Viikon vinkit: keittiösienet, käteistä rahaa ja nettilehtiä

Ilta-Sanomat listaa hauskoja erilaisia käyttötapoja keittiösienelle.

Sähkökatkot ovat kiusanneet ihmisiä ainakin Keski-Suomessa. Jos koko maahan iskisi sähkökatko pidemmäksi aikaa, käteinen raha osoittautuisi tarpeelliseksi. Yleensä minulla on hiukan (20€) rahaa käteisenä mukana, mutta tuli tämän artikkelin myötä mieleen, pitäisikö pitää kotona jossain jemmaa, jossa olisi vähän enemmän. Tämä on taas sellaista odottamattomaan varautumista, jonka oikeastaan toivoisi olevan turhaa. Mutta toisaalta muutaman setelin säilyttäminen kotona on häviävän pieni vaiva mahdolliseen hyötyyn nähden.

Aineettomia asioita: jos olet kirjastonkäyttäjä pääkaupunkiseudulla, käytettävissäsi on nyt lisää kansainvälisiä lehtiä sähköisesti. Näköislehdet säästävät rahaa ja lisäksi ne eivät jää nurkkiin pyörimään.

Vuoden 2014 viimeiset vinkit

Laitan tähän alkuun vinkin tiskikoneen puhdistuksesta varoittavana esimerkkinä vinkistä joka ei toimi. Täällä väitetään, että etikka ja sooda saa lian suorastaan räjähtämään irti tiskikoneen suodattimesta. Testasin tätä itse, ja voin kertoa että ei toimi. Sooda ja etikka kyllä kuplivat hienosti, mutta eivät ne mitään likaa irroita. Ihmettelin muutenkin mihin tämän teho voisi perustua, sillä hapan irroittaa kalkkia mutta ei rasvaa, ja suodatin on yleensä nimenomaan rasvainen. Sitä varten tarvittaisiin emäksinen pesuaine. Tavallinen tiskiaine ja kuuma vesi tehoaa paremmin. Jos joku on saanut tämän toimimaan niin kuulisin siitä mielelläni kommenteissa. (MTV)

Hieman samaan aiheeseen liittyen: Sitran mukaan kaikkiin asuntoihin kannattaisi asentaa vettä säästävät suuttimet vesihanoihin. Arvelen, että lavuaarien hanoissa eroa ei todella huomaisikaan. Sen sijaan epäilen että suihkussa eron tuntisi – ainakin omat kokemukseni tällaisista suihkuista ovat sellaiset, että vettä tuntuu tulevan vähemmän. Taidan ehdottaa tätä taloyhtiön hallitukselle ja kysellä mitä mieltä isännöitsijä on asiasta. (Iltalehti)

MTV kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan epäjärjestys voi aiheuttaa rahanmenoa. Nimittäin siten, että ei muista omistavansa jotain tai ei löydä sitä ja sitten ostaa tuplakappaleen. On huomioitava, että tutkimuksen on toteuttanut Elfa, eli kyse on säilytysjärjestelmien markkinoinnista, mutta asia sinänsä pitänee paikkansa. Hankalimmin säilytettävät ovat tämän mukaan vaatteita – ja väitän että syy on siinä että vaatteita on ihmisillä ylipäätään liikaa. En ole itsekään immuuni tälle.

Tässä siis lupaamani viimeiset vinkit tälle vuodelle. Ensi viikolla ollaankin jo uuden vuoden puolella!

Viikon vinkit: mausteita, ruokaa ja järjestysvinkkejä

Taloussanomat kertoo, että kaapeissa vanhentuvat käyttämättömät mausteet tulevat kalliiksi. Jutussa on perää, mutta siinä unohdetaan, että mausteet harvoin pilaantuvat, vaikka olisivatkin vanhoja. Maku voi laimentua mutta tuskin joku vanhentunut salvia vaaraksikaan on.

YLE uutisoi, että vanhentuvan ruoan hävittämiseen on tulossa järkeä. Eviran uusi ohjeistus helpottaa ruoan lahjoittamista hyväntekeväisyyteen, eikä sinänsä käyttökelpoista ruokaa tarvitse välttämättä heittää roskiin. Tämä kuulostaa minusta tervetulleelta uudistukselta, joka toivottavasti vähentää sekä jätekuormaa, ruokahävikkiä että auttaa ihmisiä oikeasti.

Ilta-Sanomissa on kysytty vinkkejä ammattijärjestäjiltä, ja tuloksena on kuusi vinkkiä, joilla koti pysyy järjestyksessä. Ei näissä ole mitään vikaa, mutta mistään mullistavasta ei ole kyse. Tällaiset iltapäivälehtien pikalistaukset jäävät aina mielestäni pinnallisiksi ja irrallisiksi.

Viikon vinkit (sähköä, kurahousuja) ja haaste!

Iltalehti ei mielestäni kuulu huippujournalismin etujoukkoihin, mutta tämä on hyvä ja tietopitoinen artikkeli kodin sähkölaitteista. Jutussa käydään läpi perusasioita sähköturvallisuuteen liittyen sekä kerrotaan millaiset sähkölaitteet ovat paloalttiita. Mikä pysäytti minut, oli kuitenkin tieto siitä, miten käytety paristot pitäisi säilyttää. Minulla ne ovat juurikin sikin sokin yhdessä pussissa. Oikea tapa on teipata päät, ja laittaa ne lasipurkkiin. Tästä seuraakin pitkästä aikaa haaste:

Kierrätystä odottavien patterien turvallinen säilytys.

Etsi patterit, teippaa päät maalarinteipillä ja tyrkkää purkkiin. Jos ei sopivaa lasipurkkia ole saatavilla, pistä asia muistilistalle ja seuraavan kerran kun hillopurkki tai oliivipurkki tyhjenee,  pese se ja ota sen jälkeen käyttöön. Patterit kuuluvat ongelmajätteisiin, joten niitä ei sovi heittää muun jätteen sekaan. Minä teen tämän jutun tänään, kuka lähtee mukaan?

Samassa aihepiirissä pysytään: Ledit valtaavat alaa muilta lampuilta. Ne ovat energiatehokkaita, kestäviä eivätkä kuumene. Tämän olen itsekin huomannut. Vaihdoin yhden valaisimen halogeenin tilalle ledin, ja olen tyytyväinen etenkin siihen ettei lamppu enää kuumene. Jos se vielä kestää kymmenen vuotta käyttöä, voin olla tyytyväinen.

Lopuksi vielä juttu eri aihepiiristä, joka kuitenkin sopii ajankohtaan erinomaisesti. YLE nimittäin kysyy, pesetkö lapsen kuravaatteita turhaan? Jos niitä ei pese, ne alkavat haista ja  pahimmillaan homehtua. Jos pesee liikaa, kangas menee pilalle. Niin että yrittäkää nyt sitten näillä keleillä taiteilla sen mukaan, mikä on sopiva tahti…

Viikon vinkit: mikromuovit ja kemikaalit, lääkkeitä ja lattianpesua

Hesarin maksumuuri aiheuttaa sen, etten usein linkkaa lehden sivuille. Viime viikolla oli kuitenkin niin hyödyllinen artikkeli, että haluan jakaa sen. Jutussa kerrotaan kemikaaleista ja mikromuovista, joita käytetään lukuisissa päivittäistuotteissa, kuten kosmetiikassa ja lääkkeissä. Siinä myös kerrotaan, kuinka niitä voi välttää. Paljon tärkeää tietoa selkokielellä. Suosittelen. Samalla tulee taas muistutetuksi, miten luonnonkosmetiikan käyttö on järkevää myös siitä syystä, että se kuormittaa luontoa vähemmän kuin moni normituote.

YLE puolestaan kirjoittaa, kuinka suuria määriä käyttämättömiä lääkkeitä palautuu takaisin tuhottavaksi. Se onkin tärkeää, sillä lääkkeet ovat ongelmajätettä. Muistakaa siis palauttaa kaikkien lääkkeiden jämät takaisin apteekkiin. Eikä kukaan varmaan missään olosuhteissa tyhjennä lääkekaapin jämiä roskikseen tai viemäriin!

Siivousta: kuinka eri lattiamateriaalit pestään. Jutussa käydään läpi suurin osa kotien lattiamateriaaleista, sekä kerrotaan yksityiskohtaisesti, mikä on oikeaoppinen tapa pitää ne puhtaana, sekä mitkä välineet sopivat mihinkin. (ESS)

Viikon vinkit: arkistojen uumenista

Olen ottanut tavaksi laittaa ylös linkkejä, joita arvelen voivani myöhemmin käyttää blogissa. Linkkejä kertyy niin tiheästi, että kaikkia ei aina tule käytetyksi. Siivoilen vähän nurkkia, ja tarjoilenkin seuraavaksi linkkejä, joiden päiväys voi olla mitä tahansa.

Hesarin Nyt-liitteen kolumnissa todetaan, että H&M:n ja huippusuunnittelijoiden yhteistyö on huono idea. Ainakin jos asiaa tarkastelee kulutuksen kannalta, ja kieltämättä se vähän vesittää huippumuodinkin ideaa, sillä eihän vaatteen kuulukaan olla superhalpa varsinkaan huippusuunnittelijoiden vaatteiden.

Ilta-Sanomat tarjoilee vinkkejä ruokasoodan käyttöön. Osaa voi kokeilla, osaan suhtautuisin varoen.

Kattava listaus asioista, jotka edistävät pyykin pysymistä raikkaana. Osa ohjeista varmaan on selvää ihan maalaisjärjellä (”kuivata pyykki ulkona”), mutta mukana mm. ohjeet valkaisuaineen käytöstä. (MTV3)

Heitetäänpä loppuun vielä Iltalehdestä löytynyt lista, jossa ammattilaiset neuvovat miten koti pysyy siistinä. Jos on seurannut tätä blogia, ei jutussa ole mitään erityisen uutta (vaikka en olekaan ammattiraivaaja), mutta ei tämä huonokaan artikkeli ole. Tosin minua nauratti kovasti, että yhtenä vinkkinä on juuri se kovasti parjattu Ikean kassi komerossa, jonne voi heittää kaikki epäsopivat vaatteet jotka lähtevät kierrätykseen…

Viikon vinkit: sekalaista kodinhoitoja ja purkujätettä

Pitkästä aikaa linkkejä sunnuntain iloksi. Tällä kertaa jaossa on sekalaisia kodinhoitoon liittyviä vinkkejä.

Iltalehdessä kerrotaan, miten jääkaappi täytetään oikeaoppisesti. Jutun lähteet ovat tällä kertaa suomalaiset, joten sisältöön voinee luottaa kohtuudella. Tosin jos muistaa että ovi on lämpimin paikka ja alhaalla on kylmintä, niin pääsee jo maalaisjärjelläkin pitkälle.

Iltasanomat puolestaan vinkkaa tiskikoneen oikeanlaisesta käytöstä. Astioiden huuhtelu etukäteen on yleensä turhaa.

Saman median toisessa jutussa luetellaan, mihin kaikkeen tavallista tiskiainetta voi käyttää. Tiskiaine on tehokas rasvanpoistaja mutta silti melko mieto tuote, joten se on kelpo puhdistustuote silloin, kun kyseessä on arka materiaali. Jutussa puhutaan tiskiaineen sekoittamisesta soodaan koruja puhdistettaessa. En tiedä tuosta soodasta, mutta kultaseppä suositteli minulle vastikään tiskiainetta ja kuumaa vettä esimerkiksi sormusten puhdistamiseen. Samoin tiskiaine on mielestäni ainoa oikea pesuaine jääkaapin ja pakastimen puhdistukseen.

Vähän isomman mittakaavan kierrättämistä: EU määrittelee, että purkujätteestä pitää parin vuoden päästä kierrättää 70%.  (YLE)

Viikon vinkit: pyykkiä, polttamista ja tesktiilien uusiokäyttöä

Iltalehti uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan polyesterkuidut alkavat haista herkemmin kuin  esim. puuvilla. Ne supertekniset urheiluvaatteet kannattaa siis pestä ennemmin eikä myöhemmin. Jos ei muista, mitä pesuohjeen merkinnät tarkoittivatkaan, ne voi luntata täältä.

Iltasanomat uutisoi puolestaan, että tutkimuksen mukaan hämmästyttävän moni suomalainen pitää jätteiden polttamista kierrättämisenä. Missähän kohtaa valistus on mennyt pieleen? Olisiko taustalla se, että virheellisesti ajatellaan, että jos materiaali ei päädy kaatopaikalle, se on kierrätetty? Jos sanomalehden vie paperikeräykseen, se on kierrätystä, sillä paperi käytetään uudelleen. Jos sen polttaa takassa, se muuttuu mm. lämpöenergiaksi, eikä siitä voi enää valmistaa uutta paperia.

Tiesitkö muuten, että käyttämäsi takki saattaa päätyä lopulta öljynimeytysmatoksi?  Tekstiilijätteen määrästä on ollut paljon puhetta, ja tässä on yksi mielenkiintoinen tapa hyödyntää ne kaikki ”kierrätykseen” päätyneet vaatteet. Älkää siis kuvitelko, että jokainen vaatekappale päätyisi automaattisesti vielä jonkun kiitollisen köyhän päälle. Sen sijaan vaate saattaa muuntautua kastelumatoksi puutarhaan, tai juurikin öljynimeytysmatoksi teollisuuden käyttöön. Ja tämä on siis HYVÄ asia. Jotainhan niille miljoonille poisheitetyille tekstiilikiloille on tehtävä.

Viikon vinkit: tavara tekee onnelliseksi ja mainettaan parempi pasta

Tutkimuksen mukaan tavaran ostaminen lisää onnellisuutta – noin puoleksi tunniksi. Väittäisin tutkimuksen kuitenkin olevan väärässä, sillä hyvistä  ostoksista voi kyllä olla onnellinen vuosikausia. Esimerkiksi suurin osa lattioillamme olevista matoista on sellaisia, joiden olemassaolosta nautin päivittäin. Ne on ostettu harkiten ja siksi ovatkin onnistuneita ostoksia. Linkin uutisessa on myös yleistä raivaamiseen liittyvää asiaa. (YLE)

Mielenkiintoinen uutinen, jossa vertaillaan ruoan terveys- ja ympäristövaikutuksia. Pasta ei olekaan pahasta! (Hyvä uutinen esimerkiksi minulle.) Kerrotaan myös, että suurin osa ei mieti kaupassa valitsemiensa tuotteiden ilmastovaikutuksia. Täytyy myöntää, etten minäkään sitä kovin usein pohdi. Ruoan valinta on ihan tarpeeksi haastavaa muidenkin parametrien osalta. (YLE)

Kumpikaan uutinen ei ole aivan tuore, mutta niissä on mielestäni kiintoisaa asiaa, joka ei ole mitenkään vanhentunutta. Näitä kiinnostavia linkkejä tulee vastaan vähän väliä, enkä ehdi linkittää niitä välttämättä juuri sillä viikolla kun ne ovat vastaan tulleet. Viikon vinkit kokoaa siis yhteen kaikenlaista mielestäni kiinnostavaa, mutta ei mitenkään reaaliajassa. Tämä siis tiedoksi, mikäli joku uusi lukija ihmettelee, miksi kirjoitan jo menneistä uutisista.

 

Viikon vinkki: tarkista sähköiset reseptisi

Tämän viikon vinkki on nettisivu, jonka olemassaolosta kuulin itsekin vasta pari päivää sitten. Kyseessä on on kanta.fi -palvelu, jossa voi tarkastella omia sähköisiä reseptejä ja mahdollisesti muitakin  terveystietoja. Kuulin palvelusta apteekista ja ihmettelen ettei yksikään lääkäri ole tullut asiasta aiemmin maininneeksi.

Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Niillä pääsee henkilökohtaiselle oma kanta -sivulle, jossa näkee ainakin viimeisen kahden vuoden aikana määrätyt reseptit, niiden voimassaoloajan sekä paljonko lääkettä on reseptillä vielä jäljellä.

Tällainen palvelu on mielestäni oikein hyvä olla olemassa. Epäilen että tämä on vain samalla tavalla vähän tuntematon kuin kansalaisten neuvontanumerokin.