Aihearkisto: Ruoka

Lokakuun ruokabudjetti: lopputulos

Julkaistu , kirjoittanut
4

Lokakuuta on vielä yksi päivä jäljellä, mutta raportoin jo nyt miten budjetin kanssa kävi. Lähtötilanne oli siis se, että seurattuani ruokamenojamme muutaman viikon, päätin että lokakuussa ruokakauppaan pitäisi riittää 400€. Se oli jonkin verran vähemmän, kuin mitä edeltävän seurannan mukaan meillä meni kuukaudessa ruokaan rahaa. Syöjiä on yleensä kaksi aikuista ja yksi lapsi, mutta kuun aikana kävi myös ruokavieraita välillä isommallakin joukolla. Välillä me taas söimme muualla. Ravintolaruokailuja ei tähän budjettiin laskettu mukaan, mutta niitä kertyi muutama kappale. Sen sijaan ruokakaupasta ostettiin samalla rahalla myös wc-paperia, pesuaineita ym. tarvikkeita, ainoastaan vaipat jätin tämän ulkopuolelle.

Entä miten kävi? No aika hyvin. Tätä kirjoittaessa on 30.10. ja rahaa on budjetista jäljellä muutamia euroja. Tulos ei kuitenkaan ole euron tarkka. Heti kuun alussa tuli yksi iso ostosreissu (70€) maksettua kortilla. Sen jälkeen nostin käteistä 330€, jotta pysyisin koko ajan kärryillä rahanmenosta. Tämä systeemi oli erittäin hyvä, sillä ostosten suuruus konkretisoitui heti kassalla. Toisaalta siinä myös näki jatkuvasti, miten rahaa kuun aikana kului. Ainoa ongelma on siinä, että tämä toimii täydellisesti vain silloin, jos perheessä vain yksi aikuinen tekee ruokaostoksia. Puoliso kävi viikonloppuna kaupassa, ei muistanut säästää kuittia, eikä muistanut myöskään loppusummaa enää kovin tarkasti. Valistunut arvaus on, että rahaa meni noin 50€. Minulla puolestaan on tällä hetkellä käteistä jäljellä yksi 50€ seteli, sekä muutamia euroja kolikoina.

Tästä voi silti päätellä, että pysyin budjetissa yllättävän täsmällisesti. Jos huomenna pitäisi ostaa vaikka maitoa ja jugurttia, niihin olisi vielä rahaa. Olen aika tyytyväinen suoritukseen! Etenkin kun tässä oli tosiaan haastetta aiemman kuluseurannan perusteella.

Mikä auttoi pysymään budjetissa? Olen tätä miettinyt ja listaan tähän niitä asioita, joiden arvelen vaikuttaneen. En osaa sanoa miten suuri osuus on milläkin, joten nämä tulevat sekalaisessa järjestyksessä:

Leivoin suurimman osan leivästä itse. Ostin ruisleipää ajoittain, mutta leivoin joka viikko sämpylöitä. Jauhot ja muut ainekset maksavat murto-osan siitä mitä valmis leipä. Tämä on taatusti yksi isoimmista säästöistä. Ostin myös paljon kaupan merkkejä, kuten Rainbowta. Hintavertailu osoittautui mielenkiintoiseksi. Esimerkiksi halpismerkin luomujuusto oli selvästi halvempaa kuin Valion tavallinen. Hyvä esimerkki siitä, että luomusta ei välttämättä tarvitse tinkiä vaikka säästeliäämmin ostaisikin. Sen sijaan isoista brändeistä voi joutua luopumaan. En myöskään käyttänyt rahaa muovipusseihin lainkaan. Pieni, mutta pidemmän päälle merkittävä yksityiskohta.

Suunnittelin ruokia etukäteen. Kävin kaupassa varsin harkitusti, jotta en joutuisi tekemään pikapäätöksiä. Niitäkin toki kuukauteen mahtui, mutta ei kovin montaa kertaa. Suunnittelussa oli myös se etu, että kaappeja tuli tyhjennettyä järkevästi. Koska hävikki olisi suoraan roskiin heitettyä rahaa, suunnittelin ruoat sen pohjalta, mitä meillä oli valmiina. Jälleen näitä päivänselviä oivalluksia, mutta jotenkin tämäkin asia konkretisoitui vasta budjettihaasteen edessä. Yritin usein valita kahdesta yhtä hyvästä vaihtoehdosta halvemman. Esimerkiksi ostin tuoretta kampelaa lohen sijasta, ja possun ulkofilettä sisäfileen sijaan.

En pihistellyt ruokien suhteen. Ostin niitä ruokia mitä halusinkin, mutta en antanut jokaiselle mieliteolle ja impulssille periksi. Tykkään tuorepuristetuista mehuista, mutta en tässä kuussa ostanut niitä. Ostin luomua etenkin silloin, kun investointi tuntui järkevältä. Esimerkiksi luomujauhot saattavat maksaa euron tai pari enemmän per pussi, mutta siitä huolimatta yksittäisen sämpylän hinta jää hyvin pieneksi. Tässä kohdassa tuo säästö olisi ollut marginaalinen, ja tuntui järkevämmältä säästää saman verran jostain muualta, esimerkiksi tiskiainetableteissa.

Toisaalta kuukauteen mahtui myös yllättävää herkuttelua. Päädyin ruokamessuille, ja ostin puoli kiloa parmesaania ja ison purkin kreikkalaisia oliiveja. Ne ovat keittiössämme perusraaka-aineita, joten tuhlasin huoletta. Sen sijaan ne ihanat italialaiset nougatit eivät olleet välttämättömiä – mutta käytin niihin silti 15 euroa, eikä se rehellisesti sanottuna harmita ollenkaan. Jos olisin jättänyt ne ostamatta, laihikseni olisi saattanut edistyä paremmin ja budjettini olisi nyt saman verran plussalla, mutta haluan myös nauttia elämästä ilman turhaa stressiä.

Tämän kokeilun perusteella näyttää kuitenkin siltä, että 400€ on ihan sopiva budjetti normaaliin kuukauteen. Vähemmälläkin pärjäisi jos oikein rupeaisi pihistelemään. Näillä puheilla kuitenkin päätin että marraskuun budjetti on sama. Marraskuulle voisin ottaa uusia ruokaan liittyviä tavoitteita, mutta en vielä ole päättänyt mitä ne ovat.

Ei ole helppoa pysyä budjetissa

Julkaistu , kirjoittanut
16

Kyllä huomaa, etten ole kovin harjaantunut vielä tällaisessa harkitussa ruokaostosten tekemisessä. Kokeilu alkoi 1.10., ja tänään 4.10. budjetista on käytetty n. 120€. Eli neljässä päivässä jo reilut 20€ enemmän kuin tälle viikolle oli suunniteltu.

Mutta täytyy vähän selittää. Ensinnäkin tälle viikolle osui ns. ”iso kauppa”, eli sellainen ostoskerta, jolloin täydennettiin kaikki perusvarastot. Mukana oli myös pesuaineita, tiskiainetta, kilotolkulla jauhoja ynnä muuta. Näistä tuli iso lasku kerralla, mutta toisaalta nuo varastot kestävät laskujeni mukaan pitkälle marraskuun puolelle, joten tältä osin laskun pitäisi tasaantua loppukuuta kohden.

Sitten on ne vieraat tänään. Päätin tehdä makaronilaatikkoa, salaattia ja omenapaistosta. Omenia on omasta takaa, ja pöydän ääressä on lukuisia lapsia ja allergikkoja, joten se ohjasi valintoja aika paljon. Loppujen lopuksi en usko että tämä hetkauttaa budjettia kovin pahasti.

Maustekaapin siivous puolestaan johti siihen, että havaitsin sisällössä myös puutteita. Olen ostanut täydennystä, ja siinä ohessa onnistuin TAAS ostamaan tuplana kanelia. Olin kaupassa ja muistin vain että kaneli on loppu. Paitsi että sitä oli jo ostettu kertaalleen lisää. Argh. Mindfulnessin tuominen ruokaostoksiin tuntuu olevan todella vaikeaa. Rahallisesti hävisin 1,22€, joten siitä ei ole kyse, vaan periaatteesta. Näistä mausteista tuli muuten samanlaista kertalisää rahanmenoon kuin pesuaineistakin. Korianterivarastoa ei tarvitse hetkeen täydentää, mutta juuri nyt se omalta osaltaa lisää ruokalaskua.

Olen kuitenkin ollut myös tarkkana valintojen suhteen. Ostin juuri tuoretta kampelaa ja laitoin pakastimeen odottamaan ensi viikkoa. Kilohinta 18€, lohi olisi maksanut 25€. Kampela on myös nahatonta, joten kaikki on syötävää, toisin kuin lohessa jossa aina maksaa siitä nahasta myös. Maitohyllyllä syynäsin halvimman litrahinnan. Ostin perussalaattia enkä mitään tammenlehvää. En koe näiden valintojen kohdalla tehneeni minkäänlaista kompromissa laadun tai maun suhteen. Sitten ostin myös kikherneitä, koska haluan kokeilla niiden valmistusta. En osaa sanoa mitä ne maksoivat, tosin lähikaupassa ei ollut juuri vaihtoehtojakaan. Ostin kuivia, jotka pitää itse liottaa ja keittää. En tiedä olisiko säilyke ollut halvempi, mutta pahvipakkaushoukutteli enemmän.

Sitten kiinnostavia kysymyksiä jatkosta: ensi viikolla on Hullut päivät. Olen pohtinut, pitäisikö käydä Herkussa ostamassa enemmän sellaisia tuotteita, jotka ovat selkeästi halvempia kuin normaalisti. Vai romahduttaako se tämän tavoitebudjetin aivan täysin? Toisaalta pakastimesta niistä sitten riittäisi taas pidemmäksi aikaa. Onkohan tämä kuukausibudjetointi liian lyhyt aika, jos tilanne tasottuu vasta marraskuun puolella? Vai johtuuko tämä ennakoitua vilkkaampi rahanmeno nyt siitä, että en ole ennen tällaista tehnyt, ja siksi täydennän nyt varastoja joita ei ole ollut. Mielenkiintoiseksi menee.

Lokakuun ruokabudjetti

Julkaistu , kirjoittanut
6

Lokakuu alkoi ja samalla alkoi mielenkiintoinen testi. Tämä on siis ensimmäinen kerta koskaan, kun teen minkäänlaista ruokarahoihin liittyvää suunnittelua. Taustalla on viisi viikkoa kestänyt seurantajakso, jonka tuloksena selvisi että ruokaan menee reilu satanen viikossa. Koska olen kilpailuhenkinen ihminen, päätin heti yrittää tuon summan alittamista. Kilpailen siis nerokkaasti itseäni vastaan, mutta väliäkö tuolla. Samat kiksit siitä saa kuitenkin.

Säännöt ovat seuraavat:

  • Tavoitteena on, että lokakuun viimeinen päivä rahaa on kulunut ruokaan ja päivittäistarvikkeisiin korkeintaan 400€
  • Pakastimen ja jääkaapin sisältöä saa vapaasti hyödyntää. En ole täyttänyt niitä tätä projektia silmällä pitäen, eli tilanne on ns. normaali.

Jotta pysyisin kärryillä rahanmenosta, olen tänään nostanut 350€ käteistä (50€ on varaus korttiostoksille, niitä on tällä viikolla tulossa.) Näen siis jatkuvasti paljonko rahaa on jäljellä, eikä tarvitse säästellä kuitteja. Lompakkoni sattuu olemaan tähän tarkoitukseen täydellinen, sillä siinä kaksi lokeroa kolikoille ja kaksi seteleille. Ruokarahat on helppo pitää erillään muista rahoista.

Nyt muuten tajusin, että tästä tulee ekstrahaasteellinen juttu. Meille on tulossa lauantaina 6 ihmistä syömään. Täytyypä hieman miettiä, onnistuuko tuolla budjetilla. Ehkä, jos pihistelen seuraavan viikon tosi tiukalla budjetilla? Vai pitäisikö varata tuolle vierailulle vähän ylimääräistä budjettiin vai meneekö se silloin huijaamisen puolelle?

Tästä muuten seuraa se, että ruokahävikkiä ei saa tapahtua. Muuten käy kalliiksi. Ehkä tämä onkin se systeemi, jolla vihdoinkin saan hävikin kuriin? Toivottavasti ainakin. Hyvät päätökset eivät ole sillä saralla riittävästi auttaneet. Haasteellista tulee siis olemaan, koska olen itse virittänyt budjetin nyt normaalia tiukemmalle. Toisaalta samalla erittäin mielenkiintoista. Raportoin tässä kuun aikana miten sujuu ja kuun lopussa nähdään onnistuiko.

Maustehyllyhaaste!

Julkaistu , kirjoittanut
6

Pitkästä aikaa uusi haaste: Maustehyllyn siivous.

Tämä on yksi niitä projekteja, joiden tekeminen on ollut mielessä jo vaikka kuinka kauan. Aloitin perjantaina ja sain valmiiksi lauantaina. Lähtötilanne näytti tältä:

kuva-1

Ei nyt mikään täydellinen kaaos mutta aika sotkuista kuitenkin. Otin hylly kerrallaan ensin kaikki purkit ynnä muut pois, ja pyyhin hyllyt mikrokuituliinalla ja astianpesuaineella. Mikäli hyllysi on lieden yläpuolella kuten minulla, varaudu rasvakerroksiin sekä purkeissa että hyllyillä. Astianpesuaine tehoaa rasvaan kuitenkin hyvin. Kuva ei tee oikeutta lialle, joka tarttui pyyhkiessä rättiin.

Seuraava vaihe oli käydä läpi kaapin sisältö. Se olikin tarpeen, sillä monia mausteita löytyi tuplana, inkivääriä jopa triplana, ja kaikki tietenkin avattuina. Minulle on mysteeri, miksi meillä on esimerkiksi unikonsiemeniä kaksi täyttä purkillista… Näköjään on vain ostettu uutta varmuuden vuoksi, eikä kukaan ole kotonakaan tarkistanut mikä on tilanne. En tällä kertaa heittänyt pois mitään, lukuunottamatta yhtä purkinpohjallista. Se sisälsi puoli teekusikallista tunnistamatonta kuivattua yrttiä, joka ei enää maistunut miltään. Yleisesti ottaen mausteet eivät mielestäni vanhene kovinkaan nopeasti, eivätkä vanhentuneet mausteet käsittääkseni aiheuta mitään vaaraa ihmiselle. Korjatkaa jos olen väärässä. Maku saattaa tietysti laimentua, mutta se ei sinänsä estä mausteen käyttöä.

Inventaarion jälkeen yhdistelin tuplat parhaani mukaan, täydensin lasipurkit täyttöpusseista ja haalin uusia purkkeja, jotta pääsisin kaikista pussukoista eroon. Seesaminsiemenet siirsin maustepurkista pieneen muovipussiin jauhokaappiin, jotta muistan heittää ne sämpylätaikinaan ensi viikolla. Tyhjentyneen purkin täytin muistaakseni oreganolla. Tällä tavalla sain karsittua ja siistittyä kaapin sisällön varsin kelvolliseen kuntoon. Samalla pyyhin myös lasipurkit rasvasta ja pölystä. Lisäsin myös tarvittaessa nimilaput puuttuviin purkkeihin. Koska en ole turhan tarkka sisustusdetaljien suhteen, käytössä oli maalarinteippi ja tussi. Arvostan, jos joku jaksaa esimerkiksi nakutella dymolla siistejä lappuja, mutta minulle riittää että näen mitä purkissa on. Sekin on selkeä parannus lähtötilanteeseen nähden.

Lopuksi järjestin kaikki takaisin hyllyille. Alimmalla on pippurit ja suolat, seuraavalla yrtit ja muut mausteet, kolmannella leivontaan tarvittavat mausteet sekä liivatelehdet, hiiva, sooda ja leivinjauhe ja ylimmällä pari täyttöpussia ja muuta sekalaista, joka ei mahtunut muualle. Tuo narukerä on tarkoitettu lihan sitomiseen paistamista varten, eli se on aivan loogisessa paikassa jos joku ihmettelee. Kuivahiivaa on kaksi pakettia, koska sitä kuluu nykyisin leipoessa niin paljon. Nyt kaapissa näyttää tältä:

kuva

 

Joten nyt jos tekemisen puute yllättää, haastan teidätkin järjestämään maustehyllyt. Oikeasti tähän menee yhtä kyytiä ehkä puoli tuntia, mutta minulla meni pari päivää koska tein tätä aina vähän kerrallaan muiden hommien ohessa. Lähteekö kukaan mukaan?

Ruokarahoista

Julkaistu , kirjoittanut
2

Takana on nyt viisi viikkoa ruokalaskun seurantaa. Rahanmeno vaihtelee viikoittain aika paljon riippuen siitä, käydäänkö kylässä, onko meillä vieraita ja löytyykö pakastimesta ruokaa vai ei. Viiden viikon saldot ovat siis

  • 1. seurantaviikko 185€
  • 2. seurantaviikko 105€
  • 3. seurantaviikko 85€
  • 4. seurantaviikko 74€
  • 5. seurantaviikko 85€

Tuo pienin luku syntyi siitä, että oltiin porukalla mökillä ja vanhempani olivat jo ennalta ostaneet sinne suurimman osan ruuista. Isoin luku taas oli viikko, jolloin meillä oli vieraita ja tehtiin kolmen ruokalajin illallinen. Se oli myöskin viikko, jolloin en vielä yhtään katsonut mitä ostin.

Tuossa on mahdollisesti nähtävissä jo sekin, että järkytyin tuosta ekasta laskusta siinä määrin, että rupesin valvomaan käyttäytymistäni ruokakaupassa, vaikka tarkoitus olikin elellä ihan kuin ennenkin. Olen mm. ruvennut leipomaan leipää ja sämpylöitä itse, ja vaikka en olekaan laskenut mitä itse tehty maksaa kaupasta ostettuun verrattuna, uskaltaisin väittää että halvemmaksi tulee. Parin kilon jauhopussi maksaa kolmisen euroa, ja siitä leipoo monta kertaa. Kolmella eurolla saa lähileipomosta yhden leivän.

Jos noista viikoista laskee keskiarvon, meillä menee viikossa hiukan yli 100€ ruokaan rahaa. Minua kiinnostaa ihan kokeilun vuoksi tehdä ensi kuulle ruokabudjetti, jossa yrittäisin alittaa tuon satasen. Lokakuu on sopivasti juuri vaihtumassa, joten sen voisi ottaa testikuukaudeksi. Mitään välttämätöntä pakkoa ei tähän pihistelyyn olisi, mutta minusta on kiinnostavaa haastaa itseäni hieman. Etenkin on kiinnostavaa, miten tuo säästäväisyys onnistuu, jos ei kuitenkaan ole tarkoitus tinkiä mistään. Itse tehty leipä ei minulle ole tinkimistä, päinvastoin. Sen sijaan vaikka homejuustosta luopuminen olisi. Eli joudun miettimään, miten ja mistä voin säästää ilman, että ruoan laatu kärsisi. Palaan asiaan ensi viikolla.

Ruokamenoja

Julkaistu , kirjoittanut
23

Olen nyt kolme viikkoa kerännyt kuitteja nähdäkseni paljonko meillä menee rahaa ruokaan.    Seuraavat lukemat eivät ole ihan sentilleen, sillä puoliso ei muistanut säästää kaikkia kuitteja, mutta muisti summat suunnilleen. Näissä on mukana myös vessapaperit, vaipat ym. arkitavarat, joita marketeista voi ostaa. Summat eivät sisällä ravintoloihin tai työpaikoilla  käytettyjä rahoja, vaan nämä ovat ns. ruokakaupan lasku.

  • 1. seurantaviikko 185€
  • 2. seurantaviikko 105€
  • 3. seurantaviikko 85€

Riippuen siitä, tuleeko meille vieraita, olemmeko itse kylässä, millaisia raaka-aineita ostetaan ja kuka tekee ruokaostokset summa voi näköjään vaihdella jopa 100€ viikossa. Vaikka ruokarahojen seuraaminen tekikin minusta heti hintatietoisemman, en silti ole jättänyt juuri mitään ostamatta säästääkseni. Eli tämä on sitä normaalia kulutusta.

Tästä voisi kuitenkin tehdä sellaisen johtopäätöksen, että viikon ruuat voisi hyvin ostaa noin satasella, mikä tekisi kuussa noin 400 euroa. Kun olen jututtanut ihmisiä ja lukenut teidän kommenttejanne, perheiden ruokabudjetit vaihtelevat todella paljon. Kyse lienee monenlaisista valinnoista.

Minulle on tärkeää syödä mahdollisimman tuoretta ruokaa. Meillä ei juurikaan käytetä eineksiä. Pyrin myös ostamaan kalan ja lihan aina tuoreena. Monet ovat vinkanneet niistä -30% aletarroista, joiden avulla voisi säästää pitkän pennin. Mutta en voi sille mitään, että ne tuotteet arveluttavat minua. Samoin on kynnys ostaa pakastekalaa, vaikka se varmaan ihan hyvää ja kätevää olisikin. Ostan myös luomua etenkin silloin, kun hintaero normituotteeseen ei ole valtava. Sen sijaan brändillä ei juurikaan ole väliä, mikäli maku on sama. Esimerkiksi maito on mielestäni aina saman makuista, mutta jugurtti ei. Nämä ovat niitä henkilökohtaisia valintojani, joista en halua tinkiä saadakseni hintaa alemmaksi.

Missä sitten voisin säästää? Olen tuon leipäkokeilun jälkeen innostunut leipomaan sitä uudestaankin, ja viime viikolla tein sämpylöitä. Jauhopussin hinnalla ei saa kovin montaa valmista leipää kaupasta. Itseleivotussa on vielä se etu, että suolamäärää ja kuidun määrää voi helposti itse säätää sopivaksi. Haluan tuoretta kalaa, mutta eri kalojen hinnoissa on isoja eroja, joten siinä yksittäisillä valinnoilla on merkitystä. Tuoreen lihan hinta taas riippuu ruhon osasta. Kuten jo aiemmin mainitsin, haluaisin opetella valmistamaan niitä halvempiakin osia, (kuten nyt vaikka sitä kieltä) jotka eivät maksa juuri mitään mutta joista saa hyvää ruokaa jos vain osaa laittaa. Tässä olisi pieni opettelun paikka.

Olen nyt kuitenkin siinä pisteessä, että seuranta saa riittää, ja toiminnan muutos alkaa. Ensimmäinen tavoite on selvitä tämän viikon ruokaostoksista alle sadan euron.

Viikon saldoja ja siivousta

Julkaistu , kirjoittanut
4

Arvatkaa mitä, osallistuin taas siivouspäivään. Myin kokonaista kolme asiaa ja annoin pois yhdet kengät. Toisaalta ostin itse pari juttua, joten lähes tulkoon plus miinus nolla -tilanne. Tein päätöksen että nyt noille ylijäämätavaroille on oikeasti tehtävä jotain konkreettista. Koska kaikki on nyt pesty ja silitetty, päätin että otan kaikista kuvat yhdellä kertaa. Sitten pistän ne netissä myyntiin. Se mitä jää myymättä, pakataan yhteen pahvilaatikkoon ja myydään keväällä Hietsun kirpparilla.

Huomasin, että siivouspäivä toimi näköjään hyvin Helsingin keskustassa ja Kalliossa. Mutta yhtään reunemmalle ei riittänyt ihmisiä enää. Olen edelleen sitä mieltä, että Siivouspäivä on liian usein. Myyjiä on enemmän kuin ostajia, homma ei vaan oikein toimi. Toisaalta en lakkaa hämmästelemästä, mitä kaikkea ihmiset myyvät ja ostavat. Bongasin yhden myyjän, jolta ostin keväällä pari mekkoa. Sama myyjä myi nyt samoja vaatteita, joita hänellä oli rekissä viimeksikin. Toisaalta esimerkiksi lastenvaatteissa kaupaksi menee todella käytetyn näköiset ja nuhjaantuneet vaattet (etenkin ulkovaatteet), mutta aikuisten vaatteissa aivan priima merkkivaatekaan ei käy kaupaksi. Osaako joku selittää tätä logiikkaa minulle?

Ruokapuolella kulutus on jäänyt selvästi pienemmäksi kuin viime viikolla. En ole laskenut kaikkea yhteen, mutta monta kymppiä pienempi ruokalasku tuli tällä viikolla. Veikkaan, että yksi syy oli se ettei tänä viikonloppuna käynyt vieraita. Olen ruvennut harkitsemaan perinteisten, huokeiden ruhon osien ostamista lihakaupasta. Niskaa, kieltä, jne… En osaa vielä valmistaa niitä, mutta yrittää voisin. Tein myös leipää toistamiseen, tällä kertaa ryyditin taikinaa spelttijauholla. Hyvää tuli nytkin! Vaikuttaa siltä, että leivän leipominen on tullut jäädäkseen. Kukapa olisi uskonut.

Lopuksi viikon poistot. Heitin tänään kaksi tavaraa roskikseen: puhkikulutetut kengät sekä rikkinäisen sateenvarjon. Varjo ei enää pysynyt auki, joten sitä oli mahdoton käyttää. Annoin toisen sateenvarjon ystävälle, joka lähti ulos kaatosateeseen käytyään meillä kylässä. Lisäksi annoin aika paljon vauvanvaatteita pois. On muuten kumma, miten vaikea niistäkin on luopua, vaikkei käyttöä enää kerta kaikkiaan ole. Ne pienet bodyt sitovat vain itseensä niin paljon tunnetta, että saan todella taistella itseni kanssa, etten säästäisi jokaikistä pikkusukkaa, joka joskus jonkun lapseni jalassa on ollut.

Ensi viikolla on luvassa enemmän postauksia. Olen kuunnellut hirveän inspiroivaa podcastia viime ajat, ja haluan jakaa niitä oivalluksia teidänkin kanssa. Tällä viikolla tullut yllättävä työkeikka vain ajoi bloggaamisen edelle. Kun unimäärä on varsin rajoitettu, täytyy välillä vähän priorisoida.

Raportointia

Julkaistu , kirjoittanut
6

No niin, nyt on yksi viikko ruokaseurantaa takana. Viikon aikana kävi ilmi monta asiaa

  • kävin kaupassa monta kertaa
  • ruokasuunnittelu helpotti kaupassa käymistä kovasti
  • joka päivälle ei tarvitse suunnitella eri ruokaa, vaan 3-4 riittää koko viikoksi
  • rahaa meni yli 100€, täsmällinen summa jäi hämärän peittoon
  • tämä on ehdottomasti jatkamisen arvoinen kokeilu

Rahanmeno jäi hiukan epämääräiseksi, sillä puoliso suoritti viimeisen kauppareissun eikä muistanut ottaa kuittia talteen. Se oli kuitenkin myös viikon kallein reissu, hänellä on nimittäin tapana ostaa kaikenlaista ”varmuuden vuoksi”. Ehkä toisaalta voi ajatella niin, että se hieman kompensoi tätä omaa valppauttani. Nimittäin minusta on kertaheitolla tullut hintatietoinen: tänään hallissa ostin kampelaa, sillä sillä oli halvin kilohinta. Eipä silti, kampela on mielestäni oikein hyvää, joten kyse ei ollut varsinaisesta kompromissista. Mutta hinnalla oli merkittävä rooli päätöksenteossa. Jatkan seurantaa ja raportoimista myöhemmin.

Heitin viime viikolla roskikseen yhden rikkinäisen lelun. Se oli ollut ”jäähtymässä” ylähyllyllä jo pitkän aikaa. Koska lapsi ei ollut kyseistä tavaraa kertaakaan kaipaillut, vein sen suurta tyydytystä tuntien roskikseen. Jälleen yksi rikkinäinen muovilelu vähemmän tässä talossa! Jee. Harkitsen myös poistavani jäljellä olevista leluista noin kolmasosan. Tarkoitus ei ole heittää niitä roskiin, vaan panna jonnekin vähän piiloon. Veikkaan, että puolen vuoden jälkeen ne olisivat esille otettaessa kuin uusia jälleen.

Lienee mainitsemisen arvoinen asia, että ostin tänään uuden takin. Totta tosisaan, lukuisien takkieni joukosta puuttui sadetakki. Löysin sellaisen Etolasta. Merkki on Rukka, väri punainen ja hinta 69,50. Olen ostokseen erittäin tyytyväinen, laitoin sen heti kaupassa päälleni, sillä ulkona satoi. Olen manaillut takkieni määrää mutta tämä oli todella tarpeellinen ostos. Lasken pitäväni sitä aktiivisesti syys- ja kevätkausilla ainakin viisi vuotta, mahdollisesti monta vuotta pidempäänkin, ellei vaate jotenkin vaurioidu. Säätiedotuksen perusteella tulen tarvitsemaan takkia ainakin neljänä päivänä pelkästään tällä viikolla, joten tätä menoa hinta per käyttökerta tulee putoamaan nopeasti. Lisäksi takissa oli runsaasti ominaisuuksia, joita edellytin: kirkas väri, riittävän pitkä helma ja hihat, kunnon taskut, huppu, miellyttävä ohut materiaali ja leikkaus joka näyttää tavalliselta takilta. Kaiken kaikkiaan hyvä ostos, etenkin kun näin itseni peilistä vasta kotona. Etola ei ole mikään muoti-boutique…

Leipä!

Julkaistu , kirjoittanut
6

Sain Äiti Raitapaidalta kommenteissa linkin helppoon leipäreseptiin, kun kerroin etten todellakaan ole mikään jauhopeukalo. Resepti vaikutti niin helpolta, että olihan sitä pakko kokeilla. Ja tadaa – se onnistui! Tai siis onnistuin yhdistämään jauhoja, vettä, hiivaa ja suolaa sillä tavalla, että siitä syntyi todellakin uunissa leipää muistuttava mötikkä, joka maistuu ihan hyvältä.

Koska kyseessä oli ensimmäinen kerta, voin myös kertoa missä meni pieleen: vuokaan laitettava leipä ei ollut kauttaaltaan jauhossa. Niinpä se tarttui pohjaan kiinni niin tiukasti, että irroitettaessa puolet pohjasta jäi vuokaan. Tämä on kuitenkin helposti korjattavissa seuraavalla kerralla ripottelemalla vuoan pohjalle hieman jauhoja.

Maun puolesta leipä on oikein hyvää, joskin makuuni hieman liian suolaista. Mittasin suolan nyt täsmälleen ohjeen mukaan mutta seuraavalla kerralla laitan vähän vajaan annoksen. Laitoin leipään puolet tavallista vehnäjauhoa, puolet grahamjauhoa. Joka tapauksessa rohkaiseva alku! Pienellä harjoituksella voi olla että tästä kehkeytyy ihan toimiva rutiini.

Tarkkana kaupassa

Julkaistu , kirjoittanut
8

Jälleen saa huomata, miten oma toiminta muuttuu pelkästään ajatuksen voimalla. Alkuviikosta sain päähäni ruveta seuraamaan kuukauden ruokalaskua. Viiden päivän jälkeen huomaan, etten todellakaan käy kaupassa kuten ennen, vaikka tarkoitus oli ensin tyynesti ostella kuukauden verran sitä mitä yleensäkin. Pelkkä tietoisuus siitä, että seuraan ruokalaskua on johtanut siihen, että syynään hintoja ihan eri tavalla kuin vielä viime viikolla. Käsi hakeutuu näköjään kuin itsestään kaupan omien edullisten merkkien suuntaan, vaikka aiemmin olisin luultavasti ottanut sen purkin, joka ensimmäisenä on hyllyllä vastassa.  Jätin eräänä päivänä valmiin sushirasian kauppaan jottei se kasvattaisi ruokalaskua. Normaalisti olisin ostanut sushit (lempiruokani) ilman sen kummempaa pohtimista. No, kotona kyllä harmitti jälkeenpäin, kun oli nälkä eikä mitään lounasta.

Olen myös havahtunut siihen, että rahaa tosiaan kuluu. Vähän järkyttyneenä on todettava, että hyvällä tuurilla tämän viikon saldo jää noin sataseen, mutta todennäköisesti menee vähän yli. Minulla on sellainen ajatusharha, että kun alan seurata rahankäyttöäni, asetan jostain syystä aina ideaalikulutukseksi 0€. Siinähän ei ole mitään järkeä sillä tavoite on tietenkin mahdoton (ja siksi kyseessä on nimenomaan ajatusharha) mutta yhtä kaikki seurauksena on henkistä ähkimistä, kun rahaa vaan menee... Ehkä tähänkin ajatukseen tulee kuun aikana vähän tolkkua.

Tämän blogin ja tuttavapiirissä tehdyn kyselyn perusteella ihmisillä menee myös todella erilaisia määriä rahaa ruokaan. Monilapsinen perhe saattaa käyttää kuukaudessa puolet siitä, mitä kaksi aikuista. Molemmissa tapauksissa syödään ihan tavallista ruokaa, mutta jostain sen eron on synnyttävä. Kunhan saan käsityksen mihin rahat kuluvat ja mistä olen valmis tinkimään ja mistä en, voin harkita mistä kannattaa nuukailla jatkossa. Joka tapauksessa tämä seuranta ja siitä johtuva pohdinta on erittäin mielenkiintoista, ja veikkaan että tästä tulee yksi iso teema tänä syksynä blogin sisältöön.