Mitä kuuluu rutiineille?

Olen täällä pitkin vuotta kertonut kehittelemistäni rutiineista. Osa niistä on solahtanut automaattiseksi osaksi arkea. Osan kanssa taas on tehtävä töitä edelleen. Tiskikonerutiini toimii noin 85% ajasta. Yleensä muistan laittaa koneen päälle illalla. Joskus, jos tiskejä on todella vähän, jätän koneen käynnistämättä, ja laitan päälle vasta seuraavana päivänä. Samoin pyykkirutiini toimii lähes sataprosenttisesti. Pyykkikone pyörähtää päälle heti aamusta, ja puhtaat viikataan kaappiin.

Paperirutiini onnahtelee enemmän. Teoriassa systeemi on loistava: kaikki viralliset, toimintaa vaativat paperit laitetaan aina samaan lokeroon. Kerran viikossa kaikki käydään läpi, arkistoidaan tai heitetään pois. Tyhjä lokero odottaa jälleen seuraavan viikon postia. Mikään lasku ei jää maksamatta eikä yksikään paperi häviä. Käytännössä tämä toimi muutaman viikon juuri näin. Sen jälkeen aloin lipsua. En käynyt läpi lokeroa joka viikko, ja toisaalta en laittanut sinne kertyneitä papereita oikeaan paikkaan, vaan jätin ne sinne väliaikaissäilytykseen, mistä siis ennen pitkää muodostui pitkäaikaissäilytys.

Siinä mielessä paperirutiini toimi ja toimii edelleen, että paperit eivät ole hukassa, sillä nyt laitan kaikki siihen yhteen ja samaan paikkaan. Olin lykännyt papereiden läpikäymistä monta viikkoa, mutta tällä viikolla sain sen jälleen tehtyä. Arkistoin myös kaikki helpot paperit, mutta lokero ei tullut tyhjäksi. Pitäisi nimittäin perustaa yksi uusi kansio, ja karhuta vakuutusyhtiöltä kuluja takaisin. Ei mitään ylitsepääsemätöntä, mutta sellaista ärsyttävää, tylsää, rupeamista vaativaa työtä. Jonka siis mieluummin lykkää johonkin muuhun hetkeen. Mutta tiedän että eihän tämä näin tule toimimaan. Nuo jutut ovat edessä halusi tai ei, tämä on vain pään laittamista pensaaseen.

Lopuksi ruokarutiineista. Olen päivittänyt viime viikon, kuluvan viikon ja ensi viikon ruokalistat. Viime viikko oli erikoinen. Suunnittelu oli jäänyt tekemättä ja sitten vielä tulimme kipeäksi. Kävi niin, että söimme pakastimesta koko viikon valmiita ruokia. Kokemus oli vapauttava. Nyt täytyy tosin täydentää ruokavarastoja, mutta oli todella helpottavaa, ettei kertaakaan tullut sellaista tilannetta, ettei olisi ollut mitään syötävää. Etukäteen suunnitellut listat kyllä helpottavat elämään aivan älyttömästi. Se suunnittelu vain on työlästä, miten onkin niin vaikea keksiä mitä syötäisiin? Kummallinen asia. Olen myös oppinut, että välillä suunnitelmaan voi jättää ”jämäpäiviä”, eli tarkoituksella syödään alkuviikosta jääneitä ruokia.

Vähän huomaamatta on myös muodostunut uusi ruokakaupparutiini. Koska Citymarketilla on edelleen se halpa keskiviikkotarjous kuljetusmaksujen osalta, olen päättänyt hyödyntää sitä niin kauan kuin riittää. Tilaan kerran viikossa suurimman osan ruoasta suoraan kotiin, ja samassa kyydissä tulevat vessapaperit, pesuaineet ynnä muut isot hankalat paketit. Olen oppinut tilaamaan tarpeeksi kerralla. Kuvittelin ettei jääkaappiin mahdu, mutta kun Cittari kerran vahingossa tuplasi tilaukseni, huomasin että 12 maitoa ja 24 viiliä mahtuu ihan hyvin, ja kaikki muu vielä lisäksi. Tämä rutiini on säästänyt minulta paljon ylimääräisiä kauppareissuja ja pähkäilyä.

Lisää kokemuksia kotiinkuljetuksesta

Olen jatkanut ruokakaupan kotiinkuljetusten käyttämistä, ja testaillut nyt yhteensä kolme kertaa Citymarketin palvelua. Viime viikolla mokasin, ja jouduin maksamaan turhan paljon kuljetuksesta, sillä olin tilaukseni kanssa liian myöhässä. Toisaalta jos olisin ollut supernopea, olisin onnistunut saamaan ruoat vielä samana päivänä, mutta luotin liikaa siihen, että pari tuntia sinne tai tänne ei tunnu missään.

Eilen sain sitten uuden kuorman, ja tällä kertaa moka oli toimittajan puolella. Olin aloittanut tilauksen edellisestä virheestä oppineena hyvissä ajoin, jotta sain varmasti haluamani toimitusajan. Olin myöhemmin kirjautunut uudelleen sisään, ja täydentänyt listan loppuun. Siinä vaiheessa kun tavarat tulivat, kävi ilmi että tilauksia olikin kaksi. Ensimmäinen tilaus sellaisenaan, sekä täydennys omanaan. Muuten hyvä, mutta ekan tilauksen tuotteet olivat tässä jälkimmäisessä edelleen mukana. Sain siis yllättäen neljän maitolitran sijasta kahdeksan litraa, ja niin edelleen.

Soitin samantien asiakaspalveluun, jossa oikein asiallinen henkilö rupesi selvittämään ongelmaa. Lopputulos oli kannaltani todella hyvä, sain hyvityksen niistä tuplana tulleista ostoksista, eikä niitä tultu hakemaan pois. Ei siis todellakaan mitään valittamista, vaikka tilausohjelma ilmeisesti olikin tökkinyt. Tai voihan olla että minäkin olin onnistunut jotenkin säheltämään. Jatkossa kuulemma kannattaa olla turhia muokkailematta, ja vain tehdä tilaus yhdellä kerralla valmiiksi.

Jos nyt haluaa kritiikkiä antaa, niin noissa nettisivuissa olisi pientä kehittämisen varaa – luulisin että tilaukset olisi mahdollista lukita esim. 2h ennen kuin keräily alkaa, niin ettei tällaisia sekaannuksia pääse syntymään. (Keskon arvio oli, että luultavasti tavarat olivat jo keräilyssä kun aloin muokata listaa.) Samoin poistaisin ne ”suosituimmat tuotteet”, jotka peittävät omat hakutulokset, ne ovat ärsyttäviä. Sen sijaan nyt, kun olen oppinut käyttämään nettisivuja paremmin, olen löytänyt tuotevalikoimista sellaisia juttuja, joita en aluksi löytänyt. Ilmeisesti osaan hakea niitä nyt paremmin.

Kaiken kaikkiaan Keskon asiakaspalvelusta tuli sellainen fiilis, että he todella haluavat pitää minut asiakkaana jatkossakin, ja tällaisilla ratkaisuilla se kyllä onnistuu. Hassuna yksityiskohtana edellisessäkin tilauksessa oli jotain liikaa – pieni suklaapatukka, jota en ollut tilannut ollenkaan. Jäi epäselväksi, oliko se kampanjatuote vai keräilijän virhe. Toisaalta jos tätä menoa jatkuu, Citymarketin ruokatilaukset alkavat käydä suorastaan edullisiksi….

Arvelin etukäteen, että S-ryhmän systeemi toimisi lopulta paremmin, mutta nyt olen hieman kallistumassa K-ryhmän puoleen. Jos vaan Prisma ulottaisi kotiinkuljetuksen meille saakka, niin siinä voisi olla vakava kilpailija, mutta toistaiseksi Cittari menee kuitenkin niukasti edelle.

Toinen viikko Ruokajärkeä

Tänään ei viikon vinkkejä, mutta rapottia ruokasuunnittelun onnistumisesta. Toisen viikon suunnitelma epäonnistui aivan täydellisesti. Olin suunnitellut viisi eri ruokaa, mutta valmistin niistä vain yhden ja senkin eri päivänä kuin oli tarkoitus.

Maanataina piti tehdä paistettua riisiä, mutta viikonlopun ruokaa oli niin paljon jäljellä, että söimme edelleen sitä. Tiistaina ostin kalaa ja jauhelihaa loppuviikkoa varten, mutta me söimme edelleen jämiä – nimittäin eri jämiä, joita löysin jääkaapista. Keskiviikkona tein kalaa, ja siitä tuli tosi hyvää. Sitä riitti myös torstaille, joten keitto jäi tekemättä. Perjantaina perheeseen saapui mahatauti, joten nuudelit jäi laittamatta. Tai oikeastaan oli meillä nuudeleita ja jauhelihaa, mutta ei todellakaan sillä reseptillä kuin oli tarkoitus.

Olen tyytyväinen siihen, että viikon kalaruoka tuli kuitenkin laitettua. Toisaalta se, että olin hankkinut raaka-aineita ajoissa, helpotti tilannetta loppuviikosta, vaikka reseptit vaihtuivatkin lennossa. Huomaan myös, että jos puoliso käy kaupassa, hän ostaa aina esimerkiksi lihaa paljon enemmän kuin minä. Se on tavallaan ärsyttävää, koska niitä jämiä on sitten aivan liikaa, ja suunnitelma menee sekaisin.

Joskus tämä on tämmöistä. Ensi viikolla uuteen nousuun!

Koko koti kuntoon: jääkaappi

Tämän viikon tehtävä on lähes valmis. Inventoin äsken jääkaapin sisuksen. Suosittelen siinä samaa metodia kuin kuivaruokien kanssa, mikäli yhtään on epäilystä jääkaapin sisällöstä. Toisin sanoen hylly kerrallaan kaikki ulos ja pyyhkäistään samalla tahrat kaapista. Sitten analysoidaan ruokavarat ja päätetään, ovatko ne syötävissä vai eivät.

Meidän jääkaapista löytyi pilalle menneitä sipuleita. Niitä on osteltu sinne kesällä, ja sen jälkeen unohdettu. Samoin löytyi yksi vihreä paprika, joka oli homeessa. En tunnusta itse sitä ostaneeni, joten en tiedä mitä siitä olisi ollut tarkoitus tehdä. Sitten oli vielä ruskeaksi muuttunut banaani. Aika hyvä saldo, pahempia kertoja on ollut runsaasti. Tyypillistä muuten on, että nuo kaikki olivat kasviksia. Niiden syöminen on aina vaan yhtä työlästä. Se on kummallista, koska syön kasviksia mielelläni jos vain joku muu on ne valmistanut. Itselläni on jostain syystä korkea kynnys.

Tsekkasin jälleen kaikki päivämäärät läpi, ja tiedän nyt, mitä pitää tämän kuun aikana käyttää pois. Kun mietin seuraavaa ruokalistaa, otan sekä kuivakaapin että jääkaapin sisällöt uudella tavalla huomioon. Opettelen siis pikkuhiljaa hoitamaan ruoka-asiani siten, että hävikkiä ei syntyisi. Tähän liittyy se, että täytyy tsempata noiden kasvisten kanssa.

Järjestin hyllyt siististi. Jääkaapissa toimii erinomaisesti samanlaiset yhteen -periaate. Tällä logiikalla alimmalla hyllyllä on kaikki valmiit ruuat, lihat, kalat ja kananmunat, toisella leivänpäälliset ja säilykkeet, sen jälkeen viilit, jugurtit ja muut maitovalmisteet juustoja lukuunottamatta ja ylimmällä hyllyllä juomat. Ovessa on maustetahnat, sinapit ynnä muut vastaavat, sekä korkeaa säilytystilaa tarvitsevat, kuten ketsuppi ja avattu maito. Lisäksi vielä vihanneslaatikko, jossa oikealla puolella on perunat ja sipulit, vasemmalla muut.

En tiedä vaikuttaako tuo järjestys ulospäin erityisen loogiselta, mutta itselleni nuo ryhmät ovat erittäin järkevät. Koska kaapin alaosa on se kylmin paikka, on mielestäni järkevää säilyttää siellä kaikki herkimmin pilaantuvat. Lämpimämmällä ylähyllyllä taas voi hyvin pitää pillimehuja, jotka pärjäisivät ilman jääkaappiakin. Järjestykseen vaikuttaa myös se, mikä on näkyvissä. Tietyt harvemmin käytettävät tuotteet ovat parhaalla paikalla juuri siksi, että näkisin ne jatkuvasti ja tulisin myös käyttäneeksi.

FullSizeRender

Tässä on vihanneslaatikko siivouksen jälkeen. Jos kuvaa katsoo tarkasti, siinä näkyy kolme muovista rasiaa, tomaateille, sipuleille ja tuossa vasemmassa yläkulmassa on kantarelleja sanomalehteen käärittynä. Nuo eivät ole alkuperäisiä rasioita, vaan sellaisia joita tulee esim. viinirypäleiden tms. mukana. Olen ruvennut säästämään niitä, koska keksin että niissä on tosi kätevää säilyttää vaikka mitä. Ne ovat kevyitä, siistejä ja läpinäkyviä. En voi säilyttää ruokaa sellaisessa astiassa, johon en näe. Jos en näe, unohdan päivässä mitä purkissa on, ja sitten en viitsi edes avata sitä. Niissä voi muuten säilyttää muutakin kuin ruokaa, siis kaikenlaista pikku tilpehööriä. Ovat vähintään yhtä käteviä kuin kenkälaatikot.

Tällä viikolla pitää vielä kurkata pakastimeen ja sitten alkaa olla valmista. Maustehylly on äskettäin inventoitu, joten sitä ei tarvitse purkaa. Sitten on vielä öljyjä ja etikoita, jotka täytyy käydä läpi, lähinnä siksi että tiedän mitä pitää ostaa lisää. Miten teillä sujuu? Oletteko löytäneet poisheitettävää?

Ensimmäisen ruokajärkiviikon tunnelmia

Nyt on ensimmäinen viikko suunniteltua ruokaelämää takanapäin. Päivitin tuonne ruokalistasivulle lyhyet kommentit siitä, miten suunnitelma onnistui makujen puolesta. Kokonaisuudessaan viikko jäi ehdottomasti plussan puolelle, mutta osittain uusi rutiini vaatii vielä opettelua.

Ensinnäkin oli helpotus, ettei joka päivä tarvinnut miettiä mitä syödään. Ei myöskään lounaita, sillä lounaaksi oli edellisen päivällisen tähteet. Toisaalta ”kunnon ruokien” valmistaminen tuntui ajoittain hiukan työläältä. Olin valinnut tälle viikolle ruokia, joita en ollut aiemmin tehnyt, joten melkein joka päivä joutui vähän tsemppaamaan. Toisaalta oli tosi kiva syödä hyvää ja erilaista ruokaa joka päivä. Ruokamäärien arviointi on vielä vaikeaa, joskin jo tämän viikon perusteella osaan jatkossa arvioida esimerkiksi jauhelihan määrää paremmin. Näköjään 800g jauhelihaa saa aikaiseksi pellillisen lihapullia. Jos haluan kaksi pellillistä, niin 1,5g on oikea määrä. Siitä riittää jo hyvin pakkaseenkin.

Myös uusi kaupparutiini vaatii vähän totuttelua. Olin menossa kauppaan vähän joka päivä, ennen kuin aina muistin ettei nyt tarvitsekaan. Tänään on vuorossa elämysmatka Lidliin tarkistamaan millainen tarjonta siellä on. Samalla ostetaan viikonlopun ja maanantain ruuat. Kuvittelin, että tilaisin kotiinkuljetuksen kerran viikossa, mutta näyttää siltä että vähän harvempi tahti riittää. Mielestäni kotiinkuljetuksella ei ihan pieniä satseja kannata tilata, koska kuljetusmaksu on kuitenkin sama.

Toinen totuttelun aihe on kauppalistan suunnittelu. Silloin kun ei ole etukäteen suunnitellut mitä tekee, on ihan sama mitä kaupasta ostaa. Mutta kuluneella viikolla huomasin, että jos todella meinaa pysyä suunnitelmassa, täytyy konsultoida ruokalistaa ennen kuin menee kauppaan. Muuten päätyy arvailemaan ja lukemaan omasta blogistaan, mitä pitikään ostaa… Eli Lidlistä tavoitteena on hankkia parmankinkkua, kasviksia paistettuun riisiin, riisinuudeleita (niitä en saanut Cittarista) ja kenties viiliä, joka on loppu muuten vaan.

Etukäteen tiesin, että kyllä tämä suunnittelu on hyvä juttu, ja tämä viikko todisti että näin on edelleen. Se vaatii joissakin kohdissa keskittymistä, mutta en ole tällä viikolla stressannut ruoanlaitosta lainkaan. Suunnittelu voittaa stressaamisen milloin tahansa!

Citymarketin kotiinkuljetuspalvelu testissä

Citymarketilla on pääkaupunkiseudulla palvelu, jossa ruokaostokset voi tehdä netissä, ja ruoka kuljetetaan kotiovelle. Ensin on kirjauduttava palveluun, sitten ostokset valitaan, sekä annetaan mahdollinen Plussakortin numero, ja ostokset maksetaan kortilla siinä vaiheessa, kun lähetti tuo ne.

Tykkäsin tässä palvelussa siitä, että rekisteröityminen oli helppoa. Toimitusaikoja oli runsaasti, ja ostoskoria saattoi täydentää varsin myöhään. Tilasin kuljetuksen klo 13-15, ja muutoksia saattoi tehdä saman aamun klo 9 asti. Tämä on kätevää, koska muistin jälkeenpäin kaikenlaista, jota sitten kävin lisäilemässä. Nettisivu on kohtuullisen helppokäyttöinen, samoin tilausvahvistukset ja korin muokkaaminen. Kuljetus tuli noin 13.30, lähetti oli reipas joskin hyvin hiljainen (jäin miettimään osasiko hän suomea, mutta toisaalta asialla ei ollut mitään merkitystä). Ruoat oli pakattu siististi, ja esimerkiksi viilit olivat nätisti omassa pussissaan ja oikein päin. Tästä kiitosta pakkaajalle. Maksaminen kävi näppärästi.

Miinusta antaisin kaupan valikoimista. Ymmärrän, että K-ryhmä tyrkyttää Pirkkaa joka välissä, mutta välillä valikoima tuntui suppealta. Kun on tottunut Citymarkettien valtaviin valikoimiin, tuntui kummalliselta, ettei netin kautta se kaikki ollutkaan saatavilla. Useimmista tuotteista oli onneksi ainakin yksi versio tarjolla, mutta en onnistunut ostamaan riisinuudeleita, niitä ei ollut valikoimissa lainkaan. Olisin myös kaivannut enemmän valikoimaa esim. maitoihin. Ostin nyt vahingossa väärää maitoa 3 litraa, koska en tunnistanut pakkausta.

Luulen ymmärtäväni valikoimakysymyksen bisnesnäkökulmasta, mutta näin kuluttajana en ollut siihen tyytyväinen. Ihmettelin myös muuta valikoimissa – löytyy mm. kategoria ”vaatteet ja asusteet”. Ja mitä sieltä saa? No sukkahousuja. Se, miksi haluaisin tilata maidon ja voin lisäksi Pirkka-sukkahousuja, jäi mysteeriksi. Nettisivuilla ärsytti myös ohjelman tarjoamat ”suosikit”, eli ennen varsinaisia hakutuloksia ruutuun räpsähtää rivi kaikkea vähän sinne päin, ja se mitä on oikeasti hakemassa löytyy vasta vierittämällä sivua alaspäin.

Kotiinkuljetus maksoi 5€, jos olisin ostanut yli 130€ kuljetus olisi ollut ilmainen. Tässä muuten näkyy miten suhteellista raha on. Mietin sitä Satokausi-sovellusta ladatessani, onko 5€ vähän kallis. Kotiinkuljetuksesta hinta oli mielestäni ok, ei erityisen halpa, muttei päätähuimaavan kalliskaan. Jos mietin asiaa siltä kannalta, maksaisinko käteisellä vitosen jollekin, joka kävisi kirjoittamani kauppalistan kanssa kaupassa puolestani, niin ilman muuta maksaisin. Toisaalta summan saa kyllä helposti nousemaan yli 130€, jos tilaa hieman harvemmin ja kerralla ottaa enemmän vaippoja, wc-papereita ym. säilyvää ja varastoitavaa tavaraa.

Ensimmäinen kokemus jätti siis varsin neutraalin fiiliksen. Homma toimi, ei täydellisesti mutta riittävän hyvin, jotta voisin käyttää sitä jatkossakin. Seuraavaksi aion kuitenkin kokeilla S-ryhmän vastaavaa palvelua. Se tapahtuu aikaisintaan ensi viikolla tai mahdollisesti seuraavalla, riippuu siitä miten varastot tyhjenevät. Olen alkanut tehdä itselleni aika massiivista peruskauppalistaa, johon yritän kirjata kaiken, jota vähintään kerran kuussa tarvitsen tai ostan. Tuosta listasta voisin sitten aina tarkistaa, olenko muistanut kaiken.

Onko joku muu kokeillut tätä palvelua? Mitä piditte?

Ruokajärki täyttää pään

Olen todenteolla tämän uuden ruokarutiinin syövereissä. Tässä on klassinen tapaus: ensin on tosi nihkeää eikä huvittaisi yhtään. Sitten rupean töihin ja pian huomaan olevani aiheesta aivan innoissani. Olen saanut parin päivän aikana jo paljon aikaan:

  • Elokuun ruokalistat on tehty
  • Satokausi-sovellus ladattu
  • S-ryhmän foodie-sovellus ladattu
  • Tilattu ensimmäinen ruoan kotiinkuljetus keskiviikoksi
  • Luettu kotoa löytyviä keittokirjoja ahkerasti, inspiraatiota syyskuulle jo etsien

Seuraavat toimenpiteet ovat tulossa:

  • Eri kotiikuljetuspalvelujen testaaminen
  • Jääkaapin ja kuivakaappien inventointi ja siivous
  • Elämysmatka Lidliin
  • Mahdollisesti säilön hieman, riippuu energiasta ja ajasta sekä jääkaapin tilavuudesta

Aion kokeilla ainakin S- ja K-ryhmien ruokien kotiinkuljetuspalveluja, ehkä muitakin. Vertailen ja kirjoitan tänne kokemuksista sitten kun niitä kertyy. Citymarket on tällä viikolla kokeilussa, katsotaan miten se toimii. Jos teillä on näistä kokemuksia tai suosituksia, niin kertokaa ihmeessä!

Tiistai on ”tuorekauppa” päivä, eli silloin haen lihat ja kalat viikon aterioihin. Tänään huomasin, että jos ottaa listalle ruokalajin, jota ei ole aiemmin tehnyt, kannattaa ohje lukea huolellisesti etukäteen. Kasvispitsa meni soveltamisen puolelle, mutta ihan hyvää tuli silti. Tajusin, että viikon kauppalista pitää tehdä sunnuntaina, samalla kun katsoo mitä kaikkia ruokia sitä on seuraavalle viikolle suunnitellut. Luultavasti teen sellaisen peruslistan noita kuljetuspalveluja varten, jotta en vahingossa unohda tilata vessapaperia tms. Täydennän sitä sitten kunkin viikon ruokalistan mukaan. Tämä kuluva viikko on testiviikko sen suhteen, toimiiko tämä kerran viikossa kauppaan ja kerran kotiinkuljetus -systeemi, vai joudunko vielä erikseen käymään loppuviikosta. Tavoitteena on, ettei tarvitsisi. Viikonlopusta taas en ota paineita, silloin kokkaillaan mitä mieleen juolahtaa ja käydään ostoksilla tarpeen mukaan.

Haluan myös käydä huolella olemassa olevat ruokavarastot läpi, ja käyttää sieltä pois kaikki pian pilaantuvat jutut, jotten tässä uusien listojen innossa tulisi tuottaneeksi lisää ruokajätettä. Tästä kuitenkin lisää piakkoin, ajattelin linkittää ruokien raivauksen yhteen isompaan raivausprojektiin lähitulevaisuudessa. Olen huomannut, että kuivakaappi kaipaa imuria, ja järjestääkin pitäisi. Kesän aikana on ruokakaappien järjestykset päässeet repsahtamaan, joten perusteellinen uudelleenorganisointi on paikallaan. Mutta kuten sanottu, palaan tähän aiheeseen tuonnempana.

Uudet ruokalistat

Tuumasta toimeen. Olen eilen suunnitellut elokuun arkiruuat ja äsken päivitin ne tuonne Ruokajärki-sivun alle sivun ylälaitaan. Tällä kertaa merkkasin jo tässä vaiheessa muutamia lisähuomioita mukaan. Huomatkaa, että listaa luetaan siten, että uusin on aina ylimpänä. Tarkoittaa sitä, että mitään noista ruuista ei vielä ole tehty. Kommentoin sinne aina muistaessani, miten suunnitelma toteutui. Voi olla että muokkaan listoja vielä, eli jokunen ruoka saattaa muuttua.

Havaitsin, että vaihtelevien ruokien keksiminen on työlästä. Varmaan kyse on rutiinin ja harjoituksen puutteesta, mutta sain selata monet keittokirjat ja todella vaivata päätäni, että sain kolmen viikon ruuat suunniteltua. Tämä on se syy, miksi kaupassa iskee stressi. En näköjään ole erityisen keittiöluova. Toisaalta nyt kun listat on tehty, olo on helpottunut. On myös selkeää, kun kasvis- ja kalaruoat on selkeästi kirjattu ylös. Muistan vanhastaan, että suunnitelmassa pysyminen ei ole kovin vaikeaa, sillä kauppaan mennään selkeän listan kanssa.

Päätin, että onnistuakseni kaikki keinot on sallittuja. Otin esiin kivoimmat keittokirjani, ja selasin niitä huolella. Nappasin kierrätyshyllystä Pirkan mainoslehtisen siltä varalta, että sieltä löytyisi uutta inspiraatiota (löytyi lohipyttipannun resepti, joka pääsi listalle). Latasin puhelimeeni maksullisen Satokausikalenteri-sovelluksen. Se ei ollut mielestäni ihan halpa, mutta päätin että jos 4,99€ saa minut syömään järkevästi kauden kasviksia ja hedelmiä, niin antaa mennä. Koska haluan opetella ekologisempia ja fiksumpia ruokavalintoja, tämä olkoon apuna. Tunnustan, että hieman nolottaa, etten tiedä noita asioita jo valmiiksi, mutta menköön samalla itsensä sivistämisen piikkiin. Kyseessä on siis sovellus, joka kertoo milloin vihannes, marja, hedelmä, sieni tai juures tuottaa satoa, missä sitä tuotetaan ja miten käsitellään. Saman tiedon saisi tietysti eri lähteistä itse keräämällä, mutta tuo ohjelma tuottaa kaikki asiat kätevästi samaan paikkaan ja omaan taskuun. Luulen, että löydän sille kyllä runsaasti käyttöä.

Kiitos edelliseen postaukseen tulleista vinkeistä ja kommenteista. Sain niistäkin paljon hyviä ideoita sekä puhtia tähän projektiin. Lisävinkit ja kommentit ovat edelleen tervetulleita!

Ruokarutiinien ravistelua

Tämän postauksen tarkoitus on oikeastaan selvittää itselleni omia ajatuksia. Olen loman aikana pohdiskellut meidän arkiruokailua, joka on näköjään aihe jota säännöllisesti tuskailen. Haluaisin syödä terveellisemmin, enemmän kasviksia, satokautta noudatellen ja niin eespäin. Eikä meillä huonosti syödä nytkään, mutta ainahan voi parantaa. Vielä tärkeämpää on se, että ennakoin syksyä ja sen yleistä rasittavuutta, enkä haluaisi päätyä siihen, että suunnittelun puutteessa arkiruokailu alkaa tarkoittaa pelkkää pastaa.

Niinpä on aika palata vanhan kunnon Ruokajärkiprojektin pariin. Se tarkoittaa ruokasuunnittelua. Katselin juuri noita vanhoja ruokalistoja (jotka löytyvät tuosta yläpalkista edelleen) sillä silmällä, mitä kaikkea silloin laitoinkaan, kun vähän jaksoin asiaan keskittyä. Tänä syksynä aion viedä suunnittelun astetta pidemmälle ja keskittyä muihinkin asioihin kuin pelkästään siihen, että jotain ruokaa tulee laitettua.

Päätin tehdä viikkosuunnittelun nyt niin, että vakioin tietyt viikonpäivät tietyille ruuille. Yritän huolehtia siitä, että kerran viikossa on kasvispäivä ja 1-2 kalapäivää. Yritän saada hivutettua sen puoli kiloa kasviksia jokaiseen päivään, vaikka siinä on kyllä iso tavoite. Suunnittelun avulla yritän myös puuttua ruokajätteen määrään. Olen huomannut, että se on meillä paras tapa minimoida pilaantuvien ruokien määrää, sillä minä en ole kovin hyvä improvisoimaan jääkaapin jämistä herkkuaterioita. Sen sijaan olen hyvä suunnittelemaan ja sitten toteuttamaan suunnitelmani. Viimeisenä tavoitteena on pakastimen täydentäminen siten, että meillä on valmista tai lähes valmista ruokaa viikoksi. Tiedän, että viimeistään marraskuussa aletaan taas sairastella, ja siinä vaiheessa vähentää stressiä jos syömisestä ei tarvitse huolehtia.

Käytännössä viikko voisi näyttää tältä:

MA: Kasvisruokapäivä. Kevyt aloitus viikkoon, koska jos joskus herkutellaan ja juhlitaan, niin viikonloppuisin. Ajatuksena on, että sunnuntaina käydään sen verran kaupassa, että maanantai selvitään sillä.

TI: Kalapäivä. Tiistaina on tarkoitus käydä isommin kaupassa ja/tai mahdollisesti kauppahallissa, ja ostaa ruuat perjantaihin saakka. Olen alkanut harkita, josko rupeaisin aktiivisesti käyttämään ruokakaupan kotiinkuljetusta. Tilaisin kerralla viikon maidot ja viilit, ja välttyisin samalla jatkuvalta kaupassa ramppaamiselta.

KE: Tavallinen ruokapäivä, lihaa/kalaa/kasvista fiiliksen mukaan

TO: Tavallinen ruokapäivä

PE: Jonkinlainen laatikkoruoka tms. esim. jauhelihasta, kanasta tai muusta valmiiksipakatusta ruoasta. Tämä siksi, että tiistaina olisi mahdollisuus ostaa jotain, joka säilyy perjantaihin asti, ja sitten tehdä se perjantaina. Mutta jos tiistaina ostaa tuoretta kalaa, se pitää laittaa heti.

Viikonloppu: Koska en ole yksin vastuussa viikonlopun ruuista, en halua suunnitella niitä sen tarkemmin. Paitsi ehkä lauantain lounas voisi olla kätevä olla valmiina.

Tämä systeemi maksimoisi rutiinit ja niistä saatavat hyödyt, ja vähentäisi todella paljon arkeen liittyvää stressiä. Paperilla näyttää hyvältä mutta käytännön toteutuksesta ei tietenkään ole mitään havaintoa vielä. Näen tässä kuitenkin paljon etuja: ruoanvalmistuksen ajattelemiseen käytetty aika vähintäänkin puolittuisi, ravitsemukselliset tavoitteet olisi helpompi saavuttaa, kaupassa käymisen voisi minimoida ja sivutuotteena säästyisi sekä ruokajätettä että mahdollisesti jopa rahaakin. Mitä mieltä olette? Onko liian kunnianhimoinen tavoite, vai voisiko tämä toimia? Millaisia ruokarutiineja teillä on?

Arki palaa

Tulin pitäneeksi spontaanin blogiloman viime viikolla. Keskityin kaikkeen mukavaan kesätekemiseen, kuten reissaamiseen, juhlimiseen, ystävien tapaamiseen ja rentoon oleiluun. Nyt on maanantai, lomasta on enää rippeet jäljellä, ja blogi alkaa taas päivittyä. Kerronkin heti alkuun uutisen, olemme äänittämässä uutta Irti turhasta -podcastia Katrin kanssa! Tosin sen valmistumiseen menee vielä hetki, sillä meidän aikataulujen yhteensovittelu ei ole ihan helppoa. Mutta tulossa se on.

Minulle vuodessa on tavallaan kaksi alkua: uusi vuosi ja lukuvuoden alku. Jälkimmäinen on itse asiassa vielä vahvemmin uusien projektien ja tavoitteiden aikaa kuin vuodenvaihde, ja niinpä olen nytkin täynnä kaikenlaisia ideoita oman elämäni kehittämiseksi. Muistelen puoli vuotta sitten vannoneeni, että nyt alan panostaa kasviksiin ruokavaliossa, ja tietenkään se ei ole toteutunut. Mutta joka aamu armo uus’ – joten otetaanpa uusi yritys alkaen elokuun alusta. Nythän on satokausikin parhaillaan, joten siitä ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni.

Olen järjestellyt loman aikana kotia uusiksi, ja raivaamista on luvassa. Uusi (tai siis minulle uusi, monille varmaan vanha) idea on hyödyntää kenkälaatikoita tilanjakajina hyllyillä. Olen karsastanut kenkälaatikoita niiden epäyhtenäisen ulkoasun vuoksi, eikä minusta ole askartelemaan yhtenäisiä päällysteitä niihin. Mutta komeron hyllyillä asialla ei ole niin väliä. Pari avointa laatikkoa on tehnyt ihmeitä epämääräisille tavarapinoille. Mullistavaa, eikö totta 😉 Kenkälaatikoiden lisäksi myös ruokakaupasta saatavat hedelmien muoviset myyntilaatikot ovat osoittauneet hyviksi. Tämän seurauksena olen voinut oikeuttaa pätevännäköisten pahvi- ja muovilaatikoiden säästelyn. Pistin ne sisäkkäin yhdelle hyllylle. Sieltä käyn sitten ensimmäisenä katsomassa, kun jossain tarvitaan pientä säilytyslaatikkoa jollekin sälälle.

Sivusilmällä olen myös seuraillut muovipusseja. Kun luin, että joku pärjää oikeasti ilman kaupan muovikasseja roskapusseina, olin todella ihmeissäni. Mutta nyt kun asiaan on alkanut kiinnittää huomiota, alan ymmärtää miten se on mahdollista. Etenkin elintarvikkeiden mukana tulee paljon erilaisia pakkauksia, jotka voisivat toimittaa roskapussin virkaa. Leipäpusseja, hedelmäpusseja, muovirasioita – kaikenlaista, joissa voisi kuskata roskia ulos. Yhtä kätevää se ei tosin olisi, mutta kylläkin mahdollista. En ole vielä valmis siirtymään tähän systeemiin, mutta jossain vaiheessa voisin miettiä miten tuota kaikkea pakkausmateriaalia voisi hyödyntää vielä järkevämmin.

Tässä siis päällimmäiset kuulumiset. Muutakin on, mutta jätetään seuraaviin postauksiin. Miten teidän kesä on mennyt?