Viikon vinkit: musta muovi, vihreä kuluttajuus sekä kasvissyönnin taito

Tämä oli pieni mutta tosi ilahduttava uutinen: yhä useampi elintarvikefirma luopuu mustan muovin käytöstä. Mustan muovin ongelma on se, että muovikierrätyksen optiset lukijat eivät tunnista mustan värisiä muovilaatuja, ja sen vuoksi kierrätyskelpoista muovia päätyy poltettavaksi. Olin tästä uutisesta etenkin siksi niin iloinen, että minulla on ollut huono omatunto omasta saamattomuudestani. En ole saanut aikaiseksi lähettää palautetta näille firmoille siitä, että vaihtaisivat mustat pakkaukset jonku muun värisiksi. Ihanaa, että muutosta tapahtuu silti. Nämä ovat pieniä asioita, mutta näin maailma muuttuu. (YLE)

Vihreä kuluttajuus ja siihen liittyvät asiat ovat minusta todella kiinnostavia. Kuluttajuus ja oikeasti ekologiset valinnat ovat usein ristiriidassa, koska ekologisinta olisi olla kerta kaikkiaan kuluttamatta. Mutta toisaalta yhteiskunnan toimivuus on rakentunut talouskasvun varaan, joka tarvitsee kuluttamista. Vihreä kuluttaminen on tavallaan vastaus tähän ongelmaan, mutta ratkaiseeko se ympäristöongelmia aidosti? Tuoreen väitöskirjan mukaan ei, eikä kuluttajien syyllistäminen auta mitään. Vihreä kuluttajuus voi olla jopa vaarallista, koska se vie huomiota pois siitä, mikä oikeasti olisi tehokasta. Ratkaisujen pitäisi tulla paljon ylemmältä tasolta. Tämä väitöskirja on lukulistallani heti, kun saan sen käsiini. (Uusi Suomi)

Harkitsetko ryhtymistä kasvissyöjäksi? Lue tämä artikkeli ensin, jotta et tee itsellesi karhunpalvelusta. Minulle nimittäin kävi niin. Kasvisruokakokeiluni tyssäsi ikäviin terveysongelmiin, joista ehkä kirjoitan täällä vielä jossain vaiheessa. Haluaisin edelleen vähentää lihan määrää ruokalistallani, mutta olen joutunut tekemään kompromisseja asian suhteen, koska haluan kaikesta huolimatta pitää toimintakyvystäni kiinni. (YLE)

Viikon vinkit: koulukirjojen päällystäminen, ostolakkoa ja pölynimuriasioita

Kun koulut alkavat, alkaa myös kirjojen päällystäminen. Vai alkaako? Tänä syksynä olen ensimmäistä kertaa kuullut, kuinka tätä asiaa pohditaan ekologisuuden näkökulmasta. Muovitettu kirja kestää käyttöä paremmin, mutta kun siinä on se muovi. Tässä YLEn jutussa asiaa käsitellään perusteellisesti ja kiihkottomasti. Tässä voi käyttää omaa harkintaa, mutta helpotusta ehkä tuo, että muovittaminen ei ole hirveä ympäristösynti. Muovitetut kannet voi repäistä irti ja laittaa sekajätteeseen, ja jos kirjassa on pehmeät kannet, ne voi laittaa muoveineen päivineen paperinkeräykseen. (Minä olen tänä syksynä muovittanut yhden työkirjan, jossa on pehmeät kannet. Se tulee kovalle käytölle, ja pysyy siistimpänä kontaktimuovilla päällystettynä.)

Anna Perho kirjoittaa nasevasti kuluttamisesta ja kuluttamatta jättämisestä. Pidän siitä ajattelusta, että ostamattomuutta voi harrastaa päivä kerrallaan: tänään en osta. Tosin nämä ajatukset ovat nyt varsin pinnassa tämän kesän jälkeen, jolloin olen ostanut enemmän kuin aikoihin. (IS)

Lopuksi perusteelliset ohjeet pölynimurin optimaaliseen käyttöön. Vaihda pölypussi usein, vaihda suodattimet, älä imuroi vettä tai remonttipölyä. (IS)

Viikon vinkit: keittiötrendejä, -hygieniaa ja kierrätysvinkki

YLE on koonnut keittiötrendejä, mutta kaikki eivät ole kovin käytännöllisiä. Itse kuulun siihen joukkoon, jolla käytännöllisyys ajaa aina esteettisyyden ohi. En siis halua rumaa, mutta kaikista vähiten haluan epäkäytännöllistä tai toimimatonta. Toisaalta eivät kaikki trendit ole välttämättä huonoja, ja eri ihmisillä toimivat erilaiset ratkaisut. En usko, että aamiaiskaappi tekisi minua onnelliseksi, mutta jollekin muulle se voi olla hyvinkin kätevä.

Milloin tiskirätti tai -harja pitäisi vaihtaa? Sen voi lukea täältä. Minä heitän tiskirätin pyykkiin vähintään kerran viikossa, mutta usein jo nopeamminkin. Sen sijaan tiskiharjaa en ole muistanut laittaa tiskikoneeseen riittävän usein. (IS)

Välillä täälläkin kysellään, miten erilaiset pakkaukset pitäisi kierrättää. Kahvipussien oikea sijoituspaikka on muovinkeräys, kerrotaan Pauligilta. (Iltamakasiini)

***

Tällä viikolla blogi on taas vähitellen aktivoitunut kesäloman jäljiltä. Olen mukana minimalismipelissä, jossa elokuun ajan pyritään poistamaan turhia tavaroita kodista. Kirjoitin myös siitä, miten arki ei meinaa lähteä käyntiin millään. Tein myös viime viikolla podcastin siitä, mitä opin tänä kesänä. Tällä viikolla ei normaalit arkirutiinit päässeet ihan vielä alkamaan, mutta ensi viikolla on uusi podcast jälleen tulossa.

Viikon vinkit: muovinkeräys, juhlien järjestäminen ja puutarhatöitä

Tässä on erittäin kiinnostava juttu muovin kierrätyksestä. Tutkija totetaa, että pantillisuus tehostaisi kierrätystä merkittävästi. Tämä on ihan maalaisjärjellä pääteltävissä, sillä esimerkiksi pantillisia pulloja ei juuri näe sekajätteen seassa. Luulisin, että ihmiset oppisivat hyvin nopeasti palauttamaan pantillisen muovin keräyksiin, sillä ihmiset vihaavat sitä, että menettävät rahaa. (YLE)

Tässä on vanha juttu toukokuulta juhlien järjestämisestä, mutta linkkaan sen tähän, koska toimittaja haastatteli myös minua. Pääpointtini on, että keskity olennaiseen. Siivoa ensisijaisesti ne alueet, joilla vieraat liikkuvat, ja pistä muiden huoneiden ovet kiinni. (Ilta-Sanomat)

Oletko puutarhaihmisiä? Ilta-Sanomat on tehnyt muistilistan heinäkuun puutarhatöistä. Siinä mainitaan myös vieraslajien poistaminen. Moni ajattelee, että jos pihalla on yksi kurtturuusupensas, niin eihän se siinä ole selvästikään mihinkään levinnyt, että antaa olla vaan. Mutta katsokaa näitä kuvia. Omalla pihalla kurtturuusu voi olla vaaraton, mutta saaristossa se tukehduttaa kaiken muun alleen, hautaa hiekkarannat ja pysähtyy vasta, kun meri tulee vastaan. Linnut levittävät ruusujen siemeniä paljon kauemmas kuin omaan pihaan. Siksi se varsinainen ongelma jää usein piiloon.

Viikon vinkit: japanilainen lattianpesu, vaatteiden lukumäärä ja hamstrausta

Tämä japanilainen siivousvinkki on tullut vastaan viime päivinä useampaan kertaa. Sen ideana on, että lattia pestään ”kolmeen kertaan”, vaikka oikeasti kyseessä on pesu, huuhtelu ja kuivaus. Tämähän on hyvä ja perusteellinen tapa, joskin se vie enemmän aikaa kuin pikainen nihkeällä pyyhkiminen. (MeNaiset)

Linkkaan tähän toisen artikkelin, myös MeNaisista, jossa muutama nuorehko nainen laski kaikki vaatteensa, ja sitten järkyttyi tuloksista. Katsoin noita lukumääriä ja totesin, että minulla on taatusti enemmän. En jaksanut ruveta laskemaan kaikkea, mutta jo pelkästään tankokaapissa roikkuu 40 vaatetta (mekkoja, hameita, neuleita ym.). Villapaitoja näytti olevan reilut 10, farkkuja vähän alle. Sitten siihen päälle yöpukuja, t-paitoja, urheiluvaatteita, takkeja, kesävaatteita, huiveja, päähineitä, hansikkaita, kerrastoja, juhlamekkoja ja ties mitä, niin tuleehan sitä. Mutta minusta on turhaa kauhistella vaatteidensa määrää, jos ne mahtuvat kaappiin siististi. Mitä väliä sillä on, onko hyllyllä 3 vai 15 neuletta? Jos niille on käyttöä niin ei siitä ole mitään erityistä etua, että säilyttää kaapissaan enemmän ilmaa. Eri asia on, jos haluaa vähentää säilytykseen käytettävien neliöiden määrää. Silloin vähentäminen on paikallaan.

Löysin kiinnostavan artikkelin hamstrauksesta, siis sellaisesta tilanteesta, jossa tavarankeräily on lähtenyt hallinnasta. Tässä aika pitkässä jutussa avataan hamstraamista eri näkökulmista. Miksi joku hamstraa? Mitä hamstraajan mielessä liikkuu? Juttu ei kauhistele, vaan avaa ilmiötä neutraalisti. (anna.fi)

Tällä viikolla olen kirjoittanut ja puhunut yhdestä teemasta: miksi siisti koti on viihtyisämpi, kauniimpi ja mukavampi kuin sotkuinen koti. Aloitin maanantaina paljastamalla epäkorrektin mielipiteeni siisteydestä ja sotkusta. Perjantain podcastin voi puolestaan kuunnella alta:

Viikon vinkit: pysäyttäviä tarinoita

Tällä viikolla ajatuksia herättäviä tarinoita. Ensimmäinen kertoo siitä, millaista on asua kodissa, jossa ei konmari kukoista. Tämä oli hyvä artikkeli, ja herätti niin paljon ajatuksia, että jatkan aiheesta heti alkuviikosta! Mutta sanon nyt jo tässä mitä ajattelin, kun juttua luin: jos olisin kyläilemässä, ja käsi osuisi sohvatyynyjen välissä yllättäen hammasharjaan, en tiedä mitä ajattelisin. En välttämättä mitään kovin positiivista… (MeNaiset)

Toinen pysäyttävä tarina löytyy Paikka kaikelle -blogista. Siellä kerrotaan erään suvun käytännöstä säästää vanhat vauvanvaatteet aina seuraavalle. Lopputuloksena oli liki pakettiautollinen tavaraa, enemmän ja vähemmäm käyttökelposina, höystettynä tiukoilla säännöillä, miten niiden kanssa saa ja pitää toimia. Uskomaton tarina, ja hurja kertomus siitä, miten käy, jos tavaroita ei koskaan karsita.

Blogissa on tällä viikolla ollut juttua siitä, miten välillä vaan tekee mieli uusia tavaroita, vaikka niitä ei yhtään tarvitsisi. Minä olen tämän takia päättänyt ottaa kesällä vähän lomaa ostolakosta.

Listasin myös tehtyjä ja tekemättömiä töitä tällä viikolla ja niiden jatkoksi pohdin podcastissa, miksi onkin niin vaikeaa tehdä asioita heti. Sen voi kuunnella tästä alta:

 

Viikon vinkit: lajittelutesti, mikron puhdistus sekä valkoiset tennarit

Oletko lajittelun supertaitaja vai töppäiletkö tavallista enemmän? Testaa taitosi YLEn sivuilla olevalla kierrätystestillä.

Iltasanomissa on pätevä mikronsiivousvinkki, mutta sitruunaveden sijasta voi käyttää myös soodavettä. Sooda poistaa hajuja tehokkaammin kuin sitruuna.

Ovatko valkoiset kangastossut muuttuneet harmaiksi tomusta? Tässä jutussa listataan erilaisia tapoja valkaista likaantuneet tossut,   sekä arvioidaan, miten tehokkaita nuo keinot ovat. Oman kokemukseni mukaan kengät saa jälleen valkoisiksi – tai ainakin valkoisemmiksi – puhdistamalla, mutta se on aina yhtä työlästä.

Tällä viikolla kirjoitin siitä, miten olen kotona harrastanut arkiraivausta, minkä seurauksena runsaasti tavaraa on poistunut. Lisäksi pari vuotta sitten aloittamani muovikassiprojekti tuli tällä viikolla jonkinlaiseen päätökseen, kun muovipussit vihdoinkin loppuivat.

Suosittelen myös kahta viimeisintä podcastia! Uusimmassa jaksossa puhun muistoesineistä, ja niiden säilyttämisestä.

Jaksossa 71 kävi vieraana Rinna Saramäki, joka kertoi kaiken olennaisen siitä, miten tunnistaa laadukas vaate. Tämä sopii kaikille, joita aihe kiinnostaa!

 

Viikon vinkit: keittiön sotkut, kotitöiden jakaminen ja ruokahävikin estäminen

Mikä tekee keittiöstä sotkuisen näköisen? Iltalehti vastaa, ja olen kerrankin Iltalehden kanssa jokseenkin samaa mieltä. Tosiasia on, että mitä enemmän tavaraa on esillä, sitä tiukempi pitää järjestyksen olla, jos tavoitteena on nimenomaan siistiltä näyttävä tila. Esimerkiksi jääkapin oven lippulappuset eivät sinänsä tee tilasta yhtään sotkuisempaa, mutta niiden epäjärjestys luo sotkuisen vaikutelman.

Iltasanomissa puolestaan pohditaan kotitöiden ja siivouksen jakamista puolisoiden kesken. Tämä on ikuisuusaihe, jossa mielipiteet päätyvät välillä hyvinkin kärjekkäiksi. Yksinkertaisin ratkaisu on ulkoistaa kaikki mahdollinen, mihin vain budjetti antaa periksi. Jos se ei ole mahdollista, sitten tarvitaan vakavaa keskustelua siitä, mikä on toivottava siisteystaso, hyväksyttävä epäsiisteystaso, ja mitä kukin on perheessä valmis näiden eteen tekemään. Tosin voi myös miettiä, että jos näin arkisesta asiasta ei päästä ratkaisuun, johon molemmat osapuolet voivat sitoutua, miten sitten löytyy ratkaisu paljon isompiin kysymyksiin, joita parisuhteissa tulee väistämättä vastaan.

Kuinka välttää ruokahävikkiä jo kaupassa? Kodin Kuvalehti antaa kuusi vinkkiä, joilla riskiä voi vähentää jo ennen kuin on kulkenut kassan kautta. Kohta 6 lienee itselleni pahin kompastuskivi.

Tällä viikolla blogissa kirjoitin huhtikuun vaateostoksista, sekä pohdin sitä, voiko paljon olla sopivasti? Lisäksi perjantain podcastissa puhutaan krääsästä, sekä aikuisten että lasten krääsästä.

 

Viikon vinkit: pyykkivinkkejä, puritanismia ja muovikieltoa

Iltalehdessä ammattijärjestäjä Laura Holmström jakaa pyykinpesuvinkkejä: mitä kaikkea ei kannata laittaa pyykkikoneeseen. Olen samaa mieltä solmioista, en ikinä laittaisi solmiota pyykkikoneeseen. Toisaalta olen aina pessyt uimapuvut koneessa, eikä niille mielestäni ole tapahtunut siellä mitään. Kaikki herkemmät vaatteet laitan pesupussiin, ja jos epäilee että linkous ei sovi, voi jättää ohjelmasta linkouksen pois. Sitten noukkii sen herkän vaatteen koneesta, ja linkoaa loput.

Sanna Ukkola pohtii, onko meistä tullut uuspuritaaneja. Hän kertoo tapauksista, jossa vaikka turkin pitäminen tai lentomatkailu aiheuttaa etenkin sosiaalisessa mediassa välittömän palauteryöpyn, jossa muut valistavat kyseistä ihmistä hänen valintansa haittapuolista. Olemme kaikki kovin tietoisia siitä, mikä olisi ”oikea” valinta, mutta harvapa meistä elää niin puhtoista elämää, että sen perusteella voisi hirveästi mennä muita neuvomaan. Tiedän hyvin harvoja ihmisiä, jotka oikeasti ovat luopuneet esimerkiksi lentämisestä, ja hassua kyllä, nämä ihmiset eivät muiden valintoja kommentoi. Hoidetaan mieluummin omaa tonttia, kuin huudellaan aidan takaa naapurille. (YLE)

Clas Ohlsson liittyy niiden yritysten joukkoon, jotka poistavat muoviset kertakäyttöastiat valikoimistaan. Tämä tuskin tarkoittaa sitä, ettei kertakäyttöastioita enää saisi, vaan ainoastaan sitä että ne valmistetaan jatkossa jostain muusta kuin muovista. Sama koskee pillejä, pumpulipuikkoja ja muita muovitavaroita, joita ollaan yksi kerrallaan kieltämässä. (Helsingin Uutiset)

Viime viikkoina blogissa on ollut hiljaista, sillä kuormitus muun elämän osalta on ollut kovaa. Tästä on ollut se tahaton hyöty, että tämän parin viikon pakkoloman jälkeen pää pursuaa taas uusia ideoita. Alkavalla viikolla on tulossa ainakin maaliskuun vaateraportti, ja voin jo etukäteen todeta että nyt ollaan kaukana nollakuukaudesta!

Äänitin kuitenkin pari podcastia. Nro 65 käsittelee juhlia, ja etenkin vieraiden roolia juhlissa.

Uusimmassa jaksossa (#66) taas pohdin sitä, kannattaako ottaa kotiin siivooja, ja jos miettii kannattaisiko, mitä on hyvä ottaa huomioon.

Viikon vinkit: muovikielto, hotellimainen koti ja epäeettisiä halpisvaatteita

Onko muovituotteista luopuminen aitoa vastuullisuutta vai viherpesua? Sitä mietitään tässä YLEn artikkelissa. Itse kyllä olen sitä mieltä, että ihminen pärjää erinomaisesti ilman muovisia kertakäyttöastioita, noin esimerkiksi. Minäkin olen totta kai niitä ostanut, noin 20 vuotta sitten vappupiknikkejä varten, mutta tuolloin ei kenellekään tullut mieleenkään, että niissä olisi jotain ongelmaa.

Moni Arkijärjen lukija on varmaan tutustunut myös Mira Ahjoniemen Loistava järjestys -kirjaan. Tässä jutussa Mira kertoo, miksi hän tykkää hotellien sisustuksesta, ja millä tavalla hän on tietoisesti luonut kotiinsa hotellitunnelmaa. Minusta hotelleissa on mukavaa se siisteys, mutta toisaalta hotellihuone on usein persoonaton. Ottaisin mieluusti kotiin sen hotellimaisen siisteyden mutta sisustuksessa kaipaan enemmän niitä ”omia juttuja”, jotka tekevät kodista juuri meidän kodin. (MeNaiset)

Tällä viikolla kävi jälleen ilmi, että halpoja vaatteita valmistavien tehtaiden työntekijät kärsivät suoranaisista ihmisoikeusrikkomuksista. Tällä kertaa valokeilassa on Lidl, jonka vaatteet eivät tunnetusti paljoa maksa. Lidl kertoo ettei hyväksy ihmisoikeusrikkomuksia. Mutta yhteistyötä ei ole silti lopetettu, joten mitä tästä pitäisi kuluttajan ajatella? Pahoitellaan, mutta jatketaan toimia. En kyllä ole Lidlin vaatteiden kohderyhmää muutenkaan, joten asia ei sinänsä muuta kohdaltani mitään, mutta olisi silti kiva kuulla jotain konkreettisia toimenpiteitä, miten asiaan on puututtu.