Lihaton lokakuu alkaa nyt. Siis NYT!

Montako kertaa olen täällä selittänyt haluavani syödä enemmän kasviksia, milloin mistäkin syystä? Kuinka monta kertaa olen raportoinut, että miten on mennyt kasvisten lisääminen? Vastaus ensimmäiseen kysymykseen: lukemattomia. Vastaus toiseen kysymykseen: NOLLA.

Eilen oli kuitenkin kirkas hetki. Tajusin yhtä aikaa monta asiaa:

  1. On olemassa juttu nimeltä lihaton lokakuu, eikä lokakuuta ole mennyt kuin vasta viikko.
  2. Tämä jatkuva ajatus siitä, että pitäisi syödä kasvispainotteisemmin, on aika stressaava, jos ei kuitenkaan tee mitään asian eteen.
  3. Muistin että minulla on blogi, jota seuraa iso määrä ihmisiä. Jos teen itsestäni tilivelvollisen arkijarki.netissä, niin onnistumisprosentti nousee hurjan harppauksen.
  4. Joskus pitää aloittaa.

Joten nyt ollaan tässä. Olen aloittanut lihattoman lokakuun. Olen vihdoinkin lopettanut asiasta stressaamisen, ja konkreettisesti alkanut toimia. Sen vuoksi kirjoitan myös tätä tekstiä. Kun hyvistä aikeista huolimatta mitään ei näköjään tapahdu, pitää ottaa järeämmät keinot käyttöön. Julkinen projekti on aina tehokkaampi kuin itsekseen yrittäminen. Nimittäin itselleen on helppo antaa poikkeuslupia, mutta jos lupaan raportoida täällä mitä ruokia laitan, selityksiä on paljon hankalampi keksiä.

Tällä pitäis nyt mennä.eko

Nyt on jo lokakuun 8. päivä, mutta ei takerruta pikkuasioihin. Muutenkin on mielestäni tarpeetonta seurata tällaisia julkisia haasteita pilkun tarkasti, mutta koska nyt tosiaan sattuu olemaan lokakuu, niin luontevasti tässä voi samalla osallistua lokakuun mittaiseen haasteeseen. Voi olla, että tähän olisi olemassa jotkut virallisetkin säännöt, mutta aion nyt joka tapauksessa määritellä itselleni omat.

Lihaton lokakuu: Arkijärki.netin säännöt

  • Lihaton ruoka tarkoittaa ruokaa ilman lihaa. Siis naudanlihaa, possua, kanaa, kalkkunaa tai riistaa.
  • Kasvisten lisäksi sallittuja ovat kala, äyriäiset, kananmunat ja maitotuotteet. Tämä ei siis ole vegaanihaaste.
  • Edellisestä huolimatta pyrin valitsemaan kasvispohjaisen tuotteen, jos se on mahdollista. Esimerkiksi kaurakermaa ruokakerman sijasta jne. Tämä on kuitenkin toissijainen tavoite. Lapset saavat juoda rasvatonta maitoa kuten ennenkin.
  • Jos menen kylään, ja siellä tarjotaan lihaa, syön kyllä enkä tee asiasta numeroa.
  • Ykköstavoite on olla syömättä lihaa. Tyylipisteitä ei ole jaossa, joten einekset, puolivalmisteet, ravintolaruoka ja karkit ovat kaikki sallittuja.

Tiedostan kyllä, että kala ei ole kasvis. Tämän haasteen tavoitteena on kuitenkin pärjätä kuukausi ilman lihaa, ja muutos nykyiseen on jo sellaisenaankin iso. Siksi en edes yritä täydellistä suoritusta, mistään vegaanihaasteesta puhumattakaan. Suurin motivaatio tälle ruokavaliomuutokselle on ilmastomuutostalkoisiin osallistuminen, joten siksi tässä on kala mukana. Lihaan verrattuna sen vaikutus on hyvin pieni, ja ajatus tiukasta kasvisruokakuukaudesta aiheuttaa liikaa ahdistusta ja suorituspaineita. Tiedän myös, että esimerkiksi juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan. Tämäkin on  sellainen seuraava askel, jonka olen valmis ottamaan sitten, kun kasvispainotteinen ruoka on muuten hanskassa. Jos yritän liian suurta muutosta kerralla, tuloksena on luultavasti vain mahalasku ja motivaation katoaminen. Siksi keskityn nyt lokakuussa vain tähän yhteen asiaan, eli lihan välttämiseen.

Miksi tämä on vaikeaa

Jos siellä jotakuta ihmetyttää, miten tämä voi olla niin vaikeaa, niin yritän selittää. Uskon, että monille kasvisruokaan siirtyminen voi olla helppoakin, mutta minä joudun opettelemaan sekä uusia tapoja ajatella että toimia. Muutos on harvoin ihan yksinkertainen asia, ja jos on koko ikänsä toiminut tietyllä tavalla, uuden opettelu ei käy kädenkäänteessä.

Ensin ne muutettavat ajatukset. Olen sisäistänyt vahvasti, että terveellinen ruokavalio sisältää riittävästi proteiinia. Samoin olen ruokaympyrän ja lautasmallin omaksuneena tottunut ajattelemaan, että proteiini on yhtä kuin liha. Niinpä olen huolehtinut siitä, että sekä minä että lapset saavat jokaisella aterialla jotain proteiinia, eli kalaa, lihaa tai kananmunaa. Nykyisin markkinoilla on myös runsaasti erilaisia kasvisproteiinivalmisteita, kuten nyhtökauraa. Ne ovat kuitenkin tuotteina vieraita. En esimerkiksi tiedä, kuinka paljon nyhtökauraa pitäisi syödä, jotta se vastaisi jauhelihan proteiinimäärää. En myöskään edes tunne kaikkia vaihtoehtoja, joita on nykyisin tarjolla.

Toinen muutos on konkreettinen uuden opettelu. Saan jauhelihasta vartissa aikaiseksi oikein pätevän arkiruuan, mutta en ole ikinä valmistanut härkistä tai mifua. En ehkä tofuakaan. Tämän haasteen myötä joudun siis opettelemaan uudenlaista ruuanlaittoa hyvin konkreettisesti. En edes tiedä, miten härkistä pitäisi käsitellä, jostain eksoottisemmasta puhumattakaan. En tiedä miltä nuo proteiinit maistuvat, enkä tiedä miten niitä kannattaisi valmistaa, jotta ne maistuisivat hyviltä. En tiedä kovin montaa kasvisruokareseptiä, jotka osaisin valmistaa ilman keittokirjaa. Myös tämän takia kala ja kananmunat ovat tärkeitä pitää mukana, muuten haaste muuttuu ylivoimaiseksi. Osaan tehdä kalaruuan ja munakkaan ilman ohjeita. Yksinkertaisin kasvisruoka jonka tiedän, on kaupan valmiit pinaattiletut. Niillä ei kuitenkaan voi elää koko kuukautta, joten uusia ruokia on löydettävä. Se taas vaatii asiaan paneutumista, mikä vaatii sekä aikaa että vaivaa.

Kolmas syy liittyy makuun. Minä pidän lihasta. Olen luontainen sekasyöjä. (Jostain syystä tykkään erityisen paljon raaoista lihoista ja kaloista, lempiruokiani ovat tartar-pihvi sekä sushi. Ehkä minulla on joku neandertalilaisgeeni?) Sen sijaan en ole esimerkiksi mitenkään erityisen innokas hedelmien tai marjojen syöjä. Karsastan myös kaikenlaisia papuja. En erityisemmin tykkää niistä. Kasvisvaihtoehto on ravintolassa usein hyvänmakuinen, mutta itse en osaa (vielä) laittaa erityisen hyvää kasvisruokaa. Kyse on sekä ideoiden että harjoituksen puutteesta. Tässä tullaan jälleen tuohon uuden opetteluun. On työlästä muuttaa tottumuksia, kun korvaavaa toimintatapaa ei ole automaattisesti olemassa.

Arkijärjen Lihaton lokakuu -haaste!

Koska ostolakko-projektissa tämä blogiyhteisö on osoittautunut niin mahtavaksi, päätin hyödyntää sitä myös tässä. Teen kerran viikossa lauantaisin koonnin tänne siitä, mitä olemme viikon aikana syöneet. Lisäksi lisään vähintään kerran päivässä instagram-tililleni kuvan siitä, mitä olen syönyt. Instagramini aktivoituu siis merkittävästi. Klikkaa itsesi seuraajaksi, jos haluat nähdä mitä syön. Voin jo etukäteen tehdä shokkipaljastuksen: tiedossa ei ole gourmet-annoksia. Vaan niitä pinaattilettuja ihan taatusti. Jos kuitenkin kuulut samaan sarjaan kuin minä, että haluaisit syödä enemmän kasvisruokaa, niin ainakin tuolta saa vertaistukea. Inspiraatiosta en mene takuuseen.

Mutta! Tätä olisi paljon mukavampi tehdä yhdessä! Lähteekö kukaan minulle kaveriksi? Tehdään samalla tavalla kuin ostolakossa, eli jaetaan onnistumiset ja epäonnistumiset kommenteissa, ja tsempataan toisiamme. Ja jos olet jo valmiiksi kasvisyöjä, kaikki tsempit ja vinkit ovat tervetulleita. Tiedostan, ettei tämä minun kasvissyönnin tasoni ole kovin hääppöinen, mutta jostain pitää aina aloittaa. Aloittaminen lienee se pääasia kuitenkin. Aloitin toissapäivänä lauantaina. Viikonloppuna meillä syötiin nyhtökauraspagettia, niitä pinaattilettuja sekä sunnuntain illlallisena paistettua riisiä ja kuhaa uunissa. Kaksi päivää takana, kyllä tämä tästä. Pitäisikö vielä mainita, että minä olin viikonloppuna vastuussa noista pinaattiletuista, puoliso kokkasi kaiken muun…

Kuka lähtee mukaan? Voin vakuuttaa, että kynnys on matala.

51 vastausta artikkeliin ”Lihaton lokakuu alkaa nyt. Siis NYT!

  1. En lähde mukaan, koska olen ollut jo kymmeniä vuosia tiukka laktovegetaristi, mutta seuraan suurella mielenkiinnolla! 😊 Kun nuorena aloitin ei ollut mitään nykyisiä ”teollisia” kasvisproteiineja eikä sellaista ravintotietoa mitä nyt on. Kyllä minusta silti ihan terve ja normaalikokoinen tuli, vaikka proteiinia ei taatusti tullut suositusten mukaisesti. Aloitin kasvissyönnin eettisistä syistä, en halua, että mitään tapetaan minun vuokseni. Sitäkin puolta kannattaa miettiä.

    • Minulle ilmastomuutos on se suurin syy. Olen niin paatunut sekasyöjä, että eläinten tappaminen ravinnoksi ei ole koskaan ollut eettinen ongelma. Eläinten elinolosuhteet kyllä ovat, mutta se on eri asia. Mutta tämä asia tuntuu sellaiselta, minkä pystyn ilmastomuutosta vastaan tekemään, ja se, mistä joudun samalla luopumaan, ei tunnu mahdottomalta. Mutta nämä ovat sellaisia asioita, joissa jokaisen täytyy elää oman vakaumuksensa mukaan. Ei ole olemassa paremmuusjärjestystä niille syille, miksi joku kasvissyöjäksi ryhtyy. Nostan hattua tuolle suorituksellesi. Minulla on siihen matkaa.

      • Ei kyse ole suorituksesta vaan arvoista. En todellakaan kieltäydy mistään eli en voisi kuvitellakaan syöväni eläimiä.

  2. Onnea lokakuuhun! Hyvä että lähdet mukaan vaikka kesken kuukauden, aivan liian moni aloitus kaatuu siihen, että ikinä ei muka tule oikeaa hetkeä aloittaa. Ja lihan vähentäminen on jo hyvä alku. Olen vegaani ja todella usein olen tavannut henkilöitä, jotka ovat sanoneet että eivät voi olla vegaaneita, koska rakastavat liikaa/juustoa/lohta/jotain muuta. Tätä perustelua en ole ikinä ymmärtänyt, eihän ruokavaliossa ole joko/tai -vaihtoehdoista, aina voi kuitenkin vähentää lihan syömistä, vaikka ei kasvissyöjäksi/vegaaniksi haluaisikaan ryhtyä.

    Tässä pari vinkkiä mitä kannattaa kokeilla:
    -Osta aina nyhtistä, älä muita vastaavia tuotteita! Nyhtiksessä on hyvä rakenne, muut menevät aina mössöksi tai tarttuvat hampaisiin (kokeilin uutta ja paljon mainostettua kauramurua, enkä kyllä kokeile toiste….). Suositten tomaatinmakuista nyhtistä, se menee melkein mihin ruokaan vain.
    -Jos ostat tofua, osta aina Jalotofun kylmäsavutofua. Tofun maustaminen voi aluksi olla hankalaa, joten tässä on makua valmiina. Leivänpäälle siitä saa hyviä ”leikkeleitä” kun paistaa tofuviipaleita pannulla.
    -Helpointa on aloittaa tekemällä sanoja ruokia kuin aiemmin, mutta kasvisversiona. Makaronilaatikko tomaattinyhtiksestä toimii aina, ja valmistus on aivan samanlaista kuin jauhelihalla (no ehkä paistaa ei tarvitse niin kauan). Nyhtis toimii myös lasagnessa ja bolognesekastikkeessa.

    Meillä syödään paljon makaronilaatikkoa ja tortilloja (niihin voi heittää mitä vaan sisään niin saa syötyä kaikki vihannesten tähteet pois), ja kermaperunakiusausta johon tulee, 1kg perunasuikaleita, 2 pakettia kylmäsavutofua suikaloituna ja kaksi pakettia kermaa. Hieman suolaa ja pippuria ja uunissa 60 minuuttia. On myös lapsen suosikki 😀

    • Minäkään en tule mukaan, mutta intressit on olleet samat jo kauan ja meillä kokataan vähän lihaa (2 krt/vko; 2 kalaa; 3 kasvista). Yhdyn Annen vinkkeihin ja lisään:

      – Kasvis- ja juuressose sekä linssikeitot. Helppoja, herkullisia, ja linssikeitossa on myös proteiinia. Protskua ei tarvitse erikseen vahtia sekasyöjän, sitä saa normaalihenkilö kyllä riittävästi (eli jos ei ole himourheilija tai vaikka kärsi jostain kroonisesta sairaudesta).
      – Itämaiset ruoat, erit intialaiset ja thairuoat. Intiassa on paljon kasvissyöjiä ja meininki sen mukainen, osaavat tehdä maukasta. Tofu ei tosiaan itsessään maistu oikein miltään, mutta imee itseensä nuo herkulliset kastikkeet.
      – Paputäyte tortilloille (kidneypavut), menee täydestä
      – Soijarouhe, jolla voi korvata jauhelihan

      ….kun pitää äyriäiset ja kalan listalla, niistä saa vaikka mitä nopeasti. Katkarapupastaa, katkarapulettuja, savukalaa vaikka minkä kanssa (kokeile pinaattilettuja + savukala/creme bonjour ”mousse”), paistetut kalafileet kaikki nopeita. Kalakeittoa, simpukoita, nasi goreng, cheviche (raaka kala). Ahvenfileet + sienikastike ja perunat, sienimunakas, sienipiiras, pelkät perunat sienikastikkeella.

      • Linssikeittoa osaan tehdä! Ja se on hyvää. Se tosin onkin ainoa kasvisruoka, jonka osaisin tehdä ilman reseptiä. Mutta täytyy laajentaa repertuaaria noihin muihinkin keittoihin. Toi proteiinijuttu on sellainen, että entisenä salitreenaajana olen sisäistänyt sen tärkeyden syvällisesti. Tosiaalta en ole koskaan halunnut mitään proteiinilisiä syödä, vaan ihan tavallista ruokaa, joten siitä liha. Pavut aiheuttaa ennakkoluuloja, en yleisesti ottaen ole törmännyt papuihin, joiden mausta olisin varauksetta pitänyt. Kalahommat onkin aika hyvin hallussa, mutta täytyy tässäkin varmasti vähän laajentaa nimenomaan näitä arkiruokia. Viikonloppuisin laitetaan usein kalaa tai äyriäisiä jossain muodossa. PS: Mulle tuli nälkä kun luin noita sun ruokaehdotuksia 🙂

        • Netfixistä löytyy monta dokumenttia, joiden perusteella en ole enää vakuuttunut siitä, että tarvitsemme valtavia määriä proteiinia jokaiselle aterialle. Löytyy vegaaneja ultramaratonjuoksijoita ja muita raskaasti urheilevia, jotka eivät stressaa proteiinin määrästä. Pienempi määrä proteiinia rasittaa munuaisia vähemmän. Uskon, että stressaamaatta asiasta liikaa sinulle tulee hyvä lokakuu ja perheellesi parempi elämä jatkossa. Hyvää syksyä!

    • Joo. Toivon että saan tässä lokakuun aikana homman haltuun siinä määrin, että tätä kala+ kasvis linjaa voi vetää perusarkena muutenkin. Mutta olen ajatellut että voin edelleen esimerkiksi ravintolassa syödä lihaa. Käyn kuitenkin niin harvoin, ettei se ole ongelma. En ole hyvä menemään missään äärimmäisyyksiin, ja tässä ruokahommassa on sama juttu. Olisi kuitenkin ihan eri asia syödä lihaa esim. kerran kuussa tai vaikka edes kerran viikossa, verrattuna siihen että syö lihaa monta kertaa viikossa. Kiitos kovasti nyhtisvinkistä! Taidan uskoa sinua, enkä edes kokeile noita muita. Opettelen yhden hyvin, ja sitten vasta laajennan 🙂

  3. Minä olen kokeillut aktiivisesti kaikkia näitä uutuusproteeineja. Parasta on mielestäni Mifu eri muodoissaan, joskaan se ei ole vegaaninen, mikä itseäni vähän häiritsee. Olen siis ihan sekasyöjä, mutta mieluusti käyttäisin kasvisperäisiä tuotteita, ja siksi olen kokeillut kaikki uutuudet läpi. Olen siis aika lailla samassa tilanteessa kuin sinä, että nämä korvaavat tuotteet ovat minulle vielä uusia. Olen päässyt sen verran pidemmälle, että suurimmasta osasta on jo vähintään yksi kokeilukerta.

    Lihankorvikkeissa lienee vähintään saman verran tai jopa enemmän proteiinia kuin lihassa itsessään, joten niitä voi ihan yksi yhteen käyttää. Siis yksi paketti nyhtistä tms. vastaa pakettia jauhelihaa. Nykyihminenhän saa melkeinpä liikaa jo proteiinia, joten siitä ei tarvinne huolta kantaa.

    Tässä mun vinkit:

    – Nyhtis toimii lasagnessa, kuten tässä ovat jo muutkin todenneet.
    – Kauramurusta tuli omaan suuhuni ihan ok jauhelihakastike, mutta lapset vinkuivat. Tää tuntuu eniten jakavan mielipiteitä.
    – Mifurakeita olen käyttänyt esim. texmex-tyyppisiin makaronisotkuihin, joihin aiemmin olisin laittanut jauhelihaa.
    – Mifusuikaleet toimivat hyvin kanasuikaleiden korvaajina.
    – Mifusta on myös Jauhis-niminen versio, jolla voi siis korvata jauhelihan missä tahansa.
    – Vöner-suikaleet ovat aikas hyviä, toimivat kebabin korvikkeina. Ulkonäkö on paketissa epämiellyttävä, mutta rumaa kai kebab-lihakin muovipaketissa tiiviisti pakattuna olisi.
    – Tofusta rupesin saamaan mahaoireita, joten olen siitä luopunut. Parasta tofua on sellaiset pienet valmiiksi maustetut kuutiot. Ne käy vaikka wokkeihin.
    – Härkistäkin olen käyttänyt, mutta eniten tykkään valmiista härkispullista tai -pihveistä.

    Toistan vielä, että Mifu on siis maultaan ja rakenteeltaan minun suuhuni parasta, ja aviomies syö myös sitä mielellään.

    • Taas hyvä aloitus ja hyviä kommentteja! Kiitos!

      Päätin muinoin lopettaa lihansyönnin 1. eettisistä syistä (eläinkuljetukset ym huono kohtelu) sekä 2. oma terveys (mm antibiootit lihassa). Nyt on yksi tärkeä syy lisää: 3. ilmasto.

      Aloitin noin 45 vuotta sitten kasvissyöjänä mutta muutettuani takaisin Suomeen, huomasin tarvitsevani myös kalaa, joten olen nyt ’pescetariaani’! (Uusi sana minulle.) Kalaakin syön vain harvakseltaan.

      Ajattelin silloin Suomen maaperästä ehkä puuttuvan jotain jota saan kalasta. (Ranskassa taas on ikivanha perinne lisätä viljelysmaahan merilevää – sen keräämiseen oli aiemmin olemassa erityinen ammattikuntakin. Merileväjauhetta sai mistä tahansa maamiesseuran myyntipisteestä.)

      Proteiinin päivittäinen saanti on ehkä ensimmäinen asia lihattomassa ruokalistassa, varsinkin jos ei syö kalaa.

      Kokojyvävilja ei minusta riitä. Eivät myöskään oikein maitotuotteetkaan. Pinaattiletuista en itse saa riittävää proteiinisatsia. Tarvitsen siis papuheimon ruokia ( tai joitain niistä korvaavista uusista ruuista, joista en tiedä mitään).

      Tofua niille jotka aloittavat ja haluavat päästä helppoon alkuun. ”Maistuu pahvilta mutta siihen tulee himo.” Koirakin nappaa koko tofupaketin tilaisuuden tullen. Kylmäsavutofu on ’helpoista tofuista’ minunkin suosikkini.

      Helpoista helpoin soijaraaka-aine on myös soijarouhe. Spaghetti bolognese soijarouheesta – aika harvat huomaavat eron. Voi myös korvata puolet jauhelihasta soijarouheella.

      Suomalainen kasvisproteiini olisi kuitenkin hyvä ottaa listalle vähitellen. Itse en kovin usein käytä enää tofua, koska yritän siirtyä suomalaiseen kasvisproteiiniin.

      Siksi ’tervehdin ilolla’ erityisesti nyhtökauraa, ja myös härkäpapua. Nyhtiksestä saa helpon ja nopean pastaruuan, itse käytän sitä kokojyväspaghetin seurana.

      Kaupasta saa myös valmiita ’nyhtis-lihapullia’. Minun suussani parempia kuin härkis-pullat.

      Soija- ja härkisrouheet, linssit ja vaikkapa kik-herneet ovat loistavia mökki- ja retkiruokia. Ovat kevyitä ja pilaantumattomia. Ilman jääkaappia ja katiskaakin saa täyttävää ruokaa .

      (Mainitsen linssit ja kik-herneet, koska niissä ei ole tyypillistä papujen makua.)

      Päinvastoin kuin yleensä neuvotaan, myös linssit on hyvä liottaa. Maun, ruuansulatuksen ja ruuan kauneudenkin vuoksi. Perinteisissä Välimeren resepteissä linssejä saatetaan liottaa viikkokin (huuhdellaan päivittäin).

      Helppo nopea edullinen hyvä (pääruoka)keitto on perusaineksiltaan tällainen:

      ************************
      Kik-herne- & linssikeitto
      ************************

      Kattilan pohjalla kuullotetaan matalalla tulella cyrrya, sekä mieltymyksen mukaan jeeraa, inkivääriä, ( käytän joskus on raz-el-hanout-maustesekoitusjauhetta) ym vähintään 5 minuuttia . Sitten voi lisätä halutessaan valkosipulia ja sipulia. Chiliä. Tyhjennetään sekaan mielen mukaan tötsö tai pari tomaattimurskaa.

      Yön yli liotetut (purkistakin voi ottaa) punaiset linssit (vihreätkin käy ) heitetään sekaan. Voi lisätä porkkanoita ja muuta.

      Muhitetaan ruokaa kunnes linssit ja kik-herneet ovat kypsiä. (En muista aikaa ulkoa.)

      *****

      Hyvä ja helppo nyyttikestien pääruoka myös.

      PS

      Mausteiden tuoreus on plussaa. Itämaiset mausteet sopivat hyvin tämäntyyppisiin ruokiin. Niitä kannattaa ostaa tilaisuuden tullen itämaisesta kaupasta jos sellainen on matkan varrella. Erityisesti jeeran voi ostaa siemeninä: ihanaa vastajauhettuna!
      Raz-el-hanout’ia taitaa saada vain itämaisista kaupoista. ’ Mausteiden kuningatar’ monen mielestä.

      Oma lempparini on vastajauhettu jeera.

      • Kiitos reseptistä! Olen aina huuhtonut linssit, mutta en ole liottanut.

    • Mifua en ole laittanut koskaan, mutta voisin testata. Olen kuullut muiltakin kehuja siitä, että vastaa pitkälti jauhelihaa. Tätä voisin kokeilla tuon nyhtökauran lisäksi.

  4. Onnea matkaan, ja erityiskehut siitä että aloitit haasteen vaikka kuukausi on jo ehtinyt alkaa. Asenteesi on vallan loistava.

    Itse lähde mukaan koska olen tyytyväinen siihen miten meillä syödään, mutta muutaman ruokavinkin voin laittaa pinoon

    -kaupan pakastealtaasta löytyy jo pääruokavaihtoehdoiksi kelpaavia kasvisvaihtoehtoja kasvispihveistä erilaisiin kasvisvuokiin, falafeleihin ja soijasuikaleisiin. Jos tarvitset hätävaraksi jotain superhelppoa ja nopeaa, kurkkaa pakasteosastolle.

    -spagetti ja jauhelihakastike => spagetti ja soijabolognese, tai melkein mikä vaan rouhebolognese. Samoin chili onnistuu soijarouheesta hyvin. Soijarouheen käyttö on helppoa, pitää vain muistaa käyttää mausteita vähän runsaammin kuin jauhelihan kanssa.

    -jos et tykkää pavuista, kokeile kikherneitä (saa kuivana ja suolaliemessä) ja linssejä. Ne hoitavat proteiinin hommat mutta eivät maistu ”papumaisilta”. Näistä saa keittoa, itämaisia kastikkeita, falafeleja jne. Pavuissa on myös eroja. Omasta mielestäni ruskeat pavut ovat vähän jauhoisia, sen sijaan valkoiset pavut (etenkin tomaattipohjaisissa ruuissa) ja voipavut ovat hyviä.

    -(luomu)kananmunatkin ovat hyvä proteiininlähde. Esimerkiksi munakas käy myös lounaaksi.

    -tähän aikaan vuodesta myös sienet ovat ajankohtaisia.

    -kasviskeitto menetelmällä ”mitä kaapista löytyy”+kermaa tai sulatejuustoa on helppo ja toimii hämmentävän hyvin. Myös pizza ja lämpimät leivät ovat helppoja vaihtoehtoja. Kaikkiin näihin saa ujutettua myös jämäruokia.

    Kannattaa tosiaan pitää huoli siitä että kasvisruuista löytyy riittävästi proteiinia ja pehmeitä rasvoja, niin nälkä pysyy loitolla. Joskus kasvisruuan annoskoot ovat isompia kuin liharuuan. Itusalaatilla ei elä, eikä onneksi tarvitsekaan.

    • Mun täytyy myös paneutua noihin valmisvaihtoehtoihin. Meillä syödään siis pinaatti- ja porkkanalettuja sekä kalapuikkoja, mutta siinäpä nuo einekset suunnilleen ovatkin, satunnaisia ranskiksia lukuunottamatta. Tämäkin on siis yksi uusi asia opeteltavaksi! Kikherneet ovat ihan ok. Niitä pitäisi opetella käyttämään enemmän. Nytkin niitä on kaapissa mutta ei hajuakaan, että mitä niistä pitäisi tehdä. Juuri proteiinin takia pidän myös kananmunat listalla mukana. Ensinnäkin leipominen kävisi hankalaksi, ja toiseksi munakas on usein sellainen arjen pikaruoka, joka valmistuu äkkiä kun kaapista ei löydy oikein mitään. Kiitos vinkeistä, arvasin että kyllä teiltä lukijoilta löytyy!

      • Wokki-pussi + quorn-kuutiot-pussi pakastealtaasta on oma valintani kun ei jaksa ajatella mitä ruokaa laittaisi. Quorn-kuutiot on mielestäni eri makuisia (parempia) kuin rouheversio.

        • Tässäpä jälleen yksi ruokalaji jota en ole koskaan ostanut tai syönyt, saati sitten laittanut. En edes tiedä, mistä hyllystä quornia pitäisi etsiä kaupasta? Kokeilemisen arvoinen epäilemättä.

          • Quarnista varoituksen sana, itselleni siitä tulee kauhea olo, ikäänkuin pikavatsatauti: kylmä hiki puskee päälle ja lopulta on pakko oksentaa. Toki voihan mikä tahansa ruoka-aine olla epäsopiva (ja varmasti onkin) jollekulle ja muille oikeinkin hyvä. Itse olen lakto-ovovegetaristi.

    • Vielä kik-herneistä:
      Yhdistelmä kik-herneet ja fetajuusto (oikea) salaatissa muun ohella on minusta hyvä.

      Kik-herneet ovat myös perinteinen kuskus-padan ainesosa.
      Siihen sopii myös kesäkurpitsa, suuri määrä porkkanaa, nauriit. Tomaattikastike, unohtamatta harissa-maustetta, joka lienee chilikastiketta.
      Jeera…

  5. Hyvä Jenni! Mukana, tosin jo +25 vuotta 😉 Hyviä vinkkejä kanssalukijoilta, itse suosittelen vielä Jamie Oliverin sivuja: helppoja&hyviä kasvisruokia, joista usein oppii jonkun tipsinkin.

  6. Hienoa, että kokeilet vähentää lihansyöntiä! Minäkään en lähde mukaan, olen parikymmentä vuotta ollut vegaani. Mutta vinkkaan mielelläni, jos tulee ajatuksia. Luin pikaisesti jo edellä olleet viestit, ja tuli mieleeni tämä:

    kasvishernekeitto. Sitä saa ihan eineksenä tölkissäkin ja ehkä semmoisessa maksamakkaratuubin kaltaisessa muovipötkössä, mutta on kyllä tosi helppo tehdä vaikkapa puolikkaista kuivatuista herneistä.

    • Hyvä Tiina että muistutit! 🙂

      Sitä kannattaa muhittaa monta tuntia niin tulee herkullista! Iso määrä valkosipulia sulaa mukaan ja katoaa täyteläiseksi osaksi soppaa. Voi myös kokeilla tomaattia mukana. Jos tykkää.

      Vanha ’hieno ’ nimi ruualle on ”Soupe Saint-Germain” 😋😉. Sillä nimellä sitä tarjottiin viime vuosisadan alussa Helsingin Seurahuoneellakin. Siihen sopii salvia, joka myös ’sulaa’ keittoon.

      Vihreitä yrttejä lopuksi pinnalle . 🌿

      • Nyt on pakko tähän sanoa, että hernekeittoa en syö koskaan. Se on yksi niistä harvoista ruuista, joista oikeasti en pidä yhtään. (Toinen on kesäkeitto, ja sitten on maksalaatikko.) Eli minun täytyy jatkaa sillä linssikeittolinjalla 🙂 Kiitos vinkistä joka tapauksessa!

        • Linssikeitto on kyllä herkkua, mutta oletko kokeillut kesäkeittoa kirkkaalla liemellä?

  7. Mun kasvisruoka on aina kasvissosekeittoa, ihan parasta ja helppo tehdä itse. Keitosta saa täyttävämmän mun päälle lisää runsaasti raejuustoa ja siemeniä, auringonkukansiemenet on suosikkini. Myös lisäämässä linssejä sekaan kekttämis vaiheessa, saa lisää proteiinia 🙂

      • Vielä eräs näkökohta:

        Lihaton lokakuu ei ole irrallaan kaikesta muusta.

        Siksi me jo vanhastaan kasvissyöjät voisimme miettiä mitä muuta voisi tehdä maapallon hyväksi omalla lautasellaan.

        Lokakuu on hyvä aika ostaa suomalaisia juureksia, ja yleensäkin suomalaista ruokaa.

        Päätin esimerkiksi olla vähään aikaan ostamatta avokadoja . Sain homeisia lähikaupastani. Yleensä ne ovat muutenkin joko raakoja tai osittain mätiä. Tulee lisää ruokahävikkiä joko kaupassa tai ihmisten kodeissa.

        Avokadojen kasvatus on kuuleman mukaan haitallista viljelymaiden vesitaloudelle. Kuljetus siihen päälle.

        Suomalaiset uunijuurekset sensijaan – mikä herkku!

        PS

        Ravintolassakaan ei kannata tyytyä huonoon lihan vaihtoehtoon, kuten esimerkiksi että salaatista vain kanan palat nypitään pois.

        • Hyvä muistutus kaikille! Itse pyrin suosimaan kotimaisia aineksia aina kun mahdollista. Jos ei kotimaista ole, niin suosin eurooppalaista. En esim. syö tuoreita marjoja kuin keväällä ja kesällä, nytkin mustikat näyttävät tulevan Perusta ja Zimbabwesta…

          • Nämä on kaikki hyviä pointteja. Suosin aina suomalaista, sekä lihassa että kasviksissa. Mutta myös satokausi on otettava huomioon, jos suinkin mahdollista. Mustikat ostan aina suomalaisina torilta, mutta pakastevadelmat voivat tulla jostain muualta.

  8. Jos haluat lisää vinkkejä kasvispohjaisista pakasteista ja eineksistä (ja vaikka mistä muustakin), kurkkaa vegaanituotteet.net. Siellä on mittava ja kattava listaus kaikkea ja helposti laitettuna omiin kategorioihinsa!

    Suosittelen kokeilemaan myös herkuissa vegaanisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi jätskeissä on vaikka mitä iki-ihanaa! Viimeisin tuttavuus oli vegaaninen Magnum-jätski, voi että se oli hyvää!! En olisi osannut arvata, että on vegaaninen.

    Ja helppo kasvisruokavinkki minultakin olis ollut tuo sosekeitto. Mä laitan yleensä aina sinne sekaan vielä niitä linssejäkin, ne punaiset kiehuu vain jonkun 10 minuuttia (ihan liottelemattakin). Tulee nätin värinen ja mukavasti proteiinipitoinen soppa!

    • Tuo vegaanius tuntuu aatteen tasolla kovin kaukaiselta, mutta kyllä aion ottaa vegaanivaihtoehdon, jos se sopivasti sattuu olemaan tarjolla. Olen allergioiden takia jo tutustunut kaurakermaan, enkä huomaa siinä makueroa tavalliseen verrattuna. Täytyy pitää kaupassa silmät auki.

  9. En ole lähdössä mukaan.. meillä on perheessä 2 papu ja palkokasviallergikkoa joten noiden kasviproteiinien käyttö on poissuljettua.
    Kasviksia pyrin kyllä muutoin lisäämään ruokaan mutta proteiini pitää saada jostain muualta.

    • Tuo kuulostaa kyllä hankalalta kasvissyönnin kannalta. Mutta onneksi tässäkään ei tarvitse olla ehdoton. Minäkin aion syödä jatkossakin lihaa, mutta vain harvemmin kuin ennen.

  10. Kiva että lähdit kokeilemaan lihatonta! Minä olen jo yli 20 vuotta ollut kasvis-kalaruokavaliolla, käytän myös jonkin verran maitotuotteita ja munia. En ole oikein lämmennyt noille uusille ”lihankorvikkeille”, perus-härkistä tulee harvakseltaan ostettua. Kasviseineksistä käytämme lähinnä pakasteosaston falafeleja ja soijapyöryköitä (esim. Hälsans kök) sekä kasvispihvejä (esim. Apetitin mexican-pihvit sopivat omatekoisiin hampurilaisiin).

    Hyvää ”peruskasvisruokaa” on minusta keitot (tähän aikaan vuodesta esim. kurpitsakeitto), uunijuurekset, pastat ja piirakat, salaatit… Proteiinia kertyy kyllä viljasta ja palkokasveista ja tietty munista ja maidosta, jos niitä käyttää. Esim. suolaiseen piirakkapohjaan laitan usein purkillisen maitorahkaa.

    Blogini on ollut pitkään hunningolla, mutta sieltä löytyy ohjeita, jotka saattaisivat sopia sinulle. Kaikki ohjeet ovat tekijänsä näköisiä eli hyvin yksinkertaisia! 🙂

    Helppoja keittoreseptejä: https://varipaletti.blogspot.com/search/label/keitto
    Ja kaikki ruokareseptit: https://varipaletti.blogspot.com/search/label/ruoka

    Tsemppiä kokeiluun!

    • Kiitos reseptivinkeistä! Luulen, että välillä on turvauduttava eineksiin, että tästä kunnialla selvitään. Mutta olen nyt kolme päivää opiskellut kasvisreseptejä, koska haluan myös oppia tekemään ruokaa itse.

  11. Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta. Jospa itsellenikin löytyisi täältä vinkkiä kasvisruokiin. Pidän kovasti hedelmistä, marjoista ja kasviksista, mutta varsinaisia kasvisruokia en osaa valmistaa. Oma haasteeni voisi olla kerran viikkoon kasvisruokaa ja leivänpäällis-kinkkujen vähentäminen puoleen. Pienin askelin, kun elämässä on jo niin paljon kaikkea muutakin, joka vie aikaa ja energiaa.

    • Minä uskon noihin pieniin askeliin. Niiden avulla voi opetella pysyviä tapoja. Jos rysäyttää kaiken kerralla uusiksi, on vaara että koko juttu jää puolitiehen heti ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa.

  12. Jostain täytyy aina aloittaa!

    Vaikka omaan ruokavaliooni ei kuulukaan eläinkunnan tuotteita en nyt lähde suosittelemaan mitään erityisiä ruokia, koska meillä vaikuttaa olevan aivan erilainen maku.

    Toisekseen olen itse allerginen kaikille pavuille, herneille, pähkinöille, soijalle ja muille palkokasveille ja sinun on varmaan monesta syystä helpointa käyttää niitä nyhtiksiä ja muita lihankorvikkeita tuttujen reseptiesi modaamiseen.

    Luulen että tässä asiassa alku on sinulle hankalin, ja kun saat kasaan vaikka 10 teidän perheenne makuun sopivaa kasvisruokaa ei niiden integroiminen jatkossa ruokalistaan ole enää kummoinenkaan vaiva 🙂

    Sen verran täytyy kuitenkin sanoa että kannattaa sitkeästi kokeilla eri merkkien tuotteita jos joku ei nappaa ensiyrittämällä. Jopa kaurajuomissa on aivan järjettömän suuria makueroja eri firmojen välillä – jotkut ovat aivan juomakelvottoman hirveitä ja jotain joisi mieluiten vaikka litran päivässä ihan sellaisenaan.

    • Vielä linsseistä. Etsiskelin vähän tietoja Netistä.

      – erinomainen raudan lähde.

      – ranskankielisillä sivuilla kokit suosittelevat liottamista: maku ja ulkonäkö (Esim Marie-Claire, 4 kokkia ), perheenäidit taas eivät: kiire! Terveysalan ihminen kehottaa liottamaan.

      – Voi lisätä keitinveteen kombu-merilevää: vähentää ilmavaivoja. Samoin jeera.

      Itse liotan linssejä yön yli juuri ilmavaivojen välttämiseksi, mutta myös muista syistä. Ei liene mitenkään pakollista, useinhan on kiire.

      Kaikissa pavuissa on tämä sama kuplakysymys. Tofussakin.

      PS

      Lempparipalkokasvejani ovat edelleen kik-herneet. Niitä voi helposti lisätä salaattiin tai muuhunkin.

      Sekä kesällä ns sokeriherneet. 🌿 🤗

      Ps 2

      Ruokapaikoissa saa usein nykyään muun salaatin seassa vihreitä härkäpapuja. Nam! Kauniitakin ovat!

    • Sain jossain hyvän vinkin että helpointa on syödä sitä mitä yleensäkin, mutta vaihtaa liha kasviksiin. Se oli minusta hyvä idea, ja varmaan parhaiten nuo härkikset ja muut uppoaa erilaisiin pastakastikkeisiin jne. Olen muuten todella hämmästynyt siitä kasvissyöjien määrästä, joka tänne on ilmestynyt! Siis vau, mutta yllättävää.

      • Yllättävää, että kasvissyöjien määrä yllättää! 😊 Omassa hyvin keski-ikäisessä kaveripiirissäni erittäin harva syö lihaa. Se alkaa olla verrattavissa siihen, että ostaisi turkiksia. Kalaa syö toki useampi.

  13. Moi! Hienoa että haluat kokeilla lihatonta ruokailua! Hyvä sä! Mä itse olen vegaani nykyään, mutta olin lihaton 20 vuotta ennen sitä. Mä suosittelen seuraavia:
    Lidlistä kaurakerma, se on ihanan paksua ja täyteläistä!
    Lidlin savutofu on parempaa kuin Jalotofun, kiinteämpää. Sitä voi käyttää vaikka sellaisenaan leivänpällä, lisätä kuutioina salaattiin tai paistaa.
    Soijarouhe on parasta jos ekana pannulla kääntelee sitä öljyn kanssa, sitten lisää veden ja maustaa hyvin ja tekee vaikka makaroonilaatikkoa, tosi hyvää.
    Valmitt maustetut tofukuutiot on tosi hyviä vaikka tomaattikastikkeesen lisättynä ja vaikka makaroonin tai riisin kanssa.
    Nyhtiksestä paras ruoka on että öljyssä pyörittelee nyhtistä, lisää kookosmaitoa, currytahnaa ja pakastepinaattipuristeita, ja syö riisin kanssa. Tosi hyvää!
    Paljon tsemppiä ja upea askel, seuraan mielenkiinnolla kuinka sulla menee. Toivottavasti ei tunnu ylivoimaisen vaikealta. 🙂

  14. Olen kasvissyöjä, joka ei juuri lihankorvikkeita kaipaa. Tykkään kasviksista ihan sellaisenaan. Mutta joskus iskee armoton bolognesen himo, ja siihen ostan bon soyan valmiita soijasuikeilta, jotka on siis lämmittämistä vaille valmista laitettavaksi esim. kastikepohjaan. Muistuttaa naudan suikalelihaa pakkausta myöten. Joskus, jos tekee mieli perinteistä Chicken currya, ostan Quornia (pakaste, paloina) ja teen currykastikkeen. Aivan kuin kanaa.

    Fetakasvivskiusaus on meillä pop, samoin kermainen sienikastike ihan herkkusienistä, kunhan sienet itkettää kunnolla kuivalla lämpimällä pannulla, lisää sitten rasvan ja sipulin ja lopuksi kerman sekä pippurin ja suolan. Ihan kuin mummon ruokia. Linssipullia saisi tehdä vaikka kuinka paljon. Keitän pari desiä linssejä, punaisia halkaistuja paketin ohjeen mukaan, saatan surauttaa sauvasekoittimella, jossain vaiheessa taikinan tekoa, laitan kaverilta saamani kotikanalan munan, sipulia, valkosipulia ja hienoksi raastetun porkkanan ja vehnäjauhoja sen verran, että koostumus on sellainen, että siitä saa pannulla tai uunissa paistettua linssipullia. Maustan sopivasti, esim currylla, yhteillä chilillä ja pippureilla, millä milloinkin. Jos on juustoa kaapissa (parmesanin kanta esim). laitan mukaan, leivänmurutkin käy jauhojen sijasta. Tämä on sellainen näppituntuma resepti.

    Tämän syksyn pop on ollut kesäkurpitsapasta.

    Usein olen tehnyt valkoisista pavuista papupataa, johon tulee sipulia, kesäkurpitsaa, tomaattimurskaa, papuja (joiden annan kypsyä kunnolla 15 minuuttia, vaikka ne olisivat valmiita käytettäväksi sellaisenaan), ja kaapista mitä siellä sattuu olemaan, kasviksia, porkkana-palsternakka/ erilaisten paprikoiden jämät ja mausteita.

    Myös kreikkalaiset täytetyt paprikat Rick Steinin tapaan on pop.

    Neandertalin ihmisen ruokavaliossa lihaa oli silloin, kun sitä sai, muutoin elettiin keräilemällä, ellei sitten peto ollut metsästysreissulla nopeampi, jolloin joutui itse syödyksi.

    Jos ei ole keliakia ongelmia, niin gluteenihan on proteinia myös, mikä ihmisiltä usein unohtuu.Minusta tuntuu, että näillä lihamäärillä ihminen saa liikaa proteinia. Ystäväni treenaa tosissaan – kyllä ne lihakset kasvaa kasvisruuallakin.

  15. Kikherneistä, pinaatista ja sitruunasta tulee ihana keitto. Voit tehdä myös hummusta leivälle. Tofua kannattaa ensin aina paistaa kuivalla pannulla että vesi haihtuu ja lopuksi tilkassa oljya. Itse teen tofun erikseen ja lisaan muuhun ruokaan lopussa. Haudutettu hapankaali sopii kans syksyyn

    • Kuulostaa herkulliselta! Kiitos! Muistinkin juuri että hapankaalia voi lisätä kaikkiin patoihin ym, antaa tosi hyvän säväyksen . (Ellei ajattele sen menevän keitettynä vähän hukkaan .)
      Kerran laitoin hapankaalta sellaiseen jääkaapin-tyhjennys-kiusaukseenkin. Kyllä oli pahuksen hyvää! Ensin kypsäksi uunissa, sitten vielä loppumuhitus sanomalehtiin käärittynä, ja vaikka korissa kyläpaikkaan.

  16. Tsemppiä koitokseen myös täältä! Oli pakko tulla kommentoimaan tänne (todellakin yllättävän monien) kasvissyöjien keskelle, ettet pian luule kamppailevasi asian kanssa yksin. 🙂

    Itse haluaisin myös vähentää lihan syömistä, mutta en ainakaan toistaiseksi ole siitä kokonaan luopumassa sen helppouden vuoksi. Toisinaan ajattelen, että lihan voisi jättää arkiruokavaliosta pois tai mahdollisimman vähälle, ja syödä sitä vain viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Silloin lihan laatuunkin tulisi varmasti panostettua enemmän. En kuitenkaan ole vielä kovin pitkälle päässyt, sillä kasvisruokavalion koostaminen tuntuu yllättävän vaikealta, kun on koko ikänsä tottunut syömään lihaa. Päähän on pinttynyt niin voimakkaasti juurikin se lautasmalli, jossa proteiini tarkoittaa lihaa, että kasvisateria tuntuu helposti pelkiltä lisukkeilta. Törmäsin esimerkiksi reseptiin, joka koostui uunijuureksista ja niiden sekaan pilkotusta fetajuustosta. Väkisinkin mieleni olisi halunnut lisätä kanafileen ruoan kylkeen… Täytyisi siis saada jotenkin naksautettua aivonsa eri asentoon ja alkaa nähdä kasviksetkin ruokana, ei pelkkänä lisukkeena.

    En ole kovin luova keittiössä enkä kovin kokeilunhaluinenkaan, joten syömme pääasiassa tavallista kotiruokaa. Kasvisruokareseptejä selaillessa monet ruoat tuntuvat olevan maustettu intialaiseen tai aasialaiseen tyyliin voimakkaasti korianterilla, kookoksella, currylla ja/tai juustokuminalla jne. Nämä ovat silloin tällöin ok, mutta haluaisin pysyä tutummassa makumaailmassa ja siksi uusien reseptien löytäminen tuntuu hankalalta. Osaisikohan joku kasvissyöjä vinkata ”suomalaiseen makuun” sopivaa keittokirjaa tai ruokablogia? Mukavan pikku lisähaasteen tuo ärtyvän suolen oireyhtymä, joka rajaa mm. palkokasvit, soijatuotteet, kaalit ja sipulit pois…

    Lähden mukaan projektiisi ainakin kannatusjäsenenä. 🙂 Jauhelihapaketti tuolla jääkaapissa odottelee päätyvänsä tänään soppaan, mutta sen syötyäni yritän tsempata kasvisruokien kanssa. Ensi viikon ruokalistalle pääsee ainakin tomaattikeitto ja itse tehdyt pinaattiletut tai kasvispihvit. Täytyy vähän kaivella muistilokeroita ja miettiä, että mitäs kaikkia kasvisruokia sitä on aiemmin tehnytkään ja ehkä etsiä uusia reseptejä, ettei ihan pelkkää sosekeittoa tarvitse loppukuuta syödä. 🙂 Ehkä saan myös sinulta ideoita Instagramissa tai täällä blogin puolella, joten jään mielenkiinnolla odottelemaan näitä ei-gourmet-annoksia!

    • KIITOS TÄSTÄ! Ei mulla muuta 🙂 Ihanaa että joku toinen on samassa jamassa!

      • ”Pescetariaanina” en yritä käännyttää ketään syömään lihaa, mutta keskusteluun tämäkin puoli: Syön itse vähän lihaa noin kerran vuodessa, monestakin syystä. Tulee vain yleensä luonnostaan vastaan tilanne jossa tämä tulee eteen. Jos nuotiolla kaikki paistavat poromakkaraa, niin kyllä mä oikeasti haluan syödä sitä muiden kanssa, mutta en yhtään useammin kuin kerran vuodessa. Ja mä rakastan sinappia, eikä sille ole hirveästi muuta käyttöä. Pidän tätä vähäistä lihansyöntiä (riittää tää kerran vuodessa) yllä siksikin, että joskus voi tulla sellainen tilanne että kyläpaikassa vanha isotäti on muhittanut lihapataa viikon, eikä muuta ole, enkä halua että se on liian suuri shokki itselleni .

        Mikä kasvisruoka sitten voisi olla suomalaishenkinen?

        Entä härkäpapurouheesta ja punajuuresta tehdyt Lindströmin pihvit?

  17. Sama tilanne oli minulla ekaan lihattomaan lokakuuhun ryhtyessä! Mulle suuri inspiraation ja ennen kaikkea helpotuksen lähde oli Marttojen Kasvisruokakirja. Tavallista ruokaa ilman miljoonaa eri vaikealta kuulostavaa ainesosaa, joista ei ollut ikinä kuullutkaan. Siltä nimittäin tuntui vegaanisia reseptejä sisältäviä keittokirjoja lukiessa.. Teimme ruokavaliomuutoksen tuota kuukautta lukuunottamatta asteittain. Ensin jätin pois broilerin (eettisistä syistä), sitten naudan ja possun jne. Samalla opettelin hiljalleen laittamaan enemmän kasviperäistä ruokaa. Nykyisin meillä laitetaan liharuokia harvakseltaan, ja itse syön lihaa kerran kuussa tai harvemmin. Kalaa syödään jonkin verran, samoin munia ja maitotuotteita. Nyt on ollut työn alla maitotuotteiden vähentäminen, esimerkiksi kahvimaitona toimii mainio Oatlyn iKaffe ja leivonnaisissa maidon tilalla Juustoportin kauramaito.

    Pihvin paistaminen tuntuu nykyisin hyvin kaukaiselta ajatukselta, vaikka se ennen olikin suurta herkkua.

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.