Toinen viikko Ruokajärkeä

Tänään ei viikon vinkkejä, mutta rapottia ruokasuunnittelun onnistumisesta. Toisen viikon suunnitelma epäonnistui aivan täydellisesti. Olin suunnitellut viisi eri ruokaa, mutta valmistin niistä vain yhden ja senkin eri päivänä kuin oli tarkoitus.

Maanataina piti tehdä paistettua riisiä, mutta viikonlopun ruokaa oli niin paljon jäljellä, että söimme edelleen sitä. Tiistaina ostin kalaa ja jauhelihaa loppuviikkoa varten, mutta me söimme edelleen jämiä – nimittäin eri jämiä, joita löysin jääkaapista. Keskiviikkona tein kalaa, ja siitä tuli tosi hyvää. Sitä riitti myös torstaille, joten keitto jäi tekemättä. Perjantaina perheeseen saapui mahatauti, joten nuudelit jäi laittamatta. Tai oikeastaan oli meillä nuudeleita ja jauhelihaa, mutta ei todellakaan sillä reseptillä kuin oli tarkoitus.

Olen tyytyväinen siihen, että viikon kalaruoka tuli kuitenkin laitettua. Toisaalta se, että olin hankkinut raaka-aineita ajoissa, helpotti tilannetta loppuviikosta, vaikka reseptit vaihtuivatkin lennossa. Huomaan myös, että jos puoliso käy kaupassa, hän ostaa aina esimerkiksi lihaa paljon enemmän kuin minä. Se on tavallaan ärsyttävää, koska niitä jämiä on sitten aivan liikaa, ja suunnitelma menee sekaisin.

Joskus tämä on tämmöistä. Ensi viikolla uuteen nousuun!

18 thoughts on “Toinen viikko Ruokajärkeä

    • Voin kyllä. Niin välillä teenkin, mutta jostain syystä se ärsyttä silti 😉

    • HUomasin, että se jo auttoi että oli suunnitelma, vaikka siinä ei sitten pysyttykään. Jäi paljon ylimääräistä säätöä pois.

  1. Viikko on aika pitkä aika suunnitella ruokalista. Itse tavoittlen nollahävikkiä. Ja suunnittelen ostamistani raaka-aineista kaksi- kolme seuraavaa ruokalajia. Esimerkiksi, jääkaapissa on papupadasta jäänyttä kesäkurpitsaa – tänään paistan sen tortellinien seuraksi, sitten kun ne on syöty, teen lopuista jämäkasviksista kasvissosekeiton, ovat ns kovempia kasviksia siis, jotka säilyvät pidempään ja käytän siihen myös tuorejuuston jämät. Sitä en tiedä, milloin tämän teen, koska näyttää siltä, että tulee matkapäivä väliin, mutta tuorepastaa seuraavaksi ruokalajiksi kumminkin. Tarkan ostoslistan sijasta pitää olla käsitys siitä, mitä jääkaapissa on, että tietää mitä niistä voi tehdä, ja mitä näin ollen puuttuu. Vakiona ostoslistalla taitaa olla maito, leipä, kahvi ja voileiparasva ja joitakin hedelmiä tai marjoja (näiden viimeisistä kappaleista teen usein hedelmäsalaatin, siinä menee ei niin priimakin). Ostaessani muita ruoka-aineita, mietin useamman ruokalajin, mihin ko. raaka-ainetta voi käyttää. Ja kun ei suunnittele päivä tarkkuudella vaan ruokalajin, systeemi joustaa. Jos leipää uhkaa jääädä jämäksi, siitä tehdää lämpimät voileivät.
    Meillä tosin on pieni talous ja tämä toimiii meillä.

    • Jep pienessä taloudessa toimii mutta ei mielestäni normaalissa lapsiperheessä…
      Varsinkin jos yhtään on itsellä kodin ulkopuolisia menoja, jolloin tosiaan seuraavan päivän ruuat (vähintään) on pakko suunnitella etukäteen.

      Kyllä mullakin usein käy niin että suunnitelmat ei toteudu, mutta paljon pahempaa on, jos ei ole mitään suunnitelmaa olemassa… silloin tuloksena on nälkäinen perhe ja tyhjä pää joka ei keksi yhtään ainutta ruokalajia…

      Hävikin minimoimiseksi meillä on melkein joka viikko ”jämäpäivä” jolloin syödään parin edellisen päivän jämät jääkaapista. Yleensä tämä jämäpäivä on edellisenä päivänä ennen viikon isompaa kauppareissua, jolloin tulee samalla tsekattua mitä kaupasta tarvitaan.

    • Ihailen tällaista suorkahuoltoa suuresti! Todella fiksusti järjestetty. Mutta minun täytyy kehitellä hieman erilaista systeemiä, koska yritän harventaa ja minimoida kaupassa käymistä radikaalisti.

      • Minä käyn ruokakaupassa 2-3 kertaa viikossa, yksi lämmin anteria päivässä, kahdelle tai yhdelle, aamupala, välipala ja iltapala. Yleensä maidon takia. (Parvekkeella pitäisi pitää lehmää, varmaankin.) Edes pakastin ei ole aina päällä, koska huomasin, että kaikki ruoka täytyy kuitenkin ostaa kaupasta, kun kasvimaata tai marjametsiä ei ole käytettävissa – kauppa on tien toisella puolen, no ok, täytyy kävellä noin sata metriä vielä sen lisäksi. Luulin tosiaan, että pakstinta tulisi käytettyä enemmän, mutta ei sille oikeasti ole käyttöä meillä. Mutta, me olemme syömme lihaa ja kalaa vain pari kertaa vuodessa, ja yleensä kylässä, joten sekin muuttaa ruuan kulutustottumuksia, ja siksi kai tämä onnistuukin.

  2. Eihän tuo suunnitelma mitenkään suuresti epäonnistunut mun mielestä…. Ei haittaa vaikka järjestys välillä muuttuu ja joku päivä jää välistä. Aina voi ja pitää soveltaa.
    En mäkään pysty aina kaikkia liikkuvia tekijöitä ennakoimaan, siksi sovellan tarvittaessa. Pääasia että joku suunnitelma on ja tarvikkeita ruokaan.

    Mä mittaisin onnistumista enemmänkin sillä että paljonko ruokahävikkiä tuli ja joutuiko tekemään ”hätäratkaisuja” esim. ostamalla pikaruokaa/eineksiä tms. kun ei muuta ollut tai jaksanut tehdä. =)

    • Nuo hätäratkaisut on muuten hyvä mittari! Kiitos siitä. Hävikkiä ei ruan takia viime viikolla tullut, jes! Eikä tarvinnut yhtään käydä kaupasta hätäratkaisuja. Yksi iso osa tätä onkin tuo, että kaupoissa on minusta usein aika hankalaa ja haluan minimoida kauppa-ajat.

  3. meillä pyritään myös mahdollisimman vähiin kaupassakäynteihin, siksi suunnitelma on hyvä olemassa.
    Yritän suunnitella niin, että työntelen heti kauppareissun jälkeen osan tuoretavarasta pakastimeen, josta sitten kaivelen raaka-aineita sitä mukaa, miten viikossa edetään.

    esimerkki viikonvaihteelta
    suunnitelma: la -tortillat (jääkaapissa ainekset kana- ja jauhelihatortilloihin); su – ”pihvit” (pakastimessa kokolihaa); ma – kirjolohikiusaus (pakastimessa kalasuikaletta); ti – tomaattikeitto
    toteutuma: lauantaille tuli odottamatonta ohjelmaa, jauhelihasta tehtiin pastalle hätävarabolognese, jota nuoriso lämmitti kun nälkä iski. Sunnuntaina syötiin tortillat. Maanantaina käytettiin loppuun viikonlopun jämät: jauhelihaperunalaatikko, tortillalasagne ja kasviksia. Tänään palataan ruotuun tomaattikeiton merkeissä 😉

    Jääkaappi alkaa olla tyhjä – edellinen iso kauppareissu oli viime keskiviikkona. Tällä viikolla edessä täydennyskauppaa luultavasti tänään (ti) ja iso kauppareissu torstaina.
    Ja tästä viikosta eteenpäin tähdätään siihen, että kaupassa käydään torstaisin.

    Kun muksut olivat pienempiä, oli viikkoja jolloin pärjättiin ihan oikeasti vain yhdellä kauppakerralla. Nykyään ei enää onnistu: nälkä on liian kova!

    • Onpa mielenkiintoista lukea muiden suunnitelmista ja toteutuneista. En ole vielä ehtinyt päivittää tuota ruokasivua, teen ensi viikon listan viimeistään viikonloppuna. Tuo pakastinsysteemi kuulostaa hyvältä. Meillä vain on niin pieni pakastin, että ei oikein tila riitä. Haaveilen kunnon arkkupakastimesta…

  4. Arkkupakastimesta on meillä tullut mausoleumi, sinne viedään mutta ei koskaan haeta. Sinne hyvin helposti hautautuu juttuja enkä kai koskaan tule kykenemään siihen, että muistaisin ottaa jotain ajoissa sulamaan. Marjoille se meillä toimii, kun lapsi tykkää syödä ne jäisinä, mutta muu ruoka tuppaa unohtumaan. Enkä myöskään pakasta ylijääneitä ruokia, haluan kokata tuoretta pöytään. Jämät syödään seuraavina päivinä tai niistä viritellään jotain uutta.

    Ruuan hävikkiä haluan pienentää, mutta en tee suunniteltuja listoja. Tykkään kokata ja käydä kaupassa. Mulla on hyvä ruokaviikko, kun kaapista löytyy aineita useammaksi päiväksi ja keksin niistä kivat ruuat. Kehittelen aina erilaisia versioita ja hyvin harvoin teen jotain vakkariruokaa, se on joka kerta vähän eri versio (en tee koskaan resepteistä enkä muista miten tein viimeksi). Musta tuntuu, että useimmiten käymme kaupassa vain kerran isosti ja kerran pienesti, joskus ei sitäkään. Mutta tämä toimii sen takia, että en koe kokkausta enkä kaupassa käyntiä mitenkään ongelmaksi, päinvastoin. Ja meitä on vaan kolme eli ei ole jättirumbaa pyöritettävänä.

    • Musta tuntuu, että toisilla ihmisllä on ruoan suhteen enemmän luovuutta kuin toisilla. Itse kuulun jälkimmäisiin, ja siksi mulle keittokirjat ja listat on pelastus. Olisi ihanaa osata taikoa jääkaapin jämistä kaikkea hienoa, mutta tunnustan rajalliset kykyni tässä kohtaa.

  5. Muutama vuosi sitten olin hyvinkin ruokajärjissäni. Suunnittelin viikon ruuat ja valmistin tai alustin ison osan sunnuntaisin valmiiksi seuraavaa viikkoa varten.

    Arkkupakastin oli tehokkaassa käytössä ja koska se oli aikaisemmin muodostunut aterioiden viimeiseksi leposijaksi, pidin yllä listaa kaikesta ruuasta, mitä sinne vein. Kirjoitin listalle ruuan, monelle hengelle siitä riittää (esim. 1+2 tarkoitti yksi aikuinen ja kaksi lasta). Viikon ruokasuunnitelmassa hyödynsin osin pakastinta ja osin tein uutta. Vedin listalta ruokia yli sitä mukaa, kun niitä meni.

    Lista oli paperinen, joten se piti välillä ”siivota”, sähköisenä olisi saattanut toimia helpommin. Paperi oli kyllä näppärästi aina läsnä astiakaapin oven sisäpuolella sinitarralla kiinnitettynä. Aina läsnä ja riittävän esillä, ettei se päässyt unohtumaan, mutta ei kaikkien näkösällä.

    Haaveilen paluusta tähän systeemiin 😊

    • ”… pakastin oli tehokkaassa käytössä ja koska se oli aikaisemmin muodostunut aterioiden viimeiseksi leposijaksi, pidin yllä listaa kaikesta ruuasta, mitä sinne vein. Kirjoitin listalle ruuan, monelle hengelle siitä riittää…”

      Tokihan tuota voisi pitää paperisena, mutta olisko siihen jotain appsia? En enää luovu henkilökohtaisesta nettikalenteristani, ja tehtävälistatkin on netissä. Miksei siis pakastimen sisältökin olisi vähintäänkin puhelimessa? Ellei peräti netissä, koko perheen nähtävillä?

      Syöttäisi noi tiedot, ja ohjelma hälyttäisi (tai haluttaessa näyttäisi vanhenemisjärjestyksessä) vanhenemassa olevista safkoista tai raaka-aineista. Voisi hakea sanahaulla, lukumäärällä tai vanhenemisjärjestyksessä.

      Eihän tohon tarttis syöttää kuin
      a) ruoka-aineen tai ruuan nimi
      b) päivämäärä jota ennen haluaa käyttää pois
      c) monelleko hengelle annos on tai monenko hengen ruokaan.

      Olisi kyllä mitä mainioin appsi!

      Sen verran OT, että nykyisin pakastan vain yhden hengen annoksia. Jos kaksi syö, niin sitten sulatetaan kaksi annosta. Ja pienehköt pakastepurkit ovat käteviä kooltaan…

      • Mä pakastan yhteen purkkiin mitä sattuu jäämään, ja kirjoitan siihen paljonko sisällä on. Esim. kuinka monta lihapullaa tms. Sillä lailla voi arvioida, mitä kannattaa mihinkin tilanteeseen sulattaa.

    • Tämä vaatiin minulta skarppaamista, sillä aina kun edelliset listat loppuvat, on kiusaus jättää uudet tekemättä. Päivitin juuri tämän ja ensi viikon listat (36,37), joten pari viikkoa ollaan taas turvassa =) Mutta voithan sinäkin palata vaikka osittain, mäkin tiesin että pystyn, koska oli kokemus parin vuoden takaa!

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.