Ruokakaappien tyhjennys on alkanut

Suoraa jatkoa podcastille: tein kuten lupasin ja aloin samantien käydä keittiön kaappeja läpi. Lopputuloksena käytin pakastimesta ensin lohikuutiot pastaan ja sitten poron kaulakiekkoja pataruokaan. Lohikuutiot olin ostanut kerran sillä ajatuksella, että pakastimessa olisi kiva olla kalaa muussakin muodossa kuin kalapuikkoina. Lohikuutiot näyttivät paketissa kivoilta, mutta maistuivat aika pahoilta. En osta uudestaan.

Poro sen sijaan oli tosi hyvää. Sen kaveriksi tein karamellisoitua sipulia, porkkanaraastetta ja perunoita – kaikki sellaisia aineksia, jotka alkoivat vaikuttaa jääkaapissa varsin väsähtäneiltä. Tuo sipulilisäke on muuten mahtava. Siihen voi laittaa kaikenlaisia sipuleita, ja hyvää tulee. Ei tarvita kuin voita ja/tai öljyä, suolaa ja isohko pannu. Sitten haudutellaan kunnes sipulit karamellisoituvat. Tämä pelasti monta sipulia roskikselta, ja pakastimeenkin tuli taas vähän lisää tilaa. Siellä on myös muita ruokia, jotka on aiheellista käyttää pois ennen joulua. Kun tätä kirjoitan, tajusin juuri että tässä täytyy tehdä selkeä suunnitelma, miten ja milloin ne käytän.

Kuten näkyy, ruokakaapit kaipaavat järjestämistä kipeästi!

Jääkaapissa odottaa vielä yksi kukkakaali, jonka toivon kestävän maanantaihin asti, vaikka se ei enää olekaan ihan napakka. Samoin siellä pari ruokakermaa, joiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy. Seuraavaksi inventaario siirtyy kuivakaappeihin, joissa on tarpeellista tehdä selvityksen lisäksi myös rehellistä uudelleen järjestämistä. Kaikki on nimittäin ihan sekaisin, enkä sen takia edes oikein tiedä, mitä kaikkea kaapista löytyy. Minusta tuntuu, että ote ruokajärjestyksestä on tänä syksynä lipsunut tavallistakin enemmän. Tavarat ovat sekaisin, jääkaappiin homehtuu vihanneksia ja pilaantuu juustoja, ja koko ajan on sellainen olo että homma ei toimi. Tämä on vaivannut viikko viikolta enemmän, ja olen jo päättänyt, että ensi vuoden iso projekti onkin RUOKA. Jos parin viime vuoden aikana olen saanut vaateostokset hallintaan, ja toivottavasti vielä vaatekaapinkin (huomisissa viikon vinkeissä tästä lisää, tulkaa tsekkaamaan!), niin vuosi 2018 on omistettu ruokajärki-projektille. Kirjoitan tästä aiheesta lisää vielä moneen otteeseen, mutta on päivänselvää, että tilanne ei voi jatkua tällaisena.

Jos et ole vielä ehtinyt kuunnella viimeisintä podcastia, jossa puhun kaappien tyhjentämisestä, sen voi kuunnella joko blogin kautta täältä, tai sitten sen voi tilata suoraan puhelimeen iTunesin tai Acastin kautta. Podcast kestää tasan 15 minuuttia, joten sen ehtii hyvin kuunnella vaikka työmatkalla tai iltakävelyllä.

Tyhjentääkö joku muukin pakastinta ja ruokakaappeja joulua varten?

Elokuun listat jatkuvat: Ruokakaappi

No niin, nyt on henkilökohtaiset tavarat inventoitu, ja mikäli hyppäät kyytiin tässä vaiheessa, edelliset jaksot löytyvät täältä: Johdanto aiheeseen, Vaatteet, Kosmetiikka ja Terveys.

Käytyäni vielä tänä aamuna tuon oman terveyslistan läpi, totesin että vitamiinit riittävät syyslomaan saakka, mutta löysin monta avattua purkkia maitohappobakteereita, joiden päiväys on mennyt aikaa sitten umpeen. En usko, että niille on tapahtunut mitään muuta, paitsi teho on hieman saattanut laskea, joten otin nämä purnukat nyt esille ja päätin napsia ne kaikki tyhjäksi. Varmuuden vuoksi en kuitenkaan tarjoile niitä muille perheenjäsenille, vaan syön ne itse. Olen varma, että törmään syksyn aikana vielä moniin hyviin vitamiinitarjouksiin, ja täydennän kevään varastot sitten sieltä. Lisäksi varasin hammaslääkärin lisäksi hierojan. Järkeilin niin, että töitäkin jaksaa tehdä paremmin, jos niskajumi hoidetaan ajoissa kuntoon.

Tänään on ollut teemana on ruoka. Kuten hyvin tiedätte, taistelen tämän asian kanssa monella rintamalla. Toisaalta haluan vähentää hävikkiä, toisaalta haluan tehdä arjen ruokahuollosta helppoa ja kasvisten lisääminen ym. ruuan laatuun liittyvät seikat ovat tietenkin aina ajankohtaisia. Menestys näillä saroilla on ollut vaihtelevaa, mutta arjen ruokapyöritykseen voi varautua. Päätin täydentää kaapit nyt, jotta ainakin kaikki perustarvikkeet olisivat saatavilla niinä päivinä, kun on kiire eikä meinaa keksiä mitä ruokaa tekisi.

  • Käy läpi kuivakaapin sisältö, ja täydennä tarvittavat: jauhot, ryynit, pastat, riisit jne. Kaikki kuivatuotteet ovat erittäin hyvin säilyviä, joten niitä voi ostaa kerralla enemmän.
  • Kolua jääkaappi: poista vanhaksi menneet ruuat ja täydennä puutteet. Onko munia, ketsuppia ynnä muuta jääkaapissa säilytettäviä perustarvikkeita? Jos menee kauppaan, voi täydentää myös aamiaistarpeet maun mukaan ensi viikkoa varten.
  • Lopuksi vilkaisu maustehyllyyn: onko ruokaöljyä, suolaa, pippuria, sokeria jne. eniten käytettyjä aineksia?
  • Ruokien lisäksi kannattaa samalla reissulla täydentää wc-paperi-, talouspaperi- ja pesuainetarpeet, sillä niitä myydään yleensä siellä samassa kaupassa.

Periaatteessa tarkoitus on siis täydentää ruokakaapit sellaisilla tuotteilla, joita kotona eniten käytetään. Nämä tietysti vaihtelevat perheestä toiseen. Meillä menee esimerkiksi erilaisia pastoja, spagettia, oliiviöljyä, pestoa, teetä ja pikakaurahiutaleita runsaasti. Täydennän siis näitä, sekä muitakin tuotteita. Ajatukseni on se, että kaapista löytyisi hyvät tarpeet erilaisia arkiruokia ajatellen. Kesän jäljiltä on nimittäin hyllyt aika tyhjinä, sillä olemme olleet paljon poissa kotoa.

Tein jo yhden täydennysreissun, mutta en sitten kuitenkaan onnistunut ulkomuistista ostamaan kaikkea. Tänään huomasin, että meiltä puuttuu mm. tavallista suolaa. Sen sijaan huomasin täydentäneeni riisiviinietikkaa, vaikka sitä olikin jo valmiina odottamassa. Ajattelin viikonloppuna tehdä vielä toisenkin täydennysreissun, jonka seurauksena pitäisi lopulta olla kuivakaappi varsin hyvässä mallissa ottamaan syksyä vastaan.

Täytyy myös pestä jääkaappi ainakin päällisin puolin, ja järjestää se niin, ettei minnekään takariviin jää mätänemään mitään. Samoin nyt on hyvä hetki tehdä tilaa pakastimeen, ja syödä sieltä vanhoja ruokia ja marjoja pois. Sitten kun tilaa löytyy, pakastimenkin voi täyttää sillä tavalla, että seuraavan tautiaallon iskiessä ei tarvitse muuta kuin ottaa annos kerrallaan ruokaa mikroon.

Tämä on panokseni ruokajärjen palauttamiseksi tähän huusholliin! Miten teillä menee, valmistaudutteko syksyyn ruokia täydentämällä?

Mitä kaikille projekteille kuuluu?

Elokuun alkupuolella kirjoitin kaikenlaisista hankinnoista, jotka olin todennut tarpeellisiksi. Pääasiassa listalla oli kolme asiaa: kerrossänky, oskarinoksa sekä parvekevalot. Tällä hetkellä tilanne on tämä: kerrossänky on ostettu mutta sitä ei ole vielä saatu. Odotan, että se toimitetaan meille nyt alkavalla viikolla tai viimeistään sitä seuraavalla. Sänky laittaa liikkeelle ketjureaktion huoneen järjestyksessä ja tavaroiden säilytyksessä. Kirjoitan enemmän kunhan huonekalu saapuu, mutta olen erittäin tyytyväinen ettei tätä tarvinnut kauempaa miettiä. Tarvittiin yksi tehokas lauantai, ja onnistuin hankkimaan sängyn vieläpä alennusmyynnistä. Joten siltä osin tilanne hallinnassa.

Oskarinoksakin on hankittu, samoin ruuvit ja proput. Mutta arvatkaa onko se seinässä? No EI OLE. Pitäisi porata kiviseinää ja aloin jännittää. Täytyy päästä siitä yli, että pääsen tuulettelemaan ensi talvena neuleita pakkasilmassa. Niiden syysvalopalleroiden kanssa kävi niin, että ne jäivät epäkäytännöllisinä kauppaan. Menin katsomaan, mutta paketista kävi ilmi, että niitä ei ole tarkoitettu Suomen talvioloihin. Mitä järkeä on ostaa lamppuja, joita ei saa käyttää pimeimpänä aikana? Jos olisi parvekkeella lasit, tilanne olisi toinen.

Sitten katsaus ruokalistojen tilanteeseen. Kahden menneen viikon suunnitelmat löytyvät kokonaisuudessaan täältä. Voin kertoa, että laitoin kyllä niitä ruokia joita oli listalla, mutta ihan miten sattuu. Ne kaapista löytyneet cannellonit tuli tehtyä, ja onnistuivat hyvin. Se on tosin niin vaivalloista ruokaa, että ihan äkkiä ei tule tehtyä uudelleen. Porokin tuli tehtyä, mutta ei keskellä viikkoa, vaan herkutteluna viikonloppuna.

Suunniteltuja ruokia, jotka taas jäivät kokonaan tekemättä, olivat paistettu riisi,savulohipasta, nuudeliwokki ja perunavihannesmuussi, joka oli tarkoitettu lihapullien lisukkeeksi. Lihapullia kyllä tein, mutta ne syötiin spagetin kanssa. Suunnittelu ei täysin mennyt hukkaan, koska ruuanlaitto sikäli helpompaa, että ideoita oli valmiina. Samoin sain pakastimesta ja ruokakaapeista pois suunnitelman avulla sellaisia ruoka-aineita, jotka odottivat käyttöä. Toisaalta tämä oli mennyt paremmin, jos olisin katsonut listaa aina etukäteen, ja valmistautunut laittamaan sitä mitä olin suunnitellut. Se ei olisi ollut iso vaiva, mutta jotenkin pari viime viikkoa ovat olleet kovin hektisiä, ja siksi ruuan laittaminen on tuntunut tavanomaistakin työläämmältä. Ilman suunnitelmaa se olis kyllä ollut vielä hankalampaa.

En voi uskoa että kaksi viikkoa meni jo. Taas pitäisi tehdä uudet listat. Ei jaksa ei huvita! Mutta ei auta. Jos en tee sitä, niin saan sanoa hyvästit ruokahävikin pienentämiselle ja kasvisruuille. Joten huomisen aikana täytyy ryhdistäytyä ja kehittää seuraavan kahden viikon listat.

Koko koti kuntoon: Ruokalistat

Elo- syyskuun ruokasuunnittelu noudattaa sellaista linjaa, että viikossa on ainakin yksi kasvispäivä ja ainakin kaksi kalapäivää. Tarkoitus on suunnitella yksi lämmin ruoka, jota syödään ensin iltaruualla ja mahdollisesti seuraavana päivänä lounaalla. Ainakin perheen alaikäiset saavat lounaaksi jämiä, itse syön normaalisti lounaaksi salaattia. Pääpaino on arkiruuissa, mutta perjantain iltaruuasta voisi kyllä syödä vielä lauantain lounaan. Jos systeemi toimii hyvin, silloin ei samana päivänä tarvitse syödä kahta kertaa samaa ruokaa, vaikka ei sekään nyt katastrofi ole.

Ostin eilen hallista kalan, jonka laitan tänään uuniin, sekä jauhelihaa, josta tehdään ne cannellonit viikonloppuna. Sitten ensi viikon lista:

  • Ma: Kanasuikaleita ja riisiä
  • Ti: Paistettua riisiä (kasvis, tähän saan tyhjennettyä pakastinta)
  • Ke: Kalafilettä pannulla (riippuen mitä tuoretta saa) ja perunoita
  • To: Kaavitaan kaapista kaikki mahdolliset jämät ja syödään niitä
  • Pe: Lihapullia ja peruna-vihannesmuussia

Selvennyksen vuoksi todettakoon, että kaikkien ruokien kanssa syödään salaattia tai muita tuoreita vihanneksia, mutta en viitsinyt kirjoittaa sitä erikseen jokaisen ruuan kylkeen. Tiistain paistettu riisi on tarkoitus tulla maanantain ruuan sivutuotteena. Kokemukseni mukaan viikon aikana kertyy erinäisiä jämiä, joten torstaina syödään niitä sekä kaveriksi munakasta, jos jämiä ei olisikaan kertynyt tarpeeksi. Perjantaina tehdään lihapullia sellainen määrä, että niistä riittää lounaaksi ainakin lauantaina.

Sitten seuraava viikko:

  • Ma: Savulohipastaa
  • Ti: Kasvis-fetapaistos (kiitos OP hyvästä vinkistä!)
  • Ke: Poron ulkofilettä ja perunoita (poro on pakastimessa ja se pitää syötä pois)
  • To: jämäpäivä
  • Pe: Itämainen nuudeliwokki (kanaa ja kasviksia)

Tämän viikon perjantain ruuasta ei välttämättä riitä lauantaille. Mutta tämä oli nuoriso-osaston toiveruoka. Huh, tulipahan tehtyä! PAhoittelen että listat ilmestyivät tänne vasta perjantaina. Näin pitkään yritin lykätä hommaa, jostain syystä inhoan tuota suunnittelua. Mutta sitten kun se on tehty, on tosi hyvä fiilis. Kuten esimerkiksi nyt! Kuten huomaatte, kalaa näyttäisi olevan vain kerran viikossa, mutta se on meille tyypillinen viikonloppuruoka, joten kaksi kalapäivää viikossa tulee kyllä täyteen.

Kiitos muuten hyvistä vinkeistä edellisen postauksen kommentteihin. Millaisia listoja te olette kehitelleet?

Koko koti kuntoon: ruokasuunnittelu

Tämä on ensimmäinen osa tätä asiaa, jottei postaus veny liian pitkäksi. Tässä ensimmäisessä puhun ruokasuunnittelusta yleisesti, ja seuraavassa osassa käyn käytännön tasolla läpi, miten sen suunnittelun teen.

Viime viikolla kävin läpi kaikki ruokavarastoni. Jääkaappi vaatii vielä pientä viimeistelyä, mutta nyt minulla on käsitys siitä, mitä kaikkea täytyy tässä lähitulevaisuudessa käyttää pois. Ainakin näitä löytyi kaappien kätköistä:

  • Cannellonit
  • Lisukeohraa
  • Suolakurkkuja
  • Tulista arrabiata-kastiketta
  • Mannaryynejä
  • Maustekastikkeita
  • Sardiineja
  • Peruna-sipulisekoitusta pakkasesta

Kuten näkyy, lista on aika sekalainen. Cannellonit päätettiin tehdä ensi viikonloppuna. Sardiinireseptejä olen keräillyt jonkin aikaa. Paketti on niin iso, että täytynee tehdä ehkä alkuruoka ja vaikkapa pasta noista. Maustekastikkeita täytyy piilotella erilaisiin patoihin ja kastikkeisiin. Ne ovat niitä joihin aina kaupassa haksahdan, ja sitten jäävät parin kerran jälkeen hyllyyn. Ryynejä voisin puuron lisäksi piilotella vaikka sämpylöihin. Seuraavien viikkojen ruokalistat koostan siis niin, että näistä pyritään ensimmäisenä eroon.

Viime vuonna ruokasuunnittelu ei kuulunut Koko koti -projektiin, mutta olen miettinyt, että se on meidän perheessä niin olennainen osa sujuvaa arkea, että otin mukaan tähänkin. Jos tämä ei tunnu istuvan teidän arkeen, niin hypätkää yli kaikessa rauhassa. Perustelen kuitenkin hieman, miksi tämä on niin tärkeää.

Ensimmäinen syy on se, että etukäteen mietityt ruokalistat poistavat kaupassa haahuilun ja ruokakauppastressin. Mikään ei ole rasittavampaa kuin vaeltaa kaupassa pienessä kiireessä ja yrittää keksiä jotain järkevää mutta nopeaa ruokaa, joka ei olisi eineksiä. Argh. Oikea arkipäivän kauhutilanne. Kokemukseni mukaan lapsiperheissä arki rullaa sitä kevyemmin mitä nopeammin ja pienemmällä vaivalla ruoka on pöydässä. Mitä helpommin ja nopeammin ruoka valmistuu, sitä enemmän jää aikaa muuhun. Mutta kartan eineksiä, joten suunnittelu helpottaa siten käytännön elämää todella paljon.

Toinen syy on satokauden hyödyntäminen, kasvisruokapäivän säännöllistäminen ja fiksummat valinnat. Haluan kehittyä siinä paremmaksi sen suhteen, että valitsisin juuri sesongissa olevia kasviksia, kestävästi kalastettua kalaa ja muutenkin järkeviä ruokia. Jos en suunnittele, en siellä kaupassa muista, mikä olikaan nyt hyvää – saati sitten että mitä siitä valmistaisi. Jos taas olen miettinyt ruuat etukäteen, pystyn ottamaan huomioon nämä kaikki asiat jo ennalta. Suunnittelun tavoitteena  on myös lisätä kasvisruokia meidän jokaviikkoiseen arkiruokavalikoimaan. Koska en tuosta vaan osaa laittaa juuri mitään kasvisruokaa, täytyy tehdä suunnitelma.

Kolmas syy on henkilökohtainen. Jos en ole etukäteen miettinyt mitä syön, en syö mitään. Tarkemmin sanottuna en syö mitään järkevää oikeaa ruokaa, vaan elän leivällä ja jugurtilla koko päivän. Se ei ole ravitsevaa, eikä tee hyvää muutenkin herkästi heilahtelevalle verensokerilleni. Olen normaalipainoinen ja haluan pysyäkin sellaisena. Tiedän kokemuksesta, että jos en syö jotain fiksua lämmintä ruokaa päivällä, paino lähtee herkästi hiipimään epätoivottuun suuntaan, eikä olo ole kovin hyvä muutenkaan. Olen myös huono syömään kasviksia, marjoja ja muuta terveellistä, ellen suunnittele niitä normaalin arkiruokani osaksi.

Ruokasuunnittelu on ihan kokeilemisen arvoinen juttu, jos mikä tahansa noista yllä olevista tuntuu tutulta. Onko teillä muita hyviä syitä suunnitella arkiruokailua? Huomenna laitan ruokalistat esille ja kerron tarkemmin millaista logiikkaa suunnitelmani noudattavat.

Viikon vinkit: miksi raivaaminen on muotia, perinteisiä raivausvinkkejä, pakasteiden säilyvyys

Jos olet kiinnostunut siitä, miksi komarit ja muut raivausideologiat ovat juuri nyt niin pinnalla, tämä Trendin artikkeli yrittää antaa siihen vastauksia. Juttu on pitkä ja polveileva, ja ajautuu välillä vähän harhateille, mutta joukossa on kiinnostavia tiedonmurusia.

Tässä kepeässä jutussa suomalainen ammattijärjestäjä Sandy Talarmo antaa vinkkejä kodin raivaamiseen. Jo otsikon väite ”kaikkea ei tarvitse järjestää kerralla” kertoo, että nyt ollaan kaukana Konmarista.

Onko pakastimessasi vielä viime vuotisia ruokia? Tai sitäkin vanhempia? Tässä Kotivinkin jutussa kerrotaan, miten erilaiset ruuat säilyvät pakastimessa.

Viikon vinkit: tolkkua ruokakeskusteluun, sukkavinkki ja Konmaria

Aamulehdessä haastatellaan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaista, joka kertoo mm. sen, onko vuorisuola terveellisempää kuin pöytäsuola, tai että ovatko einekset pahinta terveydelle. Laatikaisella on ilahduttavan järkevää sanottavaa. Olen seurannut hänen asiantuntevaa blogiansa myös pidemmän aikaa, ja suosittelen sitä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ravintoon liittyvästä tutkimustiedosta. Laatikainen kääntää tieteelliset tutkimukset selkokielelle ja edustaa muutenkin kaikenkaikkiaan tervejärkistä tahoa ravintokeskustelussa. Hän myös osoittaa, miten median tavalla käsitellä erilaisia aiheita on vaikutusta siihen, mitä asioista ajattelemme. Oletteko esimerkiksi huomanneet, että usein lehdessä on vastakkain tieteellinen tutkimus tai niihin perustuva näkemys, ja sitten yksilön kokemus vastakkaisesta. Nämä asiat esitetään rinnakkain aivan kuin niillä olisi sama painoarvo. Vaikka itseasiassa kyse on samasta, kuin että ulkona olisi -10 astetta pakkasta, ja toppatakkikansan keskellä kulkee yksi tyyppi t-paidassa ja vakuuttaa että ei täällä mitään pakkasta voi olla, koska minä en palele.

Tunnustan, että kokeilin tätä sukkien viikkausniksiä. (linkin takaa pitää vielä klikata videota) Kyllä niistä kieltämättä tulee hauskoja siistejä paketteja. Eri asia on, jaksaisiko tähän keskittyä joka kerta. (MTV)

Blogin tilastoista näen, että Konmari-artikkelit ovat todella suosittuja. Joten tässäpä jälleen yksi: täällä Ilana Aalto kertoo oman näkemyksensä aiheesta. (Iltasanomat)

Näin estät ruokahävikkiä

Kiitos kaikista mahtavista ohjeista, joita sain teiltä ruokahävikin vähentämiseksi! Kysyin, millaisiin ruokiin jämiä voi piilottaa, ja sain niin paljon vinkkejä, että päätin tehdä niistä koonnin, jotta mahdollisimman moni pääsisi hyötymään. Olen lisännyt joukkoon muutaman oman ohjeeni myös. Tämän jälkeen kukaan ei voi ainakaan valittaa ideoiden puutetta! Itse aion käyttää tätä postausta sellaisena muistilistana, jota vilkaisen aina, kun huomaan että jotain meinaa pilaantua enkä keksi mitä sille tekisin.

Yleisruokia, joiden sekaan voi piilottaa melkein mitä tahansa valmiita ruoantähteitä, purkinpohjia ja viimeisiä vihanneksia

  • Makaronilaatikko
  • Pyttipannu
  • Paistettu riisi
  • Sosekeitot
  • Kasvispihvit
  • Munakkaat
  • Suolaiset piirakat
  • Lämpimät leivät
  • Kotitekoinen pitsa
  • ”Sekalaiset kastikkeet”, eli liha- tai kasviskastike esim. tomaattipohjaisena tai kookosmaitoon valmistettuna riippuen siitä, mitä kaapista löytyy
  • Pannukakku
  • Leipä- ja sämpylätaikina

Leipä

  • Kuivahtaneen leivän voi tuoreuttaa leivänpaahtimessa tai mikrossa. Kostuta leipää hieman ennen kuin laitat mikroon.
  • Vanhaksi menevän leivän voi valmistaa krutongeiksi (kuutioidaan ja paistetaan rapeaksi pannulla tai uunissa), joita voi lisätä salaatteihin tai keittoihin.
  • Toinen vaihtoehto on tehdä bruschettaa, eli leipäviipale paistetaan kevyesti, päälle oliiviöljyä, tomaattia, valkosipulia ja mausteita.
  • Kuivat leivät voi jauhaa korppujauhoksi.
  • Leivästä tai kuivasta pullasta voi tehdä myös köyhiä ritareita (ohjeet kommenteissa)
  • Laita tuore leipä pakastimeen, ja sulata vain tarpeen mukaan, niin ei tule kuivia kannikoita.

Juusto

  • Juustonkannat voi raastaa suolaisen piirakan, pitsan tai lämpimän leivän päälle, tai miksei vaikka sämpylätaikinan sekaan.
  • Juustoraastetta voi myös pakastaa, joten juustonkannat voi raastaa pussiin ja pakastimeen odottamaan.

Kasvikset

  • Kasvisten ja vihannesten loppuja voi helposti upottaa sosekeittoihin ja kastikkeisiin, tai jos ne ovat vielä kunnossa, tehdä wokkia
  • Viimeiset kurkut, porkkanat ym voi pilkkoa tikuiksi ja syödä dippikastikkeen kanssa.
  • Tomaatit voi käyttää kastikkeisiin.
  • Sienet voi paistaa lisukkeeksi tai lisätä munakkaaseen.
  • Kasvikset ja vihannekset säilyvät jääkaapissa paremmin, kun ne ottaa pois muovipussista, ja laittaa talouspaperin tai sanomalehden päälle. Tällöin kosteus haihtuu tai imeytyy paperiin, eikä ala pilaannuttaa kasviksia.

Hedelmät

  • Pirtelöiden ja smoothien sekaan.
  • Jugurtin seassa syötynä.
  • Vihreän salaatin sekaan pilkottuna.
  • Hieman elähtäneistäkin hedelmistä saa vielä hyvän hedelmäsalaatin.
  • Omenaa (ja miksei päärynääkin) voi raastaa sämpylätaikinan sekaan.
  • Monet hedelmät sopivat etenkin aasialaisiin kanakastikkeisiin ja curryihin.
  • Kuivahtaneista sitruunoista ja limeteistä saa vielä hyvin mehut puristettua, kun laittaa ne ensin kokonaisina 15 sekunniksi mikroon.

Banaani

  • Smoothien perusraaka-aine.
  • Kuori ja pakasta tummunut banaani viipaleina. Viipaleet voi käyttää myöhemmin smoothien seassa tai muussa tarkoituksessa.
  • Banaanin voi muussata makeutukseksi esim. puuron sekaan.
  • Banaaniletut: yksi banaani, kaksi munaa, sekoitetaan ja paistetaan. Jos haluaa, joukkoon voi sekoittaa hieman vehnäjauhoja, mikä helpottaa valmistusta. Mausteeksi voi lisätä suolaa, kanelia, vaniljasokeria ym. maun mukaan.
  • Leivonnaiset, esim. suklaakakku, banaanikakku.
  • Banaanilla voi korvata kananmunaa leipoessa.
  • (Itämaisen) kanakastikkeen sekaan.

Smoothiet ja pirtelöt

  • Muodikkaan viherpirtelön joukkoon voi pöristellä melkein mitä tahansa kasvista kurkusta banaaniin.
  • Jogurttien, rahkojen, maitojen ja mehujen loput voi myös hurauttaa sekaan.
  • Jos blenderiä ei ole, smoothien voi surauttaa myös tehosekottimella.

Muita vinkkejä hävikin estämiseksi

  • Ruokasuunnittelu estää hävikkiä tehokkaasti.
  • Jääkaappi-pakastimen koon optimointi, ettei ole liian pieni eikä liian suuri.
  • Pakastimen hyödyntäminen niin, ettei ruoantähteitä jää pilaantumaan, vaan ne pakastetaan ajoissa ja käytetään myöhemmin.
  • Valmistettavan ruokamäärän optimointi siten, ettei jäisi puolikkaita annoksia yli. Parhaassa tapauksessa joko syödään kaikki pois, tai tehdään niin paljon, että pakastimeen jää ennalta suunniteltu määrä annoksia.

Lisää ideoita vaikkapa näistä kirjoista ja lähteistä

  • Gastronaatti, eli kuinka rakastua rippeisiin (Satu Koivisto, Otava 2014)
  • Sata ruokaa tähteistä (Elina Teerijoki, Kameli! 2011)
  • Ruokaa rippeistä (Roderick Dixon, Art House 2008)
  • Marttojen nettisivut: Ruokaa tähteistä ja Ideoita tähderuokiin

Tämä lista on mahtava! Vielä kerran KIITOS!

Vuoden 2016 tavoite

Tehdäänkö uuden vuoden lupauksia? Tai oikeastaan en voi luvata, mutta voin yrittää. Tämän vuoden ykköstavoite arkijärjen aihealueella on ehdottomasti ruokahävikin minimoiminen. Tämä on aihe, jonka kanssa taistelen näköjään vuodesta toiseen, mutta silti kehitystä ei tapahdu. Tuntuu, että tiedän mitä pitäisi tehdä ja miten, mutta jostain syystä toteutus ontuu aina vaan. Päätin nyt analysoida asian alusta loppuun, ja katsoa tulenko yhtään viisaammaksi.

1. Miksi hävikkiä syntyy?

  • Ruoka ei ole jääkaapissa näkyvillä, ja siksi se unohtuu, kunnes on liian myöhäistä.
  • Puoliso on tietämättäni ostanut jotain, enkä siksi ole osannut käyttää pilaantuvia raaka-aineita
  • Näen että kaapissa on jotain, joka menee pian pilalle, mutta ei vain huvita syödä sitä, tai tehdä aineksista jotain.

2. Mitä meillä menee eniten roskiin?

  • Leipää: kanttipaloja, ruisleipäpussin viimeisiä paloja, pöydälle unohtunutta ja kuivahtanutta
  • Vihanneksia: kurkunpätkiä, paketin viimeisiä kirsikkatomaatteja, vihanneslaatikkoon unohtuneita inkiväärinpaloja, kokonaisia kasviksia, joita olen ostanut ja sitten jättänyt syömättä
  • Lapsilta lautasille jäänyttä ruokaa

3. Mitkä käytännön toimenpiteet vähentäisivät hävikkiä?

  • Kunnollinen ruokasuunnittelu
  • Läpinäkyviin lasisiin säilytysrasioihin investoiminen
  • Jääkaapin järjestely ja inventaario tarpeeksi usein. En tiedä mikä olisi optimaalinen tiheys.

4. Mitkä ovat ne vaaranpaikat, jolloin pitäisi olla erityisen tarkkana?

  • Alkuviikko, koska puoliso on usein vastuussa viikonlopun ruokahankinnoista, ja kaapissa saattaa olla jotain yllättävää.
  • Oma kiire ja väsymys, koska silloin ei ainakaan jaksa ruveta taikomaan mitään jämäruoista.
  • Juhlat ja erikoistilaisuudet, koska niihin tulee hankittua normaalista poikkeavaa ruokaa

5. Mikä on se olennaisin asia, jonka pitäisi muuttua, jotta ruokahävikki vähenisi?

  • Asenne. Hävikin minimoimisesta pitäisi tulla aidosti tärkeä prioriteetti. Niin kauan kun pidän asiaa teoriassa tosi tärkeänä, mutta käytännössä en kuitenkaan viitsi tehdä sen suurempia muutoksia toimintatavoissani, tavoite jää sanahelinäksi. Jos todella haluan onnistua, minun täytyy sitoutua tähän henkisesti.

6. Miksi haluaisin onnistua? Mitkä ovat niitä syitä, jotka todella motivoisivat muuttumaan?

  • Nyt tulee rehellinen vastaus. Oikeasti haluan onnistua tässä, koska ruokahävikki on niin noloa. En halua olla nolo. Oikeasti en usko, että yhden ihmisen ruokahävikillä on maailmankaikkeudessa suurta merkitystä, vaan kyse on enemmän periaatteesta. En halua olla ihminen, joka ei osaa hallita ruokaostoksiaan sillä tasolla, että hävikkiä syntyy. Haluan olla sellainen ihminen, joka ei haaskaa ruokaa. Kätevä emäntä, joka kokkaa jämistä luovasti kaikenlaista. Esimerkillinen kansalainen. Haluaisin, että voisin myhäillä omahyväisesti silloin kun aihe tulee puheeksi, sen sijaan että joudun kehittelemään erinäisiä tekosyitä selityksiä.
  • No, on minulla jonkinlainen sosiaalinen omatuntokin. Ruuan haaskaaminen tuntuu hyvin piittaamattomalta maailmassa, jossa hyvä ei tosiaankaan jakaudu tasaisesti. Tuon verran voin tehdä ilmastomuutosta estääkseni.

Tulipahan epistola. Mutta ainakin puhuin totta, enkä yrittänyt kaunistella asiaa. Tosiasioiden tunnustaminen on tunnetusti viisauden alku, joten kyllä tästä edistytään. Jään miettimään analyysin tuloksia ja palaan huomenna asiaan konkretian kautta.

Lähtöpisteessä

Kun aloitin Koko koti kuntoon -projektin, siivosin ensimmäisenä jääkaapin ja muut ruokakaapit. Voin kertoa, että jääkaapin järjestys ei pysynyt täydellisenä koko syksyä. Tänään raivasin kaapin uudelleen. Tämä on olennainen jouluvalmistelu. Silloin nimittäin jääkaappi on yleensä muutaman päivän ajan täpösen täynnä, joten on turha säilytellä siellä ylimääräisiä jämäruokia. Inventaario on muutenkin paikallaan tässä vaiheessa, kun kaupat ovat vielä pari päivää auki ja täydennyksiä voi tehdä.

Meidän jääkaapissa oli hyllyille ilmaantunut myös erinäistä tahraa ja läiskää, joten pyyhin pinnat puhtaiksi. En tyhjentänyt kaappia kokonaan, mutta otin osan tavaroista hetkeksi ulos sisällön selvittelyä ja hyllyjen puhdistusta varten. Nyt kaappi on taas ojennuksessa: alimmassa laatikossa on vihannekset ja juurekset, alimmalla hyllyllä valmiit ruuat ja jämät sekä kananmunat, seuraavalla leivänpäälliset ja säilykkeet, toiseksi ylimmällä jugurtit, viilit ym maitotuotteet ja ylimmällä juomat ml. avaamattomat maitotölkit. Tämä järjestys hyödyntää jääkaapin lämpötilaeroja siten, että pilaantuvat eli valmiit ruuat ovat kylmimmässä ja juomat ylhäällä lämpimimmässä kohdassa.

Valitettavasti jouduin taas heittämään jonkin verran pilaantunutta ruokaa pois. Tämä on asia, jonka opettelu tuntuu olevan aivan mahdotonta. En tiedä millä saisin itseni motivoitua tsemppaamaan niin paljon, ettei esimerkiksi vihanneslaatikkoon ikinä unohtuisi mitään. Siis tiedän kyllä miten se käytännössä tehdään, mutta en tiedä millä saisin itseni toteuttamaan noita toimenpiteitä systemaattisesti läpi vuoden. Äh ja pöh, täytyy palata aiheeseen jälleen kerran ensi vuoden alussa.

Nyt jääkaappi on kuitenkin puhdas ja järjestyksessä, eikä siellä luuraa mitään epäilyttävää. Seuraavaksi täytyy vielä viedä tyhjät pullot kauppaan ja tyhjentää kaikki mahdolliset roskikset. Sain juuri isännöitsijältä muistutuksen, että myös roskakuskit ovat jouluna lomalla, joten roskiksia ei kannata tukkia suotta pyhien aikaan. Biojätteet tietenkin on vietävä, mutta kuivan sekajätteen viemistä suositeltiin hieman viivyttelemään, jos vain mahdollista.