Arkijärki vihdoin facebookissa!

On tässä aikoihin eletty. Olen perustanut tälle blogille oman facebook-sivun. Se näkyy tuossa sivupalkissa. Joten jos tykkäät teksteistä ja olet facebookissa, se on jatkossa yksi tapa seurata uusien tekstien ilmestymistä blogiin. Päivitän sinne myös Tavarataitoihin liittyviä juttuja, tilaisuuksia, videoita, linkkejä ynnä muuta. Olen halunnut pitää blogin täysin suomenkielisenä, mutta tein periaatepäätöksen, että facebookissa jaan tekstejä muillakin kielillä, jos innostavia tulee vastaan. Tänään linkitin sinne A Slob Comes Clean -blogin kirjoituksen, joka oli hyvin linjassa eilisen raivausurakkani kanssa.

Minulta on kyselty myös twitteriä ja instagram-tiliä. Niitä ei kuitenkaan ole tulossa. Käytän netissä aivan liikaa aikaa jo nyt, enkä halua lisätä repertuaariin yhtään enempää sosiaalisen median kanavia, joista pitäisi taas pitää huolta. Tuohon facebookiin pystyn panostamaan sen verran, että tili pysyy aktiivisena ja sitä kannattaa seurata, jos aihepiiri kiinnostaa. Mutta twitter ja instagram saavat tästä eteenpäinkin tulla toimeen ilman läsnäoloani. Tiedän, että esimerkiksi lukijamäärät maksimoidakseni minun kenties kannattaisi niihinkin liittyä. Mutta en koe että kumpikaan kanava olisi itselleni luonteva. En jaksa seurata twitterin keskusteluja, ja toisaalta olen niin epävisuaalinen tyyppi, että päivittäinen kuvien latailu tuntuu lähinnä hyvältä vitsiltä. En itse jaksa kiinnostua kuvien seuraamisesta, enkä oikein keksi, mitä ihmettä sinne itse kuvaisin. Joten pahoittelen, mikäli joukossa on aktiivisia instan tai twitterin seuraajia!

Arkijärki.netin facebook-sivut löytyvät siis täältä! Ne ovat hieman vielä työn alla, mutta tervetuloa käymään 🙂 Kehitysideoita otetaan myös vastaan!

 

Viikon vinkit: Tavarataitoja, muovipussikielto ja lumipesua

Tavarataidot on viimein julkaistu kovakantisena kirjana, ja toimittajat ovat tarttuneet siihen. MeNaiset on lukenut Tavarataidot, ja toteaa ettei Konmari saa kirjassa täyttä ymmärrystä. On hauskaa lukea näitä juttuja, ja katsoa mikä toimittajan mielestä on ollut kiinnostavaa. Tässä jutussa mennään Tavarataitojen ytimeen, eli säästääkö tavara vai ei. Iltalehdessä puolestaan keskitytään siihen, mikä on sopiva tavaramäärä. Sopivan määrän hahmottaminen on myös yksi tavarataidoista. Lisää juttuja on tulossa, linkkaan niitä tänne sitä mukaan kun niitä ilmestyy.

Jos kirja kiinnostaa, tsekkaa tämä: Tavarataidot vielä tänään 8.1. alennetulla hinnalla Elisa Kirjasta! Jos e-kirjat miellyttävät, kannattaa tarttua tilaisuuteen. Vielä tänään sen saa hintaan 9.90, huomisesta eteenpäin se maksaa e-kirjana 16.90€. Kovakantinen versio on vähitellen päässyt kauppoihin asti. Jos kirjaa ei löydy omasta kirjakaupasta, sen saa sinne tilaamalla. Esim. Suomalaisiin kirjakauppoihin sen saa muutamassa päivässä, vaikkei hyllystä löytyisikään. Nettikaupat ovat toinen vaihtoehto, mm. Adlibris. Entä tietääkö joku, joko tätä saa kirjastoista?

Tavarataidot on julkaistu myös äänikirjana, mistä olen todella iloinen! Esimerkiksi BookBeatista palveluun voi tutustua ilmaiseksi pari viikkoa, ja jos on uusi asiakas kirjan lienee mahdollista napata sieltä äänikirjana jopa ilmaiseksi, näin olen ymmärtänyt. Äänikirjan saa mm. myös Elisan palvelusta. Kirjan lukee näyttelijä Meri Nenonen, hän on ilmeikäs ja miellyttävä-ääninen lukija. Lyhyt näyte on kuultavissa esimerkiksi kirjan esittelysivuilla.

Sitten pari linkkivinkkiä. Aloitin muutama päivä sitten henkilökohtaisen muovipussikiellon. Myös kaupat ovat alkaneet toimeen: Stockalta ei enää kassoilta saa muovipusseja, Tokmanni poistaa omiaan parhaillaan mutta S-ryhmä on tarttunut asiaan hitaammin. Voin ilokseni raportoida, että vuoden ensimmäinen kauppareissu sujui mallikkaasti kahden kestokassin voimin. Ostamani perunat puolestaan pakkasin biopusseihin, eli suoritus oli mallikelpoinen.

Tuntuu muuten hassulta, kun on vuosikausia linkannut esimerkiksi iltapäivälehtiin, ja nyt ne ovat alkaneet linkata takaisin tähän blogiin. Ilta-Sanomat kertoi pari päivää sitten, että Arkijärjen puolelta löytyy hyviä pakkaspesuvinkkejä. Se pitää paikkaansa, kirjoitin aiheesta muutama vuosi sitten. Tänä vuonna kovimmat pakkaset taitavat olla ainakin Etelä-Suomen osalta ohi, mutta omia ohjeitani noudattaen puhdistin makuuhuoneen vaalean maton pakkaslumella. Raikasta tuli!

Arvonnan voittajat

Kiitos kaikille arvontaa osallistuneille! Internetin satunnaislukugeneraattori arpoi voittajiksi kommentit numerot 57, 54 ja 18. Tämä tarkoittaa, että e-kirjan saavat nimimerkit

  • Asta
  • Mmm
  • Minna (kommentti jätetty klo 11.47)

Onneksi olkoon! Lähetän heille kohta sähköpostia, josta löytyy ilmaiskoodi sekä ohjeet kirjan lunastamiseksi. Kunhan saan ensi vuoden alussa kovakantiset kirjat painosta, niin järjestän uuden arvonnan. Toistaiseksi en ole itsekään saanut vielä pitää painettua versiota käsissäni, joten odotan sitä innolla.

Ja kuulkaa, jos teistä joku on kirjan ladannut, lukenut ja tykännyt, arvostan suuresti, jos käytte jättämässä lyhyen arvion myös Elisan sivuilla! Tällä hetkellä siellä on vain yksi tyytymätön arvio, joten olisi kiva saada vähän tasapainotusta sille. Jos taas kirja ei yhtään kolahtanut, niin senkin saa totta kai kertoa. Sekin on arvokasta tietoa kirjoittajan kannalta.

Arkijärki arpoo!

Nyt on tämän blogin ensimmäinen arvonta! Sain kustantajalta kolme e-kirjaa Tavarataidoista arvottavaksi teidän lukijoiden kesken. Voit osallistua arvontaan jättämällä kommentin, jossa kerrot miksi olet kirjasta kiinnostunut. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kohtaan, jotta voin ottaa voittajiin yhteyttä. Sähköpostiosoite ei tule näkyviin muille kuin minulle.

Arvonta alkaa NYT ja osallistumisaikaa on huomisaamuun saakka. Toisin sanoen kaikki kommentit, jotka on jätetty ennen 23.12.2017 klo 8.00 pääsevät mukaan. Suoritan arvonnan huomisaamuna heti ensimmäiseksi, joten jos satut voittamaan, kirja ehtii koneellesi vielä ennen joulua. Noita kirjoja on siis kolme kappaletta, joten tässä arvonnassa on aika hyvät voittomahdollisuudet. Huomauttaisin, että tämä on hyvä tilaisuus myös kaikille ulkosuomalaisille, jotka eivät helposti pääse kovakantiseen versioon käsiksi.

Jos olet ihan uusi täällä, tein kirjalle omat sivut, jotka löytyvät tuosta yläpalkista. Muutama ihana lukija on jo ehtinyt kirjan arvioidakin, ja heidän kommenttejaan voi lukea täältä.

Onnea matkaan!

Viikon vinkki: Tavarataidot nyt e-kirjana!

Hei, nyt on hyviä uutisia! Tavarataidot on nyt saatavilla Elisa Kirjasta e-kirjana. Ja se on vieläpä kampanjahinnalla 8.1. asti! Sen saa ostaa omakseen tai antaa lahjaksi 9,90 eurolla. Kirjaa kuvaillaan Elisalla näin:

Kotimainen vastine KonMarille! Unohda pikaraivaukset – opettele tavarataidot

Tavaroiden määrä suomalaisissa kodeissa on nykyään valtava, eikä kaupastakaan tavara lopu. Tavaratulvan kesyttäminen vaatii uutta osaamista: nyt tarvitaan tavarataitoja!

Tavarataidot-kirja kertoo, miksi meillä on liikaa tavaroita ja mitä asialle pitäisi tehdä. Kirja ohjeistaa oivaltavasti tavaratulvan torjumiseen, sopivan määrän hahmottamiseen ja ylläpitämiseen, sekä liiasta luopumiseen.

Kirjassa neuvotaan käytännönläheisesti, miten tavarapaljous selätetään: mistä tietää kuinka paljon on sopivasti, miten poistetuista tavaroista pääsee vastuullisesti eroon ja miten estää turhien tavaroiden kertyminen kotiinsa. Teos auttaa myös näkemään, millaiset ajatusharhat tekevät turhasta luopumisen vaikeaksi ja miten niitä vastaan voi taistella.

Tämä kuvaus on mielestäni erittäin osuva, se kertoo täsmälleen, mistä kirjassa on kyse. Kuten sanottu, tämä ei ole pelkkä raivauskirja, vaan näkökulma on paljon laajempi. Itse hahmotan kirjan kolmessa osassa: Ensin on katsaus siihen, miten maailma on muuttunut, ja miten muutos on vaikuttanut meidän suhtautumista tavaroihin, sekä tavaramääriin. Seuraava kokonaisuus on itse tavarataidot, mitä ne ovat ja miten ne toimivat ja vaikuttavat. Lopuksi visioin sitä, millaiseksi maailma tai yksittäisen ihmisen elämä voisi tavarataitojen avulla muuttua. Alku ja loppu ovat lyhyempiä, suurin osuus tekstistä käsittelee nimenomaan noita tavarataitoja.

E-kirja on samanlainen sisällöltään kuin paperiversiokin. Tässä kirjassa ei ole kuvia (yksi taulukko ja yksi vuokaavio löytyy, ja käsittääkseni ne ovat myös e-kirjassa), ja se on mustavalkoinen, joten sähköisestä versioista ei siis puutu mitään, mitä ”oikeasta” kirjasta löytyisi. Tämä oli alunperin kustantajan linjaus, mutta en hirveästi pullikoinut vastaan, sillä kuten tiedätte, minä en ole mikään kuvallisen ilmaisun guru. Tavarataidot on samanlainen kuin tämä blogikin – ei kuvia, mutta punnittua asiaa ja tarinoita elävästä elämästä. Paperiversiossa tulee olemaan vähän yli 170 sivua, e-kirjassa niitä näyttää olevan 111.

Elisa Kirjan e-kirjoja voi lukea esim. puhelimella tai tabletilta. Tavarataidot e-kirjan voi myös antaa lahjaksi. Ehkä tätä ei kuitenkaan kannata antaa lahjaksi ihmiselle, jonka toivoisi raivaavan kotiaan, ellei hän itse ole motivoitunut. Sen sijaan itselleenhän tätä voi toivoa lahjaksi kuka vaan! Kampanjahinta on voimassa 8.1. asti, sen jälkeen e-kirjan hinta on normaali 16.90€. Jos tämä kiinnostaa, niin nyt kannattaa käyttää tarjous hyödyksi.

Olen kiitollinen lukijalle, joka tämän oli bongannut Elisan sivuilta! Olin siinä käsityksessä, että kirja tulee vasta välipäivinä myyntiin, mutta Elisa olikin ottanut sen nyt jo ennen joulua listoille. Mutta tämä on iloinen yllätys, nyt tästä saa joku kivan aineettoman lahjan itselleen tai kaverilleen. Ja hei, jos luette kirjan niin kertokaa ihmeessä mitä tykkäsitte!

Tavarataidot – Arkijärjellä koti kuntoon

Nyt se on valmis! Kirja on lähtenyt painoon enkä voi tehdä siihen enää ainuttakaan muutosta, korjausta tai säätöä. Olen tainnut pariin otteeseen täälläkin mainita, että olipahan operaatio (kuuluuko huumori sinne asti…?) Olen puhunut kirjoittamisesta mutta en juurikaan itse kirjasta. Syynä on se, että niin kauan kun teksti on ollut työn alla, en ole halunnut sisällöstä hirveästi kertoa. Mutta nyt kun tiedän, ettei mikään enää muutu, on aika korjata tämä epäkohta välittömästi.

Kirjan nimi on Tavarataidot – arkijärjellä koti kuntoon. Sen ytimessä ovat tavarataidot, toisin sanoen minun näkemykseni siitä, miten tässä yltäkylläisyyden täyttämässä maailmassa pitäisi elellä. Minusta tavaroihin liittyvässä keskustelussa on ongelmana se, että yleensä näkökulma jää liian kapeaksi. Puhutaan raivaamisesta, mutta ei siitä, mistä ne kaikki tavarat ovat kotiin tulleet, saati sitten siitä, miten niiden tuloa voisi jatkossa estää. Toisaalta tuntuu siltä, että raivaamisen huumassa unohdetaan, että on paljon tavaroita, joiden säilyttäminen on aivan järkevää, vaikka ne eivät niin sanotusti pirskahtelisikaan. Minusta on pidempään tuntunut siltä, että monet tavaroihin liittyvät ongelmat häviäisivät, jos ihmiset hahmottaisivat paremmin, mikä on sopivasti.

Blogia kirjoittaessa olen näitä kaikkia asioita miettinyt, ja yhtenä kauniina päivänä sain idean, joka kantaa koko kirjaa: meiltä puuttuu tavaratataitoja. Sellaista osaamista, jonka avulla tavarat pysyisivät hallinnassa ilman valtaisaa ponnistelua. Osaamme monenlaisia ”kansalaistaitoja”, joiden avulla esimerkiksi on helppoa elää terveellistä elämää: karkkipäivä, lautasmalli ja arkiliikunta. Kaikki tietätävät mitä ne ovat ja miksi niitä kannattaisi noudattaa. Mutta ruokaan liittyvään yltäkylläisyyteen on ehditty totutella pidempään kuin tavaroihin, ja ehkä siksi myös tuollaisia taitoja on ehditty kehittää. Tavaroiden suhteen muutos on tapahtunut parissa viime vuosikymmenessä, eikä tilanteeseen olla vielä ehditty sopeutua.

Kirjassa kerrotaan tavarataidoista hyvin käytännönläheisesti. Jos tiettyjä tähän aiheeseen liittyviä kirjoja on kritisoitu siitä, ettei niissä kerrota mitään siitä, mitä poistettaville tavaroille pitäisi tehdä, Tavarataidoissa tätä puutetta ei esiinny. Kaikki mistä kirjoitan, käydään läpi käytännön kautta. Toisaalta kirjoitan myös psykologisesta puolesta. Mikä saa meidät takertumaan tavaroihin? Miksi niistä on niin vaikea luopua? Tai miksi ilmaista tuotetta on niin vaikea vastustaa?

Tavarataidot ei ole raivauskirja, koska raivaaminen on vain yksi kaikista tavarataidoista. Raivaamista käsitellään kyllä, ja kerron oman näkemykseni siitä, miten se fiksusti tehdään, mutta kirjassa on paljon muutakin. Minua suoraan sanottuna on vähän ärsyttänyt se, että usein tulee sellainen vaikutelma, että pelkästään tavaroita poistamalla tilanne saataisiin hallintaan. Mutta poistaminen on vain pieni siivu kokonaisuudesta. Siksi puhun myös mm. siitä, miten tavarat saadaan pysymään hyvinä mahdollisimman pitkään, miten on mahdollista välttää niiden ostamista kokonaan tai millaisilla tavoilla voi estää kokonaismäärää paisumasta. Tämä ei ole myöskään sisustuskirja tai järjestelyopas. Minulle on aivan sama, viikkaatteko pystyyn vai pinoon tai kuinka monta paria kenkiä joku omistaa.

Vaikka olen kirjoittanut näistä samoista asioista täällä blogissa, copy-paste -toimintoa ei ole käytetty lainkaan. Teksti on alusta lähtien uutta, ja mukana on sellaistakin, mistä en tietääkseni ole koskaan kirjoittanut. Tyyli on kyllä varmasti tuttua, mikäli on tätä blogia pidempään seurannut. En yritä tarjoilla kaikille sopivaa mallia, vaan pikemminkin esittelen erilaisia tapoja, joista joku ehkä sopii sinulle. Minusta on tärkeää ottaa huomioon, että ihmisten elämäntilanteet, maut ja resurssit ovat erilaisia. Täytyy siis varoittaa etukäteen, että mitään Konmari-toisintoa ei ole tulossa. Ei myöskään minimalismia eikä muutakaan -ismiä. Olen nimittäin sitä mieltä, että se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella. Minun on mahdotonta sanoa, mikä on sopiva määrä kattiloita tai pyyhkeitä – jotain osviittaa voi antaa, mutta täsmällistä vastausta ei. Noita edellä mainittuja suuntauksia sivutaan kirjassa, enkä missään nimessä niitä tuomitse, päinvastoin. Oma tyylini on vain tuoda laajempi näkökulma asiaan.

Kirja julkaistaan siis heti ensi vuoden alussa. E-kirjana se tulee kuitenkin myyntiin tietääkseni jo välipäivinä. Jos haluatte kysyä tai kommentoida kirjaan liittyen, niin vastailen kaikkiin kommenttiosastolla!

Tilannekatsaus ja viikon vinkit:lajittelutesti, jääkaapin järjestys ja joulustressi

En tainnut päivittää blogia viime viikolla kertaakaan. Tähän on erinomainen syy: kirjoitin näppis sauhuten kirjan viimeistä versiota, joka tulikin lopulta torstaina valmiiksi. Välittömästi sen jälkeen sairastuin oikein kunnon flunssaan ja sain silmätulehduksen vielä päälle. Viimeinen editointivaihe oli todellan intensiivinen. Aloitin yleensä kuudelta aamulla, ja useimpina iltoina jatkoin puoleen yöhön asti. Ilmeisesti tauti pysyi poissa adrenaliinin voimalla, mutta kun paineet hellitti, niin kaikki pöpöt hyökkäisivät yhtä aikaa kimppuun.

Nyt teksti on kuitenkin valmis, mikä on tavallaan helpottavaa ja tavallaan kauheaa. Olen varma, että oikolukuvaiheessa löydän sieltä vielä jotain, jonka olisin sittenkin halunnut sanoa toisin, tai huomaan että olen unohtanut kirjoittaa jotain olennaista. Toisaalta yhtä aikaa on sellainen olo, että tämän paremmaksi ei teksti enää muutu, vaikka miten hioisin. Enkä kyllä juuri nyt edes jaksaisi kirjoittaa yhtään mitään, sen verran tehokkaasti on mehut puristettu viime viikon aikana.

Tästä seuraa kuitenkin se, että nyt alkavalla viikolla aikaa ja energiaa riittää jälleem blogillekin. Tässä lyhyesti ja ytimekkäästi viikon vinkit, muita aiheta jälleen parin päivän päästä.

Testaa oletko mestarilajittelija: mihin kuuluvat kumisaappaat, entä hajuvesipullot? (YLE)

Tässä listassa on ihan hyviä ohjeita jääkaapin organisoimiseksi. (MTV)

Nyt on se aika vuodesta, kun joulu alkaa stressata osaa kansakunnasta. Jos kuulut stressaajiin, tämä lista on tehty sinulle. (MTV)

Kirjoitan, mutta en juuri nyt blogia

Nyt on kuulkaa hektinen vaihe menossa. Päivät vähenevät ja deadline lähestyy sellaista vauhtia, että blogi jää hetkeksi väistämättä harvemmalle päivitystahdille. Kirjoitan siis kone sauhuten joka päivä, mutta niitä tekstejä pääsette lukemaan vasta tammikuussa. Kuten alkusyksystä vannoin, en ole viime aikoina tehnyt juuri muuta. En ole silittänyt, mankeloinut enkä vältellyt eineksiä. Parvekekukat ovat saman kuin heinäkuussa, mistä voinette päätellä niiden kunnon tällä hetkellä. Lohdutan itseäni sillä, että tuollainen hylätty asumus -teemahan sopii nyt hyvin tähän halloween-aikaan.

Jos kuitenkin kaipaatte lukemista, suosittelen Hesarin tämän päiväistä artikkelia sivuilla C2-3. Jutussa näytti olevan maksumuuri, eli voi olla että jos et ole tilaaja, sitä ei pääse lukemaan. Artikkelissa kierrätyskeskuksen työntekijä yrittää herätellä ihmisiä miettimään, kuka on se ihminen, joka sinun vanhoja tavaroitasi todella haluaisi käyttää. Tämä on  erinomainen huomio! Itsekin mietin usein, että kyllä tätä joku vielä voi käyttää – mutta en ole pysähtynyt miettimään, että siis tarkalleen ottaen kuka. Jos minä en halua, niin miksi joku muu haluaisi?

Konmarin ongelma on se, että siinä painotetaan niin kovasti ilahduttamista. Mutta mitä jos kaiken ei tarvitsisi ilahduttaa sydänjuuria myöten? Säästetään se vähän ruma pyyhe, käytetään reikäiseksi, ja sitten kun sillä on vielä pesty lattia ja auton vanteet, heitetään roskiin hyvällä omalla tunnolla. Sen jälkeen ostetaan uusi, jos tarve vaatii. En sano, että kaikki mahdolliset ahdistavat tavarat pitäisi säästää, mutta oikeasti tätä voisi välillä miettiä enemmänkin. En ehdi tämän enempää tähän nyt paneutua, mutta sanonpa vaan, että mielenkiintoinen näkökulma! Argumentteja löytyy varmasti sekä puolesta että vastaan.

PS. Viikon vinkit ilmestyy sunnuntaina ihan normaalisti. Siihen saakka voi olla hiljaista 🙂

Vähemmän tehtäviä asioita

Olin varsin optimistinen, kun ajattelin että viimeistelen kirjan kätevästi muiden hommien ohella. Saatuani ensimmäiset kommentit ja muokkausehdotukset kustannustoimittajaltani, olen tajunnut että ajatus oli epärealistinen. Kirjan kirjoittaminen on paljon kovempaa työtä kuin olisin osannut ennakoida. (Mutta hei, tämä on ensimmäinen kirjani! Mistäs sen olisi voinut tietää ennen kuin kokeilee.)

Koska tunnit eivät vuorokaudessa lisäänny enkä aio lopettaa nukkumista, täytyy priorisoida uudelleen. Tällä kuluneella viikolla tajuntaan upposi, että entisellään systeemi ei voi jatkua, muuten ei tule mistään valmista. Kun tämä oivallus syttyi, aloin aktiivisesti miettiä, mitä kaikkea voin jättää tekemättä, jotta aikaa riittää tarpeeksi myös kirjoittamiselle.

Siihen asti, kunnes kirja menee painoon (eli siis jonnekin joulukuun alkupuolelle saakka) aion joko lakata kokonaan tai ainakin vähentää merkittävästi

  • silittämistä
  • mankelointia
  • siivousta ja imurointia
  • tavaroiden raivaamista ja järjestämistä
  • kierrätystä ja roskien lajittelua
  • ruuan laittamista itse alusta asti
  • kaupassa käymistä
  • parvekkeen laittamista mihinkään kuntoon
  • kukkamultien vaihtamista
  • pyykinpesua
  • blogien lukemista, uutisten tsekkaamista, meileihin vastailua
  • monenmoisista omista laatukriteereistä huolehtimista

Eilen tyhjensin silitettävien korin. En suinkaan silittänyt niitä, vaan viikkasin vain kaappiin ryppyisinä. Jouluun saakka meillä syödään ryppyisiltä pöytäliinoilta, nukutaan ruttuisilla lakanoilla ja saunotaan karheilla laudeliinoilla. Tämä on ajatuksena melkein pöyristyttävä. Kyse ei nimittäin ole siitä, että silittäisin jonkun muun ihmisen takia, vaan nautin varmaan eniten itse sileistä vuodevaatteista ja kiiltäväksi mankeloidusta pellavasta. Mutta koska perhe pärjää hienosti vaikka tekstiilit eivät olisikaan täydellisen ojennuksessa, olen päättänyt väliaikaisesti luopua tästä rutiinista.

Päätin myös, että syksyn ajaksi täytyy laskea rimaa monen muunkin asian kohdalla. Käytän normaalisti aika paljon aikaa ja energiaa siihen, että käyn kauppahallista hakemassa tuoretta kalaa, leivon itsetehdystä taikinasta ja menen vaikka vähän kauemmas kauppaan, että saan juuri sellaisia raaka-aineita ja tuotteita joita haluan. Nyt totesin, että kukaan ei kuole, vaikka tuoretuotteiden sijasta syötäisiin muutama kuukausi enemmän pakastealtaasta. Perheemme yleinen ravitsemustilanne ei romahda, vaikka pari kuukautta syötäisiin normaalia enemmän kalapuikkoja, pakasteparsakaalia ja valmiita porkkanalettuja. Tuo itse tekemisen eetos on ollut todella vahva, mutta nyt on valittava joko onnistunut kirja tai täydellinen ruokavalio. Valitsen ensimmäisen.

Päätin myös radikaalisti, että en tänä vuonna laita parvekkeelle syyskukkia ollenkaan. Jossain vaiheessa vaan heitän kaikki kesän jäljiltä roskiin ja laitan jouluvalot tilalle. Tosin en aio stressata tästä tippaakaan. Parveke näyttää ulospäin aika räjähtäneeltä, mutta saa näyttää. Kanervat eivät valitettavasti edistä kirjan valmistumista millään tasolla. Tämä on ehkä asia, jossa eniten mietin sitä klassista ”mitä naapuritkin ajattelevat”. Täytyy siedättää itsensä ajatukselle, että saavat ajatella ihan mitä tahansa.

Tästä kaikesta seuraa se, että blogin aihepiirit tulevat varmasti kertomaan ensimmäistä kertaa enemmän siitä, mitä kaikkea EN ole viime aikoina tehnyt. Saa nähdä miten tämä sujuu, sillä nämä ovat itselleni aika isoja muutoksia, etenkin ajatusten tasolla. Suurin osa noista asioista, joita aion vähentää, on tärkeitä nimenomaan itselleni. Ei siis niin, että tekisin niitä jonkun muun takia, ja nyt stressaisin siitä, että mitähän ihmiset ajattelevat. Tuo parvekkeen ulkonäkö on ainoa poikkeus tässä. Toisaalta haluan panostaa kaiken mahdollisen energian ja huomion kirjan kirjoittamiseen, joten tämä on pakon sanelema ratkaisu. Mutta muutos ajatuksissa tuntuu melkein fyysiseltä epämukavuudelta. Ehkä tämä onkin lopulta ihan tarpeellinen harjoitus!

Lyhyt ruokalistapäivitys

Nyt on jo torstai, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Päivitin tämän viikon listan ja kommentoin viime viikon ruuat. Huomaan, että pikkuhiljaa olen saanut niitä ruoka-aineita tuolta kaapista syötyä, mitä on ollut tarkoituskin. Toisaalta olen siten välttänyt hävikkiä, mutta toisaalta en ole kaikessa onnistunut kovin hyvin. Viikonloppuna havaitsin, että jääkaapissa olleista sipuleista monet olivat pilalla. En muista milloin ne on hankittu. Sipuli maukastaisi monta ruokaa, mutta kun kiireessä kokkaa, ei useinkaan jaksa ruveta pilkkomaan. Näin siinä oli sitten käynyt, ja roskiin meni monta sipulia. Harmitti ja hävetti. Toisaalta pelastin linssikeiton sekaan yhden paprikan, joka näytti uhkaavasti alkavan näivettyä. Että pientä yritystä kuitenkin.