Aihearkisto: Tavaroiden raivaaminen

Koko koti kuntoon: romuhuoneesta työhuone

Julkaistu , kirjoittanut
6

Tämän viikon haaste on jälleen sellainen, että se ei välttämättä kosketa kaikkia. Raivauksen kohteena on työhuone, vierashuone, varahuone tai mikä tahansa sellainen ”ylimääräinen” huone, jossa ei nukuta, syödä tai seurustella. Jos sellaista ei löydy, viikon voi käyttää kuten haluaa 🙂 Jos taas löytyy, tervetuloa kaveriksi raivausurakkaan!

Meillä on sellainen pikkiriikkinen työhuone. Alkuperäisiä piirustuksia katsellessa huomaa, että se on varmaan tarkoitettu kotiapulaisen asunnoksi, sillä se sijaitsee heti keittiön takana ja siihen on kuulunut oma pieni vessa. Nyt tällä kopperolla on useampi käyttötarkoitus. Siellä on työpöytä ja tykötarpeet kotona tehtäviä töitä varten sekä kierrätyshylly pahveja, pulloja, ongelmajätettä yms. varten. Siellä on myös silityslauta ja puhtaiden pyykkien odotustila, ja siellä säilytetään vieraspatjaa. Tämän lisäksi huoneeseen on varta vasten asennettu hyllyjä, jotta siellä voisi säilyttää kaikenlaista ylimääräistä tavaraa, jolle ei oikein löydy tilaa muualta. Voitte arvata, että tämä viimenen kategoria tuppaa aiheuttamaan pahimmat ongelmat.

Viime aikoina työhuoneesta oli tullut jonkinlainen kierrätyskeskus. Lattiaa tuskin näkyi lukuisten pahvilaatikoiden alta, joissa taas oli eri osoitteisiin meneviä vanhoja vaatteita. Osa säilytettäviä, osa kierrätettäviä, ja näitäkin useampia laatuja. Siis aivan kauhea hässäkkä. Tähän kun lisää sen, että aina ei vaatteita jaksanut laittaa laatikon sisälle asti, vaan niitä heitteli sinne kaikenlaisiin pinoihin, voitte kuvitella millainen kaaos huoneessa vallitsi. Lisätään soppaan vielä hieman sekalaisia papereita, remonttitarpeiden jämiä ja hirveä kerros pölyä, aletaan lähestyä todellisuutta.

Tämän kaaoksen kimmppun olen tällä viikolla käynyt. Ensimmäinen tavoite on saada lattia tyhjäksi laatikoista. Sen jälkeen sijoittaa kaikki paperit omille paikoilleen, ja lopuksi yleinen siivous. Aloitin eilen ja jatkan tänään heti kun saan tämän tekstin julkaistua. Lopputuloksena on toivottavasti väljä, jopa viihtyisä huone. Kohta lähden kaupungille, ja roudaan lukuisia tavaroita erinäisiin osoitteisiin joko kierrätykseen tai muuten. Ei nimittäin tulee tyhjää tilaa, jos jotain ei poistu konkreettisesti ovesta ulos! Ja kuten aiemmasta voitte päätellä, poistettavaa riittää…

Onko ketään muita mukana?

Koko koti kuntoon: vedetään henkeä

Julkaistu , kirjoittanut
8

Kuten viime viikon päivitystahdista kenties arvasitte, tässä on ollut jotenkin vetämätön olo viime aikoina. Päätin etten puske tätä kodinraivausprojektia nyt väkisin eteenpäin, vaan käytän tämän viikon siihen että viimeistelen noita edellisiä loppuun. En siis koskenutkaan kirjahyllyyn viime viikolla, enkä kyllä mihinkään muuhunkaan raivaushommaan. Jotta hyvin edistynyt projekti ei kokisi täyttä mahalaskua ennen maaliviivaa, täytyy pitää pieni hengähdystauko.

Tässä on vähän muitakin juttuja kasaantunut. Paperityöt erityisesti odottavat. Laskuja maksettavana ja papereita arkistoitavana. Vakuutusyhtiön kanssa pitäisi asioida ja soittaa muutama puhelu. En tunne olevani kovin energisessä mielentilassa, mutta toisaalta tiedän, että asioiden hoitamisesta saa lisää energiaa. On vain se aloittamisen vaikeus.

Kirpputorimyynnistä puhuessani ihmettelin, miksi joku kelpaa ilmaiseksi mutta ei parilla eurolla. Valistuneet lukijat ehdottivat, että syy on siinä että ostajalla tai pikemminkin ottajalla on oma voitto mielessä. Tiedättekö mitä, olen todella ollut niin naivi, että tämä ei ole pälkähtänyt päähäni! Vaikka täysin loogista, sallittua ja markkinatalouden periaatteita noudattavaa toimintaahan se on. Ei vain ole tullut mieleenkään, että joku näkisi näissä vanhoissa purnukoissa myyntipotentiaalia, vaikka käyttöpotentiaalia niissä olisikin. Oma näkökulmani on ollut se, että jos ottaa jotain ilmaiseksi mutta ei ole valmis ottamaan samaa tavaraa pientä rahaa vastaan, on kyseessä esine, jota ei oikeasti tarvitse, ja joka muuttuu välittömästi roinaksi uudessakin kodissa. Siitä syystä olen tuota ilmiötä ihmetellyt.

Mutta ehkä se ei ole niin kaukaa haettua sittenkään. Olenhan esimerkiksi Danan podcasteja kuunnellessa oppinut, miten hän luiskahti tuohon ajattelutapaan niin syvälle, että lopulta heillä oli kokonainen huone täynnä vanhoja, kirppiksiltä ostettuja tavaroita, jotka Danan oli tarkoitus myydä isolla voitolla netissä. Joskus kuvio toimi, mutta läheskään aina ei, ja suurin ongelma oli se, ettei Danalla ollut todellista käsitystä esineiden arvosta. Joskus se 50 senttiä maksanut kapine ei todellakaan ollut sen arvokkaampi. Sitten niitä tavaroita alkoi kertyä ja kertyä ja lopulta käsissä olikin oikea ongelma.

Tuo rahan ja lahjoittamisen suhde ei ole ihan suoraviivainen. Esimerkiksi ystävälle on ihan valmis lahjoittamaan tavaroita, joista kuitenkin kirpputorilla pyytäisi hintaa. Toisaalta ystävätkään eivät aina halua ottaa tavaroita ilmaiseksi, vaan vaativat että saavat maksaa edes jonkun nimellisen korvauksen. Sitten on tavaroita, jotka näköjään menevät ilmaisena kuin kuumille kiville, vaikka ei uskoisi. Tänään mitä todennäköisimmin pääsen eroon luomiväripaletista, vaikka sitä on käytetty. En itse uskaltaisi ottaa käytettyä kosmetiikkaa vastaan vieraalta ihmiseltä, tutulta olen kyllä ottanut (kun tunnen ihmisen ja tiedän ettei hänellä esimerkiksi ole ollut silmätulehdusta). Tiedän itse, että tuo luomiväri on täysin kunnossa, mutta hämmästelen tuntemattomien ihmisten luottamusta minuun. Tajuan tätä kirjoittaessani että tuo kuulostaa siltä, kuin minulla olisi jotain synkkää salattavaa, mikä ei onneksi pidä paikkaansa… olen vain itse näköjään paljon epäluuloisempi.

Koko koti kuntoon: kirjat ja kirjahylly

Julkaistu , kirjoittanut
12

Viime viikon komerohaaste on tuottanut tulosta. Olen saanut komeroon lisää tilaa, ja lisätilan olen käyttänyt siihen, että olen saanut työhuoneen lattialta tavaroita hyllyyn. Komeron parissa täytyy edelleen jatkaa, mutta siirryn silti tällä viikolla eteenpäin.

Tällä viikolla otetaan käsittelyyn kirjat ja kirjahyllyt. Sanon nyt heti kättelyssä, että en aio käydä jokaista kirjaa kriittisesti läpi, ja miettiä olisiko siitä aiheellista luopua vai ei. Ensimmäinen tavoite on raivata kirjahyllystä kaikki sinne kuulumattomat tavarat. Kirjahylly vetää maagisesti puoleensa kaikkea muutakin kuin kirjoja. Tuo sälä täytyy saada sieltä pois. Sen jälkeen silmäilen kirjat läpi, ja noukin joukosta ne ilmiselvät yksilöt, jotka eivät enää kuuluu ilahduttavien yksilöiden joukkoon. Tiedän, että minulla on myös lainakirjoja, jotka olisi hyvä palauttaa omistajilleen, joten palautan niistä mahdollisimman monta.

Te saatte tietysti tehdä kirjahyllyjenne kanssa mitä haluatte. Jos inspiraatio riittää aakkostamiseen ja pölyttämiseen niin, niin toimeksi vaan! Itselleni riittää tällä kertaa tällainen kevytversio. Sekin riittää siihen, että kirjahylly rupeaa näyttämään paremmalta. Huomatkaa myös, että useimmiten kirjoja on myös muualla kuin kirjahyllyssä. Meillä niitä on lisäksi ainakin keittiössä, lastenhuoneessa, työhuoneessa ja yöpöydillä. Siis toisin sanoen kaikissa kotimme huoneissa. Keittokirjat kävin läpi jo keittiön yhteydessä, mutta muut huoneet vaativat huomiota. Lastenhuoneessa aion raivata kirjoja vähän tarkemmin, sieltä riittää perinteistä raivattavaakin.

Kirjat eivät ole kotimme pahin ongelmakohta, koska suurin osa niistä on kuitenkin kirjahyllyssä. Mitenkä teillä? Onko kirjoja liikaa vai sopivasti? Kuka lähtee kanssani organisoimaan kirjoja?

Koko koti kuntoon: epämääräiset komerot

Julkaistu , kirjoittanut
10

Viime viikon teemana oli lastenvaatteiden raivaaminen. Se sujui hyvin. Sain liian pienet pois, kävin seuraavan koon vaatteet läpi ja otin sieltä käyttöön sopivaksi muuttuneita. Järjestin laatikot siististi. Täydensin myös liian pieneksi jääneiden tilalle ihan uuttakin kaupasta. Kaikkiaan tämä oli hyvä ja järkevä projekti.

Tälle viikolle päätin ottaa taas vähän vaikeampaa haastetta. Meillä on sellainen komero, jossa säilytän siivoustarvikkeita, työkaluja, kukkaruukkuja ja kaikka muuta sekalaista. Komero on hirveän kätevä – valitettavasti niin kätevä että se on aina sotkussa. Sinne on nimittäin hirveän helppo tunkea ihan kaikki, mikä pitäisi laitta jonnekin, mutta ei ole tietoa minne. Lopputulos on, että taaemmat kerrokset hyllyillä ovat ihan ok, mutta kaikkien hyllyjen etureunat ovat ihan sekaisin.

Toisaalta makuuhuoneen senkistä on vapautunut tilaa, eikä sekään ole vieläkään täysin järjestyksessä. Tässä on varsinainen ketjureaktio: työhuoneessa on tavaroita lattialla, joiden paras paikka olisi komerossa. Esimerkiksi olkalaukku, johon mahtuu viikonloppureissun kamppeet. Sen looginen paikka olisi komerossa, mutta komerosta pitää ottaa jotain pois, jotta laukku mahtuu hyllylle. Luulen, että sieltä voisi siirtää senkkiin pienempää sälää, esimerkiksi lahjoja ja leluja.

Koska kaikilla ei ole samanlaista komeroa, tämän viikon haasteena on siivota ja raivata kodin epämääräisin säilytystila: siivouskaappi, tiskipöydän aluskaappi, eteisen romukaappi tai mikä se sitten onkaan. Mutta tunnistatte tilan varmasti: se on se paikka, jonne tungetaan tavaroita silloin kun niille ei muutakaan paikkaa löydy, sisältö on sekalainen eikä sotilaallinen järjestys ole mitenkään leimaava piirre. Jos taas komero löytyy, niin sitten sen kimppuun.

Tiedän, että tämä tulee taas olemaan vähän työläämpi projekti, mutta palkitseva. Ennakoin,  että suunnittelemani uudelleenjärjestely tulee järkeistämään tavaroiden säilyttelyä merkittävästi. Kuka muu rupeaa raivaamaan näitä kodin pimeitä nurkkia?

Kosmetiikan kondoilua

Julkaistu , kirjoittanut
2

Raivasin makuuhuonetta viime viikolla. Yksi kohde oli kampauspöytä, joka pitää sisällään kaikki meikkini, hiusharjat ynnä muut sekä aika paljon koruja. Huomasin, että Marie Kondon menetelmä sopii erinomaisesti myös kosmetiikan karsimiseen. Kampauspöydän laatikot ovat sen verran pienet, että ne voi yksi kerrallaan tyhjentää kokonaan ja sitten käydä sisältö yksi kerrallaan läpi.

Tämä operaatio olikin erittäin tarpeellinen. Havaitsin, että meikkien seassa tulee haudottua ties minkälaisia kerrostumia kymmenien vuosien takaa vain siksi, ettei ole tullut kyseenalaistaneeksi asiaa mitenkään. Poistin useamman luomivärin, pari rajauskynää ja peitevärin. Nyt pari päivää myöhemmin on tullut mieleen vielä muutama tuote, jotka pääsivät ensimmäisellä kierroksella läpi, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että haluan luopua niistäkin. Huomasin, että olen säästellyt kosmetiikkaa, jonka olen saanut joko ilmaiseksi tai hyvin halvalla. Mitätön rahanmeno on kompensoinut epäsopivia värisävyjä. Käytännössä väärän sävyistä kosmetiikkaa ei kuitenkaan tule käytettyä, koska naama näyttää siinä typerältä. Yksi luomiväripaletti lähti kiertoon ihan vain siksi, että olen kyllästynyt siihen. Mikään tuote ei ollut iästä huolimatta pilalla, vaan halusin luopua kaikista juuri siksi, etteivät ne enää ilahduttaneet minua.

Toinen havainto kampauspöydän suhteen oli, että kun laatikossa on paljon pientä sälää, jonkinlaiset tilanjakajat helpottavat organisoimista ja saavat yleisvaikutelman paljon siistimmäksi. Käytin tähän tarkoitukseen erilaisia pieniä pahvilaatikoita, joita olen ruvennut säästelemään. Etenkin pumpulipuikkojen pakkauslaatikot osoittautuivat käteviksi. Pinnit ja ponksut pysyvät niissä paikallaan, eivätkä ne leviä laatikon pohjalle. Raivaamisen ja organisoimisen lisäksi lahjoitin pois kasan papiljotteja, pesin kaksi hiusharjaa ja keräsin muutaman rikkimenneen korun omiin muovipusseihinsa odottamaan korjausta.

Ison senkin siivous on kuitenkin vielä kesken. Olen raivannut sieltä tavaraa pois, ja jopa laittanut sitä myyntiin. Yksi laatikko tyhjeni kokonaan, ja täytin sen urheiluvaatteilla. Erittäin hyvä veto, koska niillä ei ole aiemmin ole ollut kätevää paikkaa. On kuitenkin vielä kaksi isoa laatikkoa, jotka pitäisi järjestää fiksusti uudelleen. Vaikuttaa siltä, että senkkiin syntyy runsaasti lisää tilaa, kunhan vain saan loputkin tarpeettomat tavarat sieltä ulos ja kiertoon. Sisältö on kuitenkin jotenkin niin sekalaista tavaraa, että raivaaminen tuntuu työläältä. Joka tavaran kohdalla pitää miettiä, onko tämän oikea paikka tässä vai jossain muualla. Jatkan senkin kimpussa vielä tämän viikon niiden lastenvaatteiden ohella. Sitten voin ruveta miettimään, mitä tyhjiin laatikoihin laitetaan.

Koko koti kuntoon: lastenvaatteet

Julkaistu , kirjoittanut
11

Tämän viikon raivausurakka on sellainen, että osaa se koskettaa, osaa taas ei. Jos teillä ei asu pikkulapsia, joiden vaatteita pitäisi raivata, tämän viikon voi vapaasti käyttää ulkovarastojen, autotallien ja vinttikomeroiden raivaamiseen – siis sellaisten tilojen, joihin minä en tule tämän haasteen aikana puuttumaan. Jos taas huusholliin kuuluu naperoita, jotka eivät vielä itse selviä vaatteiden siivouksesta, tulkaa mukaan.

Lastenvaatteissa pätee kokemukseni mukaan aika lailla samat ongelmat kuin aikuisten vaatteissakin, paitsi että lastenvaatteet jäävät säännöllisesti pieniksi ja niitä täytyy sen tähden uusia. Tästä johtuen kaapissa on oltava aina myös niitä isompia vaatteita odottamassa sitä hetkeä, jolloin edellinen koko jää pieneksi ja tarvitaankin jo seuraavaa. Muuten lastenvaatteissa huomaa saman minkä aikuistenkin; jotkut vaatteet ovat mieluisempia kuin muut, ja kaapissa on aina niitä, joita ei ole niin tullut pidetyksi. Ne mieluisat vaatteet taas menevät helposti sotkuun, ainakin jos nuoriso (etenkin alle kouluikäinen nuoriso) saa itse hääräillä vaatteidensa parissa.

Tällä kierroksella minulla on kolme tavoitetta: ensinnäkin poistaa liian pienet vaatteet kaapista, ja joko LAITTAA ROSKIIN tai odottamaan asianmukaista kierrätystä. Toiseksi järjestää käyttövaatteet Marie Kondon oppien mukaan. Tämän olen tehnyt ennenkin mutta nyt on taas aika suoristaa pinot. Kolmanneksi pitää käydä läpi ne odottamassa olevat vaatteet, ja selvittää mitä siellä on ja järjestää myös ne edellä mainitulla systeemillä. Jostain syystä tämä laatikko on aina sekaisin, joten operaatio on tarpeellinen. Samalla tulee otettua käyttöön siellä odottavia vaatteita, koska en varmaan taaskaan muista mikä kaikkea olen säilönyt.

Katsaus viime viikon projektista tulee tänne piakkoin. Onko lastenvaatteiden raivaajia mukana?

Vaikein juttu

Julkaistu , kirjoittanut
38

Tässä viime aikaisessa karsimisinnossani on käynyt hyvin selväksi, mikä siinä on hankalinta. Pystyn poistamaan kamaa kaapeista, lahjoitan omistani mielelläni muille, pystyn jopa laittamaan roskiin. Mutta kun pitäisi saada tavarat myyntiin, homma hyytyy täysin.

En tiedä miksi tuon askeleen ottaminen on niin vaikeaa. Ehkä siinä on liikaa vaiheita. Pitäisi ottaa kuva, ladata se oikealle sivulle, sitten odotella että ottaako joku yhteyttä jne. Tai varata pöytä, hinnoitella, kuskata ja vahtia. Olen kyllä välillä tässä onnistunut, mutta lähinnä silloin kun on ollut ihan pakko. Esimerkiksi että pitää päästä isosta ruokapöydästä eroon, jotta uusi saadaan paikalleen – silloin oli motivaatio kohdallaan, koska kahdenruokapöydän loukku ei houkutellut.

Mutta vaatteita ja muuta pientä tavaraa voi ihan helposti säilytellä jossain nurkassa, eikä se haittaa arkea. Ehkä siksi sellainen pakko puuttuu, ja myyminen jää tekemättä. Olin ihan onnessani, kun bongasin lastentarvikekeräyksen turvapaikanhakijaperheille. Keräsin kassin ylimääräisiä leluja ynnä muuta, ja lahjoitin ne ilomielin pois. Olin ajatellut myydä sen pinnasängynpehmusteen ja ylimääräisen vaunukopan, mutta kun joku pyysi niitä ilmaiseksi,  olin vain tyytyväinen ettei tarvinnut nähdä myymisen vaivaa. Samoin annan (tai silloin tällöin myyn) enemmän kuin mielelläni vääränkokoisia vaatteita kavereille, lastenvaatteita tarvitseville ja niin edelleen. Olennaista on siinä helppous, että ei tarvitse tehdä juuri mitään.

Olen myös todella miettinyt, kannattaako jotain vaatetta säilyttää myymistä tai kierrätystä varten, vai onko sen paikka roskiksessa. Olen saanut itseni ymmärtämään, että kestotahrainen H&M:n body ei tule menemään kaupaksi, eikä sitä kukaan halua lahjoittaakaan, joten teen fiksummin kuin laitan sen suoraan roskiin, enkä ensin kuskaa sitä johonkin keräyslaatikkoon. Noissa tapauksissa kierrätyslaatikko on eräänlaista itsepetosta, tai vähintäänkin päätöksenteon ulkoistamista jollekin muulle.

Olen siis saanut tavaraa lopullisesti ulos ovesta enemmän kuin pitkiin aikoihin. Mutta on vielä koko joukko tavaraa, joka mielestäni pitäisi myydä. Jotenkin ajattelen, että olisi tuhlausta antaa ilmaiseksi, vaikka logiikka ei olekaan aukoton. Nimittäin jos esim. joku kaveri suoraan pyytäisi, antaisin pois. Mutta en haluaisi antaa ”kasvottomasti” – tässä  näkyy epärationaalinen tunneside tavaroihin, joita en enää käytä. Niinpä uskottelen itselleni, että myyn ne. Enkä vain saa millään aikaiseksi. Olen useamman viikon puhunut itselleni, että nyt on ryhdistäydyttävä. Saa nähdä milloin puhe tehoaa.  Haluan niistä tavaroista eroon, mutta en näköjään riittävästi, koska mitään ei tapahdu. Auttakaa, ei tästä yksin tule mitään.

Koko koti kuntoon: makuuhuone

Julkaistu , kirjoittanut
10

Tällä viikolla palaan todellisten haasteiden pariin, ja raivaan makuuhuoneen. Vaatekaapit on suunnilleen jo siivottu, mutta meidän makuuhuoneessa on myös iso vanha senkki, kampauspöytä, kaksi yöpöytää ja yksi hyllykkö. Aikamoinen määrä säilytystilaa siis. Noista senkki on pahin, se vetää sisäänsä hirveän määrän tavaraa, olen tunkenut sinne vaikka mitä ja kaikki on sekaisin. Senkki on oikeastaan se syy, miksi halusin tähän väliin pienen hengähdystauon parvekkeen parissa.

Toisaalta mitä pitemmälle syksy etenee, sitä parempaan vauhtiin olen päässyt raivaamisen kanssa. Aluksi lähinnä järjestelin paikkoja uudelleen siistimmiksi, mutta viime viikkoina olen päässyt todellisen karsimisen makuun. Olen heittänyt tavataa pois enemmän kuin aikoihin. Olen luopunut monista sellaisista tavaroista, joita olen tähän asti vain säilytellyt kaapin perillä ”odottamassa” – niin mitä? En tiedä itsekään. Etenkin vaatteita raivatessa löysin käytännössä pilalle menneitä tekstiileitä. Esimerkiksi housuja, joiden vyötärökuminauhat vain ritisivät venyttäessä. Eihän sellaisten säilömisessä ole mitään järkeä.

Koko koti kuntoon -projektin viime viikko onnistui hyvin. Sain parevekkeen raivatuksi. Sieltä siirrettiin talvisäilöön kalusteita, kaivoin laatikoista pois kuihtuneet kesäkukat. Lisäksi sain tehtyä sen isoimman työn, eli lattian lakaisemisen puurallien alta. Niitä ralleja on ikävä nostella ja siirrellä, eikä sen kaiken kuonan lakaiseminen ole kauhean miellyttävää, mutta toisaalta jos sen jättää tekemättä, tiedän kokemuksesta että rallien alle alkaa muuttaa turhan paljon ötököitä asustelemaan. Aikaa parvekkeen laittoon meni reilu tunti, mutta se kävi ihan hyvästä arkiliikuntatuokiosta.

Tällä viikolla tiedossa taas perinteistä raivaamista. Tiedän ihmisiä, joiden makuuhuoneet ovat aika minimalistisia. Jos kuulut tähän joukkoon, tämän viikon tehtävä on helppo. Jos taas makkariin on kertynyt enemmän kamaa kuin olisi tarve, nyt on hyvä hetki tarttua niihin. Tähän täytyy muuten kertoa hieman jälleen siitä A Slob Comes Clean -blogista, jota seuraan. Sen kirjoittajalle vanhempien makuuhuone on se huushollin pahin sotku, eikä tilanteeseen tunnu tulevan muutosta, vaikka hän muuten onkin tsempannut siisteydessä. Makuuhuoneen oven saa näet lukkoon, joten sinne heitellää muista huoneista kaikki, mikä on väärässä paikassa. Lopputuloksena on hirveitä läjiä kaikilla mahdollisilla tasoilla, lipaston laatikoita jotka pursuilevat niin etteivät mene kiinni, ja sänky joka on lähes hautautunut vaatteiden alle. Noita kertomuksia lukiessa yksi sekaisin oleva senkki asettuu mittasuhteisiinsa. Täytyy silti sanoa, että vaikkei makkarimme aina muistutakaan zeniläistä temppeliä, niin kyllä sinne aina ihan hyvin mahtuu nukkumaan.

Saanko kavereita makkarin raivaukseen?

Koko koti kuntoon: parveke (tai muu ulkotila) sekä vähän vaatteitakin vielä

Julkaistu , kirjoittanut
6

Kausivaatteet on kaivettu esiin, hellemekot laitettu odottamaan kesää ja samalla joukosta poistui aika paljon vaatteita, joita en enää halua pitää. Mutta tiukkaa tekee. Kondoilu ei ole helppoa. Käyttökelpoisuuden idea on niin syvällä selkäytimessä, että on todella, todella vaikeaa luopua tietyistä vaatteista, vaikka niitä lähes inhoaisi. Oletan, että tässä kuitenkin kehittyy ajan myötä. Jossain vaiheessa toivottavasti ajatuspalikat loksahtavat uuteen asentoon, ja niistä vaatteista joista ei enää nauti, pystyy luopumaan tuskitta.

Viime keväänä julistin, että ruskea kausi on nyt loppu. Sen jälkeen hankkiuduin eroon ruskeasta hameesta ja ruskeasta mekosta. Neuleen säästin ja totta tosiaan, luulen että voin taas pitää sitä, vaikkei se enää suurimpiin suosikkeihin kuulukaan. Yhdet housut olin laittanut odottamaan syksyä, ja olin oikeastaan jo päättänyt laittaa ne pois, ainoastaan saamattomuus oli ollut esteenä. Mutta nyt kun kaivoin ne esiin, päätin sittenkin ottaa ne takaisin käyttöön. Kesäkausi ylähyllyllä oli tehnyt tehtävänsä, eivätkä nuo housut näytä enää ollenkaan niin tylsiltä kuin keväällä. Osasyynä tosin on myös se, että minulla on housuista pulaa, enkä jaksaisi lähteä ostamaan uusia.

Sitten tämän viikon tehtävään: minulla on vielä urheiluvaatteet käymättä läpi, joten teen sen vielä tällä viikolla, jatkeena tuolle viime viikon haasteelle. Koska tässä vaaterumbassa menee vielä hetki, päätin ottaa tälle viikolle vähän kevyemmän projektin. Tällä viikolla laitan talvikuntoon parvekkeen. Jos kodissasi ei ole parveketta, verantaa, kuistia tai muuta vastaavaa ”viileää” tilaa, tulee tästä väliviikko. Ensi viikolla palaan takaisin sisätiloihin, ja jatkan makuuhuoneen raivaamisella.

Parvekkeen raivaaminen tarkoittaa meillä sitä, että ensinnäkin istutukset laitetaan talvikuntoon. Kalusteet, jotka eivät kestä lunta ja pakkasta, viedään varastoon. Isoin työ on kuitenkin siinä, että lattian puurallit pitäisi nostaa ylös ja lattia lakaista niiden alta. Se on kova urakka, jota olen lykännyt kesästä asti. Otan sen tämän viikon urakaksi, sitäpaitsi eikös niitä jouluvalojakin voi piakkoin ruveta ripustelemaan… Jos kesän aikana parvekkeelle/kuistille/patiolle on kerääntynyt tavaraa ”väliaikaissäilytykseen”, nyt on hyvä hetki hankkiutua niistä eroon.

Valivali

Julkaistu , kirjoittanut
5

Minulta on hetkellisesti kirjoitusinspiraatio kateissa, joten listaan tähän niitä asioita, jotka pitäisi tehdä, joita en ole tehnyt, ja jotka rasittavat.

  • Turkoosin kevytuntsikan hihassa on likaa. Se pitäisi putsata pois, mutta se on öljyä ja epäilen ettei se kuitenkaan lähde. Sievät syysnilkkurit ovat osoittautuneet liian pieniksi. Niillä voi kävellä tunnin, sitten alkaa varpaita kivistää.
  • En saa laitetuksi kamojani kirppikselle. Keksin hetkessä kymmenen mielenkiintoisempaa asiaa, kuin tarpeettomien tavaroiden kuvaaminen  nettiin tai kuljettaminen johonkin.
  • En osaa päättää, heitänkö kulahtaneita vaatteita pois vai en. Toisaalta se yksikin musta paita on aika kauhea, mutta toisaalta on hetkiä jolloin haluaa pukea päälleen väljää ja mustaa. Mitä väliä vaikka se onkin ihan nyppyinen. Mutta toisaalta on se silti aika kauhea.
  • Ruokalista on taas melkein viikon jäljessä. Miksi tämänkin tekeminen on niin työlästä. Tällä viikolla on syöty fiksusti, mutta helpompaa olisi edelleen, jos miettisin ruuat etukäteen.
  • Stockan nettikauppa oli keskiviikkona kumossa. En päässyt maksamaan edes illalla. Jätin turhautunutta palautetta, johon joku raukka joutui vastaamaan. Tuntuu tylsältä jättää palautetta, kun epäilen ettei viestini kulje koskaan perille asti. Ei se asiakaspalvelija voi nettikauppaa korjata.
  • Parveke odottaa syyskuntoon laittamista. Arvatkaa huvittaako tämä yhtään enempää, kuin se kirppisprojekti.

Mutta päätetään positiiviseen: saamme tänään uuden suihkukaapin ja -altaan kylppäriin. Tämä asia on ollut listalla siitä lähtien kun muutimme noin viisi vuotta sitten. Nyt se sitten hoidetaan. Ensin mietittiin, millainen ratkaisu suihkuun olisi paras. Sitten etsittiin sopivaa suihkukaappia, eikä sellaista meinannut löytyä millään. Nyt, pari vuotta myöhemmin niitä yllättäen olikin taas tarjolla. Sitten piti enää hankkiutua rautakauppaan koko perheen voimin, valita, ostaa ja tulla kotiin odottamaan asennusta. Ongelman havaitsemisesta uuden hankkimiseen meni viisi vuotta. Ostohetkestä asentamiseen näköjään viisi päivää.

Ehkä tämä iso parannus kodin mukavuudessa inspiroisi minua hoitamaan nuo loputkin roikkuvat asiat kuntoon.