Viikon vinkit: Tavarataitoja, muovipussikielto ja lumipesua

Tavarataidot on viimein julkaistu kovakantisena kirjana, ja toimittajat ovat tarttuneet siihen. MeNaiset on lukenut Tavarataidot, ja toteaa ettei Konmari saa kirjassa täyttä ymmärrystä. On hauskaa lukea näitä juttuja, ja katsoa mikä toimittajan mielestä on ollut kiinnostavaa. Tässä jutussa mennään Tavarataitojen ytimeen, eli säästääkö tavara vai ei. Iltalehdessä puolestaan keskitytään siihen, mikä on sopiva tavaramäärä. Sopivan määrän hahmottaminen on myös yksi tavarataidoista. Lisää juttuja on tulossa, linkkaan niitä tänne sitä mukaan kun niitä ilmestyy.

Jos kirja kiinnostaa, tsekkaa tämä: Tavarataidot vielä tänään 8.1. alennetulla hinnalla Elisa Kirjasta! Jos e-kirjat miellyttävät, kannattaa tarttua tilaisuuteen. Vielä tänään sen saa hintaan 9.90, huomisesta eteenpäin se maksaa e-kirjana 16.90€. Kovakantinen versio on vähitellen päässyt kauppoihin asti. Jos kirjaa ei löydy omasta kirjakaupasta, sen saa sinne tilaamalla. Esim. Suomalaisiin kirjakauppoihin sen saa muutamassa päivässä, vaikkei hyllystä löytyisikään. Nettikaupat ovat toinen vaihtoehto, mm. Adlibris. Entä tietääkö joku, joko tätä saa kirjastoista?

Tavarataidot on julkaistu myös äänikirjana, mistä olen todella iloinen! Esimerkiksi BookBeatista palveluun voi tutustua ilmaiseksi pari viikkoa, ja jos on uusi asiakas kirjan lienee mahdollista napata sieltä äänikirjana jopa ilmaiseksi, näin olen ymmärtänyt. Äänikirjan saa mm. myös Elisan palvelusta. Kirjan lukee näyttelijä Meri Nenonen, hän on ilmeikäs ja miellyttävä-ääninen lukija. Lyhyt näyte on kuultavissa esimerkiksi kirjan esittelysivuilla.

Sitten pari linkkivinkkiä. Aloitin muutama päivä sitten henkilökohtaisen muovipussikiellon. Myös kaupat ovat alkaneet toimeen: Stockalta ei enää kassoilta saa muovipusseja, Tokmanni poistaa omiaan parhaillaan mutta S-ryhmä on tarttunut asiaan hitaammin. Voin ilokseni raportoida, että vuoden ensimmäinen kauppareissu sujui mallikkaasti kahden kestokassin voimin. Ostamani perunat puolestaan pakkasin biopusseihin, eli suoritus oli mallikelpoinen.

Tuntuu muuten hassulta, kun on vuosikausia linkannut esimerkiksi iltapäivälehtiin, ja nyt ne ovat alkaneet linkata takaisin tähän blogiin. Ilta-Sanomat kertoi pari päivää sitten, että Arkijärjen puolelta löytyy hyviä pakkaspesuvinkkejä. Se pitää paikkaansa, kirjoitin aiheesta muutama vuosi sitten. Tänä vuonna kovimmat pakkaset taitavat olla ainakin Etelä-Suomen osalta ohi, mutta omia ohjeitani noudattaen puhdistin makuuhuoneen vaalean maton pakkaslumella. Raikasta tuli!

Aika tavaran kaupitsee

Tavaroita karsiessa vastaan tulee välillä käyttökelpoista tavaraa, jota ei vain juuri nyt tarvitse. Yksi yleisimmistä syistä säästää jotain sinänsä tarpeetonta lieneekin juuri se, että sitä saattaa tarvita joskus myöhemmin. Olen mietiskellyt tätä viime aikoina, kun tällaisille varmuuden vuoksi säästetyille onkin yllättäen löytynyt järkevää käyttöä.

Esikoisen syntyessä sairaalasta sai mukaan Liberon mainoskassin. Siellä oli sisällä muutama vaippa ja yhtä sun toista muuta. Sisältö tuli käytettyä, mutta kassi jäi jäljelle, eikä ihme. Niin karmean räikeää vihreää harvoin näkee. Kuitenkin kassi oli ehjä, puhdas ja toimiva. Ainoastaan niin järkyttävän ruma ja vielä mainoslogolla lätkäisty, että en vaan mitenkään kehdannut sellaista käyttää julkisilla paikoilla. En silti voinut heittää kassia roskiinkaan sen käyttökelpoisuuden vuoksi, se olisi tuntunut hirveältä tuhlaukselta. Ja kuka haluaisi ruman, kierrätetyn mainoskassin? Tänä vuonna keksin sille kuitenkin yllättäen käyttöä. Vaippafirman suunnittelemaan kassiin nimittäin mahtuu kätevä määrä vaippoja matkalle mukaan. Turhake muuttui tarpeelliseksi.

Vähän samalla tavalla kävi matolle, joka oli siirretty vinttiin likaisena ja väärän värisenä. Nyt se palasi sieltä takaisin käyttöön, pestynä ja eri huoneeseen kuin ennen. Säästän myös minigrip-pusseja, joita tulee joskus muiden tavaroiden pakkauksina. Niitä tarvitsee säännöllisin väliajoin, ja usein hieman käytetty pussi kelpaa yhtä hyvin kuin ihan uusi. Sydämenmuotoinen suklaarasia (metallia) pyöri tarpeettomana kaapissa, kunnes keksin että sinne voi säilöä kertakäyttöiset soija- ja ketsuppipussit odottamaan piknikkejä. Tämä siisti ruokakaappia, kun pussit eivät enää seikkailleet hyllyillä irrallaan. Ja niin edelleen.

Kysymys kuuluukin, mistä tietää milloin joku turha tavara muuttuukin tarpeelliseksi ja milloin ei? Asiaa voi tarkastella esimerkiksi säilytyksen näkökulmasta: onko turhalle mutta myöhemmin ehkä tarpeelliselle tavaralle järkevää säilytystilaa? Jos kaikki tarpeellinen on jo paikoillaan, mutta kaapista löytyy edelleen tyhjää tilaa, en näkisi suurta haittaa siinä, että säästää jotain varmuuden vuoksi. Raja menee siinä, kun komerot on jo valmiiksi tungettu äärimmilleen. Silloin karsiminen on paikallaan, ja ensimmäisenä listalla ovat nämä varmuuden vuoksi säästetyt. Tai jos tilaa on muutenkin vähän, kannattaa säilytellä käyttötavaraa eikä tukkia paikkoja tarpeettomalla.

Rikkinäistäkään ei kannata turhaan säästellä. Tavaraa tuskin tulee otetuksi uudelleen käyttöön, jos se ei toimi ilman korjausta. Pieni ja helppo kunnostus, kuten esimerkiksi puhdistaminen tai jonkin puuttuvat ruuvin kiinnittäminen menettelee, mutta mieti kuinka paljon vaivaa olisit valmis näkemään saadaksesi jonkin vanhan tavaran käyttöön, jos uuden ehjän saisi helposti muualta. Näin lonkalta heittäen arvioisin, että itse viitsisin käyttää jonkin korjaamiseen maksimissaan tunnin. Sitä isompaa kunnostusta tuskin jaksaisin ruveta tekemään, ellei kyseessä olisi jotenkin ainutlaatuinen esine (esim. antiikkia, tunnearvoltaan suuri tai sellainen jota on vaikea saada mistään). Siis tietenkin olisi hienoa, jos kaikki mahdolliset tavarat aina korjattaisiin eikä koskaan tarvitsisi ostaa uutta. Mutta realistina tiedän, että niin ei kuitenkaan tapahdu. Joten jos tavaran korjaamiseen menisi paljon aikaa ja vaivaa, kannattaa miettiä onko sitä järkeä säilyttää lainkaan.

Miettisin myös, miten käyttökelpoinen ja kestävä jokin esine on. Onko kyseessä oikeasti käytettäväksi tarkoitettu tavara, vai heikkolaatuista krääsää? Voiko esineellä tehdä jotain järkevää? Esimerkiksi ehjille kodin tekstiileille löytyy luultavasti järkevää käyttöä helpommin, kuin kulahtaneille kangaskukille tai koriste-esineille. Rasioille, purkeille ja vastaaville löytyy aina todennäköisesti käyttöä säilytystarkoituksessa. Kannetonta lastenkirjaa voi ihan hyvin lukea, mutta peli josta puuttuu nappuloita on käyttökelvoton.

Tässä on muuten jälleen yksi esimerkki tilanteesta, jossa raivausoppaat ja arkijärki menevät vähän ristiin. Seuraavaksi voisin varmaan kirjoittaa siitä, mitä tavaroita mielestäni EI kannata säilyttää.

Arki alkoi tänään

Eilen palasin maalta, viimeiseltä lomaviikolta. Mukana tuli iso kassillinen likapyykkiä ja neljä puhdasta mattoa. Pesin matot käsin kuivalla maalla. Se käy näin: levitetään nurmikolle iso pressu. Matto pannaan pressun päälle ja kastellaan puutarhaletkulla. Sitten roiskitaan mäntysuopaa ja kuurataan. Huuhdellaan ja harjataan liat pois. Nostetaan matto telineelle kuivumaan, ja huuhdellaan siinä vielä viimeisen kerran. Annetaan auringon kuivattaa. Näillä helteillä matot kuivuivat nopeasti, joten parissa päivässä kaikki oli pesty. Mäntysuopa ei maata myrkytä, ja nurmikko vihertää kun tulee kastelu hoidettua saman tien.

Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja hoidin koko kesän roikkuneen rästiprojektin, nimittäin sulatin ja pesin jääkaapin ja pakastimen. Jo oli aikakin. Tai siis olisi ollut jo pari kuukautta sitten, mutta kun tuli priorisoitua muuta toimintaa, tämä oli jäänyt. Olin ilonen, kun tänä vuonna roskikseen meni paljon vähemmän ruokaa kuin ennen. Aiemmin jääkaapista on yleensä saanut heittää pois yhtä sun toista, mutta toissavuotisen ruokajärki-projektin jälkeen on tolkku pysynyt ruoka-asioissa paljon paremmin.

Heitin pakastimesta pois yhden epämääräisen itse keitetyn lihaliemen (oletan että se oli sitä), puoli pussia vanhaksi menneitä herneitä ja yhden vanhentuneen jäätelön jämän. Jääkaapista löytyi yksi pilaantuntu hillo, pari vanhentunutta maustekastiketta sekä homeinen cheddar-juuston palanen, jonka alkuperä on minulle mysteeri. Koska aion lähiaikoina palata ruokasuunnittelun pariin, jääkaapin ja pakastimen inventointi ja puhdistus tulivat nyt tarpeeseen. Sitä paitsi on tosi ihanaa avata puhtautta hohtava kaappi! Käytin pesemiseen sitä tiskiainetta, joka ei ollut riittävän tehokasta rasvaisten patojen putsaamiseen, mutta tässä tarkoituksessa toimi erinomaisesti.

Näiden siivousurakoiden jälkeen edessä onkin pitkästä aikaa raivaamista. Lastenvaatteiden karsimista, lelujen karsimista ynnä muuta. Mielessä (ja puhelimen muistiinpanoissa) on runsaasti aiheita, joista tekee mieli kirjoittaa. Aion myös käytännön syistä palata ruokasuunnitteluun, joten päivitän uudet ruokalistat kun saan ne valmiiksi. Lisäksi olisi liuta pankki- ym. asioita, joita pitää ruveta kipin kapin hoitamaan.

Onko siellä kukaan muu yhtä innoissaan arjen rutiineista, vai hehkuttelenko täällä yksinäni?

Mainio mattokauppa Else

Eteisen lattialla oli pitkään kaksi tummanruskeaa sisal-mattoa. Niissä oli kaksi ongelmaa: väri ja muoto. Tumma väri teki muutenkin ahtaasta eteisestä entistä pimeämmän. Muoto-ongelma liittyi taas siihen, että mattojen reunat sattuivat juuri samaan kohtaan, jonne välioven piti aueta. Vuosien aikana reunat olivat lähteneet rullautumaan, ja viime aikoina ovi jäi aina ärsyttävästi jumiin. Samalla kun uudistin eteisen sisustusta ja säilytysratkaisuja, päätin korjata myös matto-ongelman.

Uudelle matolle oli aika paljon vaatimuksia. Sen piti olla väriltään vaalea, mutta sellainen ettei jokainen tahra heti hyppäisi silmille. Materiaalin piti olla niin kurankestävää, että vesi ei pääsisi läpi pilaamaan parkettia. Maton piti silti olla tarpeeksi ohut, jotta ovi mahtuu kääntymään ja tietysti mahdollisimman helppohoitoinen muutenkin. Eikä niitä saumoja saanut tulla oven tielle, mieluiten ei minnekään. Käytännössä halusin siis mittojen mukaan leikatun kuramaton, joka ei näytä kuramatolta.

Sattumalta ratkaisu tuli vastaan Hesarin sivulla mainoksen muodossa. Bongasin mattokauppa Elsen mainoksen, jossa kehuttiin valikoimaa ja sitä että matot saa teettää omien mittojen mukaan. Nettisivut olivat kuitenkin hyvin yleisellä tasolla, joten piti mennä liikkeeseen katsomaan. Else sijaitsee Helsingissä Herttoniemessä, ja sen valikoima osoittautui hyvin monipuoliseksi. Sain liikkeestä erinomaista palvelua. Kriteerini täyttäviä vaihtoehtoja on monia erilaisia. Väri-, materiaali- ja hintahaitari oli laaja, joten valinnanvaraa riitti. Sain viikonlopuksi viisi erilaista mallipalaa kotiin kokeiltavaksi. Se osoittautui hyödylliseksi, sillä alunperin kaavailemani väri ei sopinutkaan lattian väriin. Samalla sain varmistuksen siitä, että uusi matto mahtui helposti oven alle.

Olin piirtänyt eteisen lattiasta kuvan ja merkinnyt kaikkien sivujen mitat millin tarkkuudella. Eteisemme ei suinkaan ole symmetrinen, vaan pikemminkin sokkeloinen. Haluamassani palassa oli siis yli 10 kulmaa (en valehtele), lyhyin pätkä oli 2,2 cm, pisin yli 150 cm. Hankalan mallinen pala ei kuitenkaan ollut mikään ongelma, sen leikkaaminen yhdestä kappaleesta onnistuisi kuulemma helposti. Sanomattakin oli selvää, että olin jo tässä vaiheessa valmis tekemään kaupat. Sovimme vielä, että kaksi sivua kantattaisiin erikseen, jotta käytäville tulevat reunat olisivat siistit. Muuten matto jätettiin kanttaamatta, sillä muut reunat tulivat aivan seinään kiinni. Halusin myös jättää sen mahdollisuuden, että mattoa voisi itse leikata, siltä varalta että liikkeessä tehtävä leikkaus ei osuisikaan kohdalleen.

Toimitusaika oli tasan viikko. Tein tilauksen maanantaina, ja viikon päästä maanantaina sain tekstarin, että matto oli noudettavissa. Kotona matto osoittautui täydelliseksi. Kanttaukset ovat huolitellut, ja matto asettui mittojensa puolesta juuri niin kuin pitikin. Vaalea väri avartaa koko eteisen, ja sama vaikutus on sillä että matto on nyt yksi yhtenäinen kappale. Ainoastaan yhdellä sivulla on parinkymmenen sentin matkalla noin 5 mm liikaa leveyttä. Käytännössä tämä ei haittaa mitenkään ja syy on siinä, että kyseinen seinä on vino, eikä mittaukseni ole siinä onnistunut täydellisesti. Itse maton mitat ovat kyllä ne mitkä olin tilannutkin.

Voin tämän kokemuksen perusteella suositella mattokauppa Elseä lämpimästi. Palvelu oli asiantuntevaa ja hyvää, toimitusaika se mitä luvattiin ja ainakin tässä tapauksessa asiakkaalla oli paljon valinnanvaraa. Vaikutti siltä, että kaupasta saa maton mihin tahansa tilanteeseen, sillä valikoima ylettyi näistä kuramatoista design-tuotteisiin. On tosi mukava törmätä uuteen liikkeeseen, joka toimii näin  hyvin. Onko joku muu ostanut Elsestä mattoa?

Lumi- ja pakkaspesua

Nyt on erinomainen aika ottaa ilo irti ennätyspakkasista ja puhtaasta lumesta. Pakkanen tappaa tehokkaasti koita ja pölypunkkeja. Kotilieden mukaan pölypunkit kuolevat -18 asteessa vuorokaudessa, sitä kylmemmässä jopa muutamassa tunnissa. Uskoisin, että käsittely tehoaa, vaikka pakkasta olisi pari astetta vähemmänkin, etenkin jo vaatteita on mahdollista pitää esim. parvekkeella tarpeeksi pitkään.

Pakkaskylvystä hyötyvät kaikki villavaatteet, vuodevaatteet, ryijyt ynnä muut hankalasti puhdistettavat tekstiilit. Myös pehmoeläimet, koristetyynyt jne. voi viedä korissa ulos pakastumaan. Tai vaihtoehtoisesti ne voi ripustaa pyykkinarulle tai asetella pyykkitelineen päälle. Muista puistella huolellisesti, ennen kuin tuot sisälle.

Jos maasta löytyy lisäksi puhdasta pakkaslunta, voi matoille antaa lumipesun. Tämä toimii etenkin sellaisten mattojen kohdalla, joita ei voi muuten pestä kunnolla, esimerkiksi käsinsolmitut itämaiset matot. Oma menetelmäni on ollut tällainen.

  1. Imuroi matto sisällä huolelliseti.
  2. Vie matto lumelle. Levittele puhdasta lunta kevyesti koko maton päälle.
  3. Harjaa lumi pois juuriharjalla tai siistillä varsiharjalla.
  4. Nosta mattotelineelle ja tamppaa kaikki lumi mahdollisimman tarkasti pois. Vaihtoehtoisesti koko lumipesun voi tehdä mattotelineellä.
  5. Jos mahdollista, jätä puhdas matto hetkeksi tuulettumaan.
  6. Vie matto sisälle, mutta muista että se on pesun jälkeen vähän aikaa hieman kostea.

Kokemuksesta tiedän, että lumipesu kannattaa tehdä vain mahdollisimman kovalla pakkasella, sillä mitä lämpimämpi ilma, sitä raskaampaa lumen käsittely on. Kuiva pakkaslumi irtoaa matosta helpoimmin ja kastelee sitä vähiten. Lumipesu kirkastaa värit ja raikastaa koko maton. Se on kuitenkin sen verran työlästä, että vesipestäviä räsymattoja yms. en viitsi ulos raahata. Katselen tässä juuri paria vaaleaa villamattoa sillä silmällä… Olohuone kokee tänään todennäköisesti muutenkin muodonmuutoksen, joten lienee sopiva päivä raahata matotkin ulos.