Ruokakaappien tyhjennys on alkanut

Suoraa jatkoa podcastille: tein kuten lupasin ja aloin samantien käydä keittiön kaappeja läpi. Lopputuloksena käytin pakastimesta ensin lohikuutiot pastaan ja sitten poron kaulakiekkoja pataruokaan. Lohikuutiot olin ostanut kerran sillä ajatuksella, että pakastimessa olisi kiva olla kalaa muussakin muodossa kuin kalapuikkoina. Lohikuutiot näyttivät paketissa kivoilta, mutta maistuivat aika pahoilta. En osta uudestaan.

Poro sen sijaan oli tosi hyvää. Sen kaveriksi tein karamellisoitua sipulia, porkkanaraastetta ja perunoita – kaikki sellaisia aineksia, jotka alkoivat vaikuttaa jääkaapissa varsin väsähtäneiltä. Tuo sipulilisäke on muuten mahtava. Siihen voi laittaa kaikenlaisia sipuleita, ja hyvää tulee. Ei tarvita kuin voita ja/tai öljyä, suolaa ja isohko pannu. Sitten haudutellaan kunnes sipulit karamellisoituvat. Tämä pelasti monta sipulia roskikselta, ja pakastimeenkin tuli taas vähän lisää tilaa. Siellä on myös muita ruokia, jotka on aiheellista käyttää pois ennen joulua. Kun tätä kirjoitan, tajusin juuri että tässä täytyy tehdä selkeä suunnitelma, miten ja milloin ne käytän.

Kuten näkyy, ruokakaapit kaipaavat järjestämistä kipeästi!

Jääkaapissa odottaa vielä yksi kukkakaali, jonka toivon kestävän maanantaihin asti, vaikka se ei enää olekaan ihan napakka. Samoin siellä pari ruokakermaa, joiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy. Seuraavaksi inventaario siirtyy kuivakaappeihin, joissa on tarpeellista tehdä selvityksen lisäksi myös rehellistä uudelleen järjestämistä. Kaikki on nimittäin ihan sekaisin, enkä sen takia edes oikein tiedä, mitä kaikkea kaapista löytyy. Minusta tuntuu, että ote ruokajärjestyksestä on tänä syksynä lipsunut tavallistakin enemmän. Tavarat ovat sekaisin, jääkaappiin homehtuu vihanneksia ja pilaantuu juustoja, ja koko ajan on sellainen olo että homma ei toimi. Tämä on vaivannut viikko viikolta enemmän, ja olen jo päättänyt, että ensi vuoden iso projekti onkin RUOKA. Jos parin viime vuoden aikana olen saanut vaateostokset hallintaan, ja toivottavasti vielä vaatekaapinkin (huomisissa viikon vinkeissä tästä lisää, tulkaa tsekkaamaan!), niin vuosi 2018 on omistettu ruokajärki-projektille. Kirjoitan tästä aiheesta lisää vielä moneen otteeseen, mutta on päivänselvää, että tilanne ei voi jatkua tällaisena.

Jos et ole vielä ehtinyt kuunnella viimeisintä podcastia, jossa puhun kaappien tyhjentämisestä, sen voi kuunnella joko blogin kautta täältä, tai sitten sen voi tilata suoraan puhelimeen iTunesin tai Acastin kautta. Podcast kestää tasan 15 minuuttia, joten sen ehtii hyvin kuunnella vaikka työmatkalla tai iltakävelyllä.

Tyhjentääkö joku muukin pakastinta ja ruokakaappeja joulua varten?

Viikon vinkit: ruokahävikin torjuntaa, siivousvinkkejä ja luovaa epäjärjestystä

Nyt on hyvä idea! Ruokakauppias torjuu ruokahävikkiä pakkaamalla nuhjaantuneet mutta täysin käyttökelpoiset hedelmät euron laatikoiksi. Menevät kuulemma kuin kuumille kiville, enkä ihmettele. Jos hieman ruskeaa väriä ottanut banaani on siellä priimojen joukossa, eihän sitä kukaan poimi koriinsa. Mutta jos sama banaani on muiden vastaavien tuotteiden kanssa puoli-ilmaiseksi tarjolla, se muuttuu välittömästi houkuttelevaksi. Minusta tämä idea on loistava: hävikki pienenee merkittävästi, tarkanmarkan kuluttaja tekee todella edullisia löytöjä, eikä kauppias tee yhtään enempää tappiota kuin ennenkään, sillä aiemmin hedelmät olisivat menneet roskiin. Lisää tällaista! (IS)

Jos haluat oikein syväpuhdistaa kotisi, tässäpä lista josta voi hakea innoitusta. Ilta-lehti listaa ”ammattisiivoojan” vinkkejä paikoista, joita ei tule puhdistettua kovin usein. Listalta löytyy kaikenlaista, kaukosäätimestä verhotankoihin. Jälkimmäinen saattaa kerätä pölyä, mutta kaukosäädin on varmasti pahempi pöpöpesä.

Tässä Hesarin artikkelissa pohditaan, ruokkiiko epäjärjestys luovuutta ja johtaako tiukka järjestys puolestaan kapeampaan ajatteluun. Kun tätä artikkelia lukee, tuntuu siltä että pieni sotku on hyvästä, mutta liika ei. Eli miten sitä sitten osaisi kulkea juuri sopivan sotkun rajalla… Minusta ongelma on vähän siinä, että jos pieniä sotkuja ei ajoissa siivoa, seuraava vaihe on iso sotku, jonka taas en usko johtavan erityiseen tuotteliaisuuteen. Toisaalta olen kyllä samaa mieltä siitäkin, että hyvin tarkan järjestyksen pitäminen lähinnä sitoo resursseja, eikä välttämättä paranna elämänlaatua.

Jääkaapin tehopesu

En ole vielä saanut kerättyä tarpeeksi motivaatiota kirjahyllyn aloittamiseen. Sen sijaan tein siivous- ja raivausoperaation, joka oli ehdottomasti kriittisemmällä polulla. Nimittäin pesin ja raivasin jääkaapin. Tuli tarpeeseen.

Jääkaappi on siitä petollinen kohde, että sinne kertyy likaa huomaamatta. Päällisin puolin voi näyttää olevan ihan siistiä, mutta kun tarkastelee vähän syvemmältä, karu totuus paljastuu. Meidän jääkaapissa on hyllyjen takareunassa sellainen lista, joka estää ruokia ottamasta kiinni jääkaapin seinään. Listat ovat muovia, ja ne ovat periaatteessa irroitettavissa itse hyllystä, vaikka se onkin hankalaa. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että listan ja lasisen hyllyn väliin pääsee kosteutta, ja arvatkaa miltä näyttää, siellä saa kaikki rauhassa muhia. Varsin vastenmieliseltä. Ongelma on siinä, että sinne listan ja takaseinän väliin ei näe mitenkään. Toisaalta hyllyt ovat normaalisti täynnä tavaraa, ja ainoa tapa jolla tilanteen voisi tarkistaa, on tyhjentää koko hylly ja vetää se kokonaan ulos. Sitä ei tule spontaanisti tehtyä.

Olin aika pitkään jo katsellut, että jääkaapin hyllyt voisi pyyhkiä. Mutta kun vedin ensimmäisen hyllyn ulos pyyhittäväksi, ja havaitsin kasvustot listan takaa, totesin että jääkaappi olikin perusteellisen putsauksen tarpeessa. Ei siis auttanut muu, kuin tyhjentää koko kaappi viimeistä purkkia myöten, irrottaa kaikki mahdolliset osat ja pestä ne kuumassa vedessä tiskiaineella.

Samalla tuli tietysti käytyä kaikki ruoka-aineet käytyä läpi. Tämä inventaario oli myös odottanut optimaalista hetkeä jo jonkin aikaa (eli siis en ollut vain jaksanut ryhtyä), ja täytyy sanoa, että sekin tuli tarpeeseen. Jostain syystä ainakin meidän jääkaappiin meinaa jäädä sellaisia jämäpohjia, joita jostain syystä ei tule käytettyä loppuun. Sitten ne vähitellen muuttuvat entistä nuhjuisemmiksi, jolloin niitä ei ainakaan tule käytettyä, ja lopulta ne on vain pakko laittaa roskiin. Tunnistatteko tätä? Jotenkin epäilen, ettei tämäkään ole aivan uniikki ilmiö…

Tällä kertaa jääkaapista löytyi mm. pari kuivahtanutta kevätsipulin vartta, melkein loppuun käytetty sinappituubi, noin millilitra kalakastiketta (toinenkin pullo oli jo hankittu), ketjap manis -kastiketta viiden vuoden takaa ja kaikkea sen sellaista. Poistin nyt kaapista kaikki vanhentuneet tuotteet ja järjestin jäljelle jääneet sillä lailla, että kaikki on näkyvissä ja oikealla paikalla. Suosin sellaista järjestystä, joka hyödyntää jääkaapin luontaista lämpövaihtelua. Koska kylmintä on alhaalla, alimmalla hyllyllä on valmiit ruuat, sitä seuraavalla juustot ja leikkeleet, keskellä jugurtit, viilit ja muut maitotuotteet ja ylimmällä eli lämpimimmällä hyllyllä on juomat, joiden ei säilyvyyden takia edes tarvitsisi välttämättä olla kylmässä.

Miten on teidän jääkaappienne laita?

Lyhyt ruokalistapäivitys

Nyt on jo torstai, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Päivitin tämän viikon listan ja kommentoin viime viikon ruuat. Huomaan, että pikkuhiljaa olen saanut niitä ruoka-aineita tuolta kaapista syötyä, mitä on ollut tarkoituskin. Toisaalta olen siten välttänyt hävikkiä, mutta toisaalta en ole kaikessa onnistunut kovin hyvin. Viikonloppuna havaitsin, että jääkaapissa olleista sipuleista monet olivat pilalla. En muista milloin ne on hankittu. Sipuli maukastaisi monta ruokaa, mutta kun kiireessä kokkaa, ei useinkaan jaksa ruveta pilkkomaan. Näin siinä oli sitten käynyt, ja roskiin meni monta sipulia. Harmitti ja hävetti. Toisaalta pelastin linssikeiton sekaan yhden paprikan, joka näytti uhkaavasti alkavan näivettyä. Että pientä yritystä kuitenkin.

Viikon vinkit: Hedelmien säilytyksestä, muovilla päällystämisestä sekä sähkökatkoista ja katastrofeista

Tässä on mielenkiintoinen juttu hedelmien ja vihannesten säilyttämisestä. Minulle mukana oli ihan uutta asiaa, en ole esimerkiksi koskaan ajatellut että appelsiinit viihtyisivät kylmässä! (YLE)

Päällystäisitkö kotiasi muovilla? En tiennytkään, että sellainenkin vaihtoehto on olemassa. Tässä artikkelissa pohditaan onko muovin käyttö sisustuksessa turvallista. Mahdollisesti kyllä, mutta täytyy sanoa että minua vähän arveluttaisi silti. (YLE)

Syysmyrskyjä odotellessa voi varautua sähkökatkoihin. Minusta nämä ohjeet ovat hyvät ja järkevät. Useimmiten myrskyn tulo pystytään ennakoimaan, jolloin varautuminen sopivalla ruualla ja puhelimen vara-akuilla on erittäin järkevää. (YLE)

Vielä suurempien katastrofien varalta vinkataan, että oman langattoman verkon vapauttaminen kaikkien käyttöön hädän hetkellä saattaa pelastaa ihmishenkiä. Asia, joka ei yleensä tule edes mieleen mutta on täysin järkeenkäypä tarkemmin ajatellen. (Tekniikka ja talous)

Kiireen aiheuttama tarkkanäköisyys

Oletteko huomanneet sellaista, että jos on kovasti jotain tärkeää tekemistä, alkaa yhtäkkiä kiinnittää huomiota ihmeellisiin yksityikohtiin? Minulle käy aina niin. Jos on joku projekti, joka on ehdottoman pakko saada tehtyä johonkin päivään mennessä, alan siinä sivussa huomioida kaikenlaisia epäkohtia kodissamme. Olen tällä viikolla tullut siihen tulokseen, että keittiön laatikot olisi aivan välttämätöntä tyhjentää ja pestä, suorastaan syväpuhdistaa. Aterinlokerikko on aivan hirveä, kaikki kolot ovat täynnä murusia ja muuta roskaa. Kattilalaatikon pohjalla on tahroja. Kaappien ovet pitäisi jynssätä. Astioiden järjestyskään ei ole optimaalinen.

Luulen, että tuo on joku sellainen aivojen yritys päästä tekemästä sitä mitä pitäisi. Tuollainen siivoustyö on sellaista, mikä ei juuri ajatustoimintaa vaadi. Hyvin rentouttavaa siis, ja sikäli stressaavina aikoina houkuttelevaa. En silti rupea jynssäämään ennen kuin muut työt on tehty.

Asia jossa taas kiire aiheuttaa sokeutta, on minun kohdallani jääkaappi. Koko alkuvuoden olen suoriutunut ruokajätteen vähentämisestä aika hyvin. Jotain pientä välillä syntyy, mutta en ole pitkiin aikoihin joutunut heittämään varsinaisia ruoantähteitä roskiin. Viime viikonloppuna havahduin siihen, että vihanneslaatikko ei enää sisältänytkään sitä mitä luulin, vaan käyttökelvottomaksi menneitä kasviksia. Kasvikset on se heikko kohta muutenkin. Jos laariin jää yksi yksinäinen punajuuri, niin arvaahan sen, mitä sille käy. Huonosti. Nyt oli vain käynyt huonosti aika monelle muullekin. Hävetti kyllä kantaa niitä biojätteeseen. Näköjään  käy helposti niin, että jos mielessä pyörii muita asioita, ruokasuunnittelu jää tekemättä. Tässä on kyllä taas ryhdistäytymisen paikka.

Yhdelle siivousurakalle annoin periksi tällä viikolla. Lakaisin parvekkeen lattian. Se kuulostaa yksinkertaiselta mutta on oikeasti inhottava ja vaivalloinen homma. Lattian puurallit pitää nostaa yksi kerrallaan pystyyn ja sen jälkeen niiden alta lakaistaan kaikki vuoden aikana kertynyt kuona. Rallit ovat painavia ja tänä vuonna todella likaisia, noen ja siitepölyn peittämiä. Ennen kuin kaikki on saatu ylös, täytyy siirrellä tavaroita syrjään, mm. iso säilytyslaatikko ja painava ruukku. Tavallaan tämän voisi jättää tekemättä, koska eihän se tauhka näy sieltä ritilöiden alta mihinkään. Mutta jos lattiaa ei kerran vuodessa lakaise, siellä tosiaan alkaa helposti elää ötökkäyhteiskunta jos toinenkin, eikä se ole kiva ajatus.

Tulipahan kuitenkin tehtyä. Pesin myös parvekkeen laidat, jotka meidän tapauksessa ovat maalattua peltiä. Mietin pitkään, mikä pesuaine olisi tarkoitukseen paras, ja päädyin lopulta laminaatti- ym. lattioiden pesuaineeseen. Se irrottikin likaa hyvin. Viimeinen vaihe – joka on vielä tekemättä – on puurallien peseminen päältäpäin. Parvekkeella ei voi tällä hetkellä kävellä paljain jaloin ilman että jalkapohjat muuttuvat mustiksi. Pesu vain täytyy ajoittaa niin, etteivät ohikulkijat saa likavettä niskaansa. Se on sotkuista puuhaa, josta yritän tällä kertaa selvitä varsiharjalla. Tähän asti olen jynssännyt juuriharjalla mutta katsotaan tulisiko riittävän puhdasta vähän fuskaamalla.

Oletteko huomanneet, että sotkut pistävät silmään pahiten juuri silloin kun ei oikeastaan ehtisi siivota?

Katse jääkaappiin

Olen lähes koko tammikuun onnistunut vähentämään ruokahävikkiä. Olen tästä todella iloinen ja tyytyväinen. Suurin syy on katse kaappiin -rutiini, jonka olen ottanut käyttöön. Se tarkoittaa sitä, että joka aamu joskus aamupalan jälkeen avaan jääkaapin, ja tarkastelen sen sisältöä ajatuksen kanssa. Tämän yksinkertaisen toimenpiteen tarkoitus on pysyä täysin tietoisena siitä, mitä ruokia meillä on ja mitä puuttuu. Erityistä huomiota kiinnitän niihin ruokiin, jotka ovat menossa vanhaksi. Jos huomaan jotain, joka pitäisi syödä pois, mietin samassa yhteydessä milloin se syödään ja missä muodossa.

Tämä päivittäinen tuokio on todella vähentänyt ruokahävikkiä. Voi olla että muisti pettää koska en ole kirjoittanut ylös mitään, mutta yleisvaikutelma on, ettei tammikuun aikana ole juuri tullut hävikkiä. Muistan vain pari tapausta, joissa hävikki olisi täysin ollut estettävissä: puoli deslilitraa ruokakermaa ehti pilaantua käytön puutteessa, ja kolme tai neljä punajuurta olivat saaneet pintaansa hometta. Sen sijaan muita kasviksia ei ole tarvinnut heittää pois. Myöskään ruoantähteitä ei ole ehtinyt mennä pilalle.

Arvelin aluksi, että noin kuukauden jälkeen varmaan alkaa riittää, että silloin tällöin vilkaisee jääkaappiin. Ei se siltä kuitenkaan ainakaan vielä vaikuta. Päinvastoin, tämä kerran päivässä keskittyminen tuntuu auttavan ruokasuunnittelua muutenkin. Parasta olisi, jos saisin vaikka kuukauden ruokalistan etukäteen suunniteltua, mutta en ole vielä jaksanut istua alas sitä kirjoittamaan. Jatkan siis tällä uudella systeemillä, se näyttää toimivan oikein hyvin.

Meillä on muuten lanseerattu kasvisruokapäivä. Se on perjantai. Ainakin kerran viikossa teen siis jotain kasvisruokaa. Kalaa syömme muutenkin varmaan enemmän kuin ihmiset keskimäärin, mutta päätin painottaa sitäkin entisestään. Toisin sanoen otin tietoisesti agendalle tehdä kalaruokaa ainakin kerran, mutta mielellään useampia kertoja viikossa.

Pieni muutos toimintatavoissa voi aiheuttaa ison vaikutuksen. Näinkin yksinkertainen asia, kuin jääkaapin tarkastelu kerran päivässä voi vähentää ruokajätettä merkittävästi. Yhdessä sovittu kasvisruokapäivä on hyvä askel kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Minulla toimii tällainen askel kerrallaan -asenne. Iso kertarysäys jää yleensä lyhytaikaiseksi, mutta näin pienet uudistukset ovat paremmin hallittavissa. Ajattelen niin, että kun yksi kasvispäivä on vakiintunut sellaiseksi rutiiniksi, ettei kukaan perjantaina edes odota saavansa jotain muuta, kasvisruan lisääminen arkimenuhun muuttuu entistä helpommaksi. Tällä lailla perheen ravitsemustottumuksetkin liukuvat toivottavasti entistä lähemmäs yleisiä suosituksia.

Paaston aika muuten lähestyy! Ajattelin tänä vuonna taas toteuttaa jonkunlaisen paaston. Harkitsen jopa sokerilakkoa, tai jotain muuta tervellistä ruokaan liittyvää paastoa. En ole vielä päättänyt, mutta kenties tällä kertaa jotain hyvinkin perinteistä.

Näin estät ruokahävikkiä

Kiitos kaikista mahtavista ohjeista, joita sain teiltä ruokahävikin vähentämiseksi! Kysyin, millaisiin ruokiin jämiä voi piilottaa, ja sain niin paljon vinkkejä, että päätin tehdä niistä koonnin, jotta mahdollisimman moni pääsisi hyötymään. Olen lisännyt joukkoon muutaman oman ohjeeni myös. Tämän jälkeen kukaan ei voi ainakaan valittaa ideoiden puutetta! Itse aion käyttää tätä postausta sellaisena muistilistana, jota vilkaisen aina, kun huomaan että jotain meinaa pilaantua enkä keksi mitä sille tekisin.

Yleisruokia, joiden sekaan voi piilottaa melkein mitä tahansa valmiita ruoantähteitä, purkinpohjia ja viimeisiä vihanneksia

  • Makaronilaatikko
  • Pyttipannu
  • Paistettu riisi
  • Sosekeitot
  • Kasvispihvit
  • Munakkaat
  • Suolaiset piirakat
  • Lämpimät leivät
  • Kotitekoinen pitsa
  • ”Sekalaiset kastikkeet”, eli liha- tai kasviskastike esim. tomaattipohjaisena tai kookosmaitoon valmistettuna riippuen siitä, mitä kaapista löytyy
  • Pannukakku
  • Leipä- ja sämpylätaikina

Leipä

  • Kuivahtaneen leivän voi tuoreuttaa leivänpaahtimessa tai mikrossa. Kostuta leipää hieman ennen kuin laitat mikroon.
  • Vanhaksi menevän leivän voi valmistaa krutongeiksi (kuutioidaan ja paistetaan rapeaksi pannulla tai uunissa), joita voi lisätä salaatteihin tai keittoihin.
  • Toinen vaihtoehto on tehdä bruschettaa, eli leipäviipale paistetaan kevyesti, päälle oliiviöljyä, tomaattia, valkosipulia ja mausteita.
  • Kuivat leivät voi jauhaa korppujauhoksi.
  • Leivästä tai kuivasta pullasta voi tehdä myös köyhiä ritareita (ohjeet kommenteissa)
  • Laita tuore leipä pakastimeen, ja sulata vain tarpeen mukaan, niin ei tule kuivia kannikoita.

Juusto

  • Juustonkannat voi raastaa suolaisen piirakan, pitsan tai lämpimän leivän päälle, tai miksei vaikka sämpylätaikinan sekaan.
  • Juustoraastetta voi myös pakastaa, joten juustonkannat voi raastaa pussiin ja pakastimeen odottamaan.

Kasvikset

  • Kasvisten ja vihannesten loppuja voi helposti upottaa sosekeittoihin ja kastikkeisiin, tai jos ne ovat vielä kunnossa, tehdä wokkia
  • Viimeiset kurkut, porkkanat ym voi pilkkoa tikuiksi ja syödä dippikastikkeen kanssa.
  • Tomaatit voi käyttää kastikkeisiin.
  • Sienet voi paistaa lisukkeeksi tai lisätä munakkaaseen.
  • Kasvikset ja vihannekset säilyvät jääkaapissa paremmin, kun ne ottaa pois muovipussista, ja laittaa talouspaperin tai sanomalehden päälle. Tällöin kosteus haihtuu tai imeytyy paperiin, eikä ala pilaannuttaa kasviksia.

Hedelmät

  • Pirtelöiden ja smoothien sekaan.
  • Jugurtin seassa syötynä.
  • Vihreän salaatin sekaan pilkottuna.
  • Hieman elähtäneistäkin hedelmistä saa vielä hyvän hedelmäsalaatin.
  • Omenaa (ja miksei päärynääkin) voi raastaa sämpylätaikinan sekaan.
  • Monet hedelmät sopivat etenkin aasialaisiin kanakastikkeisiin ja curryihin.
  • Kuivahtaneista sitruunoista ja limeteistä saa vielä hyvin mehut puristettua, kun laittaa ne ensin kokonaisina 15 sekunniksi mikroon.

Banaani

  • Smoothien perusraaka-aine.
  • Kuori ja pakasta tummunut banaani viipaleina. Viipaleet voi käyttää myöhemmin smoothien seassa tai muussa tarkoituksessa.
  • Banaanin voi muussata makeutukseksi esim. puuron sekaan.
  • Banaaniletut: yksi banaani, kaksi munaa, sekoitetaan ja paistetaan. Jos haluaa, joukkoon voi sekoittaa hieman vehnäjauhoja, mikä helpottaa valmistusta. Mausteeksi voi lisätä suolaa, kanelia, vaniljasokeria ym. maun mukaan.
  • Leivonnaiset, esim. suklaakakku, banaanikakku.
  • Banaanilla voi korvata kananmunaa leipoessa.
  • (Itämaisen) kanakastikkeen sekaan.

Smoothiet ja pirtelöt

  • Muodikkaan viherpirtelön joukkoon voi pöristellä melkein mitä tahansa kasvista kurkusta banaaniin.
  • Jogurttien, rahkojen, maitojen ja mehujen loput voi myös hurauttaa sekaan.
  • Jos blenderiä ei ole, smoothien voi surauttaa myös tehosekottimella.

Muita vinkkejä hävikin estämiseksi

  • Ruokasuunnittelu estää hävikkiä tehokkaasti.
  • Jääkaappi-pakastimen koon optimointi, ettei ole liian pieni eikä liian suuri.
  • Pakastimen hyödyntäminen niin, ettei ruoantähteitä jää pilaantumaan, vaan ne pakastetaan ajoissa ja käytetään myöhemmin.
  • Valmistettavan ruokamäärän optimointi siten, ettei jäisi puolikkaita annoksia yli. Parhaassa tapauksessa joko syödään kaikki pois, tai tehdään niin paljon, että pakastimeen jää ennalta suunniteltu määrä annoksia.

Lisää ideoita vaikkapa näistä kirjoista ja lähteistä

  • Gastronaatti, eli kuinka rakastua rippeisiin (Satu Koivisto, Otava 2014)
  • Sata ruokaa tähteistä (Elina Teerijoki, Kameli! 2011)
  • Ruokaa rippeistä (Roderick Dixon, Art House 2008)
  • Marttojen nettisivut: Ruokaa tähteistä ja Ideoita tähderuokiin

Tämä lista on mahtava! Vielä kerran KIITOS!

Ruokahävikki: mitä voin tehdä toisin kuin ennen?

Olen miettinyt, millaisilla käytännöllisillä muutoksilla pystyn tehokkaimmin vähentämään syntyvää ruokajätettä. Tässä pohdinnan tuloksia.

  1. Hankin lisää lasisia, läpinäkyviä säilytysastioita. Näkyvyys on elinehto sille, etten ainakaan vahingossa unohda mitään jääkaappiin. Näitä on nyt neljä pientä ja yksi isompi rasia, mutta usein niistä on osa pakastimessa, joten tarvitsen näitä lisää.
  2. Palaaminen ruokasuunnitteluun. Jos mietin viikon ruuat etukäteen, ostan vain sellaisia ruoka-aineita, joita tarvitaan niiden valmistamiseen. Vähentää riskiä sille, että jääkaapissa on jokin satunnainen yksittäinen raaka-aine pilaantumassa.
  3. Jääkaapin säännöllinen inventaario ja järjestäminen. Tämä on uusi rutiini, joka täytyy nyt opetella.
  4. Lista ruuista, joihin kaikenlaisia jämiä voi piilotella.

Näistä tärkein on tuo kolmonen. Mitä enemmän mietin, sitä varmempi olen siitä, että nyt tarvitaan uusi arkirutiini. Olen tätä pari päivää pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että tämä täytyy aluksi tehdä joka päivä. Minulla on todella paha tapa antaa jääkaapin mennä aina vain huonompaan suuntaan jos sille tielle lähdetään, eikä puuttua siihen ajoissa. Ratkaisu on siis huolehtia siitä, ettei alamäki pääse alkamaan. Uskon, että myöhemmin voin harventaa tahtia, mutta aluksi pitää olla systemaattinen, jotta uusi tapa menee selkäytimeen. Otan harjoittelujaksoksi kuukauden, alkaen tänään. Eli koko tammikuun ajan käyn jääkaapin järjestyksen ja sisällön läpi kerran päivässä. Jos siellä on jotain menossa pilalle, otan ne esiin ja päätän mitä ruuista valmistan. Jos jotain on mennyt pois paikaltaan, palautan järjestyksen.

Tämä uusi rutiini palvelee tavoitetta monella tavalla. Ensinnäkin konkreettisesti siten, että tiedän mitä kaapissa on, enkä hukkaa sinne mitään. Toiseksi niin, että se nostaa hävikin vähentämisen tärkeiden asioiden listalle konkreettisesti. Tiskikonerutiinin ottaminen käyttöön onnistui sitkeällä työllä hyvin, joten eiköhän se onnistu jääkaapinkin suhteen. Aluksi pitää vähän käyttää tahdonvoimaa, mutta jossain vaiheessa rutiini alkaa sujua enemmän omalla painollaan. Sama koskee ruokasuunnittelua. Aina kun teen sitä, se maksaa itsensä takaisin monella tasolla. Ongelmana on vain pitää siitäkin jatkuvasti kiinni. Itsekuria tarvitaan tässäkin.

Sitten kohta numero neljä. Tässä tarvitsen teidän apuanne! Oletko mestari minimoimaan ruokahävikkiä? Jos olet, kerro mihin ruokiin saat ujutettua ne ärsyttävät tähteet, jotka ainakin meillä helposti menevät lopulta nahistuneina roskiin. Mitä te teette kurkun jämäpaloille, leivänkannikoille, sille viimeiselle porkkanalle, vähän liian mustalle banaanille ja muille ärsyttävillä ruoanlopuille, joita ei vain tee mieli syödä sellaisenaan? Mitkä ovat niitä ruokia, joiden sekaan voi laittaa edellisen päivän tähteitä ilman, että maku kärsii? Kertokaa minulle, vaikka luulen että ei niistä ole haittaa muillekaan. Aina tarvitaan uusia ideoita!

Vuoden 2016 tavoite

Tehdäänkö uuden vuoden lupauksia? Tai oikeastaan en voi luvata, mutta voin yrittää. Tämän vuoden ykköstavoite arkijärjen aihealueella on ehdottomasti ruokahävikin minimoiminen. Tämä on aihe, jonka kanssa taistelen näköjään vuodesta toiseen, mutta silti kehitystä ei tapahdu. Tuntuu, että tiedän mitä pitäisi tehdä ja miten, mutta jostain syystä toteutus ontuu aina vaan. Päätin nyt analysoida asian alusta loppuun, ja katsoa tulenko yhtään viisaammaksi.

1. Miksi hävikkiä syntyy?

  • Ruoka ei ole jääkaapissa näkyvillä, ja siksi se unohtuu, kunnes on liian myöhäistä.
  • Puoliso on tietämättäni ostanut jotain, enkä siksi ole osannut käyttää pilaantuvia raaka-aineita
  • Näen että kaapissa on jotain, joka menee pian pilalle, mutta ei vain huvita syödä sitä, tai tehdä aineksista jotain.

2. Mitä meillä menee eniten roskiin?

  • Leipää: kanttipaloja, ruisleipäpussin viimeisiä paloja, pöydälle unohtunutta ja kuivahtanutta
  • Vihanneksia: kurkunpätkiä, paketin viimeisiä kirsikkatomaatteja, vihanneslaatikkoon unohtuneita inkiväärinpaloja, kokonaisia kasviksia, joita olen ostanut ja sitten jättänyt syömättä
  • Lapsilta lautasille jäänyttä ruokaa

3. Mitkä käytännön toimenpiteet vähentäisivät hävikkiä?

  • Kunnollinen ruokasuunnittelu
  • Läpinäkyviin lasisiin säilytysrasioihin investoiminen
  • Jääkaapin järjestely ja inventaario tarpeeksi usein. En tiedä mikä olisi optimaalinen tiheys.

4. Mitkä ovat ne vaaranpaikat, jolloin pitäisi olla erityisen tarkkana?

  • Alkuviikko, koska puoliso on usein vastuussa viikonlopun ruokahankinnoista, ja kaapissa saattaa olla jotain yllättävää.
  • Oma kiire ja väsymys, koska silloin ei ainakaan jaksa ruveta taikomaan mitään jämäruoista.
  • Juhlat ja erikoistilaisuudet, koska niihin tulee hankittua normaalista poikkeavaa ruokaa

5. Mikä on se olennaisin asia, jonka pitäisi muuttua, jotta ruokahävikki vähenisi?

  • Asenne. Hävikin minimoimisesta pitäisi tulla aidosti tärkeä prioriteetti. Niin kauan kun pidän asiaa teoriassa tosi tärkeänä, mutta käytännössä en kuitenkaan viitsi tehdä sen suurempia muutoksia toimintatavoissani, tavoite jää sanahelinäksi. Jos todella haluan onnistua, minun täytyy sitoutua tähän henkisesti.

6. Miksi haluaisin onnistua? Mitkä ovat niitä syitä, jotka todella motivoisivat muuttumaan?

  • Nyt tulee rehellinen vastaus. Oikeasti haluan onnistua tässä, koska ruokahävikki on niin noloa. En halua olla nolo. Oikeasti en usko, että yhden ihmisen ruokahävikillä on maailmankaikkeudessa suurta merkitystä, vaan kyse on enemmän periaatteesta. En halua olla ihminen, joka ei osaa hallita ruokaostoksiaan sillä tasolla, että hävikkiä syntyy. Haluan olla sellainen ihminen, joka ei haaskaa ruokaa. Kätevä emäntä, joka kokkaa jämistä luovasti kaikenlaista. Esimerkillinen kansalainen. Haluaisin, että voisin myhäillä omahyväisesti silloin kun aihe tulee puheeksi, sen sijaan että joudun kehittelemään erinäisiä tekosyitä selityksiä.
  • No, on minulla jonkinlainen sosiaalinen omatuntokin. Ruuan haaskaaminen tuntuu hyvin piittaamattomalta maailmassa, jossa hyvä ei tosiaankaan jakaudu tasaisesti. Tuon verran voin tehdä ilmastomuutosta estääkseni.

Tulipahan epistola. Mutta ainakin puhuin totta, enkä yrittänyt kaunistella asiaa. Tosiasioiden tunnustaminen on tunnetusti viisauden alku, joten kyllä tästä edistytään. Jään miettimään analyysin tuloksia ja palaan huomenna asiaan konkretian kautta.