Viime vuoden uudet vaatteet

Nyt on jälleen vuoden ostoraportin aika. Pidin vuonna 2018 kirjaa kaikista vaateostoksista, sekä myös niistä vaatteista, jotka sain vuoden aikana. Tämä oli kolmas vuosi, jolloin kirjanpitoa tein.

Toukokuun vaatteet
Toukokuun ostokset

Yleisiä havaintoja: Vuonna 2018 oli 5 kuukautta, jolloin en ostanut lainkaan vaatteita. Vaatteiden lisäksi ostin vuoden aikana kahdet kengät: talvikengät ja tennarit. Laskin jälleen jokaisen sukkaparinkin yhdeksi vaatteeksi, mistä seurasi se, että vaateostoja tuli lukumääräisesti paljon, siis kymmeniä. Toisaalta tekstiilijätekirjanpitoni kertoo, että iso osa ostetuista perusvaatteista, kuten sukista, alusvaatteista ja sukkahousuista, oli sellaisia, jotka korvasivat poistettuja vaatteita. Heitin esim. vuoden aikana suunnilleen yhtä monet sukat roskikseen kuin ostin uudet. Vuoden aikana ostin seuraavat perusvaatteet:

  • 4 sukkahousut (heitin roskiin yhtä monet)
  • 10 paria sukkia (sain niitä myös lahjaksi)
  • 3 alustoppia
  • 6 rintaliivit (heitin roskiin kahdet ja kierrätin epäsopivina kolmet tai neljät)
  • 7 alushousut (heitin pois viidet)

Tästä ensimmäisestä listasta näkee, että pelkästään sukista ja alusvaatteista tulee yhteensä jo 30 vaatetta. Kuulostaa heti paljolta. Mutta tässä minusta havainnollistuu se, miten täydellinen ostamattomuus olisi lähes mahdotonta. Sukat ja alushousut ovat välttämättömiä, ja kieltäydyn kulkemasta risoissa vaatteissa. Niitä ostin siis lisää tarpeen mukaan.

Tänä vuonna tosi moni ostettu vaate oli sellainen, että se korvasi jonkun vanhan vaatteen. Korvasin vanhan uimapuvun uudella. Pidin sitä vanhaa ihan tyytyväisenä, kunnes katsoin kesän valokuvia ja totesin, että koko puku oli virahtanut kauhean näköiseksi. Onneksi en huomannut asiaa silloin kesällä, ei tarvinnut nolostella ennen kuin jälkeenpäin 🙂 Ostin myös uuden pipon viime vuonna hukkaamani tilalle. Hankin uusia neuleita, sillä vanhat ”edustusneuleet” eivät enää näyttäneet kovin siisteiltä. Esimerkiksi parhaaseen villapaitaani ilmeisesti koi oli syönyt reijän, eikä paikkaus onnistunut kovin hyvin.

Viime vuoden isoimmat ostokset (noita ns. välttämättömyyksiä lukuunottamatta) tapahtuivat kolmessa isossa erässä. Helmikuussa olin New Yorkissa, josta ostin useamman käyttövaatteen. Olen niihin kaikkiin erittäin tyytyväinen. Toukokuussa olin pikavisiitillä Lontoossa, ja sieltä taas hankin kaikki uudet neuleet sekä Uniqlosta alustoppeja useamman kappaleen. Matkat isoihin kaupunkeihin edistävät shoppailuani, koska tarjolla on sellaisia liikkeitä ja merkkejä, joita kotimaasta ei saa.

vaatteet
New Yorkin ostokset

Kolmas iso ostoskuukausi oli heinäkuu, jolloin hankin koko joukon uusia urheiluvaatteita, sekä alennusmyynnistä alusvaatteita. Nuo urheiluvaatteet olivat tarpeen, sillä niiden suhteen ei valinnanvaraa kaapista juuri löytynyt. Esimerkiksi urheilusukkani olivat kaikki peräisin vähintään 10 vuoden takaa, ja kunto sen mukainen. Urheiluvaatteet, joita olen jo ahkerasti käyttänyt:

  • 2 juoksuhousut
  • 4 paria urheilusukkia
  • 3 urheilupaitaa
Näissä kelpaa urheilla.

Kokonaisuudessaan viime vuoden ostoksia leimaa suunnitelmallisuus. Vuoden aikana tuli vain muutama sellainen ostos, jota ei ollut millään ostoslistalla. Esimerkiksi etelänmatkalla ostettu uimapaita ja huivi olivat siellä hyödyllisiä, mutta muuten käyttöä ei ole tänä vuonna tullut. Lontoossa taas oli huomattavasti kylmempi kuin luulin, joten ostin Uniqlosta myös kevyen untuvatakin. Sitä olen kyllä pitänyt tosi paljon koko vuoden, joten ostos oli hyvä vaikkei ollutkaan ennalta suunniteltu.

Tämän vuoden ostokset ovat olleet tosi onnistuneita siinä mielessä, että kaikki ovat käytössä ja mieluisia. Jokaisesta ostoksesta on hyvä mieli, mikään ei kaduta eikä harmita. Olen selvästi löytänyt harmonian ja tasapainon vaateostosten suhteen. En enää juokse alennusten perässä, vaan ostan harkitusti sellaista mitä tarvitsen. En kitkuttele, mutta en myöskään osta enempää kuin tarvitsen. Minulla on jatkuvasti mielessä ne vaatteet, joita kaapista puuttuu. Tällä hetkellä tilanne on niin hyvä, että oikeastaan listalla ei lue muuta kuin paksuja sukkahousuja ja mukavat olohousut kotiin.

Tällainen oli minun harkitun ostamisen vuoteni. Miten teillä meni?

Vuoden 2018 suosituimmat jutut Arkijärki-blogissa

Vuoden viimeinen päivä! Viikon vinkkien sijasta tarjoilen Arkijärjen parhaat palat tältä vuodelta.

Marie Kondon valkoiset huoneet. Huomasin, että Marie tykkää instagramissa aina ihan samannäköisistä huoneista. Siis sellaisista, jotka ovat valkoisia ja tyhjiä. Mikä ei sinänsä ole ihme, koska sellaisissa tietysti parhaiten tulee esiin koko konmarin ideologia. Mutta on se vähän tylsää minusta pidemmän päälle.

Lokki, Mehiläispesä ja keskiluokan kodit. Marraskuussa provosoiduin entisen siivoojan haastattelusta, ja otin kantaa siihen, näyttävätkö keskiluokkaiset kodit aina samalta. Tulin siihen tulokseen, että mahdollisesti, mutta kyse ei ole siitä, että nimenomaan keskiluokka olisi erityisen syyllinen toistensa sisustuksen matkimiseen. Sen sijaan kaikki suunnilleen samaan sosioekonomiseen lokeroon kuuluvat kodit muistuttavat toisiaan.

Kirjoitin vuoden aikana muutaman tarinan omista vaatteistani, ja Tarina ikuisesta puserosta kiinnosti monia. Se kertoi puserosta, jota on mahdoton kuluttaa loppuun. Mitä sille siis pitäisi tehdä? Kommenttiosastolla oltiin lähes liikuttavan yksimielisiä ainoastaan siitä, että ainakaan pusero ei pue minua.

Näiden juttujen lisäksi blogissa on luettu ahkerasti juttua tekstiilijätteen punnitsemisen loppuraportista sekä tilitystäni lihattoman lokakuun aloittamisesta.

Myös Arkijärki-podcastit nousevat luetuimpien listalle! Tuolta podcastien omalta sivulta pääsee sekä kuuntelemaan niitä, tai sieltä voi tarkistaa, mitä missäkin jaksossa puhutaan. Jos podcastit kiinnostavat, ja käytössä on älypuhelin, suosittelen Arkijärki-podcastin tilaamista esim. iPhonen podcast-appin tai Acastin kautta. Sillä lailla kaikki jaksot ovat aina saatavilla, ja kuuntelua voi jatkaa suoraan siitä mihin jäi.

Hyvää ja onnellista uutta vuotta! PS. Uuden vuoden jälkeen tiedossa analyysiä vuoden vaateostoksista, ja vuoden 2019 vaateprojektin säännöistä.

Arkijärki-podcast 54: Vuoden 2019 projektit

Tämä on oikeastaan suoraan jatkoa edelliselle podcastille. Tässä vuoden viimeisessä podcastissa kerron, mihin projektiin ensi vuonna keskityn. Ensi vuonna aion ottaa tarkasteluun sen osan vaatteistani, johon en vielä ole erityistä huomiota kiinnittänyt, nimittäin ne omat vanhat vaatteet, jotka joko lahjoitan tai myyn pois. Tiedän paljonko ostan uusia vaatteita, tiedän paljonko heitän tekstiilejä roskikseen. Mutta käytettyjen vaatteiden kierrosta en osaa sanoa muuta kuin arvauksia. Tässä podcastissa pohdin asiaa enemmän, ja kerron, mihin asioihin haluan ensi vuonna keskittyä muutenkin.

Podcastin kesto noin 18 minuuttia.

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Jos omistat iPhonen, yksinkertaisinta on klikata violettia podcast-appia, ja kirjoittaa hakuun Arkijärki. Sen jälkeen valitse tilaa, ja jatkossa kaikki jaksot ilmestyvät puhelimeesi automaattisesti! Helppoa kuin mikä. Jos haluat, että muutkin löytävät Arkijärki-podastin, jätä arvio tai tähtiä käyttämässäsi aplikaatiossa, niin se nousee ranking-listoilla helpommin löydettäväksi.

Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät myös blogin podcastien omalta sivulta, linkki myös sivun ylälaidassa. Sivulla uusin jakso on aina ylimpänä.

Arkijärki: blogi ja podcast

Viikon vinkit: SER-jätteiden kierrätys, nopea joulusiivous ja huvittavat sisustuselementit

Olen viime viikkoina noukkinut valaisimia ja jopa rikkaimurin sekä metalli- että sekajäteastioista taloyhtiön roskakatoksesta. Se, että sähköromua yritetään dumpata muun jätteen joukkoon, ärsyttää minua aivan suunnattomasti. Tämä YLEn juttu ghanalaisista romupihoista, joissa ihmiset purkavat länsimaista tuotua elektroniikkaa henkensä kaupalla, pitäisi selittää riittävän selvästi, miksi elektroniikkajäte pitää aina kierrättää asianmukaisesti. Jos sähkö- ja elektroniikkaromunsa vie niille tarkoitettuun lailliseen keräykseen, ne puretaan turvallisesti. Jos hylkää roinansa jonnekin tienposkeen, ei voi tietää, minne laite lopulta päätyy. Mahdollisesti laittomasti Ghanaan. Kumman tavan valitset?

Martat osaavat keskittyä olennaiseen. Jos joulusiivous on tekemättä, Martoilta löytyy nopean joulusiivouksen ohje. Hauskaa siinä on se, että käytännössä lista on aivan sama, minkä minäkin kirjoitin eilen. Omalla listalla oli lakanoiden ja pyyhkeiden vaihtaminen, mutta puuttui pölyjen pyyhkiminen. Muuten olen näköjään varsin samalla linjalla Marttojen kanssa, mikä ei kyllä yllätä lainkaan.

Törmäsin tähän vanhaan juttuun mutta se nauratti, joten laitan tähän loppukevennykseksi: ”sisustuselementit”, jotka siivotaan aina piiloon, kun pitäisi ottaa edustavia valokuvia. Nämä kuvat edustavat kokemukseni mukaan todellisuutta aidoimmillaan. Kenen keittiönpöytä ei joskus hautautuisi kaikenlaisen epämääräisen sekatavaran alle? Ja kukapa ei olisi taistellut sähköjohtojen kanssa, jotka solmiutuvat keskenään pöydän alla. Joskus on hauska nähdä, että muilla on ihan samat ongelmat.

Joulu järjestykseen: Joulusiivous

Minulla on koko vuoden ollut teemana vaalia kauneutta kotona, ja siisteys ja kauneus kulkevat käsi kädessä. Näin ollen joulu ei tule, jos en siivoa. Tosin nyt täytyy heti kättelyssä todeta, että koska meillä käy siivooja kaksi kertaa kuussa, en joudu tekemään ihan niin perusteellista siivousta itse, kuin mitä ilman häntä tekisin. Toisaalta siivooja kävi tiistaina, mikä on lähes viikko ennen aattoa, joten sunnuntaina siivoan kyllä varsin perusteellisesti. En kuitenkaan pese lattioita muuten kuin keittiöstä, eikä minun tarvitse pestä suihkua tai viedä mattoja ulos.

Mitä joulusiivoukseeni sitten kuuluu? Tavoitteena on, että kaikki huoneet ovat miellyttävässä järjestyksessä. En pyri täydellisyyteen, mutta kuitenkin siihen, että yleisvaikutelma on siisti. Se tarkoittaa siis sitä, että lattioilla, pöydillä tai muilla tasoilla ei loju ylimääräistä tavaraa ja matot ja huonekalut ovat ojennuksessa omilla paikoillaan. Tämä järjestäminen on merkittävä tekijä siisteyden vaikutelmassa. Kerään siis kaikki ylimääräiset tavarat pois silmistä. 

Sitten varsinainen siivous. 

  • WC/kylppäri: pesen vessat, pyyhin altaat, peilit ja hanat ja vaihdan puhtaat pyyhkeet.
  • Keittiö: tasot tyhjiksi ja puhtaiksi, ovista roiskeet pois ja lattian pyyhkiminen. Lisäksi tiskaan kaiken mahdollisen ennen jouluateriaa, tyhjennän tiskikoneen valmiiksi ja vaihdan puhtaat pyyhkeet. Järjestän ja pyyhin myös jääkaapin, koska se tulee jouluna aivan täyteen. 
  • Makuuhuoneet: huolehdit pyykit likapyykkikoriin, vaihdan lakanat, petaan sängyt ja siistin yleisesti
  • Olohuone: lelut ja muut ylimääräiset viedään olohuoneesta pois, ruokapöytä tyhjennetään ja vaihdetaan joululiina, pyyhin myös ruokapöydän tuoleista mahdolliset tahrat pois.
  • Eteinen: kengät ja vaatteet paikalleen, sälä pois piirongin päältä.
  • Koko talo imuroidaan, kaikki roskikset tyhjennetään, pesen pyykkikorin mahdollisimman tyhjäksi, ja toivottavasti ehdin mankeloida puhtaat lakanat.

Tänä vuonna, kun jouluaatto on maanantaina, teen suurimman osan siivouksesta sunnuntaina. Aattona täytyy kuitenkin ottaa vielä imuri esille, jotta keittiö saadaan siistiksi ruoanlaiton jälkeen. Meillä on avokeittiö, joten sotkut näkyvät olohuoneeseen saakka, ellei niitä siivoa ennen ateriaa pois. Tästä syystä tiskikoneen tyhjentäminen valmiiksi on tärkeää. On ihanaa, kun voi kantaa ruuan jälkeen kaikki likaiset astiat suoraan koneeseen, napsauttaa se päälle, eikä tarvitse heti seuraavana aamuna ruveta tiskaustalkoisiin. Meidän perheen ruokaintoilun seurauksena tiskiä kyllä riittää aina myös joulupäivän aamulle, mutta jos kone on yöllä tiskannut valmiiksi, sen voi aamulla tyhjentää ja täyttää uudelleen, ja keittiö siistiytyy jälleen. 

Siisteyden tuntu tulee minusta juuri puhtaista tekstiileistä ja sellaisesta roinattomuudesta. Laitan eläviä kukkia pöytään ja sytytän oikeat kynttilät, ainoan kerran vuodessa. Minusta nämä kaikki pääsevät oikeuksiinsa, kun ympärillä ei loju papereita tai leluja. Toisaalta en käytä aikaani sokkeleiden jynssäämiseen, pölyjen pyyhkimiseen tai muuhun hienosäätöön. En rupea järjestämään kaappeja, en asettele kirjoja värijärjestykseen enkä myöskään ota ylen suurta stressiä niistä huoneista, joissa ei aattona juurikaan oleskella. Painopiste on olohuoneessa, keittiössä, eteisessä ja vessoissa, koska ne ovat eniten ”esillä”.

Mitä teidän joulusiivoukseen kuuluu?

Arkijärki-podcast 53: Vuoden 2018 projektit

Vuoden toiseksi viimeisessä podcastissa teen yhteenvetoa siitä, miten kuluneen vuoden erilaiset projektit ovat sujuneet, ja mitä olen oppinut niistä. 

  • Tekstiilijäte
  • Kasvisruokailu
  • Muovipussien vähentäminen
  • Remontti (lyhyesti)
  • Henkilökohtainen liikuntaprojekti
  • + muutama muukin saa mainintoja

Podcastin kesto noin 24 minuuttia.

Arkijärki: blogi ja podcast

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Jos omistat iPhonen, yksinkertaisinta on klikata violettia podcast-appia, ja kirjoittaa hakuun Arkijärki. Sen jälkeen valitse tilaa, ja jatkossa kaikki jaksot ilmestyvät puhelimeesi automaattisesti! Helppoa kuin mikä. Jos haluat, että muutkin löytävät Arkijärki-podastin, anna podcastille 5 tähteä, niin se nousee ranking-listoilla helpommin löydettäväksi.

Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät myös blogin podcastien omalta sivulta, linkki myös sivun ylälaidassa. Sivulla uusin jakso on aina ylimpänä.

Huh haipakkaa

Stressiä ei vielä ole, mutta kiire on melkoinen! To do -listat ovat olleet tällä viikolla pitkiä, mutta olen ollut tehokas ja saanut rastittua niistä suurimman osan jo tehdyksi. Tämä joulunalusviikko on kyllä aikamoista juoksemista ja ajelua ympäriinsä. Esimerkiksi eilen hain yhden paketin postista, ja toisen paketin pakettiautomaatista. Näiden välillä oli noin kilometri matkaa, eikä yhdellä reissulla hoitaminen onnistunut. Tietenkin tällä viikolla on myös auton huolto sekä talvirenkaiden tarkistus. Nämähän olisi tietysti voinut hoitaa jo aiemminkin, mutta miten nämä aina tuleekin järjestettyä sille kaikkein kiireisimmälle viikolle…

Onnistuin suunnitelman mukaisesti hankkimaan viimeisetkin omat joululahjat jo viime viikolla. Se olikin hyvä, sillä tällä viikolla olen hankkinut lahjoja myös sellaisten läheisten puolesta, jotka eivät syystä tai toisesta pääse tai ehdi kaupungille itse. Tänään laitan kaikki pakettiin ja koppaan odottamaan joulua. Lapset koristelivat viikonloppuna ja siivooja kävi eilen, joten koti alkaa jo näyttää jouluiselta. Haen kuusen tänään tai viimeistään huomenna, ja sitten päästään ripustamaan palloja! Ostin myös uuden kranssin oveen ja tuunasin sitä hieman. Ei ollut välttämätön hankinta, mutta ilahduttaa kyllä kovasti.

joulukranssi ovessa
Pohjan ostin paikallisesta kukkakaupasta, mutta lisäsin itse nuo kellot ja nauhan. Hyvä tuli!

Huomaan, että joulun lähestyminen pistää vauhtia sellaiseen raivaamiseen, mitä on koko syksyn lykännyt. Kun kotiin haluaa tilaa joulua varten, sitä kuskaa innokkaasti pois kaikkea sellaista tavaraa, jonka paikka on lopulta jossain muualla. Kun liesi vaihtui induktioon, muutama kattila jäi tarpeettomaksi. Vein ne eilen anopille, ja samalla pakkasin mukaan kaikkea muutakin heille menevää tavaraa, mitä ei vain ole syksyn aikana muistanut viedä. Remontista jääneet maalit ovat majailleet työhuoneessa, mutta koska laitan sinne säilytykseen joulukoristeiden laatikot, pitää maalit ja telat kantaa kellariin, minne ne oikasti kuuluvat. Raivasin myös keittiöön tilaa tyhjentämällä laatikkoihin kertynyttä turhaa tavaraa, joukossa oli ihan roskikseenkin meneviä juttuja. Joulun lähestyminen aiheuttaa tällaisia ketjureaktioita. Oletteko huomanneet samaa ilmiötä?

Viikon vinkit: pikamuoti, muoviroskat Suomessa ja aineettomat joululahjat

Vuoden 2018 turhakkeeksi valittiin pikamuoti. Tämä on hyvä muistutus siitä, että vain lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettu vaate ei ole erityisen hyvä ratkaisu. Kyse ei ole vain siitä, millainen elinkaari vaatteella on käytössä, vaan myös siitä, että nopeasti muuttuvat syklit johtavat siihen, että iso osa vaatteista ei koskaan edes päädy sinne kaappiin saakka. Iltasanomien jutussa mainitaan, että keskimäärin uusi vaate on aktiivisessa käytössä pari kuukautta. Se tuntuu ihan käsittämättömän lyhyeltä ajalta.

Tässä YLEn jutussa käsitellään muovin kierrätystä ja muoviroskaa nimenomaan Suomessa. Esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaaminen muoviin on monin tavoin järkevää, sillä se mm. vähentää ruokahävikkiä, sillä tuotteet säilyvät pidempään. Muovipakkauksen osuus elintarvikkeen kokonaisesta ekokuormasta on yleensä suhteellisen pieni. Minusta muovin hysteerinen välttäminen on Suomessa muutenkin turhaa, sillä kuten sanottu, materiaalin voi vastuullisesti kierrättää. Ei se muovipussi päädy Itämereen, jollei sitä sinne itse heitä. Ulkomailla matkustaessa tilanne on aivan toinen, sillä samanlaista toimivaa jätteidenkäsittelyjärjestelmää ei välttämättä ole lainkaan. 

Hesarin jutut ovat ärsyttävästi usein maksumuurin takana, mutta tämä juttu aineettomista joululahjoista on niin hyvä, että suosittelen sitä muurista huolimatta. Erinomainen muistutus on, että usein aineeton lahja on parhaimmillaan, jos antaja liittää lahjaan oman seuransa. Siis niin, että lupaa lähteä kaveriksi elokuviin, kahville, metsäretkelle, urheilumatsiin tai mikä lahjana sitten onkaan. Elämykset ovat monesti parhaita jaettuna, niin että kokemuksesta voi yhdessä keskustella ja iloita. Jutussa muistutetaan myös, että omia taitojaan voi myös lahjoittaa. Voi ruveta it-tueksi, korjausompelijaksi tai tarjota apua jossain muussa asiassa, jossa on hyvä. Tai sitten voi antaa ”lahjakortteja”, joissa voi vaikka tarjota autoaan käyttöön autottomalle, esimerkiksi sitä varten että jotain isompaa tavaraa saadaan kuljetettua paikasta toiseen. Minä sain tuoreena opiskelijana äidiltäni reseptivihkon, johon hän oli kerännyt helppoja ja edullisia kotiruokia, ja tilaa oli myös omille resepteille. Tällaiset aineettomat lahjat vaativat useimmiten vähän enemmän vaivannäköä, kuin kaupasta ostettu valmis asia, mutta juuri se tekeekin niistä niin ihania.

Arkijärki-podcast 52: Jouluraivaus

Jos haluaa raivata joka huoneesta yhden tavararyhmän, mikä se olisi

  • keittiössä
  • kylppärissä
  • makuuhuoneessa
  • lastenhuoneessa
  • olohuoneessa?

Juttelen podcastissa siitä, mistä missäkin huoneessa lähteä liikkeelle, ja miten tavaroista pääsee eroon. Jakson nimenä on jouluraivaus, mutta samat ohjeet toimivat mihin aikaan vuodesta tahansa, myös joulun jälkeen! Podcastin kesto noin 25min. 

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Jos omistat iPhonen, yksinkertaisinta on klikata violettia podcast-appia, ja kirjoittaa hakuun Arkijärki. Sen jälkeen valitse tilaa, ja jatkossa kaikki jaksot ilmestyvät puhelimeesi automaattisesti! Helppoa kuin mikä. Jos haluat, että muutkin löytävät Arkijärki-podastin, anna podcastille 5 tähteä, niin se nousee ranking-listoilla helpommin löydettäväksi.

Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät myös blogin podcastien omalta sivulta, linkki myös sivun ylälaidassa. Sivulla uusin jakso on aina ylimpänä.

Arkijärki: blogi ja podcast

Joulukone kadoksissa

Jouluvalmistelut ovat kokeneet yllättävää takapakkia, sillä olen hukannut joulukoneeni! Joulukone on (tai siis oli) excel-taulukko, johon olin kirjoittanut monen vuoden ajalta jouluaaton menun. Mutta olennaista on, että menun lisäksi olin merkinnyt kuinka paljon mitäkin ruokaa oli ostettu ja kuinka monta ihmistä oli syömässä. Näin siitä helposti, mitä ruokaa oli minäkin vuonna tarjottu, paljonko sitä oli tehty, ja millainen kauppalista oli kulloinkin ollut. Kauppalistalla ei jälkikäteen ole merkitystä, mutta oli helppoa tehdä se samaan dokumenttiin ruokalistan kanssa, ja tuli vähemmän unohduksia.

Nyt tämä kätevä tiedosto on täysin hukassa, en löydä sitä uudelta enkä vanhalta koneelta, en pilvestä enkä mistään muualtakaan. Harmittaa, mutta teen sitten tänä vuonna uuden. Tämä ”joulukone” on siitä todella kätevä, että sen avulla ei tarvitse ensinnäkään muistella, tehtiinkö jotain liikaa tai oliko jotain liian vähän, ja toiseksi siitä muistaa, mitä kaikkea on kulloinkin tarjottu. Haluan aina pientä vaihtelua joulupöytään, vaikka tietyt perinteet pysyvätkin vuodesta toiseen. Vuosi on niin pitkä aika, että siinä ehtii jo unohtaa, kuinka suuri kinkku tulikaan edellisenä vuonna tilattua, ja oliko sopivan kokoinen vai ei. 

Jouluruokien valmistelutilanne on tällä hetkellä seuraavanlainen: perunalaatikko ja lanttulaatikko on tehty. Kinkku on tilattu. Viinit on ostettu. Piparkakut on tehty. Puoliso osti myös Lidlin viimeiset Wiener Nougatit, ne kuuluvat meillä olennaisesti joulunaikaan kuin vihreät kuulat. Olen myös sopinut vieraiden kanssa, mitä kukakin tuo tullessaan. 

Seuraavaksi teen siis ruokalistan, johon listaan alkuruuat, pääruuat, lisukkeet, jälkiruuat ja kaiken mahdollisen syötävän, jota jouluaattona tai joulunaikaan on tarkoitus tarjota. Sitten katson ruokalaji kerrallaan, mitä aineksia siihen tarvitaan, ja teen massiivisen ostoslistan. Tänä vuonna ajattelin hyödyntää kotiinkuljetusta niin, että tilaan kaikki kuivatuotteet ynnä muut helpot asiat suoraan nettikaupan kautta. Tuoretavarat haetaan esimerkiksi kauppahallista, jotta pystyn itse valitsemaan esimerkiksi parhaimman näköiset hedelmät ja kalat. Mutta sitten taas vaikkapa sokeri on samaa sokeria riippumatta siitä, mistä kaupasta sen hankkii. Kaiken tällaisen aion tilata ensi viikon alussa suoraan kotiin. 

Tästä käy hyvin ilmi, että ruoka on varsin merkittävässä roolissa meidän perheen joulunvietossa. Ruokaa valmistetaan huolella ja hartaudella ja syödään pitkään ja nautiskellen. Yksi joulun parhaista hetkistä on, kun kaikki istuvat pöydän ääreen, herkut näyttävät toinen toistaan houkuttelevammilta, kynttilät palavat ja kaikki huokuvat hyvää tahtoa. Tuohon hetkeen nämä kaikki valmistelut lopulta oikeastaan tähtäävät, ja sillä hetkellä näitä kaikkia valmisteluja myös arvostaa eniten. Kaikissa kodeissa on omat perinteet ja kohokohdat, mutta meillä se on ruoka. Ehkä tässä on taustalla karjalaiset pitoperinteet yhdistettynä omaan ruokaintoiluun ja ruoanlaistosta nauttivaan puolisoon. 

Onko siellä ketään muita joulun ruuista intoilijoita?