Avainsana-arkisto: muovipussit

Viikon vinkit: avokadoja, muovikasseja, pölynimuridirektiivi ja kirjavinkki

Julkaistu , kirjoittanut
2

Tässäpä taas linkkivinkkejä, kuten lupasin. Ensimmäisenä hämmästyttävä avokadon kypsennysohje. Tämä olisi tullut viime viikolla tarpeeseen, kun ostin avokadoja jotka osoittautuivat raaoiksi. Inhoa raakoja avokadoja, niistä ei voi tehdä mitään. Mutta ensi kerralla pistän liian raa’at ohjeen mukaisesti uuniin! (Iltasanomat)

Juuri kun kirjoitin muovikasseista, luin YLEn sivuilta uutisen, että facebookissa leviää muovikassiton marraskuu. (Vai linkitinkö tämän jo kertaalleen? Viime viikkojen kuormitus näkyy muistin pätkimisenä.) Luin jostakin – kenties Kemikaalicocktailista – että itse asiassa mikä tahansa kassi on hyvä, kun sen ottaa kotoa mukaan. Hyvä periaate minusta.

Ehditkö sinäkin närkästyä EU:n typerästä pölynimuridirektiivistä?  Minä kerkesin, kunnes luin Hesarin jutun ja tulin taas järkiini. EU aikoo siis kieltää sellaisten imureiden myynnin, joiden liitäntäteho on yli 1600 wattia. Äkkiseltään se kuulostaa siltä, että kunnolla imuroivat koneet aiotaan kieltää. Todellisuudessa imuteho ja liitäntäteho eivät automaattisesti korreloi keskenään. Tosiasiassa EU on siis kieltämässä turhaa energiankulutusta ja kuluttajien huijaamista. Jälleen hyvä esimerkki jutusta, jossa toimittajakin johtaa kuluttajaa harhaan, jos ei ole kunnolla perehtynyt asioihin.

Kun kyselin kirjavinkkejä, joku mainitsi että Laura Honkasalolta on tulossa nuukailukirja. Helsingin Uutiset kertoo aiheesta enemmän.

 

Pallot ilmassa, ainakin vielä

Julkaistu , kirjoittanut
2

Blogissa on ollut viime ja tällä viikolla tavallista hiljaisempaa. Se johtuu siitä, että sekä työ- että muussa elämässä on niin sanotusti vähän tilanteet päällä. Koska kaikkea ei ehdi, jostain on pakko tinkiä. Aiheita olisi mielessä vaikka kuinka (miksi niitä aina tuleekin mieleen juuri silloin kun ei ehdi kirjoittaa?), mutta aika ei riitä, koska yöunistani en tingi.

Törmäsin äskettäin uutiseen muovikassittomasta marraskuusta. Onko tämä jokin yleinen perinne, vai äskettäin keksitty? Haluaisin osallistua mutta tiedän jo nyt että tämä hetki ei edesauta onnistumista. Jos kaikki pallot pysyvät ilmassa muutenkin vain juuri ja juuri, niin siinä jää muovikassit toissijaisiksi. Mutta asia on tärkeä ja sellainen, johon itse pystyisin helposti vaikuttamaan. Pidetään mielessä ja palataan ensi viikolla.

Olen myös lueskellut Noora Shinglerin Marjoja & maskaraa -kirjaa. En ole ehtinyt syventyä siihen kovin tarkasti, mutta yleiskuva on käynyt selville. Kirja on ollut monessa suhteessa erilainen kuin odotin. Joistain asioista pidin, mutta toisaalta olen Nooran kanssa joistakin asioista niin eri mieltä, että osaan sisältöä suhtaudun aika suurella kriittisyydellä. Kirjoitan tästä pidemmin kun ehdin syventyä kirjaan paremmin.

Tällaisia kuulumisia siis tällä hetkellä. Seuraavan kerran palaan varmuudella sunnuntain linkkivinkkien muodossa. Ensi viikolla toivottavasti paremmalla ajalla ja energialla!

Viikon vinkit: muovikasseja, tavaravuoria ja mielenkiintoinen uusi blogi

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Hesarissa uutisoitiin, että EU haluaa eroon muovikasseista. On jopa mahdollista, että jatkossa muovikassit kiellettäisiin kokonaan. Tämä pieni uutinen herätti miettimään asiaa, jonka periaatteessa olen tiennyt jo pitkään – muovikassit ovat enimmäkseen turhia, ja niistä kieltäytyminen on mahdollista, mutta se vaatii keskittymistä. Jäin miettimään, voisinko yrittää elää loppuvuoden ilman uusia muovikasseja?

Iltalehti listaa ohjeita, joilla ”tavaravuoret saa kätevästi piiloon”. Näissä vinkeissä on monta oikein toimivaa ratkaisua, joista varmasti on apua etenkin pienten tilojen säilytykseen. Mutta – mielestäni tässä keskitytään väärään asiaan. Jos huushollissa on ”tavaravuoria”, niin silloin olisi järkevämpää karsia omaisuuttaan kuin keksiä kaikelle turhalle käteviä säilytyspaikkoja.

En kovin usein linkitä viikon vinekissä muihin blogeihin, mutta nyt törmäsin niin kiinnostavaan että haluan jakaa sen teidänkin kanssa. Vaatetaivas-blogissa nuori nainen pakkasi kaikki vaatteensa, kenkänsä ja meikkinsä muovikasseihin, ja aloitti uuden elämän yksi vaatekappale kerrallaan. Säännöt ovat suunnilleen samat kuin Tavarataivas-elokuvassa, joka päivä saa valita yhden uuden vaatteen. Kokeilua on nyt kuukausi takana, ja on ollut mielenkiintoista lukea esimerkiksi sukkien ihanuudesta… Toivon että blogin pitäjä jaksaa pysyä päätöksessään sekä blogata siitä, sillä hänen pohdintojaan on ollut hyvin mielenkiintoista lukea.

Pakastintestin tuloksia

Julkaistu , kirjoittanut
2

Se enemmän tunkkainen huivi vietti pakastimessa vuorokauden. Edelleen ehkä pientä raikastumista oli havaittavissa, mutta selvästi huivia pitäisi pakastaa monta päivää, jotta kaikki haju lähtisi (ehkä). Joten voi olla että joudun pesemään sen vesipesussa joka tapauksessa.

Sen sijaan yllättävää oli, että pesuaineen tuoksu hävisi pakkasessa. Ostin lapselle kierrätysliikkeestä paidan, joka oli aivan priimakunnossa. Ainoa ongelma oli melko vahva pesuaineen tai huuhteluaineen tuoksu. Pistin paidan pussiin ja pakastimeen reiluksi vuorokaudeksi, ja yllättäen haju hävisi!

Johtopäätöksenä sanoisin, että pakastin toimii kuin toimiikin hajujen poistajana ja vaatteiden raikastajana, mutta vain kevyesti likaisille vaatteille. Pinttyneemmät liat täytyy pestä edelleen perinteisin menetelmin, ellei ole valmis jatkamaan pakkaskäsittelyä viikkotolkulla. Joka tapauksessa pakastamalla voi säästää sekä vaatetta että paljon vaivaa, kun voi välttää vesipesun.

Testi: pyykki pakastimeen

Julkaistu , kirjoittanut
6

Kiinnostuin viime viikon vinkeissä olleesta ohjeesta, jonka mukaan vaatteet raikastuvat ja bakteerit kuolevat pakastimessa. Ideana on, ettei vesipesua välttämättä tarvita, ellei konkaassa ole suoranaisia tahroja. Halusin kokeilla, toimiiko tämä käytännössä.

Otin testiin kaksi kaulahuivia. Toinen on superohutta villaa ja niin punainen, että epäilin sen päästävän hirveästi väriä veteen. Toinen taas on puuvillasekoitehuivi, joka muuten vaan olisi tarvinnut käsinpesun. Punainen pashmina-tyyppinen huivi oli hieman tunkkainen, puuvillasekoite puolestaan erittäin tunkkainen. Laitoin ne illalla samaan tiiviiseen muovipussiin ja pussin pakastimeen. Huivit eivät olleet väljästi, vaan pikemminkin sain tunkea niitä hieman jotta mahtuivat samaan pussiin.

Tänä aamuna otin pussin pois, ja tarkastelin lopputulosta. Punainen huivi oli täysin raikastunut. Se ei tuoksu enää miltään. Puuvillasekoitehuivi, joka oli alunperinkin tunkkaisempi, raikastui osittain mutta ei muuttunut täysin hajuttomaksi. Huivit olivat pakastimessa noin 10 tuntia, pakastimen lämpötila on -16°C.

Tästä voi päätellä, että jotain taikaa pakastimessa tosiaan on. Teen seuraavaksi niin, että laitan sen toisen huivin takaisin pakastimeen nyt, ja annan olla kokonaisen vuorokauden omassa pussissaan. Testaan siis, onko pakastusajalla merkitystä. Sen jälkeen voidaan päätellä, miten tehokkaasta puhdistuskeinosta on kyse.

Onko teistä kukaan pakastanut vaatteitaan?

Kassiaarre

Julkaistu , kirjoittanut
18

Komeroa raivatessa vastaan tuli sinne sun tänne tungettuja kuitukasseja. Niitä sellaisia ohuita, kangasmaisesta materiaalista tehtyjä kasseja, joita esimerkiksi monet firmat käyttävät. En tiedä miksi niitä oli meille kertynyt, mutta lopulta laskin niitä 19 kappaletta. Olin jemmannut niitä kaikenlaisiin koloihin, toistensa sisään ja ympäriinsä, mutta raivauksen yhteydessä niputin ne siististi yhteen paikkaan.

Raivauksen ohessa löytyi kasseja muutenkin vähän joka lähtöön. Perinteisiä kangaskasseja oli muutamia, sitten oli tyynykasseja (niitä muovisia, vetoketjullisia, joissa tyynyt myydään) sekä lisäksi tukevampia muovikasseja, siis sellaisia joissa oli kunnon kangaskahvat, muotoillut pohjat ja joiden materiaali on paksua ja kestävää. Kangaskasseille on käyttöä, ja ne voi kätevästi heittää pesukoneeseen käytön jälkeen. Mutta noille muille on hankalampi keksiä uutta käyttöä.

Etenkin mietin kuitukasseja. Ne ovat puhtaita, melko sileitä ja täysin käyttökelpoisia. Kysymys kuuluu mitä niillä voisi tehdä? Kauppakassiksi ne ovat liian heppoisia ja pieniä. Tällä hetkellä ei myöskään ole mitään erityistä säilyteltävää, johon niitä voisi käyttää. En viitsi heittää roskiin täysin käyttökelpoista tavaraa, joten ideoin muutamia uusia käyttötapoja:

  • Voisiko joulahjat paketoida kasseihin? Väri oli useimmissa tumman vihreä, ilman tekstejä. Jos sitoisi punaista nauhaa päälle? Ei perinteinen, mutta mahdollisesti toimiva ja hauskannäköinen ratkaisu.
  • Kenkäpussiksi silloin, kun ulkokengät pitää jättää narikkaan esim. juhlissa.
  • Varakassiksi matkalle mukaan. Huono puoli on materiaalin heppoisuus, hyvä puoli keveys ja siisteys.
  • Minkä tahansa tavaran kuljettaminen silloin, kun ei halua käyttää muovikassia.

Tuleeko teille muita hyviä ideoita? Miten olette uusiokäyttäneet kuitukasseja?

Miksi maksaa muovipussista?

Julkaistu , kirjoittanut
8

Tiesitkö, että jokainen suomalainen käyttää vuodessa noin 100 maksettua muovikassia? Eikä lukuun vielä sisälly hedelmäpusseja tai ilmaiskasseja. Se tarkoittaa, että keskimäärin suomalainen käyttää noin parikymppiä vuodessa pelkkiin muovikasseihin. Törmäsin eilen YLEn sivuilla uutiseen, jonka mukaan kestokassien suosio on jatkuvassa kasvussa. Samalla tajusin, että olisin voinut lisätä eiliselle listalle vielä yhden kohdan: käytän kauppakassina kangaskassia, yritän välttää muovipusseja. Syy sille on yksinkertaisesti se, että tuntuu hullulta ostaa jätettä. Sanotaan nyt kuitenkin heti suoraan, että toimintani ei ole sataprosenttista: jos kangaskassi on jäänyt kotiin, pakkaan ostokseni muoviin tai paperiin.

Oletteko huomanneet, miten muovipusseja tyrkytetään joka paikassa? Ostipa mitä tahansa, myyjä laittaa sen yleensa automaattisesti muovipussiin. Etenkin pienten tavaroiden kohdalla se on ärsyttävää, sillä juuri ne pikkupussit ovat kaikista turhimpia. Mikäli käsilaukkuun tai taskuihin suinkin mahtuu, kieltäydyn näistä pikkupusseista kategorisesti. Toinen ärsyttävä tapa on se, miten isoissa kaupoissa pakasteet yritetään aina tunkea hedelmäpussiin. Miksi? Pakasteista voi hiukan tulla kosteutta, mutta mitä haittaa pari pisaraa vettä jugurttipurkin tai maitotölkin kyljessä? Näistäkin kieltäydyn aina. Ainoastaan silloin, jos näyttää että esim. liha- tai kalapakkauksesta suorastaan vuotaa jotain, pyydän sille erillisen pussin.

Käytän kauppakasseina sellaisia kangaskasseja, jotka saa tungettua pieneen koteloon. Minulla on niitä kolme kappaletta, joista yksi on aina siinä käsilaukussa, jota eniten kulloinkin käytän. Kaksi muuta on eteisen hyllyllä, josta ne on helppo napata mukaan tarvittaessa. Kassi on kevyt ja vie hyvin vähän tilaa. Se on pestävä ja kestävä. Minulla on myös kankainen hedelmäpussi, joka on kuitenkin ollut hävettävän vähällä käytöllä. En nimittäin koskaan muista ottaa sitä mukaan, kun lähden kauppaan. Tätä kirjoittaessa keksin juuri ratkaisun: Pussi pitää säilyttää kassin sisällä! Silloin se tulee automaattisesti mukaan.

Toivoisin silti, että kaupat tarjoaisivat hedelmäpusseiksi myös paperipusseja. Stokkalla niitä on, ja otan aina sellaisen, koska ne voi myöhemmin käyttää biojätepusseina. Mietin myös, miksi kaupat tarjoavat yleensä sekä tavallisia hedelmäpusseja, että biojäteversioita – miksei anneta vain yksi, ainakin osittain maatuva vaihtoehto? Etenkin kun kuluttaja ei edes maksa niistä mitään.

On hämmästyttävää, miten paljon muovipusseja kertyy, vaikka niitä erikseen yrittäisi vältellä. Meillä ei edelleenkään ole pulaa roskapusseista – ehkä siksi, että ajoittain niitä muovikasseja kuitenkin tulee ostettua. Kuitenkin muovipussien säilytystilan puute on toinen merkittävä kannuste kangaskassien käyttöön. Toivoisin, että muovipussivarastoni vajoaisi vähitellen kohtuullisiin mittasuhteisiin.

Pikkupussit ojennukseen

Julkaistu , kirjoittanut
12
Hedelmäpussien säilytyssysteemi

Hedelmäpussien säilytyssysteemi

Säästätkö hedelmäpusseja? Onko niiden säilyttäminen hankalaa? Vastasin aiemmin molempiin kysymyksiin kyllä, ennen kuin törmäsin tähän yksinkertaiseen mutta toimivaan systeemiin. Kuvassa on kasvopaperilaatikko, joksa on tungettu täyteen hedelmäpusseja. Yksi laatikko vetää kymmenittäin pusseja, ja niitä on helppo nyhtää sieltä käyttöön tarpeen mukaan.

Bongasin tämän nerokkuuden Real Simple -lehdestä syksyllä, ja päätin heti kokeilla, kun vain ensimmäinen paperilaatikko tyhjenisi. Nyt parin viikon käytön jälkeen olen ihan myyty. Ei enää ympäriinsä leviäviä pussikasoja, vaan siisti, käytännöllinen ja suorastaan esteettisesti miellyttävä säilytyssysteemi. Pientä mutta tehokasta arkipäivän helpotusta.

Onko tämä vinkki muille ennestään tuttu, vai olenko vain joku myöhäisherännäinen?

Mitä tehdä muoville

Julkaistu , kirjoittanut
7

Ämpäriongelmasta seurasi kommenteissa keskustelua siitä, miten muovipurkkeja voisi kierrättää. Kuin tilauksesta Hesarissa oli tänään pitkä juttu samasta aiheesta (löytyy sivulta A6). Jutun mukaan muovin kierrätyksen on määrä alkaa koko maassa 2014. Erilaisia keräyskokeiluja on tehty Kuopiossa ja Tampereella, mutta lopulliset päätökset ovat vielä auki.

Tämähän on hyvä asia. Kannatan kaikkea jätteen kierrätystä, ja parhaani mukaan lajittelen jätteet itsekin. Nykyiseen asuntoon muutettuamme olin aivan innoissani, koska taloyhtiössä kerätään energiajätettä. Se on suunnattoman kätevää, ja sen seurauksena sekajätteen määrä on tipahtanut lähes olemattomiin. HSY:n nettisivuilla on tarkemmat ohjeet, mitä energiajätteeseen saa laittaa, mutta käytännössä sinne menee kaikki elintarvikemuovi. Muuta roskiin heitettävää muovia tulee kotitaloudessa vastaan harvoin.

Nyt kaavailtavassa muovinkeräyksessä asia ei enää olisi yhtä yksioikoinen. Todennäköisesti aletaan kerätä vain kovaa muovia (koodit 01,02, 04, 05), eivätkä esimerkiksi muovikassit kelpaisi kierrätykseen. Selitys on siinä, että kova muovi on rahallisesti arvokkaampaa kuin pehmeä. Mutta käytännössä muovikassi, jossa kierrätykseen tuotaisiin muovipulloja ja paketteja, pitäisi laittaa eri astiaan kuin sen sisältö.

Tässä päästään ongelman ytimeen. Kierrätyksen pitää olla helppoa! Jos valtiovalta haluaa saada kansalaiset kierrättämään, homma pitää tehdä niin helpoksi kuin mahdollista. Jos energiajäteastia olisi yhtään takapihaa pidemmällä, en luultavasti viitsisi lajitella VAIKKA kannatan kierrätystä ja suhtaudun siihen äärimmäisen positiivisesti. Jos omakin motivaationi on näin hatara, voin vain kuvitella kuinka moni jättää kierrättämättä siksi, että se on liian hankalaa.

Sininen kierrätykseen, musta muulle roskalle. Nämä + yksi muu säiliö palvelivat kuutta asuntoa. Tyhjennys tapahtui useamman kerran viikossa.

Jenkeissä asuessa opin, mitä on helppo jätteiden kierrättäminen. Käytössä oli maksimissaan kolme roskasäilöä: biojäte-, kierrätys- ja sekajäteastiat. Kierrätysastiaan laitettiin kaikki kierrätettävä – metalli, lasi, paperi ja muovi. Joku muu hoiti lajittelun jossain myöhemmässä vaiheessa. Lajittelu tuli ehkä kalliimmaksi, mutta tämän matalammaksi ei kierrätyskynnystä paljon saa.

Ohjeistus kierrätysjätteille roskiskatoksen seinässä. Hiukan nuhjuinen, mutta luettavissa.

Jotenkin näin se pitäisi minusta täälläkin hoitaa. Mitä pienempi asunto, sitä hankalampaa kierrätyksen järjestäminen on, sillä säilytystilaa on niin vähän. Jos meilläkin olisi kolmen roskiksen systeemi, ei enää voisi vedota ainakaan siihen, että kierrätys on liian monimutkaista.

Oodi läpinäkyville muovipusseille

Julkaistu , kirjoittanut
2

Läpinäkyvät, suljettavat muovipussit ovat käteviä. Suoraan sanottuna rakastan niitä. Lapsuudessani puhuttiin aina minigrip-pusseista, mutta mikä tahansa vastaava tuote toimii yhtä hyvin. Itselläni on tällä hetkellä käytössä kahta kokoa, merkki on Ziplock. Ystäväni toi niitä pyynnöstäni USAsta tuliaisiksi laatikkokaupalla, ehdottomasti yksi parhaista tuliaisista ikinä. Pienemmät pussit ovat ”lentokonekokoa” ts. oikean kokoisia käsimatkatavaroiden kosmetiikkaputeleita varten. Isompi pussi on n. 25×25 cm.

Käytän pusseja kaikenlaisen pienen tilpehöörin siistiin säilyttämiseen. Yhdessä pussissa on kaikki varanapit, jotka ovat tulleet vaaatteiden mukana. Toisesta löytyvät kaikki kosmetiikkanäytteet. Pari isompaa pussia palvelee leipäpusseina, ne estävät paperipussissa myydyn leivän kuivumisen ennen aikojaan. Käytän isompia pusseja myös ruoan pakastamiseen. Pienempiin pusseihin on kätevä pakata rusinoita lapsen puistoreissua varten. Pussit pitävät yllä järjestystä siivouskaapissa, ja jokaisessa matkalaukussa on valmiina yksi. Pakkaan kaikki nesteet aina varmuuden vuoksi muovipusseihin, vaikka laukku menisikin ruumaan. Työpöydän laatikossa pussit estävät eri elektroniikkalaitteiden johtoja ja latureita sotkeentumasta toisiinsa. Hopealusikat eivät tummu, kun ne säilyttää tiiviissä muovipussissa. Joulukuusen tähti pysyy myös kirkkaana ja hienosti kuosissaan pussin sisällä.

En ole varma muistinko edes kaikki paikat, joissa noita muovipusseja tällä hetkellä hyödynnän. Pointti taisi kuitenkin tulla selväksi – kyseessä on aivan loistava tuote. Niistä näkee heti läpi, mitä sisällä on. Ne on helppa avata ja sulkea, ja toisaalta voi luottaa siihen että tavarat pysyvät sisällä. Ne eivät hajoa käytännössä koskaan, ja niitä voi käyttää uudestaan ja uudestaan. Olen heittänyt pois ainoastaan pari erittäin likaista pussia, ja nekin voi laittaa energiajätteeseen. Kestävyytensä vuoksi pussit ovat todella hintansa väärttejä – eivätkä ne edes ole kalliita. Tässä siis yksi parhaista keinoista luoda järjestystä, jonka tiedän.