Olen ottanut tavaksi laittaa ylös linkkejä, joita arvelen voivani myöhemmin käyttää blogissa. Linkkejä kertyy niin tiheästi, että kaikkia ei aina tule käytetyksi. Siivoilen vähän nurkkia, ja tarjoilenkin seuraavaksi linkkejä, joiden päiväys voi olla mitä tahansa.
Hesarin Nyt-liitteen kolumnissa todetaan, että H&M:n ja huippusuunnittelijoiden yhteistyö on huono idea. Ainakin jos asiaa tarkastelee kulutuksen kannalta, ja kieltämättä se vähän vesittää huippumuodinkin ideaa, sillä eihän vaatteen kuulukaan olla superhalpa varsinkaan huippusuunnittelijoiden vaatteiden.
Ilta-Sanomat tarjoilee vinkkejä ruokasoodan käyttöön. Osaa voi kokeilla, osaan suhtautuisin varoen.
Kattava listaus asioista, jotka edistävät pyykin pysymistä raikkaana. Osa ohjeista varmaan on selvää ihan maalaisjärjellä (”kuivata pyykki ulkona”), mutta mukana mm. ohjeet valkaisuaineen käytöstä. (MTV3)
Heitetäänpä loppuun vielä Iltalehdestä löytynyt lista, jossa ammattilaiset neuvovat miten koti pysyy siistinä. Jos on seurannut tätä blogia, ei jutussa ole mitään erityisen uutta (vaikka en olekaan ammattiraivaaja), mutta ei tämä huonokaan artikkeli ole. Tosin minua nauratti kovasti, että yhtenä vinkkinä on juuri se kovasti parjattu Ikean kassi komerossa, jonne voi heittää kaikki epäsopivat vaatteet jotka lähtevät kierrätykseen…
Mä oon jäänyt miettimään siitä H&M artikkelista sitä, että osta ihanin vaate, minkä löydät ja rakasta sitä. Olisikin mielenkiintoista kokeilla tota periaatetta kaupassa. Ei enää ostoksia mentaliteetilla, että ostan, kun ”tämä on edullinen”, ”tämä vaikuttaa ihan hyvältä” tai ”tarviin vähän t-paitoja” vaan rakastanko vaatetta?
Toiveminällä ei olisi niitä halvempia, pesussa kulahtaneita vaatteita vaan kaappi täynnä ihania, laadukkaita vaatteita. Sitten kuitenkin sortuu ostamaan jotain edullisempaa. Joskus toisaalta vaatteista muodostuu todella pidetty ajan kanssa. Eli ostohetkellä ei ole tajunnut, että pitäisin sitä niin paljon.
Tää nyt on tällaista avointa pohdintaa. Itse en ole vielä valmis kuluttajana. Babysteps…
Niin tai vielä: Olen myös ostanut kalliita vaatteita, jotka ovat jääneet vähälle käytölle ehkä just syystä, etten ole rakastanut niitä tarpeeksi ostohetkellä. Eli aina ei ole hinnasta ja laadusta kyse.
Mä sanon aina, että ostan vain vaatteita jotka huutelee mulle kaupassa 🙂 Tarkoittaa siis vähän tuota samaa, että yritän ostaa vain sellaista mistä todella pidän, ainakin ostohetkellä. Mutta joskus on tehtävä kompromisseja. Esimerkiksi odotus- ja imetysvaatteiden suhteen on tyydyttävä riittävän hyvään, sillä jos kelpuuttaisin vain täydellisen jäisi vaatevarasto todella olemattomaksi. Toisaalta käytännöllisyyttäkin voi rakastaa, onneksi!
Toisaalta mietin sitäkin, että esim. se mun muotiblogikaverin mielestä varmasti kaikki ostamansa vaatteet ovat täydellisen ihkuja. Eli joltain saattaa puuttua suodatin siinä ihanan määrittelemisessä tai ainakaan se ei vaikuta vaatevaraston rajoittamiseen tai siihen, että vaate käytettäisiin loppuun sen artikkelin mukaisesti. Samainen kaveri sitten myy niitä ihkuja vaatteita kirpparilla muutaman vuoden jälkeen eli ihkuuden kesto voi olla rajallista 😉