Aihearkisto: Kierrätys

Sohva pusikossa pistää vihaksi

Julkaistu , kirjoittanut
10

Tavaroissa on se ikävä puoli, että niistä on hankala päästä eroon. Jos kyse on kaatopaikkatavarasta, se myös maksaa. Tästä seuraa ilmiö, josta YLE uutisoi: metsistä löytyy luvattomia kaatopaikkoja. Pari viikkoa sitten Veli V. kirjoitti VelatOn-blogissaan, kuinka autotallin raivaaminen tuli kalliiksi. Molemmissa jutuissa todetaan sama asia – toisia maksut kirpaisevat niin paljon, että kippaavat roinansa mieluummin pusikkoon kuin maksavat kierrätysmaksuja.

YLEn juttu alkoi suututtaa. Miten joku voi olla niin piittaamaton, että heittää tavaransa minne sattuu? Kun katsoi kuvia roinaläjistä, suututti vielä enemmän, sillä joukossa oli useampi telkkari, jonka olisi saanut viedä kierrätykseen ihan ilmaiseksi. Ilmeiseti silkkaa laiskuutta tai tietämättömyyttä kaikki on kuitenkin heitetty jonnekin ryteikköön. Ilmeisesti ihmisille ei tule mieleen, että JOKU siivoaa ja maksaa rojun toimittamisesta oikeaan paikkaan joka tapauksessa. Elleivät he itse, niin sitten joku muu. Jos jotain inhoan, niin tuollaista vapaamatkustelua muiden kustannuksella.

Samantapaista typeröintiä näin vastikään, oman talomme piirissä. Taloyhtiössä on käynnissä remontti, jonka takia kadulla on siirtolava. Joka on täynnä kiviainesta. Sinne tiilenpalojen päälle joku idiootti oli kipannut nojatuolin ja pari vanhaa patjaa. Ilmeisesti tyyppi kuvitteli, että lava kuin lava, sinne voi laittaa mitä vaan roinaa, vaikka arvelen että oikeasti tyyppi tiesi tasan tarkkaan mitä teki, tavarat olivat ilmestyneet sinne yön aikana. No arvatkaa kuskataanko kiviaines ja kaatopaikkajäte samaan paikkaan? Nyt nuo rojut lojuvat meidän roskakatoksessa, ja taloyhtiö maksaa niiden kuljetuksen jossain vaiheessa. Että kiitos vaan, sinä tuntematon lahjoittaja. Emme arvosta toimintaasi millään tasolla.

Näen asian niin, että on ihan oikein joutua vähän maksamaan siitä, että hankkiutuu tavarasta eroon. Oikeastaan mitä tahansa ostaessa pitäisi miettiä, millä hinnalla siitä pääsee sitten eroon, kun sen aika tulee. En tietysti itsekään muista tätä ajatella kovinkaan usein, mutta molemmat linkkaamaani jutut saivat kyllä pohtimaan asiaa. On jokseenkin mahdotonta olla tuottamatta mitään jätettä, mutta jos ihmiset tiedostaisivat paremmin, miten hankalaa ostoksesta on aikanaan hankkiutua eroon, saattaisi se vaikuttaa myös ostopäätöksiin. Ehkä ihmisille kertyisi vähemmän roinaa ja raivattavaa.

Toisaalta pohdin, että jos yhteiskunta haluaa meidän kuluttavan ja ostavan nimenomaan uusia tavaroita, pitäisikö sen tulla myös vastaan siinä, että vanhoista olisi helpompaa ja halvempaa päästä eroon? Vai pitäisikö sittenkin ohjata kulutusta kohti palveluja? Veli V. ehdotti, että vastuullisesti asiansa hoitavien kansalaisten pitäisi saada jonkinlaista alennusta. En tiedä miten tämä olisi käytännössä toteutettavissa, mutta periaatteessa ajatus on kiinnostava. Voisiko ihmiselle kertyä jonkinlainen kierrätyshistoria, vähän kuin luottotiedot? Sitten jos jäisi kiinni dumppaamisesta tai muusta epäasiallisesta toiminnasta, tulisi sanktiota. Jos taas voisi osoittaa toimineensa vastuullisesti, siitä palkittaisiin jotenkin. Ei ehkä täysin käyttökelpoinen idea vielä, mutta saahan sitä ainakin visioida.

Kaikenlaisia kehuja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Huomasitteko, että myös Uusioaines osallistui lasinkierrätyskeskusteluun? Jos ette, käykää lukemassa heidänkin kommenttinsa. Lainaan sitä tähän osittain, käykää lukemassa koko kommentti keskustelun lopusta:

”Kuumuutta kestävä lasi tunnetaan myös nimillä: boorisilikaattilasi, Heat resistant glass, visionware, keraaminen lasi, lasikeramiikka sekä tuotemerkeillä Pyrex, Jena, Duralex. Jos lasi sietää nopeita lämpötilan vaihdoksia rikkoutumatta, se on booripitoista kierrätyskelvotonta lasia kuten esim. glögilasit ja kahvilasit. Mutta tosiaan juomalaseja on lukuisia kuten valmistajiakin, on selkeiden ohjeiden antaminen mahdotonta, jolloin on päädytty rajaamaan ne pois kierrätyksen parista. Sulamisongelmat tuntuvat lasinsulattajan uunissa ja kierrätys menettää merkitystään.”

Kehuja siis HSY:lle ja Uusioainekselle aktiivisesta osallistumisesta ja asioiden selventämisestä. Tällaista dialogin pitäisi ollakin julkisen tahon ja asiakkaiden välillä.

Haluaisin kehua myös suomalaista kaappivalmistajaa nimeltä Lakeus. Päädyin tähän valmistajaan Helsingin Liukuovi Centerin suosituksesta, ja olen ollut todella tyytyväinen. Lakeuden kaapistot valmistetaan Suomessa Kauhajoella, tähän asti en ole huomannut mitään laatuongelmia, ja heidän asiakaspalvelunsa oli todellakin erittäin hyvää. Lisäksi hinta oli mielestäni varsin kohtuullinen ja toimitusaika lyhyempi kuin kilpailijoilla. Tietyissä asioissa vaihtoehtoja oli vähemmän kuin kilpailijoilla, mutta löysin itseäni miellyttävät vaihtoehdot helposti. Voin suositella. Myöskään Liukuovi Centerin toiminnasta ei ole mitään huomautettavaa.

Reiluuden nimissä on myös mainittava, että aiemmin haukkumani Stockan nettikauppa toimi Hullujen päivien yhteydessä ensimmäistä kertaa niin kuin pitää. Tämä oli kolmas kerta, kun kauppaa käytin, ja vihdoinkin kaikki meni ns. kerralla oikein. Postissa tuli kaikki mitä oli tilattu ja oikealla hinnalla. Testasin tänä keväänä myös Sokoksen verkkokauppaa 3+1 -päivien yhteydessä. Täytyy sanoa, että Sokoksen verkkosovellus on edelleen merkittävästi parempi kuin Stockan, mutta molemmat onnistuivat lähettämään tilatut tuotteet oikein. Tämä kai lienee minimivaatimus ylipäätään, mutta Stockan kanssa asioidessa olin tottunut siihen, että tilaukset täytyy tarkistaa itse huolellisesti.

Selvyys lasinkeräykseen

Julkaistu , kirjoittanut
13

HSY:llä on kuulkaa hyvä asiakaspalvelu. Soitin sinne eilen, kun juomalasien kierrätys jäi vaivaamaan mieltä. Asiakaspalvelu lupasi selvittää vastauksia kysymyksiini tarkemmin ja palata asiaan. Tänään minulle soitettiin ja sain perusteellisen selvityksen lasinkeräyksestä pääkaupunkiseudulla.

HSY:n keräämä lasi toimitetaan eteenpäin Forssaan yritykselle nimeltä Uusioaines. Uusioaines käsittelee kerätyn materiaalin niin, että se kelpaa raaka-aineeksi esim. lasivillan ja uusien pakkausten valmistamiseen. HSY:n ohjeet kierrätyksestä tulevat suoraan Uusioainekselta, ja ne perustuvat siihen miten lasi jatkokäsitellään.

Ja nyt tulee olennainen pointti: juomalaseja ei saa laittaa lasinkeräykseen. Lasinkeräykseen saa HSY:n alueella laittaa vain pakkauksia (pulloja ja purkkeja), jotka on tarkoitettu elintarvikkeiden säilytykseen. Esimerkiksi hillopurkit, mehupullot, soijapullot, pilttipurkit ja lasiset säilykepurkit (esim. oliivit, suolakurkut jne.) voi laittaa lasinkeräykseen. Kaikki muu lasi kuuluu sekajätteeseen!

Syy tähän on se, että lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Kun lasi sulatetaan uudelleenkäsittelylaitoksella, väärää ainesta olevat sirpaleet eivät sulakaan samassa lämpötilassa, ja prosessi menee sekaisin. Kun keräyslasi vielä rikkoontuu jo matkalla, ei yksittäisestä sirpaleesta voi mitenkään päätellä, onko se keräyskelpoista vai ei.

HSY:stä todettiin, että tässä esimerkkitapauksessa joka koski Iittalan kartiolasia, poikkeuksen ehkä voisi tehdä, koska valmistaja on suomalainen ja asiakaspalvelulla on mahdollisuus varmistaa suoraan tehtaalta, millaisesta lasista on kyse. Mutta juomalaseja on tuhansittain, eikä varmaa mahdollisuutta selvittää asiaa usein ole, joten riskiä ei kannata ottaa.  En laittaisi esim. Ikean laseja kierrätyslasin joukkoon, sen verran epämääräisiä vastauksia Ikealta sain. Se, että esim. ulkomainen valmistaja sanoo lasin olevan kierrätyskelpoista ei vielä tarkoita sitä, että lasin voi kierrättää Suomessa. Lasia voidaan käsitellä eri tavoin, ja eri alueilla vaatimukset voivat olla erilaisia. Tämä koskee myös Suomea. Asia pitää siis todella aina selvittää oman alueen jätehuollosta, jos laseja haluaa lasinkeräykseen laittaa.

Selvisi myös, mitä kuuman kestävä tarkoittaa. Termi ei ole paras mahdollinen, sillä siinä viitataan lasin sulamislämpötilaan. Myös elintarvikelasi kestää kuumaa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta kuuman kestävä eli ns. keraaminen lasi vielä paljon enemmän. Tämä käy käytännössä ilmi vasta siellä uudelleenkäsittelylaitoksessa, kotioloissa sitä ei päältäpäin näe. Arkijärjellä voi tosin päätellä, että uuninkestävät astiat ja ne kahvipannut kuuluvat tähän sarjaan, mutta monet juomalasit tosiaan ovat samaa materiaalia myös. Siksi toinenkin nyrkkisääntö on paikallaan: älä laita ruokailu- tai ruoanvalmistusastioita lasinkeräykseen.

Ydinasiat ovat siis tässä:

  • Lasinkeräykseen vain elintarvikekäyttöön tehdyt pullot ja purkit
  • Astiat sekajätteeseen, samoin kaikki muukin lasi.
  • Jos haluat varmistua, voiko yksittäisen juomalasin kierrättää, selvitä todellinen materiaali valmistajalta, ja tarkista oman alueesi jätehuollosta, miten lasi jatkokäsitellään.
  • Jos yhtään epäilyttää, laita lasi sekajätteeseen. Et ainakaan aiheuta mitään ongelmia.
  • Toisaalta kaikki keräykseen kelpaava lasi kannattaa ehdottomasti kierrättää. Lasin laatu ei kierrätettäessä heikkene, vaan sitä voidaan käyttää ja kierrättää uudelleen käytännössä ikuisesti.

Uusioaineksen nettisivuilla on hyvää selkokielistä asiaa tästä aiheesta, mikäli jotakuta kiinnostaa. Uskoisin, että yritys käsittelee myös muualta kuin pääkaupunkiseudulta tulevaa lasia, joten sikäli ohjeet lienevät osuvia myös muilla paikkakunnilla. Kiitos myös HSY:n nopealle ja asiantuntevalle asiakaspalvelulle! HSY:ssä kiinnostuttiin Iittalan vastauksesta siinä määrin, että he rupesivat itse selvittämään, oliko asia tosiaan tarkistettu tehtaalta saakka. Minä taas olen oppinut parin päivän aikana runsaasti uutta, toivottavasti tästä selvityksestä on ollut iloa myös teille lukijoille.

Juomalasien kierrätys hämmentää

Julkaistu , kirjoittanut
17

Koska olen nykyisin aktiivinen kuluttaja, joka ottaa reippaasti yhteyttä kaikkii firmoihin aina kun mieltä askarruttaa, lähestyin Iittalaa juomalasien kierrätyskysymyksessä. Minulla oli siis Iittalan Kartio-sarjan juomalasi (kirkas), joka piti särön takia heittää pois. Vanhasta muistista arvelin, että juomalasit menevät sekajätteeseen, ja sinne sen laitoinkin. Mutta sitten kommenteissa joku huomautti, että tavalliset juomalasit saakin laittaa lasinkeräykseen.

Aloin selvittää asiaa ja löysin erittäin ristiriitaista informaatiota. Toisaalla väitettiin, että vain kuuman kestävät lasit pitää laittaa sekajätteeseen, muut lasinkeräykseen. Mutta toisaalta törmäsin myös ohjeisiin laittaa kaikki juomalasit sekajätteeseen, ja tämä ohje oli samaisen kommenttiosaston perusteella jaettu myös Kierrätystehtaalla vastikään. Jotta saisin asiaan selvyyttä, lähetin kysymyksen Iittalan asiakaspalveluun. Vastaus tuli kahden päivän päästä: kirkkaat kartiolasit saa laittaa normaaliin lasinkeräykseen. Valmistajan tieto on siis vastakkaista muualla jaettavan tiedon kanssa!

Iittalan asiakaspalvelu toimi moitteettomasti ja oli kiva että he vastasivat nopeasti. Ehdotin, että firma laittaisi nettisivuilleen ohjeet, miten heidän tuotteensa kierrätetään oikeaoppisesti. Siihen en saanut mitään kommenttia, mutta luulen että moni kuluttaja olisi nykyään kiinnostunut hoitamaan myös tavaroiden loppusijoituksen asianmukaisesti. Silloin olisi kätevää, jos yritys tarjoaisi itse ohjeet kierrätyksestä. Toivottavasti Iittala ja muutkin yritykset kiinnittäisivät tähän asiaan huomiota.

 

Testasin äsken huvikseni Ikean chatti-palvelun, ja sieltä tuli sama vastaus: juomalasit lasinkeräykseen. Kun varmistin miten muiden astioiden kanssa toimitaan, ohje oli katsoa kuuluuko astia värillisten vai värittömien laatikkoon. Huomautin, että kuuman kestävää lasia ei ainakaan saa laittaa, ja usein kielletään myös juomalasien laittaminen. Tähän Ikean asiakaspalvelu ei enää osannutkaan vastata mitään, vaan totesi vain, että tuotetiedoissa sanotaan materiaalin olevan kierrätyskelpoista, mutta että asiakkaan pitää tutustua kotipaikkansa kierrätysmääräyksiin. Ikean asiakaspalvelu yritti vastata kysymyksiini, mutta mitään todellista tietoa hänellä ei asiasta ollut. Lisäksi jotkut vastaukset osoittivat, että tieto oli varsin hataralla pohjalla, esimerkiksi kuuman kestävyydestä ei mainittu mitään, vaan kaikki lasiastiat niputettiin yhteen (kysyin siis muistakin astioista kuin laseista). Ikealla kierrätysasiat tuntuvatkin olevan vielä varsin toissijaisia, eikä asiakas saa sieltä selkeitä vastauksia.

Yhteenvetona kuitenkin: Valmistajien mukaan siis ainakin kirkkaat kartiolasit sekä kaikki Ikean juomalasit saa laittaa lasinkeräykseen. Samoin keräykseen voi varmuudella laittaa kaikki lasipurkit ja -pullot, jotka on ostettu ruokakaupasta. Kiellettyjen listalla ovat puolestaan kristalli, sekä sellaiset lasiastiat, jotka voi laittaa uuniin, ne kuuluvat aina sekajätteeseen. Myös ikkunalasi ja peililasi kuuluvat sekajätteeseen, eivät lasinkeräykseen.

Siihen selkeys loppuukin. Esimerkiksi Jätelaitosyhdistyksen sivuilla sanotaan, että ”Juomalasit ja muu kuumuutta kestävä lasi eivät kuulu kaikilla alueilla keräyslasin joukkoon.” Siis jossain kuuluu ja jossain ei? Mistä sen sitten voi tietää, missä kuuluu? Ja mistä ihmeestä tämänkin asian saisi selville? Myös HSY ohjeistaa yksiselitteisesti, että juomalasit eivät koskaan kuulu lasinkeräykseen, sillä niiden materiaali ei sovi hyödynnettäväksi samassa prosessissa pullojen ja purkkien kanssa. Ketä tässä nyt pitäisi uskoa? Valmistajaa vai tahoa, joka vastaa lasinkeräyksestä? Saatu tieto on aivan ristiriidassa keskenään.

Oikeastaan rupesi vähän ärsyttämään koko juttu. Jos yhteiskunta haluaa, että kansalaiset tekevät kestäviä valintoja, se pitäisi tehdä meille helpoksi. Eikä kaikkea voi jättää vain yhteiskunnalle, vaan jos yritykset haluavat toimia vastuullisesti, niidenkin pitäisi vähän tsempata, ja jakaa tarpeeksi tietoa tuotteistaan. Sitten olisi olennaista, että julkinen ja yksityinen taho selvittäisivät keskenään, mikä on oikea tapa toimia ja ohjeistaisivat samalla tavalla. Tiedon pitää olla yksiselitteistä ja helposti saatavilla. Jos oikea roskis pitää selvittää sähköpostilla, asia on tehty liian vaikeaksi. Etenkin jos saatu tieto on kuitenkin ristiriidassa keräystahon kanssa.

Miten tämä voi olla näin vaikeaa?

Välivaihe vie hermot

Julkaistu , kirjoittanut
7

Muistatteko kaappiprojektia? Halusin vanhoista vaatekaapeista eroon ja uudet tilalle. Tuskailin sekä vanhojen hävittämisen että uusien hankkimisen kanssa. Sain aika paljon kritiikkiä siitä, että harkitsin vanhojen kaappien loppusijoituspaikaksi kaatopaikkaa. No, päätin yrittää kierrätystä, ja nyt menee hermot.

Sain vinkin hyvälle kierrätyssivulle facebookissa. Laitoin kuvat ja kuvauksen, ja hinnaksi 0€. Eli ilmaiseksi saa, kun itse vie pois. Alku olikin lupaava: suureksi hämmästyksekseni kiinnostuneita ilmaantui monta. Oikein hyvä mutta sitten alkoi säätö. Ensimmäinen ottaja ei millään saanut kyytiä järjestymään. Vajaan viikon vatuloinnin jälkeen hän luovutti. Seuraava ilahtui kovasti, ja lupasi tulla hakemaan kaapit tänään. Hienoa muuten, mutta nyt sama tyyppi tuntuu kadonneen savuna ilmaan, ja vaikuttaa siltä että kaappeja EI tulla hakemaan tänään. Olen nyt keskustellut kolmannen kanssa, joka lupasi äsken, että tulee varmasti hakemaan kaapin lauantaina klo 10….

Sanoinko jo, että hermot menee tällaisessa säätämisessä? Tämä todistaa, miten vaikeaa on päästä tavaroista säädyllisesti eroon. Tämä on se syy, miksi kaatopaikka houkuttelee. Sinne kun kuskaa, niin taatusti pääsee roinastaan, eikä tarvitse soutaa ja huovata loputtomasti. Kannatan kierrätystä, mutta en kestä tällaista eestaas venkoilua.

Uudet kaapit tulevat huomenna, ja vanha puretaan tänään. Kaikki vaatteet on pakattu matkalaukkuihin ja pahvilaatikoihin odottamaan uusia kaappeja. Seuraavat kaksi päivää elämme mielenkiintoisia aikoja, kun lattioilla pyörii kolmen kaapin osat ja kaapin sisältö. Tai pyörii on hiukan vaatimaton ilmaisu, kun kyse on kolmesta parimetrisestä vaatekaapista, joiden osat pitäisi sijoittaa jonnekin odottamaan lauantaita. En tiedä mihin tuon vanhan laitamme siksi aikaa, kunnes se viedään pois. Tämäntyyppinen välitila ei mitenkään lisää mielenrauhaani. Toki kyse on vain parista päivästä mutta silti. Rasittavaa. Niin että jos joku ei vielä huomannut, multa menee tässä prosessissa hermot.

Tavarapaaston tulokset

Julkaistu , kirjoittanut
6
On aika tehdä yhteenveto siitä, kuinka paljon raivasin tavaroita pois laskiaisen ja pääsiäisen välillä. Tässä koko lista:
  1. Hammastahna (kuivunut käyttökelvottomaksi, vaikka korkki on ollut kiinni, roskiin)
  2. Pieneksi jääneitä lastenvaatteita (myyntiin kirppikselle)
  3. Ruokalappu (loppuun käytetty, energiajätteeseen)
  4. Kaksi vanhaa julistetta (paperikeräykseen)
  5. Leikkuulauta (puuta, käyristynyt pilalle, energiajätteeseen)
  6. Tarpeettomaksi käynyt elektroninen mötikkä (palautettu liikkeeseen)
  7. Neule (palautettu alkuperäiselle omistajalleen)
  8. Neljä DVD-elokuvaa (annettu eteenpäin)
  9. Astiakaapin lisähylly (annettu eteepäin)
  10. Lelukoppa (rikkoutui eikä korjaaminen onnistunut, energiajätteeseen)
  11. Kaksi istuinalustaa parvekkeelta (menivät pilalle talvella, energiajätteeseen)
  12. Japanilainen keittokirja (annettu pois)
  13. Toinen vanha keittokirja (annettu pois)
  14. Noin parikymmentä muovista kukkaruukkua (annettu eteenpäin)
  15. Aikakauslehtiä (paperikeräykseen)
  16. Kuivunut kenkälankki (roskiin)
  17. Pilaantunut deodorantti (roskiin)
  18. 3 sarjakuvakirjaa (annettu eteenpäin)
  19. Läjä toimimattomia kyniä (roskiin)
  20. Vanha kannettava (ongelmajätekeräykseen)
  21. 2 rautapataa (metallikeräykseen)
  22. Talvikengät (rikki, roskiin)
  23. Säilytyskori (huonokuntoinen, roskiin)
  24. Muoviastioita (rikki, energiajätteeseen)
  25. Kymmenittäin vanhoja vaatteita (kierrätykseen, pari kpl mökille varavaatteeksi)
  26. Useita kuihtuneita parveke- ym. kasveja (biojätteeseen)

On silmiinpistävää, miten paljon listalla on rikkinäisiä tavaroita. Tunnistan tämän kyllä: en meinaa raatsia heittää pois ”vähän” rikkinäistä tavaraa. Ajattelen että voihan sitä vielä käyttää. Todellisuudessa en kuitenkaan käytä, säilyttelen vain. Nämä tarpeettomat tavarat jäävät keräämäään pölyä ja pyörimään kaappiin. Oli vapauttavaa laittaa niitä roskiin, etenkin kuin vain murto-osa oli sekajätettä.

Näiden lisäksi käytin loppuun runsaasti vajaita kosmetiikkapakkauksia ja kosmetiikan näytepakkauksia. Alkuperäisestä jämäprojektista jäljellä on enää aurinkorasvoja ja hiustuotteita. Kaikki muu on käytetty loppuun. Näytepakkauksia taitaa olla jäljellä enää pari kappaletta.

Lisäksi on mainittava, että jos ei yllätyksiä ilmaannu, vanhat vaatekaapit viedään huomenna pois – uuteen kotiin! Onnistuin siis kierrättämään ne, mutta en juhli ennen kuin pakettiauton perävalot näkyvät. Kokonaisuudessaan meiltä poistui paaston aikana kymmenittäin esineitä, jos yksittäiset tavarat lasketaan erikseen. Kun heti ensimmäisen viikon aikana virittäytyi raivausmielentilaan, alkoi äkkiä huomata kaikenlaista turhaa ympärillään. Eikä tämä tähän lopu! Seuraavaksi käyn kirjahyllyn kimppuun.

Ekoilu on ennakointia

Julkaistu , kirjoittanut
5

Ekopaastoa ja roskapaastoa pohtiessani olen huomannut, että ekoratkaisujen tekeminen on ennakointikysymys. Isot valinnat ovat tärkeimpiä: millaisen asumismuodon valitsee, miten haluaa liikkua paikasta toiseen, millaisia kodinkoneita omistaa ja niin edelleen. Valoja voi toki sammutella pitkin päivää, ja tuleehan niistäkin vuoden aikana säästöä, mutta enemmän lienee vaikutusta sillä, millaisen lampputyypin on valinnut. Toisaalta en tässäkään asiassa ole niin puristi, että pitäisi ekologisuutta ylivoimaisena ykköskriteerinä kaikkien muiden kustannuksella. En halua käyttää epätoimivaa tuotetta, vaikka se oli miten kierrätysmateriaaleista nollaenergialla tuotettu. Siitä huolimatta ekologisuus vaikuttaa kyllä päätöksentekoon.

Pidän asianmukaista kierrätystä tärkeänä ekovalintana, jonka jokainen voi tehdä. Mutta se ei onnistu, ellei sitä ole suunnitellut. Kodin roska-astiat on mietittävä siten, että lajittelu onnistuu, muuten sitä ei tule tehtyä. Pidemmälle vietäviä kierrätysjätteitä varten on oltava joku järkevä säilytyspaikka. Jos niitä muovikasseja yrittää välttää, on ennakoitava niin että oma kassi on todella mukana – tämän olen huomannut kantapään kautta. Mutta kaikista tehokkainta olisi estää roskien tuleminen kotiin saakka. Siis liimata oveen se ei mainoksia -lappu, välttää moninkertaisia pakkauksia ja kierrättää kaikenlaista käyttötavaraa, kuten vaikka lehtiä. Eli huolehtia siitä, että sitä kierrätettävääkin tulisi mahdollisimman vähän. Mutta se jos mikä on ennakointia, koska sitten kun tavara on hankittu, valintaa ei voi enää tehdä uudelleen.

Ekovalintojen tekeminen vaatii jatkuvaa valppautta, ainakin minulta. Siitä huolimatta, että periaatteessa suhtaudun asiaan hyvin myönteisesti, ja haluan edistää kierrätystä, energiansäästöä ja kestävää kehitystä. Tämä monimutkainen nykymaailma vain johtaa siihen, että usein on punnittava monen eri vaihtoehdon välillä, joista yksikään ei ole itsestäänselvästi paras. Se tekee tästä ekoelämästä ajoittain vähän työlästä. Siis se, ettei päätöksenteko ole aina helppoa, koska priorisoitavaa on niin paljon.

Kierrätysautot jälleen liikkeelle

Julkaistu , kirjoittanut
1

Huomio sinä, joka asut Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kirkkonummella. Pian koittaa jälleen se aika keväästä, kun HSY:n kierrätysautot lähtevät kierroksilleen. Autot lähtevät liikkeelle Helsingissä ja Espoossa ensi maanantaina 31.3. ja muissa paikoissa vähän myöhemmin keväällä. Tarkista aikataulut ja tarkemmat ohjeet täältä!

Kierrätysautot ovat loistava palvelu. Niiden avulla voit hankkiutua eroon ongelmajätteistä, elektroniikkaromusta ja metalliromusta ilman, että tarvitsisi ajella Sortti-asemalle saakka. Kuormakaupalla jätettä ei sentään oteta vastaan, peräkärrykuormat täytyy edelleen itse viedä jäteasemille. Mutta esimerkiksi sähkölaitteita otetaan vastaan 3 per asiakas. Eli voit esimerkiksi viedä paikalle vanhan jääkaapin, jos sellainen sattuu nurkissa pyörimään. Samoin nyt on oivallinen tilaisuus hankkiutua eroon esimerkiksi remontista jääneistä maalipöntöistä, käytetyistä pattereista, energiansäästölampuista ja epämääräisistä kemikaaleista.

Oma asuinalueeni kuuluu reitin alkupäähän, joten minulla on nyt viikko aikaa käydä läpi kaikki kierrätystä odottavat varastot. Ainakin kaksi pilalle käytettyä pannua on lähdössä tuonne. Samoin yksi hajonnut läppäri, jonka unohdin ottaa viime vuonna mukaan. Elektroniikkavarastot on aiheellista käydä läpi muutenkin, sillä luulen että vuoden aikana on taas kertynyt tarpeettomia latureita, johtoja ynnä muita. Sitten pitää vielä haalia käytety paristot ja palaveet energiansäästölamput esille jostain. Tiedän että niitä on, kun vain muistaisin missä.

Viime vuonna hyödynsin autoja ensimmäistä kertaa, ja silloin kuskasin paikalle aikamoisen satsin kaikenlaista. Oli todella hätkähdyttävää nähdä etenkin se elektroniikkaroinan määrä, joka siirtolavalle kertyi. Alle puolessa tunnissa lava oli puolillaan lähinnä tietotekniikkaan liittyvää tavaraa, joka oli käynyt ihmisille tarpeettomaksi. Ei voinut olla miettimättä, mikä määrä vastaavaa kertyy esimerkiksi koko Suomen tasolla, kun muutaman korttelin säteellä romua löytyi jo kuutioittain.

Edellisen vuoden kokemuksesta vinkiksi antaisin, että kannattaa olla ajoissa paikalla, mutta   pitkällä pinnalla varustettuna. Paikalla on todennäköisesti muutama muukin, ja ainakin viimeksi omaa vuoroa joutui odottamaan. HSY:n työntekijät nimittäin tarkastavat, että jätteet menevät oikeisiin paikkoihin, eikä systeemi ole sen vuoksi kaikkein nopein. Joten varaa aikaa jonottamiseen.

Jos siis olet kaupunkilainen ja nurkissasi pyörii kierrätettävää jätettä, käytä tämä tilaisuus hyödyksesi.

Paastopäivitystä ja lihaton viikko

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tällä viikolla teemana on tehdä vain kala- ja kasvisruokia. Tähän on pitänyt valmistautua huolellisemmin kuin aikaisempiin, sillä ruoanlaitto ei ole minulle se helpoin kotityö. Viikon ruokalista näyttää nyt tältä:

  • Maanantai: soijarouhekastiketta ja pastaa
  • Tiistai: Kalaa uunissa ja perunamuussia
  • Keskiviikko: Munakas, sekä edellisten jämiä (jos on)
  • Torstai: paistetut nuudelit parsakaalin ja kukkakaalin kanssa
  • Perjantai: punaista linssikeittoa
  • Lauantai: tattirisottoa
  • Sunnuntai: avokadopastaa

Olen valmistautunut siinä määrin, että treenasin linssikeittoa jo tällä viikolla. Oli nimittäin ensimmäinen kerta, kun tein linssejä! Niitä taisi joku täällä blogissakin mainostaa, ja ainakin tämä keitto oli mielettömän hyvää. Sitä ei jäänyt edes pakkaseen, mutta teen tällä kertaa teen niin ison annoksen, että varmasti jää. Arkiruoat ovat helppoja ja arkisia, ja viikonloppuna haluan herkutella. Tuo soijarouhe on muuten myös uusi tuttavuus, joten tässä tulee treenattua uusia lajeja samalla.

Roskaviikko ei loppujen lopuksi onnistunut kovin hyvin. Ensimmäisen lipsahduksen jälkeen olin tarkempi, mutta kassien välttely vaatii jatkuvaa valppaana oloa. Jatkan siis harjoituksia edelleen. Sain lanseerattua metallijätteen aktiivikeräyksen myös puolisolle, joten toivottavasti uusi systeemi ottaa tuulta alleen. Olen tarkkaillut kotitalousjätettä tällä viikolla, ja todennut, että ei-kierrätettävää jätettä tulee todella vähän. Itse asiassa viikon aikana ei ole tainnut tulla yhtään sekajätettä! Hämmästyttävää.

Myös raivaaminen on jatkunut pienin askelin. Heitin roskiin parvekkeelle paleltuneen kasvin. Annoin kummitytölle muutamia kirjoja. Siivosin puolet kuivakaapista, jonka seurauksena roskiin joutui laatikon pohjalle unohtuneita koviksi kuivettuneita rusinoita. Ruokajäte harmittaa aina, mutta toisaalta olen iloinen, että kaapit on nyt siistitty ja järjestyksessä. Myös jämäpurkkiprojekti on edistynyt hyvin. Sain vihdoinkin käytettyä loppuun sen inhoamani Laveran puhdistusmaidon, sekä kaksi ylimääräistä hoitoainetta. Ylimääräisten putelien määrä on vähentynyt selvästi. Jee!

Ja loppuun vielä kaappipäivitys: taisin unohtaa mainita, että niitä kaameita kaappeja on eteisessä vielä kolmas, joka on tosin huomattavasti pienempi kuin kaksi muuta, mutta yhtä epäsopiva meille kuin ne isommatkin. Eilen kävi onnenpotku, sillä kyläilemässä ollut vieras ilmoitti mielihyvin ottavansa sen itselleen! Ihanaa! Tarkistusmittaus uudessa kodissa vielä tarvitaan, mutta erittäin todennäköisesi kaappi pääsee uuteen kotiin ja minä pääsen siitä helposti eroon. On myös mahdollista, että se isompi kaappikin mahtuisi samaan huusholliin, mutta se on epävarmempaa. Tosin sitten voi olla, että hyllyt ja laatikot voidaan kierrättää muualle, ja liukuovet saisin ehkä kaupaksi jossain netin kauppapaikalla, ja kaatikselle menisi lopulta vain ulkoseinät. Tässä on siis vielä toivoa.

Roskapaasto

Julkaistu , kirjoittanut
5

Tällä viikolla yritän minimoida kodissa syntyvän jätteen määrän, ja hoitaa kierrätyksen mallikelpoisesti. Ensimmäinen askel on tsempata metallijätteen kanssa. Tällä hetkellä metallinkierrätysroskikseen menee lasipurkkien kannet ja säilyketölkit. Mutta muutakin jatkuvasti keittiössä tulee pientä roskaa, joka oikeastaan kuuluisi metallinkeräykseen. Jugurttipurkkien kannet ja folio muun muassa. Nyt ne ovat menneet sekajätteeseen. Asia on korjattavissa sillä, että roskiskaapissa tehdään pientä uudellenjärjestelyä. Sitten pitää vielä saada puoliso muistamaan uudet säännöt. Tämä systeemi on ollut mielessä jo pitkään, mutta toteutus on jäänyt saamattomuuden vuoksi. Näin roskapaaston siivittämänä hoidan asian kuntoon.

Toinen tärkeä asia on ruokajäte, jonka kanssa painiskelen edelleen. Tilanne on parempi kuin vuosi sitten, mutta parannettavaa olisi edelleen. Suunnitelmallisuus ja toimiminen HETI kun huomaa jotain olevan menossa vanhaksi, olisi ratkaisu tähän asiaan. Usein kyllä huomaan, että jaahas, porkkanapussille pitäisi tehdä jotain – mutta sitten asia jää sikseen. En vaan meinaa millään viitsiä ruveta keksimään jämistä jotain. Tässä on ryhdistäytymisen paikka, syömme siis jääkaappia tyhjäksi tällä viikolla.

Kauppojen muovipussit ovat kolmas asia. Tämäkin on täysin omasta viitseliäisyydestä kiinni. En ole aina muistanut ottaa kestokassia mukaan, vaikka niitä on useampia. Siis tarkkuutta lisää. Haastan itseni siihen, etten koko viikkona tuo kotiin yhtään uutta muovikassia.

Nämä roska-asiat ovat sellaisia, joihin voin järkevästi keskittyä tämän viikon aikana. Muut kierrätysasiat ovat kunnossa, mutta jos tulee lisää hyviä ideoita, kertokaa ihmeessä! Tietysti kiinnitän huomiota roskiin myös muissa kuin ruokakaupoissa asioidessani, yritän välttää moninkertaisia pakkauksia  ynnä muuta.