkodissani syötiin jälkiruokaa. Hänelle se edusti valokuvaamisen arvoista muotoilua, minulle tavallista lautasta. Sama ilmiö tuli vastaan monen muunkin esineen kohdalla. Meidän arkiesineemme voidaan nähdä myös huippudesignina. Tuli hauska fiilis, kun aloin miettiä, miten hienon muotoilun keskellä suurin osa meistä oikein asuukaan.

Harvoin tulee myös ajatelleeksi, miten vanhoista esineistä on kyse. Aallon jakkara on suunniteltu jo 1930-luvulla, mutta on pätevä käyttöesine edelleen lukemattomissa kodeissa. Fiskarsin oransseja saksiakin on alettu valmistaa jo 60-luvulla, ja edelleen ne ovat se, mitä lähden kaupasta ostamaan jos tarvitsen uudet sakset. Huomasin, että minulla on jotenkin lämmin suhde noihin suomalaisiin muotoiluklassikoihin. Villeroy & Boch tuntuu heppoiselta ja jotenkin epämääräiseltä – hienoa kyllä, mutta voiko siihen laatuun luottaa? Sen sijaan Arabian astioista tulee juureva ja järkevä olo.

En koe olevani mitenkään erikoisen isänmaallinen, mutta suosin mielelläni kotimaista muotoilua ja muutakin kotimaista tuotantoa. Ajattelen niin, että kun kerran asun tässä maassa, tuntuu järkevältä tukea kotimaan kansantaloutta. Suomalaisten tuotteiden ja tuotannon tukeminen turvaa ja parhaimmillaan jopa lisää työpaikkoja, työllisyys puolestaan parantaa yhteiskunnallista hyvinvointia, turvallisuutta ja verorahoja. En ole tehnyt tästä mitään kynnyskysymystä itselleni, mutta kahdesta samanlaisesta valitsen yleensä aina kotimaisen. Käytän esimerkiksi pelkästään hajusteettomia pyykinpesuaineita. LV ja Erisan, ovat mielestäni käytännössä ihan samaa kamaa, mutta Erisan valmistetaan Suomessa. Siksi valitsen aina sitä, jos se on kaupassa mahdollista.

Suositteko te suomalaista? Löytyykö kotoa Iittalaa, Marimekkoa, Fiskarsia tai Artekia? Tai ehkä oikea kysymys olisi, löytyykö niitä enemmän vai vähemmän…

Miten sille imurille kävi

Julkaistu , kirjoittanut
7

Ensinnäkin iso kiitos kaikille, jotka jättivät kommentteja ja kertoivat kokemuksistaan eri pölynimureiden suhteen. Vaikuttaa siltä, että ainakin tämän blogin lukijat jakautuvat suunnilleen kolmeen ryhmään: On niitä, jotka tykkäävät eniten Mielestä, niitä jotka vannovat Elekroluxin nimeen ja niitä, joiden mielestä pölypussiton Dyson on ehdottomasti paras. Aika usein Mielen omistajat ovat aiemmin pettyneet Elektroluxiin ja päinvastoin. Kokemuksista oli erittäin mielenkiintoista lukea.

Yksiselitteistä johtopäätöstä niiden pohjalta oli kuitenkin mahdoton tehdä. Paras vinkki olikin mennä Giganttiin ja testata imureita käytännössä. Minulla oli se Kuluttaja-lehden tuore vertailu myös taustatietona, ja sen pohjalta samankin merkin eri malleissa saattoi olla selvästi eroa. Tämän tiedon pohjalta epäilen, että ne jotka kehuvat ja ne jotka moittivat tiettyä merkkiä, saattoivat tietämättään vertailla eri hintaluokan koneita keskenään. Varmasti myös henkilökohtaisilla mieltymyksillä on merkitystä, eri ominaisuudet voivat olla joko hyviä tai huonoja käyttäjästä riippuen.

Mihin lopputulokseen itse sitten tulin? Itse asiassa nyt tuli käytettyä jokerikortti. En ostanut uutta imuria ollenkaan, vaan ostin vanhaan uuden osan. Siinä vaiheessa kun kirjoitin blogiin, en tajunnut, että korjaaminenkin voisi olla mahdollista. En ollut koskaan kuullut kenenkään hankkivan varaosia pölynimuriin. Kuvittenkin, että 15 vuotta vanha kone on jo niin vanha, ettei sitä kannata ruveta korjaamaan. Onneksi joku mainitsi tästäkin siellä kommenteissa, ja puoliso ehdotti myös sen vaihtoehdon selvittämistä. Kävi ilmi, että Elekroluxin laitteisiin voi tilata varaosia netistä. Se toimitettiin lähimmälle R-kioskille neljässä päivässä.

Olen oikeastaan todella tyytyväinen ratkaisuun. Ensinnäkään vanhaa, sinänsä toimivaa konetta ei tarvinnut heittää pois. Yksi iso ongelma uuden ostamisessa olisi ollut, mihin se vanha sitten laitetaan. Nyt tätä ongelmaa ei tarvitse ratkaista. Toiseksi tämä oli hyvin edullinen vaihtoehto. Putki rahteineen maksoi noin 40€. Sillä hinnalla ei olisi saanut halvintakaan pölynimuria, ja taustaselvitykseni kertoo, että halvalla ei pölkkäreiden kohdalla saa kovin hyvää. Kolmanneksi säästin hirveästi vaivaa – sekä fyysistä vaivaa että säästyin päätöksenteolta. Aliostaja riemuitsee, kun ei tarvinnutkaan yrittää valita kymmenien hyvien joukosta sitä optimaalisinta. Neljänneksi tykkään siitä, että jotain voi todella korjata, eikä sittenkään tarvitse ostaa heti uutta. Se tuntuu mukavalta, on jotenkin sellainen olo että olen toiminut oikein.

Samaan aikaan minulla on vähän huono omatunto, kun ensin vaivasin teitä ja sitten en kuitenkaan hyödyntänyt saamiani vinkkejä odotetulla tavalla. Anteeksi! Toisaalta nuo saamani kommentit auttavat varmasti muita ostajia myös. Myös minua ne auttavat myöhemmin, sillä vaikka uusi osa teki pölynimuristamme nyt käyttökelpoisen, se toi kuitenkin vain jatkoaikaa ennen väistämätöntä lopullista hajoamista. Ainakin se vahvisti käsitystäni siitä, että parhaat koneet löytyvät joka tapauksessa Mielen ja Elektroluxin valikoimista. Pölypussiton vaihtoehto ei vaikuta omalta jutultani.

Miksi valitsen luonnonkosmetiikkaa

Julkaistu , kirjoittanut
42

Tämä aihe on pyörinyt mielessä pidempään, ja viime aikojen kosmetiikkakohujen seurauksena entistä enemmän. Olen noin viiden viime vuoden aikana siirtynyt vähitellen luonnonkosmetiikan* käyttäjäksi, vaikka sitä ennen en tiennyt aiheesta oikeastaan yhtään mitään. Ennen kuin aloin perehtyä aiheeseen enemmän, tunsin ainoastaan Dr. Hauschkan, ja siihen liittyvän biodynaamisen viljelyn, ja pidin koko juttua lähinnä huuhaana. Tietämykseni on kuitenkin lisääntynyt moninkertaiseksi, ja nykyään minulla on mielestäni erittäin hyvät perustelut luonnonkosmetiikan käytölle, eikä niillä ole huuhaan kanssa mitään tekemistä.

Haluan maksaa tehosta, en fiiliksestä

Olin käyttänyt Lancomen kasvovesiä aina, kunnes eräänä päivänä satuin ensimmäistä kertaa lukemaan, mistä kasvovesi oli oikeasti tehty. Tunsin oloni petetyksi, kun viidentenä listassa oli punainen väriaine. Toki itse tuote oli kauniin (ja teollisen) vaaleanpunaista, mutta kun tajusin, että väriainetta on sisällysluettelossa niin paljon, tunsin oloni hieman petetyksi. Siitä hetkestä lähtien olen kiinnittänyt huomiota siihen, että hoitava kosmetiikka todellakin hoitaa, eikä vain näytä ja tunnu kivalta. Väriaine ei varmana puhdista, siloita, kosteuta tai tee mitään muutakaan iholleni. Miksi siis maksaisin siitä?

Valitsen luonnonkosmetiikkaa etenkin silloin, kun kyseessä on kosteuttava tuote. En usko siihen, että mikään ainesosa – oli se sitten peräisin kasvista tai laboratoriosta – voi oikeasti ”hidastaa vanhenemista” tai ”tasoittaa juonteita”, mutta kosteutta ja rasvaa iholle kyllä voi viedä. Hyvin kosteutettu iho näyttää ja tuntuu paremmalta kuin kuiva. Tämän ollessa tavoitteena luonnonkosmetiikka on rationaalinen ratkaisu, joka optimoi hyödyt. Tiedän silloin tuotteen jokainen ainesosa palvelee tätä tarkoitusta, eikä mukana ole aineita, jotka ainoastaan saavat ihon tuntumaan joltain (esim. silikonit, jotka tekevät pehmeän pinnan mutta eivät tuo iholle kosteutta).

Olen huolissani luonnosta

Olen sitä mieltä, että nykykosmetiikka noin yleisesti ottaen on ihmisille turvallista. En usko, että riskini sairastua syöpään on merkittävästi kohonnut, vaikka käytänkin sellaista misellivettä, jossa on sitä pelottavaa säilöntäainetta, josta viime päivinä on niin paljon kohkattu. Sen sijaan olen huolissani siitä, mitä erilaiset kemikaalit aiheuttavat päätyessään vesistöihin ja ympäristöön. On monenlaisia hormonihäiritsijöitä, mikromuoveja ynnä muita, jotka eivät pieninä määrinä ihmisen iholla eivät aiheuta mitään haittaa. Mutta mitä tapahtuu, kun näitä aineita huuhtoutuu tuhansia litroja viemäristä alas? On jo tiedossa, että esimerkiksi lääkejäämät ovat todellinen ongelma. En halua olla omalta osaltani tässä ketjussa mukana. Siksi valitsen mieluiten luonnonkosmetiikkaa myös puhdistustuotteissa, jos se vain on mahdollista. Tiedostan, että kasvokuorinnan mikromuovihippuset eivät ole kokonaisuuden kannalta iso juttu verrattuna vaikka niihin autonrenkaisiin, mutta tämä on periaatekysymys. Jos vaikuttaminen on näin helppoa, haluan tehdä sen.

Nämä kaksi ovat ne tärkeimmät syyt. Olen ilokseni löytänyt kaksi tuotesarjaa, joissa olen tyytyväinen suunnilleen kaikkeen – tuotteiden tehoon, miellyttävyyteen, sarjan visuaaliseen ilmeeseen ja yleiseen fiilikseen. Ne ovat ruotsalainen Estelle & Thild sekä suomalainen EkoPharma. Silti en todella ole puritaani tämänkään asian suhteen. Jos pitää hankkia tuote, jollaista on vaikea luonnonkosmetiikan keinoin saavuttaa, ostan tavallisen ihan hyvällä mielellä. Jos nyt esimerkiksi haluaisin jotkut ihme tuhkimotipat, joilla taiotaan ylimaallisen kireä ja siloinen naamataulu juhlien ajaksi, en edes yrittäisi löytää kyseistä tuotetta luonnonkosmetiikan osastolta. Hiuslakka, kuivasampoo, kynsilakka, antiperspirantti – näitäkään ei tietääkseni ole edes olemassa luonnonkosmetiikan versioina, ja silti käytän niitä kaikkia. En myöskään koskaan vaihtaisi esimerkiksi hammastahnaa fluorittomaan versioon. Tutkimusnäyttö fluorin hyödyllisyydestä on niin vakuuttava, etteivät ns. ”luonnolliset” vaihtoehdot houkuttele millään tavalla.

Miten te lukijat suhtaudutte luonnonkosmetiikkaan? Ja muuten, jos teillä on hyviä kokemuksia luonnonkosmetiikan sampoosta tai hoitoaineesta, antakaa vinkkejä! Olen välillä käyttänyt Korresia, joka on vähän sinne päin, mutta ei sertifioitua, ja lisäksi se ei ainakaan minulla pese pidemmän päälle tarpeeksi puhtaaksi. Toiveena on mieto tuoksu. Olen kokeillut Santea, ja se kuivatti päänahan ihan kauheaksi. Laveran hoitoaine taas oli yhtä tyhjän kanssa. Mitäs muuta kannattaisi kokeilla?

* Tarkoitan luonnonkosmetiikalla tässä etupäässä sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, en mitä tahansa tuotetta joka väittää olevansa ”luonnollinen”.

Lisää kokemuksia kotiinkuljetuksesta

Julkaistu , kirjoittanut
3

Olen jatkanut ruokakaupan kotiinkuljetusten käyttämistä, ja testaillut nyt yhteensä kolme kertaa Citymarketin palvelua. Viime viikolla mokasin, ja jouduin maksamaan turhan paljon kuljetuksesta, sillä olin tilaukseni kanssa liian myöhässä. Toisaalta jos olisin ollut supernopea, olisin onnistunut saamaan ruoat vielä samana päivänä, mutta luotin liikaa siihen, että pari tuntia sinne tai tänne ei tunnu missään.

Eilen sain sitten uuden kuorman, ja tällä kertaa moka oli toimittajan puolella. Olin aloittanut tilauksen edellisestä virheestä oppineena hyvissä ajoin, jotta sain varmasti haluamani toimitusajan. Olin myöhemmin kirjautunut uudelleen sisään, ja täydentänyt listan loppuun. Siinä vaiheessa kun tavarat tulivat, kävi ilmi että tilauksia olikin kaksi. Ensimmäinen tilaus sellaisenaan, sekä täydennys omanaan. Muuten hyvä, mutta ekan tilauksen tuotteet olivat tässä jälkimmäisessä edelleen mukana. Sain siis yllättäen neljän maitolitran sijasta kahdeksan litraa, ja niin edelleen.

Soitin samantien asiakaspalveluun, jossa oikein asiallinen henkilö rupesi selvittämään ongelmaa. Lopputulos oli kannaltani todella hyvä, sain hyvityksen niistä tuplana tulleista ostoksista, eikä niitä tultu hakemaan pois. Ei siis todellakaan mitään valittamista, vaikka tilausohjelma ilmeisesti olikin tökkinyt. Tai voihan olla että minäkin olin onnistunut jotenkin säheltämään. Jatkossa kuulemma kannattaa olla turhia muokkailematta, ja vain tehdä tilaus yhdellä kerralla valmiiksi.

Jos nyt haluaa kritiikkiä antaa, niin noissa nettisivuissa olisi pientä kehittämisen varaa – luulisin että tilaukset olisi mahdollista lukita esim. 2h ennen kuin keräily alkaa, niin ettei tällaisia sekaannuksia pääse syntymään. (Keskon arvio oli, että luultavasti tavarat olivat jo keräilyssä kun aloin muokata listaa.) Samoin poistaisin ne ”suosituimmat tuotteet”, jotka peittävät omat hakutulokset, ne ovat ärsyttäviä. Sen sijaan nyt, kun olen oppinut käyttämään nettisivuja paremmin, olen löytänyt tuotevalikoimista sellaisia juttuja, joita en aluksi löytänyt. Ilmeisesti osaan hakea niitä nyt paremmin.

Kaiken kaikkiaan Keskon asiakaspalvelusta tuli sellainen fiilis, että he todella haluavat pitää minut asiakkaana jatkossakin, ja tällaisilla ratkaisuilla se kyllä onnistuu. Hassuna yksityiskohtana edellisessäkin tilauksessa oli jotain liikaa – pieni suklaapatukka, jota en ollut tilannut ollenkaan. Jäi epäselväksi, oliko se kampanjatuote vai keräilijän virhe. Toisaalta jos tätä menoa jatkuu, Citymarketin ruokatilaukset alkavat käydä suorastaan edullisiksi….

Arvelin etukäteen, että S-ryhmän systeemi toimisi lopulta paremmin, mutta nyt olen hieman kallistumassa K-ryhmän puoleen. Jos vaan Prisma ulottaisi kotiinkuljetuksen meille saakka, niin siinä voisi olla vakava kilpailija, mutta toistaiseksi Cittari menee kuitenkin niukasti edelle.

Mittani on täynnä, toimintaa!

Julkaistu , kirjoittanut
6

Olen kurkkuani myöten täynnä ammattiautoilijoita, jotka ajavat päin punaisia, eivät piittaa suojateistä tai muuten vaarantavat jalankulkijat liikenteessä. Mittani tuli täyteen viime viikolla. Muutaman päivän sisällä todistin itse vierestä monta vaarallista tilannetta.

Ensin seurasin sivusta, kun valo-ohjatussa neljän tien risteyksessä neljä autoa ajoi peräjälkeen päin samoja punaisia. Näistä kaksi oli takseja.

Sen jälkeen olin toisaalla ylittämässä pienempää katua suojatietä pitkin. Jonon ensimmäinen oli pysähtynyt odottamaan. Takaa kurvasi Postin jakeluauto, joka koukkasi jalkakäytävän kautta edessä odottavan ohitse ja kääntyi oikealle. Meitä oli suojatietä samaan aikaan ylittämässä useampi aikuinen ja monta lasta.

Perjantaina olin itse jäädä bussin alle, joka ajoi päin punaisia suoraan suojatielle, vain kiilatakseen pysäkin kautta henkilöautojen eteen seuraaviin punaisiin. Tämä manööveri voitti matkaa noin 10 metriä, ja koska päätepysäkki oli tästä seuraava, luulisin sen nopeuttaneen matka-aikaa noin 2 sekuntia.

Eilen olin jälleen suojatiellä, kun oikealta tuleva taksi ei pysähtynyt eikä hidastanut, vaan koukkasi pyöräilevän lapsen ohitse niin, että lapsi oli jäädä alle. Jälleen kerran jalankulkijoiden odottaminen olisi pidentänyt matka-aikaa parilla sekunnilla.

En hyväksy enää ainuttakaan ammattiautoilijaa, joka kiilailee, kaahailee, ajaa päin punaisia ja ylipäätään suhtautuu piittaamattomasti jalankulkijoihin. Yksityisiin kuskeihin on vaikea vaikuttaa, mutta ammattilaisten luulisi tuntevan liikennesäännöt. Samoin luulisi asian kiinnostavan myös heidän työnantajiaan. Olen aloittanut yhden ihmisen kampanjan, mutta toivon, että mahdollisimman moni liittyy joukkoon: valitan joka ikisestä ammatikseen autoilevasta törttöilijästä, jonka näen.

Lähetin palautetta HSL:lle punaisia päin ajaneesta bussikuskista. Kerroin paikan, ajan ja linjan numeron. Ilmoitin haluavani saada vastauksen – vielä ei ole kuulunut mitään. Eilen lähetin taksista palautetta Taksitarkastajalle, ja sain tänä aamuna vastauksen. Tee sinäkin samoin. Ajattelen niin, että jos riittävän iso massa ihmisiä ei enää katsele tällaista toimintaa läpi sormiensa, kulttuuri alkaa vähitellen muuttua. Palautteen jättäminen on helppoa.

Ilmoitelkaa muiden kaupunkien vastaavia yhteystietoja kommenteissa, lisään niitä sieltä tähän listaan.

Lopuksi haluan vielä sanoa, että olen aina ajellut runsaasti taksilla, ja käytän joukkoliikennettä viikoittain. Arvostan suomalaisia takseja kovasti, ne ovat siistejä ja kuskit keskimäärin luotettavia verrattuna moniin kokemuksiin muualla maailmassa. Arvostan toimivaa joukkoliikennettä ja sitä, että kuski useimmiten tervehtii, kun nousen kyytiin. Tämä ei siis ole hyökkäys kaikkia jakeluautojen ajajia, bussikuskeja ja taksiautoilijoita kohtaan. Tämä on hyökkäys piittaamattomuutta ja hällä väliä -asennetta kohtaan. Arvostan jokaista ammattilaista, joka tekee työnsä hyvin ja ammattitaidolla. Edellämainittujen kuljettajien ammattitaitoon kuuluu osata ajaa niin, ettei kenenkään henki vaarannu.

S-ryhmän Kauppakassi-palvelu testissä

Julkaistu , kirjoittanut
8

Olen hankkinut S-etukortin. Mitäpä ei ihminen tekisi bloginsa eteen? Täytyy sanoa, että kortin sai todella helposti ja vaivattomasti S-pankista, joka oli ruokakaupan yhteydessä. Olen tähän saakka periaatteesta vastustanut osuuskaupan ylivaltaa ja pitänyt puljun brändejä epäkiinnostavina, mutta nyt annoin periksi. Joku ABC houkuttelee edelleen ihan yhtä vähän kuin ennenkin, mutta ehkä kortista ei ole haittaa. Alunperin motiivina oli se, että sillä saa alennusta Prisman kotiinkuljetuksesta, mutta sitten kävi ilmi, ettei havittelemani Prisma kuljeta meidän postinumeroalueelle. Hmpf. Piti siis testata Alepan vastaavaa palvelua.

Verrattuna K-ryhmän vastaavaan nettisivuun, S-ryhmän sivu oli noin sata kertaa toimivampi. Tuotteita pystyi hakemaan, rajaamaan ja selaamaan yksinkertaisesti ja helposti. Testasin asiakaspalvelu-chattia, jossa vastaus tuli viipymättä. Nettisivujen käyttökokemus oli kaikin puolin todella hyvä.

Hinta sen sijaan oli yli kaksinkertainen Cittariin verrattuna. On tietysti otettava huomioon, että Cittarilla oli kampanja käynnissä, ja tällä kertaa halusin toimituksen samana päivänä, mutta silti. Äsken tarkistin, että Cittarin keskiviikko-kampanjaa on venytetty lokakuun loppuun saakka, joten se kyllä houkuttelee tilaamaan. Toisaalta tavaroiden valikoimisen helppous puhuu Alepan puolesta. Valikoima oli S-ryhmällä ihan ok. Aika paljon sellaisia tuotteita jäi puuttumaan, joita olisin halunnut, mutta niin jäi K-ryhmän palvelussa myös. Prisma pystyisi tarjoamaan suunnilleen kaiken mitä haluan, mutta siinä taas kotiinkuljetus ei onnistu. Täydellistä palvelua ei taida ollakaan.

Tavarat tuotiin annetun ajan sisällä, joskin tällä kertaa siellä viimeisen vartin sisällä. Lähetti oli reipas, hymyilevä ja ystävällinen, eli toista maata siihen Cittarin äänettömään ja ilmeettömään henkilöön verrattuna. Mutta viilit olivat menneet kuljetuksessa kumoon, mistä iso miinus. Cittarin viilit olivat kauniisti ojennuksessa oikein päin. Eilisessä lähetyksessä oli myös pakattu pyykinpesuaineet omiin pikkupusseihinsa. Periaatteessa hyväksyn tämän varotoimena, vaikka en pakatessa sitä tekisikään. Mutta pikkupussit oli vedetty umpisolmuun, ja niitä auki värkätessä kävi mielessä, miten pienistä asioista asiakaskokemus syntyy. Vetosolmu olisi pelastanut tilanteen positiivisen puolelle.

Yhden kokemuksen perusteella palvelut ovat täysin tasoissa. Hinta puoltaa selvästi enemmän K-ryhmä puolelle, mutta helpot ja toimivat nettisivut kallistavat vaakaa S-ryhmän suuntaan. En siis toistaiseksi julista kumpaakaan voittajaksi, vaan testailen lisää molempia. Palaan siis asiaan jonkin ajan päästä, kun olen saanut molemmista lisää kokemusta.

Citymarketin kotiinkuljetuspalvelu testissä

Julkaistu , kirjoittanut
8

Citymarketilla on pääkaupunkiseudulla palvelu, jossa ruokaostokset voi tehdä netissä, ja ruoka kuljetetaan kotiovelle. Ensin on kirjauduttava palveluun, sitten ostokset valitaan, sekä annetaan mahdollinen Plussakortin numero, ja ostokset maksetaan kortilla siinä vaiheessa, kun lähetti tuo ne.

Tykkäsin tässä palvelussa siitä, että rekisteröityminen oli helppoa. Toimitusaikoja oli runsaasti, ja ostoskoria saattoi täydentää varsin myöhään. Tilasin kuljetuksen klo 13-15, ja muutoksia saattoi tehdä saman aamun klo 9 asti. Tämä on kätevää, koska muistin jälkeenpäin kaikenlaista, jota sitten kävin lisäilemässä. Nettisivu on kohtuullisen helppokäyttöinen, samoin tilausvahvistukset ja korin muokkaaminen. Kuljetus tuli noin 13.30, lähetti oli reipas joskin hyvin hiljainen (jäin miettimään osasiko hän suomea, mutta toisaalta asialla ei ollut mitään merkitystä). Ruoat oli pakattu siististi, ja esimerkiksi viilit olivat nätisti omassa pussissaan ja oikein päin. Tästä kiitosta pakkaajalle. Maksaminen kävi näppärästi.

Miinusta antaisin kaupan valikoimista. Ymmärrän, että K-ryhmä tyrkyttää Pirkkaa joka välissä, mutta välillä valikoima tuntui suppealta. Kun on tottunut Citymarkettien valtaviin valikoimiin, tuntui kummalliselta, ettei netin kautta se kaikki ollutkaan saatavilla. Useimmista tuotteista oli onneksi ainakin yksi versio tarjolla, mutta en onnistunut ostamaan riisinuudeleita, niitä ei ollut valikoimissa lainkaan. Olisin myös kaivannut enemmän valikoimaa esim. maitoihin. Ostin nyt vahingossa väärää maitoa 3 litraa, koska en tunnistanut pakkausta.

Luulen ymmärtäväni valikoimakysymyksen bisnesnäkökulmasta, mutta näin kuluttajana en ollut siihen tyytyväinen. Ihmettelin myös muuta valikoimissa – löytyy mm. kategoria ”vaatteet ja asusteet”. Ja mitä sieltä saa? No sukkahousuja. Se, miksi haluaisin tilata maidon ja voin lisäksi Pirkka-sukkahousuja, jäi mysteeriksi. Nettisivuilla ärsytti myös ohjelman tarjoamat ”suosikit”, eli ennen varsinaisia hakutuloksia ruutuun räpsähtää rivi kaikkea vähän sinne päin, ja se mitä on oikeasti hakemassa löytyy vasta vierittämällä sivua alaspäin.

Kotiinkuljetus maksoi 5€, jos olisin ostanut yli 130€ kuljetus olisi ollut ilmainen. Tässä muuten näkyy miten suhteellista raha on. Mietin sitä Satokausi-sovellusta ladatessani, onko 5€ vähän kallis. Kotiinkuljetuksesta hinta oli mielestäni ok, ei erityisen halpa, muttei päätähuimaavan kalliskaan. Jos mietin asiaa siltä kannalta, maksaisinko käteisellä vitosen jollekin, joka kävisi kirjoittamani kauppalistan kanssa kaupassa puolestani, niin ilman muuta maksaisin. Toisaalta summan saa kyllä helposti nousemaan yli 130€, jos tilaa hieman harvemmin ja kerralla ottaa enemmän vaippoja, wc-papereita ym. säilyvää ja varastoitavaa tavaraa.

Ensimmäinen kokemus jätti siis varsin neutraalin fiiliksen. Homma toimi, ei täydellisesti mutta riittävän hyvin, jotta voisin käyttää sitä jatkossakin. Seuraavaksi aion kuitenkin kokeilla S-ryhmän vastaavaa palvelua. Se tapahtuu aikaisintaan ensi viikolla tai mahdollisesti seuraavalla, riippuu siitä miten varastot tyhjenevät. Olen alkanut tehdä itselleni aika massiivista peruskauppalistaa, johon yritän kirjata kaiken, jota vähintään kerran kuussa tarvitsen tai ostan. Tuosta listasta voisin sitten aina tarkistaa, olenko muistanut kaiken.

Onko joku muu kokeillut tätä palvelua? Mitä piditte?