Verkkokauppa vastaan tavaratalo

Seisoin tänä aamuna Sokoksen kassajonossa, ja mietin että tässä ei ole mitään järkeä. Ajatus vain vahvistui, kun yksi täti kiilasi tyynesti koko jonon ohi, ja kokematon kassatyttö suostui kiltisti palvelemaan häntä. Olin jotenkin ajattelemattomuuksissani mennyt 3+1 -päiville. Ostin sieltä pipon ja hanskat, ja jonotin niitä yhdessä kymmenien muiden ihmisten kanssa. Jostain syystä olin sellaisen ajatusharhan vallassa, että 3+1 päivillä ei ole yhtä paljon väkeä kuin Hulluilla päivillä. Väärin! Sama hässäkkä siellä oli, paitsi ei ehkä ihan yhtä hysteerinen tunnelma. Suurin osa vaatteista joita olin mennyt katsomaan, ei täyttänyt paikan päällä laatukriteereitäni. Sen piponkin olisin takuuvarmasti saanut helpommin jostain muualta. Hukkareissu kaiken kaikkiaan.

Olin samana aamuna tehnyt onnistuneita nettiostoksia, jotka liittyivät Kampin Kampituspäiviin. Luin aamulla sähköpostista mainoksen, bongasin sieltä erittäin halvan vaatteen jota oikeasti tarvitsin, ja aamupalan ohessa klikkailin ostokset itselleni. Merkki oli tuttu ja laadukkaaksi todettu, samoin koko ennestään tiedossa, joten ostaminen oli erittäin helppoa. Myöhemmin tänään kuulin, että ne jotka olivat liikkeeseen menneet paikan päälle, olivat jääneet ilman. Minä sen sijaan sain jo ilmoituksen että tilausta käsitellään, ja sen saa noutaa piakkoin. Ostotapahtuma oli erittäin sujuva, ja jossain vaiheessa käyn sitten vain noutamassa paketin.

Ei ole epäilystä, kumpi näistä ostostavoista oli miellyttävämpi. Alan yhä enemmän ja enemmän kallistua nettikaupan puoleen. En oikein näe lisäarvoa siinä tungoksessa ja jonottamisessa. Jos tietäisin saavani tavaratalosta parempaa palvelua kuin netistä, menisin sinne. Valitettavasti näin ei kovin usein ole. Tosin yleensä silloin kun asiantuntija on paikalla, hyödynnän heidän osaamistaan ja yleensä myös ostan. Näin kävi esimerkiksi niiden uusien takkien kohdalla. Paikalla oleva merkin edustaja antoi paljon lisää tietoa, mikä kyllä lisäsi ostomotivaatiota selvästi. Ymmärrän tavaratalojen johdon näkökulman, että henkilökunta on aina kuluerä, mutta se nyt on kuitenkin se ainoa asia, jolla nettikaupat voisi lyödä. Että kannattaisikohan siihen kuitenkin jotenkin panostaa.

Kaikenlaisia kehuja

Huomasitteko, että myös Uusioaines osallistui lasinkierrätyskeskusteluun? Jos ette, käykää lukemassa heidänkin kommenttinsa. Lainaan sitä tähän osittain, käykää lukemassa koko kommentti keskustelun lopusta:

Kuumuutta kestävä lasi tunnetaan myös nimillä: boorisilikaattilasi, Heat resistant glass, visionware, keraaminen lasi, lasikeramiikka sekä tuotemerkeillä Pyrex, Jena, Duralex. Jos lasi sietää nopeita lämpötilan vaihdoksia rikkoutumatta, se on booripitoista kierrätyskelvotonta lasia kuten esim. glögilasit ja kahvilasit. Mutta tosiaan juomalaseja on lukuisia kuten valmistajiakin, on selkeiden ohjeiden antaminen mahdotonta, jolloin on päädytty rajaamaan ne pois kierrätyksen parista. Sulamisongelmat tuntuvat lasinsulattajan uunissa ja kierrätys menettää merkitystään.

Kehuja siis HSY:lle ja Uusioainekselle aktiivisesta osallistumisesta ja asioiden selventämisestä. Tällaista dialogin pitäisi ollakin julkisen tahon ja asiakkaiden välillä.

Haluaisin kehua myös suomalaista kaappivalmistajaa nimeltä Lakeus. Päädyin tähän valmistajaan Helsingin Liukuovi Centerin suosituksesta, ja olen ollut todella tyytyväinen. Lakeuden kaapistot valmistetaan Suomessa Kauhajoella, tähän asti en ole huomannut mitään laatuongelmia, ja heidän asiakaspalvelunsa oli todellakin erittäin hyvää. Lisäksi hinta oli mielestäni varsin kohtuullinen ja toimitusaika lyhyempi kuin kilpailijoilla. Tietyissä asioissa vaihtoehtoja oli vähemmän kuin kilpailijoilla, mutta löysin itseäni miellyttävät vaihtoehdot helposti. Voin suositella. Myöskään Liukuovi Centerin toiminnasta ei ole mitään huomautettavaa.

Reiluuden nimissä on myös mainittava, että aiemmin haukkumani Stockan nettikauppa toimi Hullujen päivien yhteydessä ensimmäistä kertaa niin kuin pitää. Tämä oli kolmas kerta, kun kauppaa käytin, ja vihdoinkin kaikki meni ns. kerralla oikein. Postissa tuli kaikki mitä oli tilattu ja oikealla hinnalla. Testasin tänä keväänä myös Sokoksen verkkokauppaa 3+1 -päivien yhteydessä. Täytyy sanoa, että Sokoksen verkkosovellus on edelleen merkittävästi parempi kuin Stockan, mutta molemmat onnistuivat lähettämään tilatut tuotteet oikein. Tämä kai lienee minimivaatimus ylipäätään, mutta Stockan kanssa asioidessa olin tottunut siihen, että tilaukset täytyy tarkistaa itse huolellisesti.

Ähky

Hullut Päivät eivät ole vielä edes alkaneet, ja minulla on jo tavaraähky. Se tuli pelkästään kuvastoa selaamalla. Siellä on ihan järkyttävän paljon tavaraa! Ja aivan varmasti niitä kaikkia ostetaan. Puuh. Väsyttää pelkkä ajatus. Kuka sitä kaikkea tarvitsee? Itse bongasin kuvastosta yhden levyn, jonka olin aikonut ostaa joka tapauksessa sekä yhden mekon, jota ajattelin käydä sovittamassa. Siinä kaikki.

Tein muuten tänä vuonna kuvastosta mielenkiintoisia huomioita. Esimerkiksi sen, että Sokoksella ja Stockalla näyttää olevan paljon samoja tuotteita myynnissä. Bongasin molemmista Methodin siivousaineita ja samaa luonnonkosmetiikkaa. Varmaan on muutakin, mutta nämä sattuivat silmiin, koska ne olivat ostoslistalla jo viime viikolla. Hinnat kuitenkin vaihtelevat, mikä on positiivista, sillä se kertoo siitä että ainakin ko. kaupat hinnoittelevat tavaransa itse. Method näytti olevan Stockalla kalliimpaa, mutta kosmetiikat halvempia.

Toinen havainto liittyy siihen, että kuvasto kertoo kampanjoiden olevan todellakin massoille suunnattuja. Esitellyistä vaatteista varmaan 95% oli mustia tai tummia yleissävyltään. Oletan sen johtuvan siitä, että valtaosa suomalaisista haluaa pukeutua äärimmäisen neutraalisti, ja mieluiten juuri mustaan. Katukuva vahvistaa havaintoa. Eikä siinä mitään, jokainen pukeutuu juuri niin kuin haluaa. Mutta jos on vastikään nähnyt paljon vaivaa uudistaakseen vaatekaappiaan värikkäämmäksi, näillä kampanjoilla on melko vähän tarjottavaa…

Lopuksi ihmettelin sitä, miten samanlaisia tavaroita oli myynnissä. Katsokaa vaikka kenkiä, huiveja tai huonekaluja? Sivu toisensa jälkeen lähes identtisiä tuotteita. Mistä ne erot tulevat? Tuotemerkistä? Materiaalista? Jopa samalla sivulla saattaa olla kahdet melkein samanlaiset tuotteet vierekkäin. En ihan tajua tätä logiikkaa. Miksi haluaisin valita kymmenen mustan untuvatakin väliltä? Enkä muuten edes liioittele. Sivulle 126 mennessä kuvastossa on esitelty 10 lähes samanlaista naisten toppatakkia. Lähden siitä, että eri sivuilla esiintyy eri takki. En jaksanut laskea pidemmälle. Siis mikä on noiden kaikkien pointti?

Ja vielä yksi asia: blogiin on löydetty jälleen kerran hakusanoilla, joissa yhdistyy Stockmann ja infrapunasauna. Hakijoille tiedoksi, sellaisen saa ostetuksi itselleen perjantaina, lisätietoja sivulta 213.  Tästä blogista ei valitettavasti löydy tämän enempää tietoa, sillä koko asia on minulle edelleen suuri mysteeri. Ihanko oikeasti joku tarvitsee infrapunasaunaa itselleen…?

Lisää Methodia

Minulla on kaikkien uusien tuotemerkkien suhteen sama ongelma, olen varsin ennakkoluuloinen. Niinpä päädyn useimmiten kokeilemaan uusia tuotteita silloin, kun ne ovat alennusmyynnissä. Logiikka menee niin, että jos tuote onkin huono, alesta ostettu vikatuote harmittaa vähemmän. Tällä menetelmällä olen tutustunut mm. luonnonkosmetiikan eri merkkeihin. Välillä olen pitänyt tuotteista, välillä taas en.

Vaikka en hirveästi nauti shoppailusta, teen kyllä täsmäiskuja hyvien alennusmyyntien perässä, mikäli tarjolla on jotain todella kiinnostavaa. Tänään suuntasin askeleet kohti Sokosta, sillä 3+1 päivillä oli Methodin siivousaineita erittäin hyvässä tarjouksessa. Kokeilin toukokuussa ensimmäisen kerran Methodin wc-pesuainetta, ja yllätyin positiivisesti. Puhdasta tuli, ja tuoksu oli ällistyttävän raikas niihin tavanomaisiin myrkkyihin verrattuna. Nyt ostin greipin tuoksuisen yleispuhdistusaineen sekä kylpyhuoneeseen tarkoitetun pesuaineen. Lisäksi ostin Maison Belle -tiskiaineen, jonka on tarkoitus korvata perinteinen vihreä Fairy sitten kun pullo tyhjenee.

Pikatestaus osoitti, että nämäkin Methodit tuoksuvat hyvältä. Parin pyyhkäisyn perusteella myös puhdistusteho vaikuttaisi olevan ok, mutta siitä osaan sanoa tarkemmin vasta sitten, kun olen oikeasti siivonnut noilla jotain. Tiskiainetta en ole ehtinyt vielä kokeilla. Etenkin greippiaine kiinnostaa, sillä täällä blogissa sitä on sekä kehuttu että haukuttu. Tällä kertaa nappasin kokeiluun myös Weledan käsivoiteen ja Santen samppoon, joten luonnonkosmetiikkakokeilut jatkuvat perinteisellä alelinjalla. Sinänsä hyväksi todetun Dr.Hauschkan ruusuvoiteen jätin kuitenkin ostamatta, vaikka se hyvässä tarjouksessa olikin. Pikainen silmäys viereiseen hyllyyn nimittäin osoitti, että vastaanvanlaisia voiteita on tarjolla samaan hintaan ilman alennustakin. Päätin siis seuraavaksi kokeilla jotain uutta.

Kaupan merkit, laatua vai ei?

Välillä ostopäätöstä tehdessä on todella vaikea arvioida, millainen jonkin vaatteen laatu tulee olemaan. Tämä tuli mieleen kun vertailin kaksia sisähousuja, jotka olin ostanut lapselle joskus viime keväänä. Molemmat olivat puuvillaista ”college”kangasta. Toiset ostin Seppälästä, toiset Sokoksesta. Sokoksen housut ovat kaupan omaa House-mallistoa. En enää yhtään muista mitä nuo maksoivat, mutta eivät kovin paljon. Molempia on pidetty ja pesty yhtä paljon ja samoissa olosuhteissa.

On hämmästyttävää, miten suuri ero vaatteiden kunnossa on nyt. Seppälän housut ovat kuluneet aivan nyppyisiksi, ja ne ovat muutenkin varsin nuhjuisen näköiset. Sokoksen housuista on pudonnut yksi koristetimantti, muuten ne ovat edelleen aivan priimat. Sokoksen housut menevät sujuvasti siihen saakka, kunnes lapsi kasvaa niistä ulos. Seppälän housut on jo hyvän aikaa sitten siirretty ns. rönttövaatteeksi.

Minua yllättää tässä se, että olisin etukäteen arvioinut, ettei kaupan oma merkki ole kovin laadukas, etenkin kun housut taisivat vielä olla jostain alekorista. Seppälästä en ole varmaan lähes 20 vuoteen ostanut itselleni mitään, mutta mielikuva oli edullisista mutta kohtuullisen laadukkaista vaatteista. Molemmat käsitykset osoittautuivat vääriksi.

Kaupan omat merkit ovat vaikeita arvioida, koska kokemukseni mukaan niiden laatu heittelee kovasti. Esimerkiksi Stockalla on paljon omia merkkejä, joita liike myös markkinoi ahkerasti. Olen joskus saanut laadukasta, joskus keskilaatuista ja ainakin kerran eräs vaate jäi ostamatta, koska todellisuus oli niin kaukana mainoskuvasta. Mitä vaan voi siis saada, ainakaan minulla ei ole oikein käsitystä siitä, mitkä merkit ovat yleisesti ottaen hyviä ja mitä kannattaa kiertää kaukaa.

Mitä mieltä olette kaupan omista merkeistä? Onko tiedossa jotain merkkejä, joissa olisi säännönmukaisesti hyvä hinta-laatu -suhde? Kaikki kokemukset kiinnostavat, tervetuloa kommentoimaan.