Uusi pyykkirutiini

Pyykkirutiineja on käsittääkseni olemassa karkeasti ottaen kahta koulukuntaa: On sellaisen tasaisen tahdin systeemi, jossa pestään suunnilleen yksi koneellinen päivässä, tai sitten on pyykkipäivä kerran viikossa. Molemmilla on vakaa kannattajakuntansa, ja voin hyvin kuvitella, miten omasta rutiinista poikkeavaa tapaa on jopa vaikea ymmärtää. Sitten on tietysti vielä se joukko, joka pesee pyykkiä silloin kun sitä tuntuu olevan tarpeeksi pestäväksi, eikä käsitä, mihin ihmiset ylipäätään mitään pyykkirutiineja edes tarvitsevat. Itse rakastan rutiineja ja sitä, kun arkiset kotityöt sujuvat automaattiohjauksella.

Vanha rutiini

Pyykki on erityisen otollinen rutiineille, koska sitä on välttämättä pestävä jokseenkin säännöllisesti, etenkin jos asuu perheessä. Tähän saakka sellainen noin koneellinen päivässä tai joka toinen tai kolmas päivä on ollut meillä sopiva rytmi. Meillä ei ole kovin paljon tilaa likapyykin säilytykselle tai kuivaamiselle, joten on ollut mielekästä vajottaa pyykkikoria tasaiseen tahtiin. Nyt olen muuttamassa tätä käytäntöä.

Olen vuoden alusta lähtien miettinyt, miten organisoisin arkeni entistä järkevämmin niin, että olennaisille hommille jäisi enemmän aikaa. Tulin siihen tulokseen, että on aika kokeilla pyykkipäivää. Vaikka yhden koneellisen peseminen tuntuu melko pieneltä työltä, tosiasiassa siihen menee kaikkineen päivineen vähintään puoli tuntia, ja usein enemmän. Tosin tämä aika jakautuu monelle pätkälle, mistä taas seuraa se, että joutuu keskeyttämään muut työt jotta pyykki edistyisi. Osiin purettuna pyykinpesu näyttää tältä:

  • pyykin lajittelu (2-10 min)
  • koneen täyttö ja käynnistys (1-2 min)
  • puhtaan pyykin ripustaminen (5-10 min)
  • kuivan pyykin viikkaaminen ja vieminen kaappiin (10-20 min)
  • silittäminen ja/tai mankelointi (0-60 min)

Tässä näkee, että sinänsä yksinkertainen toimenpide ”yksi koneellinen pyykkiä” koostuu oikeasti sarjasta tehtäviä, jotka on pakko tehdä tietyssä järjestyksessä. Nämä arvioimani ajat ovat sellaisia, jotka toteutuvat meillä, mutta ne voivat tietysti vaihdella paljonkin riippuen kodista ja systeemistä. Esimerkiksi jos meillä olisi kodinhoitohuone, likapyykin lajittelun voisi tehdä valmiiksi, mutta meillä se ei onnistu. Tiedän, että kaikki eivät lajittele lainkaan, mutta säästetyt minuutit kostautuvat kulahtaneina vaatteina. Valkoinen ei pysy valkoisena, jos sitä pesee värikkäiden mukana. Pesen mieluummin vajaan koneen, kuin mustia ja valkoisia vaatteita yhdessä.

Onneksi teline ei enää ole keskellä olohuonetta…

Silittäminen ja mankelointi ovat myös vapaaehtoisia, enkä suinkaan silitä kaikkea. Mutta silitän kyllä tyynynliinat, keittiöpyyhkeet, pöytäliinat ym. liinavaatteet sekä vaatteet, jotka on tarkoitettu silitettäviksi (puuvillaiset mekot, puserot, hameet). Silitettäviä vaatteita ei ole hirveästi, ja jos sellaisia ei satu koneeseen, silitysaika on nolla. Mutta liinavaatepyykissä saattaa koko koneellinen vaatia silitystä tai mankelointia. Mankeloinnista tingin ensimmäisenä, kun aika on tiukilla.

Uusi rutiini

Päätin, että siirrän kaiken pyykin pesun viikonlopulle. Yritän silloin pestä pyykkikorin niin tyhjäksi kuin mahdollista, ja silittää niin paljon kuin suinkin ehdin. Ideana on, että lajittelen useamman koneellisen valmiiksi, vien pesuhuoneeseen odottamaan, ja yritän tehdä pyykinpesun mahdollisimman liukuhihnalta. Sillä aikaa kun kone pesee, silitän silityskopan tyhjäksi, ja viikkaan kaappiin vaatteet, jos viikattavaa on.

Kokonaisuudessaan pyykkiin käytetty aika ei ehkä hirveästi vähene (vaikka toivon että pientä ajansäästöä tässä syntyy), mutta tällä tavalla arkipäivistä poistuu monta keskeytystä. Samalla vapautuu myös metatyökapasiteettia, kun ei tarvitse viikon aikana miettiä, pitäisikö pyykätä vai ei. Olen suunnitellut, että jos viikonloppuna ei syystä tai toisesta ehdi kaikesta suoriutua, maanantai on vielä varapäivä, jolloin voin hoitaa loppuun ne mitä en viikonloppuna ehtinyt. Jos maanantaina tai viimeistään tiistaina pyykkikori on tyhjä, viikon pyykit mahtuvat siihen hyvin. Pyrin samalla pidentämään vaatteiden pitoaikaa, niin että pyykkiä myös kertyisi vähemmän.

Olen nyt pari viikkoa harjoitellut tätä. On yllättävän vaikeaa muuttaa tapaa, johon on vuosien ajan tottunut. Heti ensimmäisellä viikolla tuli vanhasta muistista vähän väliä sellainen olo, että pitäisi varmaan mennä pesemään koneellinen, vaikka ei siis tarvinnut. Seuraavalla viikolla olin kipeän lapsen kanssa kotona, ja päädyin kuitenkin tyhjentämään pyykkikoria, sillä en oikein pystynyt tekemään kunnolla töitäkään. Ensi viikolla yritän taas palata tähän uuteen rutiiniin.

Kumpaan koulukuntaan te kuulutte? Kuinka usein pesette pyykkiä?

Viikon vinkit: Treenivaatteet, kasviksia lisää ja konmarikokemuksia

Miten treenivaatteet saa raikkaiksi? Hien haju tarttuu helposti keinokuituisiin urheiluvaatteisiin. Tässä linkissä on paljon vinkkejä vaatteiden puhdistamiseksi. Omasta kokemuksesta sanoisin, että treenivaatteita voi aivan hyvin pestä myös 60°C pesussa, en ole huomannut että niille tapahtuisi mitään. Samoin olen laittanut etikkaa suoraan pesukoneen huuhteluainelokeroon, ja tämä kikka toimii myös. (anna.fi)

Tuntuuko kasvisten lisääminen ruokavalioon vaikealta? Tiedän miltä se tuntuu, koska vuosikausia minulla oli juuri se fiilis. Ennen kuin aloitin elämäni kasvissuosijana viime lokakuun alussa, olisin voinut allekirjoittaa jokaisen näistä tämän artikkelin väitteistä. Kasvisten lisääminen tuntui työläältä, vaikealta ja monimutkaiselta. Tämä Ylen juttu on kuitenkin hyvä, tässä arjen asiantuntijat kertovat, miten näistä haasteista pääsee yli. Minäkin ajattelin ennen, että kasvisruoan tekeminen on vaikeaa, mutta olen oivaltanut, että pastan sekaan voi heittää ihan hyvin kasviksia kanan tilalle, tai että jauhelihan voi aina korvata soijarouheella. (YLE)

MeNaiset tuntuu kirjoittavan konmarista vähän väliä, se minunkin haastattelu oli otsikoitu marittamiseksi. Tässä yhden ihmisen kokemuksia konmarista ja millaisia oivalluksia raivausprosessi herätti. En tiedä, onko konmari lopulta kovin erilainen kokemus muusta systemaattisesta tavaran vähentämisestä, luulen että samat oivallukset tulisivat vastaan millä tahansa menetelmällä.

Tällä viikolla kerroin blogissa, kuinka kesytin karmeaan kuntoon päässeen keittiön laatikon. Jutussa herkullisia ennen ja jälkeen -kuvia.

Perjantain podcastissa puolestaan kerron kirjoistani, joita riittää jokaisen pöydän päälle pinoksi ja lisäksi usempaan kirjahyllyyn. Kerron myös siitä, miksi tämä ei ole ongelma, ja miksi rakkaista harrastustavaroista ei muutenkaan pitäisi ottaa liikaa stressiä.

Arkijärki-podcast 59

Arkijärki-podcast 58: Pitääkö kaiken olla helppoa?

Tällä kertaa pohdiskelen, onko helppous ja nopeus aina sen arvoista?

  • Kerron, miksi valitsin mieluummin hankalammin käytettävän pesuaineen kuin tavallisen markettituotteen
  • Mikä on helppouden ja nopeuden hinta? Mistä joutuu tinkimään?
  • Mietin, milloin uusista keksinnöistä on ollut aidosti hyötyä
  • Pohdin myös sitä, paljon nopeat ratkaisut lopulta helpottavat elämää? Kauanko minulta menee aikaa puulastan pesemiseen käsin, jos sitä ei voi laittaa tiskikoneeseen? Ja mihin sen säästyneen ajan sitten käyttäisi.
  • Saisiko hitaamman ja hankalamman vaihtoehdon valitseminen meidät vaalimaan ja arvostamaan tavaroitamme enemmän?

Podcastin kesto on noin 15 minuuttia.

Arkijärki: blogi ja podcast

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Jos omistat iPhonen, yksinkertaisinta on klikata violettia podcast-appia, ja kirjoittaa hakuun Arkijärki. Sen jälkeen klikkaa kohtaa, jossa lukee ”tilaa”, ja jatkossa kaikki jaksot ilmestyvät puhelimeesi automaattisesti! Helppoa kuin mikä. Jos haluat, että muutkin löytävät Arkijärki-podastin, arvostele podcast tökkäämällä sopiva määrä tähtiä! Mitä enemmän, sitä paremmin podcast näkyy myös muille.

Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät myös blogin podcastien omalta sivulta, linkki myös sivun ylälaidassa. Sivulla uusin jakso on aina ylimpänä.

Viikon vinkit: joulusiivousta, pyykinpesua ja joulukransseja

Joulusiivous keittiössä? Tässä Iltasanomien jutussa asiantuntija kertoo, millaisilla välineilä rasvan saa keittiön kaapeista parhaiten irti. Tiskirätti ei ole hyvä, mikrokuitu on. Muistakaa myös, että emäksinen aine irrottaa rasvaa, hapan kalkkia.

Törmäsin tällaiseen juttuun, jossa perhe alkoi tarkastella pyykinpesutottumuksiaan, ja pyrki vähentämään pesukertoja ja käytettyä energiaa. Tässä on varmasti ideaa siinä mielessä, että uskoisin monen pesevän turhan puhdasta pyykkiä (itsekin syyllistyn tähän varmaankin). Mutta toisaalta kaikkea jutussa mainittua en ottaisi omiin rutiineihini. (Itäväylä)

Jaan tähän loppuun askartelulinkin, vaikka se ei olekaan blogin varsinaista sisältöä olekaan. YLEn sivulla oli helpot ohjeet kauniin joulukranssin valmistamiseksi. Minä kaipaan uutta joulukranssia, ja näillä ohjeilla uskoisin, että kokemattomampikin selviäisi kranssista.

Viikon vinkit: matkavinkki, myrkyttömät siivousaineet ja pesulappujen merkit

Ilmastoahdistus on vähän päällä edelleen, mutta siitä huolimatta, tai ehkä pikemminkin siitä johtuen kevyempiä linkkejä. Tällä kertaa ollaan erittäin käytännöllisten vinkkien parissa.

Oletko kokeillut elmukelmua pakatessa? Tässä linkissä vinkki, jonka avulla kosmetiikkapakkukset pysyvät tiiviisti kiinni. Itse en ole tätä käyttänyt, mutta olen kyllä kieputtanut elmukelmua koko pakkauksen ympärille, ennen kuin olen pakannut sen kosmetiikkapussukkaani. Onko joku kokeillut tätä? Toimiiko? (Iltalehti)

Kiinnostaako ekologisempi siivoaminen ilman turhia kemikaaleja? Tässä jutussa erittäin kattavasti vinkkejä etikan, ruokasoodan, sitruunan, sokerin ja suolan käyttöön. Näitä pitäisi ottaa aktiivisemmin itsekin käyttöön. Tällä hetkellä laitan säännöllisesti etikkaa huuhteluaineeksi, ja juuri äskettäin puhdistin pohjaanpalanutta kattilaa sokeripalalla. Sokeripala on mielestäni edelleenkin kaikista tehokkain väline uunin puhdistuksessa. (YLE)

Muistatko, mitä kaikki pesulapun merkit tarkoittavat? Jos et, tarkista täältä. Linkissä muitakin hyviä yleisohjeita siihen, ettei pyykki mene pilalle pesussa.

Arkijärki-podcast 32: Kaikki pyykin pesemisestä

Tässä seuraava toivepostaus ja podcast samassa paketissa! Pyykki on asia, josta ei arjessa pääse eroon. Sitä tulee väistämättä, muodossa tai toisessa. Vaikka vaatteiden pesuväliä pidentäisi tuulettamalla ja tahroja poistamalla, liinavaatteet on pestävä joka tapauksessa. Lakanat ja pyyhkeet eivät puhdistu ilman pesuainetta ja kuumaa vettä. Sitäpaitsi lapsiperheessä pyykin määrä voi yhdessä päivässä moninkertaistua täysin yllättäen.

Pyykkiä on siis pestävä säännöllisesti, jotta se ns. pysyisi aisoissa. Oma tapani on pestä koneellinen päivässä, mutta pyykkipäivä kerran viikossa voi toimia yhtä hyvin. Pyykki on kuitenkin niitä asioita, joissa rutiinin luominen, olipa se sitten millainen tahansa, helpottaa elämää merkittävästi.

Tiedän monien inhoavan pyykkäämistä, mutta minulle se on yksi mieluisimmista kotitöistä – ehkä juuri siksi, että se vaatii niin vähän ajattelua, ja samalla voi kuunnella äänikirjaa tai podcastia. Jos tarkoitus on pidentää vaatteiden tai muiden tekstiilien käyttöikää, oikeanlainen peseminen on avainasemassa. Väärällä pesutavalla voi pilata vaatteen käyttökelvottomaksi. Mutta aina kyse ei ole kovin dramaattisesta tapahtumasta. Jos vaaleat vaatteet pesee säännöllisesti tummien joukossa, ne muuttuvat ajan myötä vähemmän valkoisiksi. Siksi pyykin lajittelu värin, lämpötilan ja materiaalin mukaan kannattaa tehdä.

Podcastissa juttelen enemmän siitä, millaisia aineita ja välineitä käytän, millainen on nykyinen pyykkikoneeni ja miten pyykkirutiini meillä toimii. Podcastin kesto on noin 24 minuuttia, mikä yllätti itseni. En olisi uskonut, että pyykistä riittäisi näin paljon asiaa.

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata esimerkiksi puhelimeensa iTunesintai Acastin kautta. Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät täältä.

Viikon vinkit: tavarat ja muutto, soodavinkki ja etikka huuhteluaineena

Muutto ei ole vain muutto, vaan se paljastaa armottomasti, mitä ajattelemme tavaroistamme. Veera Kinnunen on tehnyt aiheesta mielenkiintoista tutkimusta, jonka tuloksia hän avaa tässä artikkelissa. Hän mm. tunnisti peräti 45 erilaista kanavaa, joita pitkin tavaroista hankkiudutaan eroon. Kiinnostavaa tutkimuksessa on, että eroon pääseminen ei suinkaan tarkoita aina sitä, että tavarasta todella luovuttaisiin. Se voi tarkoittaa myös sen säilyttämistä jonkun muun kotona tai jossain muussa varastossa. Tutkija tuleekin siihen tulokseen, että tavarasta on hyvin, hyvin hankalaa päästä eroon, mitä moninaisimmista syistä. Minkä me tosin kaikki täällä jo tiesimmekin! Kiintoisaa luettavaa silti, ja jos ei jaksa lukea, niin tekstin voi kuunnella myös podcastina. Linkki heti sivun alussa. (Antroblogi)

Kätevä soodavinkki, jota en tosin vielä ole itse testannut: soodalla saa lenkkareista ja muista kengistä hien hajun pois. Tietääkö joku, toimiiko tämä oikeasti? (Iltasanomat)

Minulta pyydettiin vinkkejä ekologisista siivousaineista ynnä muista. En ole asiantuntija, mutta törmäsin tähän Outi Pyyn kattavaan artikkeliin siitä, miten etikalla voi pätevästi korvata huuhteluaineen pyykissä. En käytä huuhteluainetta juuri lainkaan, mutta kyllä minulta silti löytyy huuhteluainepullo puolillaan. Mutta luettuani tämän Outin kirjoituksen, taidan heittää senkin menemään ja siirtyä kokonaan etikan käyttöön. Sen verran monipuolinen ja kätevä aine se tuntuu olevan.

Viikon vinkit: villan pesuohjeet, uusien vaatteiden haitat sekä roskien keräilyä

Tässä erittäin hyvät ja kattavat ohjeet villapaitojen pesua varten. Säät alkavat ainakin etelä-Suomessa vihdoinkin lämmetä, joten paksuimmat villapaidat voi pestä kesäsäilytystä varten. Itse en tosin pese villaa, ellei se ole selkeästi likainen. Normaalisti tuuletus riittää raikastamaan villan, mutta jos vaatteessa on tahroja tai se on muuten selvästi likainen, pesu on paikallaan. (ESS)

Pesetkö vaatteet ennen kuin otat ne käyttöön? Tämän jutun mukaan kannattaa pestä. Syynä on sekä muut ihmiset, jotka ovat käpälöineet vaatetta ennen sinua, ja toiseksi kemikaalit, joita uusista vaatteista löytyy. Olen kerran saanut nettikaupasta vaatteen joka haisi voimakkaasti jollekin, eikä haju haihtunut ennen kuin useamman pesun jälkeen. Epäilen, että kyseessä oli jonkinlainen säilöntäaine tai vastaava. Reklamoin yritykselle hajusta, mutta sain lähinnä ihmettelyä ja pahoittelua osakseni. (Iltasanomat)

Tämä plogging on minusta hauska idea. Se tarkoittaa sitä, että käydään kävely- tai juoksulenkillä ja samalla poimitaan roskia maastosta. Etenkin reippaalla kävelylenkillä voi helposti noukkia mukaansa roskia, mutta epäilen että juokseminen ei ole niin tehokasta, jos jatkuvasti pitää pysähdellä. Kivasta ideasta huolimatta en tajua, miten on mahdollista että näitä tarvitaan. Kuka heittää roskia luontoon? Tai maahan ylipäätään? Tämä menee täysin yli ymmärrykseni. Siis kuka edes kehtaa?

Viikon vinkit: Marttojen vinkit ruokasuunnitteluun, pyykinkuivaukseen sekä elämäntapatesti

Olen löytänyt paljon materiaalia arjen ateriasuunnittelusta englanniksi, mutta suomeksi hyvin vähän. Ilmeisesti tämä ei ole täällä sellainen harrastus, josta kukaan erityisemmin bloggaisi. Ainoa konkreettinen suomenkielinen lähde on Marttojen nettisivu, sillä tietenkin Martat ovat pohtineet myös tätä asiaa. Tässä linkki Marttojen ruokasuunnittelun sivuille. 

Kannattaako pyykit kuivata pakkasella ulkona? Itse sanoisin että en usko, ja vähän samaan tulokseen tulee Marttojen asiantuntijakin. (Iltalehti)

Oletko joskus miettinyt, millainen hiilijalanjälkesi on? Huomasin, että Sitra on kehittänyt varsin helppokäyttöisen mittarin, jolla sitä voi mitata. Ainahan nämä ovat suuntaa-antavia, mutta sekin on hyvä. Kyllä tällä saa ihan kohtuullisen käsityksen omasta hiilijalanjäljestään, ja siitä, millä sitä voisi pienentää. Ja muistakaa, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Vaikka tiettyjen valintojen merkitys voisi tässä kohdassa olla melko pieni, niillä voi olla muita hyviä seurauksia.

Viikon vinkit: shoppailua, pyykkikoneen puhdistus ja muovia juomavedessä

Linkkaan tähän juttuun, vaikka se onkin mielestäni hiukan sekava. Siinä kuitenkin mainitaan mielenkiintoinen visio: tuleeko shoppailusta samanlainen sosiaalisesti hyljeksitty tapa kuin tupakonnista? Hirveän mielenkiintoinen visio! Toivottavasti tulee. Tupakoinnin haitat sekä ihmiselle että ympäristölle ovat laajalti tiedossa. Shoppailulla – siis sellaisella ostelulla, joka kohdistuu tavaroihin joita ei tarvitse ja jotka lisäävät poistettavien tavaroiden määrää – on yhtä lailla haittavaikutuksia molemmille. En olisi kirjoittajan tavoin huolissani siitä, mistä talouskasvu sitten syntyy. Palveluissa on tulevaisuus. (Eeva-lehti)

Jatkoa viime viikon pyykinpesujuttuun. Tämä artikkeli on jo kolme vuotta vanha, mutta ei lainkaan vanhentunut: näin pyykkäät pesukoneesi. Pyykinpesukoneet ovat aika arvokkaita, joten niitä kannattaa hoitaa oikein jotta pesutulos pysyisi hyvänä ja käyttöikä pitenisi. Lyhyesti voisi tiivistää, että vältä zeoliittia, pese tarpeeksi kuumalla säännöllisesti, jätä kansi tyhjänä auki. (YLE)

Lopuksi uutinen, jota en olisi tahtonut lukea. Vesijohtoveden mukana juomme myös muovia, joka vain on niin pieninä hiukkasina ettei sitä näe. Todennäköisimmin näin tapahtuu Amerikassa, mutta muovia on löytynyt myös europpalaisesta vesijohtovedestä. Suomen tilanteesta ei ole jutussa tietoa. Tässä kohdassa tuntuu, että muovin välttäminen kotitaloudessa tuntuu häviävän pieneltä panostukselta, kun yksi isoimmista mikromuovin lähteistä on ymmärtääkseni mm. autonrenkaat. Mutta toisaalta, jostain pitää lähteä liikkeelle. Välttäkäämme muovia aina kun voimme. (YLE)