Viikon vinkit: Tavarataidot, säilytysvinkkejä ja kevätsiivousta

Linkitän tähän uudessa Yhteishyvässä olleen jutun minusta, vaikka moni teistä varmaan jo huomasi sen facebook-sivuilla. Mutta olen tästä pienestä artikkelista aidosti tosi iloinen ja vähän ylpeäkin! Tähän lehteen on nimittäin tunkua. Mutta tuo nettilehti ei muuten ole hullumpi – tässä toinen hyvä juttu vaatteiden kierrätyksestä. Sen mukaan 30% ihmisistä säästää vanhoja vaatteita tunnearvon tai muistojen takia.

Nyt on asiaa! Ilana Aalto nimittäin kertoo, miten välttää hukkatila ja maksimoida hyötytila säilytyksessä. Tässä jutussa on osittain samoja vinkkejä kuin Tavarataidoissa, ja välillä mietinkin, miten hyvän ammattijärjestäjän maailma on minussa menettänytkään. (Deko)

Jos et keksi, mitä voisi kotona siivota, niin tästä listasta voi hakea inspiraatiota. Nämä on listattu kevätsiivouksen alle, mutta kaiken tämän urakoiminen tuntuu jo liioittelulta. Kaikki nämä hommat ovat kyllä ihan järkeviä, mutta turha uuvuttaa itseään yhdellä kertaa. Huonekaluja voi imuroida myös muulloin kuin keväällä, samoin roiskeita saa pyyhkiä ihan milloin vaan! (Iltalehti)

Viikon vinkit: kiinalaista kauppaa, kierrätysautot ja myrkylliset pesuaineet

Tässä jutussa kerrotaan ihmisistä, jotka harrastavat kiinalaisista verkkokaupoista tavaroiden ostelua. Jutussa haastateltava henkilö haluaa, että hänelle on jatkuvasti tulossa paketteja kotiin. Mitähän tähän sanoisi? Ainakin on niin, että kaikki ihmiset eivät ole tavaroiden suhteen samassa kehitysvaiheessa. Siinä missä osa meistä tuskailee kaiken ylimääräisen parissa, osa taas haalii innoissaan lisää. Toinen havainto on, että halpuus selvästi houkuttelee. Pystyn ymmärtämään tämän, koska se houkuttelee edelleen minuakin, joskin vähän eri tavalla. Mutta tavara ei houkuttele! (IS)

Pääkaupunkiseutulaiset huomio! HSY:n joka kevät kiertävät kierrätysautot starttaavat liikkeelle 3.4. Lue tarkemmat tiedot ja aikataulut täältä. Vanhasta kokemuksesta voin sanoa, että etenkin ongelmajätteiden ja elektroniikkajätteen vastaanotossa tuppaa olemaan ruuhkaa. Mutta jos asut Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa tai Kirkkonummella, nyt on hyvä hetki kasata kaikki hankalasti kierrätettävät kamppeet odottamaan autoja. Tarkistakaa oman postinumeroalueenne päivä, sillä ainakin Helsingissä reittiä on näköjään muutettu, ja autot eivät aloitakaan keskustasta! (HSY)

Tässä viimeisessä linkissä käsitellään pesuaineiden kemikaaleja. Niitä riittää! Jutun pointti on siinä, että jos professorilta kysytään, kaikki hajusteet ovat ensinnäkin tarpeettomia mutta lisäksi usein haitallisia. Minut yllätti kuitenkin se, että vaikka purkissa lukisi eko, se ei silti välttämättä kerro aineen sisällöstä mitään. Täsmälleen samasta aiheesta on myös tämä Maaseudun tulevaisuuden artikkeli, jossa on hieman eri painotukset. Kiinnostavimmat tiedot ovat kuitenkin nämä: Eko ei takaa että tuote on ekoa. Mitä enemmän vettä, sitä enemmän säilöntäaineita, eli tiivisteet on hyviä. Jauhemainen pesuaine ei vanhene ikinä. Hajusteet ovat tarpeettomia ja usein jopa vaarallisia. Olen kuvitellut, että ”ionittomat tensidit” ovat välttämättömiä pesuaineissa, en siis tiedä mitä ne ovat mutta aina niitä tuntuu mukana olevan. Tämän jutun perusteella ne ovatkin siis myrkyllisiä, mutta peseekö tuote ilman niitä? Jos joku hallitsee kemiaa, niin kertokaa ihmeessä! (IL ja Maaseudun tulevaisuus)

Viikon vinkit: muovipusseja, ikuiset lakanat sekä kampanja halvinta vastaan

Tässä on aika laaja juttu muovipussien käytön vähenemisestä ruokakaupoissa. Jutusta käy hyvin ilmi, että myös kaupalla on vastuu: jos tarjolla on biopusseja, ihmiset valitsevat niitä tavallisten sijasta. Yhä useampi asiakas myös kantaa omaa kestokassia mukanaan, ja jättää muovikassin ostamatta. Oletteko te huomanneet eroa nyt, kun monissa kaupoissa ei niitä pikkupusseja enää tyrkytetä? Itse en ole huomannut juuri mitään. Omasta kassista on muodostunut niin vahva rutiini, ettei muovikasseille ole ollut tarvetta sitten viime raportin. (YLE)

Tässä on mahtava uutinen! Finlayson on lanseerannut lakanat, joiden luvataan kestävän koko eliniän. Materiaali, valmistustapa ja yksityiskohdat on mietitty siten, että lakanat kestävät pesua ja kulutusta ainakin 50 vuotta. Kun seuraavan kerran ostan uudet lakanat, tämä on todella vahvasti harkinnassa. Tykkään Finlaysonista koko ajan enemmän. Yrityksellä on todella hyvä ote yhteiskuntavastuun suhteen, ja tuoreita ja rohkeita ideoita. Selkeä edelläkävijä! (IL)

Finnwatch on lanseerannut sekä kuluttajille että kunnallisvaaliehdokkaille suunnatun kampanjan, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota vastuulliseen ostamiseen. Kampanjan nimi on En osta halvinta, ja sehän sopii tähän ostolakkoon kuin nenä päähän. Kun katselin bussipysäkillä mainoksia paidoista, jotka maksavat alle 5 euroa, mietin mielessäni muutamaa asiaa: jos paita on noin halpa, kauanko se voi kestää hyvänä käytössä? En ole vielä törmännyt halpaan ja hyvälaatuiseen puuvillaan. Jos paita on noin halpa, missä oloissa se on tehty? Kun miettii että tuossa summassa on mukana koko tuotantoketju logistiikkoineen ynnä muineen, ja vielä jää katettakin, tuntuu tuotantokustannus aivan käsittämättömältä. Näitä asioita olen muutenkin miettinyt nyt entistä enemmän tämän ostolakon myötä. Kun en enää juokse hinnan perässä, voin halutessani helposti panostaa myös laadukkaaseen tuotantoketjuun. Itse asiassa olen vapaa ostamaan ihan mitä vaan, mihin käteisvarani riittävät! Vapaus! (M&M)

Viikon vinkit: Paikka kaikelle, kananmunien säilytys ja sähköinen kuolinpesä

Olen juuri saanut käsiini Ilana Aallon Paikka kaikelle -kirjan. Toivon, että tulevalla viikolla on aikaa lukea se kannesta kanteen. Ilana on varsinainen kodinjärjestämisen voimanainen, jolla on sekä teoria että käytäntö vahvasti hallussa. Ilana tutkii, järjestää ja kirjoittaa aiheesta, sekä moderoi kaiken päälle aktiivista facebook-ryhmää. Tässä Turun Sanomien jutussa kerrotaan sekä kirjasta, että kaikesta muustakin, mitä Ilana tekee.

Ikuisuuskysymys munien säilytyslämpötilasta selvitetään tässä jutussa perusteellisesti. Lisäisin sellaisen käytännöllisen kysymyksen, että jos keittiössä ei ole hirveästi laskutilaa (kute esimerkiksi meillä on tilanne), jääkaappi voi tuntua parhaalta vaihtoehdolta. Siellä on niille järkevä paikka yhdessä muiden ruokien kanssa. (Maaseudun tulevaisuus)

Nykyisin ihmisillä voi olla lukuisia sähköisiä tilejä sosiaalisessa mediassa ja muissa palveluissa. Mitä näille tapahtuu, kun läheinen kuolee? Tässä artikkelissa on koottuna ohjeet eri palveluiden sulkemiseksi edesmenneen puolesta. Tämä on muuten sellainen ongelma, joka on suhteellisen uusi. Ihmisillä on entistä enemmän sähköistä omaisuutta, jota vielä parikymmentä vuotta sitten ei ollut edes olemassa. Ylipäätään digiomaisuuden sortteeraaminen ja organisoiminen karsimisesta puhumattakaan on ihan oma taiteenlajinsa, johon en ole itse perehtynyt kovinkaan hyvin. (IS/Digitoday)

Viikon vinkit: Kuinka monta vaatetta, raivausohjeet ja puolipitoisten ongelma

Tässä artikkelissa mietitään ja lasketaan, kuinka monta kappaletta mitäkin tavaraa ihminen tarvitsee. Nämä laskutoimitukset ovat mielestäni aina kiehtovia. Jutussa annetaan esimerkiksi sellainen, että miten monta asua eli erilaista yhdistelmää saa tietystä määrästä vaatteita. Ongelmana tässä on, että nämä yhdistelmät ovat kuvitteellisia, ja vaikka lopputulos olisikin laskennallisesti miljoonia, niin käytännössä niin ei ole. Esimerkiksi sortseja ei voi yhdistää kovin monen eri vaatteen kanssa, ja sama koskee muitakin kausivaatteita. Todellisuudessa yhdistelmien määrä on paljon rajallisempi. Lisäksi minusta asu, jossa on samat housut, paita ja kengät mutta erilainen huivi kaulassa, ei varsinaisesti ole uusi asu, vaan ainoastaan variaatio ensimmäisestä, eikä erilainen huivi tee asusta esimerkiksi sopivaa johonkin erilaiseen tilaisuuteen. Tämä kaikki on tietenkin nipotusta – jutun ydinhän on siinä, että pärjäämme paljon vähemmällä kuin kuvittelemme. Mutta tämä osoittaa sen, miksi tietynlainen laskeminen on turhaa, ja järkevämpää on keskittyä siihen, että tavarat mahtuvat niille varattuun tilaan, olipa lukumäärä mikä tahansa. (MTV)

EDIT: Edellisen jutun luvut ovat aivan hassuja, eivätkä pidä paikkaansa. Rinnan esimerkissä vaatekokonaisuuksia tulee reilut 600, ei yli kuutta miljoonaa. Ilanaa ei ilmeisesti ole haastateltu tähän lainkaan, vaan toimittaja lainaa hänen kirjaansa.

Ammattijärjestäjä Eveliina Lindell antaa järkevät perusohjeet siihen, kuinka karsiminen ja tavaroiden hallinta saadaan alkuun. Hyvä vinkki on mm. varautua ennalta siihen, tarvitseeko esimerkiksi kanto- tai kuljetusapua, jotta tavarat saadaan todella ulos talosta. (Pirkka)

Tässä konmari-vaikutteisessa artikkelissa toimittaja on ratkaissut omien puolipitoisten vaatteidensa ongelman. Hänen suurin oivalluksensa on itse asiassa se, mitä vaatteita ei edes tarvitse pestä. Olen periaatteessa samaa mieltä, että farkkuja on turha heittää koneeseen ennen kuin ne ovat oikeasti likaiset, esim. kurassa tai muuten tahraiset. Mutta en mielelläni laita niitä takaisin kaappiinkaan putipuhtaiden joukkoon. Niissä on kuitenkin pölyä ja muuta kuonaa, joten säilytän käytettyjä farkkuja omalla tuolillaan. Tosin minulla on aktiivikäytössä vain kahdet farkut, joten tämä ei ole sikäli ongelma. Jos kierrossa olisi esimerkiksi kahdeksan paria, tilanne olisi varmasti erilainen.

Viikon vinkit: lihaopas, muotia, lagom sekä tavarataitoja sisustusnäkökulmasta

Vinkkasin tästä jo Arkijärjen facebook-sivuilla, mutta laitan sen myös tänne: WWF on julkaissut kalaoppaan rinnalle lihaoppaan, mikä on oikein tervetullut lisä. Muuten noista facebook-sivuista: tällaisina viikkoina, kun olen kiireinen muiden töiden kanssa ja blogissa on hiljaisempaa, päivitän kuitenkin facebookiin kiinnostavia linkkejä ja muita lyhyitä päivityksiä. Joten jos seuraat sivua, saat sitä kautta päivityksiä, vaikka itse blogi ei päivittyisikään.

Tiedän että Hesarin maksumuuri on ärsyttävä. Linkkaan silti tämän jutun suomalaisesta Timo Rissasesta, joka toimii kestävän vaatesuunnittelun professorina kuuluisassa designkoulussa New Yorkissa. Sen lisäksi, että miehen elämäntarina itsessään on todella kiinnostava, hänen näkemyksensä muodista ovat myös. Jutussa on paljon kiinnostavaa faktaa vaatteiden valmistuksesta ja vaatevalmistuksen ongelmista. Joku voisi seuraavaksi julkaista Vaateoppaan näiden kala- ja lihaoppaiden rinnalle!

Tanskalaisilla on hygge, suomalaisilla sisu ja ruotsalaisilla lagom. Onko onnellisuuden salaisuus siinä, että on tyytyväinen siihen mitä on? Ainakin kohtuullisuus on hyvästä, olipa aihe mikä tahansa. (MTV)

Törmäsin Tavarataitoihin yllättäen sivustolla nimeltä sisustuskaupat.fi. Tällä kertaa näkökulma on sisustuksessa, mikä on hauskaa, koska se ei kuulu lainkaan omiin harrastuksiini. On aina mielenkiintoista lukea jonkun muun tulkintaa omasta tekstistä.

Viikon vinkit: Paikka kaikelle, vanhat mausteet ja siivousrytmi

Ilanan kirja Paikka kaikelle on nyt ilmestynyt. Se on minulla lukulistalla, mutta vaikuttaa siltä että olemme aika samoilla linjoilla, mitä tulee kodin raivaamiseen. Hänkin puhuu mm. pula-ajan mentaliteetista ja omistamisen ilosta. Mielenkiinnolla odotan, että saan kirjan käsiini.

Oletko joskus miettinyt, mitä tehdä vanhentuneille mausteille? Evira kertoo vastauksen. Vaaraa ne eivät aiheuta, vaikka ruokansa maustaisikin vanhaksi menneellä mausteella, mutta maku ei välttämättä ole kohdallaan.  Itse olen käyttänyt ja käytän vähän vanhaksi menneitäkin mausteita. Jos maku on ok, niin sekaan vaan. (YLE)

Kuinka usein pitäisi imuroida? Vaihtaa lakanat? Siivota? Martat tietää. Tässä jutussa on hviä nyrkkisääntöjä kaikkiin kodin siivoustoimiin, jos joskus on ”oikeaa” toimintatapaa pohtinut. Riippuen ihmisestä usein maalaisjärki riittää – sitten siivotaan kun näyttää liian sotkuiselta. Mutta tiedän myös, että on monia ihmisiä, joille tällainen toimintamalli ei sovi. Silloin viikkorutiinit ovat tosi käteviä. Jos pyyhkeet vaihtaa joka lauantai, ei tarvitse miettiä ovatko ne jo tarpeeksi likaiset vai eivät. (IL)

Viikon vinkit uudelleen!

Jotain kummallista tapahtui täällä blogissa. Olinkohan peräti joutunut hakkeroinnin uhriksi? Päivitin wordpressin nyt ajantasalle, ja uuden päivityksen myötä kävi ilmi että edellisessä oli ilmeisesti ollut tietoturva-aukko. Ei pitäisi olla enää.

Mutta, koska ilmeisesti jotain outoa tuolla on ollut, laitan linkit tähän uudelleen:

Haastatteluni Savon Sanomissa, juttelin toimittajan kanssa mm. siitä, onko ihmisiltä nykyisin arkijärki hukassa.

YLE testasi, millaista bakteerikasvustoa syntyy vesipulloon, jota ei pestä. (Tiedoksi, että kannattaa pestä).

Ja lopuksi mahtava uutinen: Finnlayson jatkaa kierrätyskampanjaansa, ja kerää tällä kertaa farkkuja ja farkkutakkeja. Niistä tehdään pyyhkeitä, jotka tulevat myyntiin toukokuussa. Tämä on hienoa!

Viikon vinkit: Tavarataidot Akateemisessa, palovarottimet ja kenkien puhdistus lumella

Olen ensi lauantaina 28.1. klo 12- 12.45 Akateemisessa kirjakaupassa juttelemassa Marja Putkiston, Anu Kiiverin ja Minna Marshin kanssa hyvinvoinnista. Keskustelutilaisuuden jälkeen voi tulla juttelemaan muuten vaan. Tulkaa ihmeessä moikkaamaan, jos satutte paikalle!

Varsinainen linkkivinkki koskee tällä kertaa palovarottimia. Niitä on runsaasti erilaisia ja eri tavoin toimivia. Tässä jutussa esitellään erilaiset varottimet kattavasti, sekä annetaan täsmälliset ohjeet, miten monta varotinta asunnossa kuuluisi olla. (YLE)

Viikon viimeinen vinkki ei ole linkki, vaan kikka jonka keksin eilen itse ulkoillessani. Nimittäin vaaleat talvikengät voi puhdistaa lumella samaan tapaan kuin matot. Minulla on vaaleanruskeat nupukkikengät, joihin oli syksyn mittaan tullut kura- ym. tahroja. Olin ohimennen mietiskellyt, pitäisikö niitä yrittää putsata mokkakumilla tai harjalla. Puistossa tuli kuitenkin mieleen, että ehkä kuiva pakkaslumi tehoaisi myös kenkiin. Ja sehän tehosi! Otin kourallisen puhdasta lunta ja hankasin sillä kenkiä. Tahrat hävisivät samantien eikä itse kengälle tapahtunut mitään. Superkätevää! Kotona spreijasin kengät kosteussuoja-aineella. Nyt ne ovat jälleen uuden veroiset. Tätä vinkkiä siis suosittelen, mutta tietysti omalla vastuulla. Kannattaa varmaan kokeilla ensin johonkin huomaamattomaan kohtaan, jos ei ole materiaalin kestävyydestä varma.

Viikon vinkit: pyyhkeet, tavaroita joita kukaan ei tahdo sekä vanhentuneet lääkkeet

Huomio etenkin kaikki äänikirjojen ystävät:  huomenna on blogissa jälleen arvonta! Tarjolla BookBeatin 6kk lahjakortti, sekä etukoodi kaikille halukkaille. Kannattaa siis käydä kurkkaamassa blogissa heti maanantaina 16.1.!

Tämän jutun mukaan pyyhkeitä pitäisi käyttää vain kolme kertaa peräkkäin. Kuulostaa kyllä mahdottomalta toteuttaa esimerkiksi käsipyyhkeiden suhteen. Meillä kylpypyyhkeet vaihdetaan yleensä kerran viikossa ja käsipyyhkeet tarpeen mukaan, ehkä vähän tiheämmin. Toisaalta olen kuullut perheistä, joissa pyyhkeet vaihdetaan jokaisen käytön jälkeen, mikä sekin tuntuu liioittelulta. Miten teillä? (Iltalehti)

Tässä YLEn jutussa kierrätyskeskuksesta todetaan, että kaikkia tavaroita sinnekään ei voi viedä. Kun sohva on kissanraapima, sitä ei halua kukaan, tuskin edes toinen kissaihminen. On paljon muitakin tavaroita, joita kierrätyskeskukset eivät huoli. Esimerkiksi vanhat kirjat voivat (valitettavasti) kuulua tähän joukkoon. Tietosanakirjoille ei kerta kaikkiaan ole enää kysyntää, ja kierrätyskeskuksetkin laittavat tavaroita roskiin. Jutussa on monta muutakin esimerkkiä tavaroista, joita edes kierrätyskeskus ei halua. Jälleen kerran olkaa siis tarkkana kun lahjoitatte. Joskus tavaraa ei oikeasti halua kukaan mukaan.

Kattavat ohjeet vanhojen lääkkeiden ja ravintolisien hävittämiseksi löytyy tästä YLEn artikkelista. Lääkekaappi on syytä käydä säännöllisesti läpi, jottei sinne jää vanhentuneita tuotteita ja järjestys pysyisi. Apteekkarin mielestä kerran vuodessa on ihan sopiva tarkitustahti. Lisäisin tähän, että jos ei muuten muista, niin kannattaa merkitä kalenteriin, ettei unohtu.