Mankelointi on mahtavaa

Meidän taloyhtiömme pesutuvassa on mankeli. Se on sähkökäyttöinen ja isokokoinen masina, ja taatusti valmistettu hyvän matkaa viime vuosituhannen puolella. Olen opetellut käyttämään sitä kuluneen vuoden aikana, ja tullut yksinkertaiseen tulokseen: mankelointi on mahtavaa.

Mankeloimalla lakanat ja pöytäliinat saa ihanan sileäksi, mikä miellyttää sekä silmää että ihoa. Sen lisäksi mankeloinnilla on myös muita käytännön hyötyjä. Mankelointi ja silittäminen vähentävät tekstiilipölyä merkittävästi. Puolueettomia lukuja ei nopealla etsimisellä löytynyt, mutta UPOn nettisivujen mukaan mankelointi vähentää huonepölyä jopa 60-kertaisesti. En tiedä onko tätä tieteellisesti edes tutkittu, mutta arkikokemus kertoo samaa – pöly vähenee. Totta on myös se, että tekstiilit pysyvät puhtaina pidempään, sillä mankelointi sulkee pesussa avautuneiden kuitujen suomut, eikä lika pääse tarttumaan yhtä hyvin sileään pintaan.

Hämmästyttävintä mielestäni on, miten pieneen tilaan mankeloidut lakanat menevät. Tilantarve kutistuu merkittävästi. Tässä on kuvattu ylhäältä päin kassillinen suoraan pyykistä tulleita lakanoita. Olen juuri ja juuri saanut tungettua ne tähän kassiin.

Mankeloimattomat liinavaatteet

Mankeloimattomat liinavaatteet

Samat lakanat mankeloituina

Samat lakanat mankeloituina

Tässä alemmassa kuvassa on sama satsi samassa kassissa mankeloinnin jälkeen. Katsokaa mikä ero! Ylemmässä lakanat on todella pitänyt tunkea, ja alemmassa tilaa olisi vielä yhdelle ylimääräiselle. Sama lakanahylly  on siis mankeloinnin jälkeen huomattavasti väljempi.

Mankelointi ei ole vaikeaa, minulla se alkoi sujua parin treenikerran jälkeen. Olennaista on, ettei yritä mankeloida kuivia lakanoita. Olen kokeillut, ei toimi. En yleensä pääse pesutupaan heti silloin, kun lakanat olisivat vielä sopivan kosteita (koska pesen pyykin kotona enkä pesutuvassa), mutta sumutan ne yltä päältä vähän ennen mankeloinnin aloittamista, ja se riittää ihan hyvin. Pesutuvassa on sellainen teline, jonka avulla isonkin pussilakanan saa taiteltua ja vedettyä siististi yksin.  Marttojen sivuilta löytyy selkeät ohjeet sekä silitystä että mankelointia varten.

Jos teillä on mahdollisuus kokeilla mankelointia, suosittelen lämpimästi. Kaiken muun lisäksi mankelointi on rauhoittavaa puuhaa, siitä tulee jotenkin meditoiva fiilis. Pelkkiä hyötyjä siis.

Viikon vinkit 7/2013: pesuainevertailu, talvikenkiä ja epäekoilua

MTV3:n sivuilla on testattu pyykinpesuaineita. Mielestäni testi on lähinnä suuntaa-antava – tahrat lähtivät ”hyvin” ja ”aika hyvin”, mikä ei kerro kuluttajalle juuri mitään.

Kenkävinkkejä on tainnut olla kerran ennenkin. Tällä kertaa YLEn sivuilla neuvotaan, miten saa kengät kestämään. Kyseenalaistan kuitenkin kosteussuojan käytön. Kenkiin suihkutettavat suoja-aineet ovat ymmärtääkseni todella myrkyllisiä ja sisältävät mm. hormonihäiritsijöitä yms. haitallisia aineita. Käytin näitä ennen itsekin, mutta en ole ostanut uusia moneen vuoteen. Jokunen jämä kaapista vielä löytyy, ja käytän ne vähitellen pois, mutta olen huomannut, että tavallisella lankkaamisella pärjää jo pitkälle.

Visuaalisesti vaativa -blogissa on kiinnitetty huomiota epäloogiseen ekoiluun, johon tällä kertaa on syyllistynyt Pirkka. Mikä järki on siinä, että luomutee on pakattu yksittäisiin muovipusseihin?

 

Viikon vinkit 5/2013: sähkökatko, puhdas pesukone sekä säilytysratkaisuja

YLEn nettisivuilla oli tällä viikolla monta artikkelia, jotka liittyivät suoraan Arkijärjen aihepiireihin:

Sopivasti viime viikon teemaan liittyen tässä on hyvä kirjoitus siitä, miten varautua ja miten toimia kun sähkökatko yllättää. Ainakaan ei kannata soittaa sähköyhtiöön, koska siellä on varmasti kiirettä muutenkin. (YLE)

Kodinsähköasioiden piirissä pysytään edelleen: suomalaisissa kodeissa on sisustajan mielestä liian vähän valoa. (YLE)

Pyykkikone on mahdollista pitää hajuttomana, jos vain huoltaa sitä oikein. Olennaista on käyttää säännöllisesti myös kuumimpia ohjelmia, jotta liat lähtevät myös koneesta. Itse pesen lakanat ja pyyhkeet 60 asteessa, mutta aina ajoittain käytän myös kuuminta 90 asteen ohjelmaa.  (YLE)

Isyyspakkaus-blogi havainnollistaa, miten vanhoja kaappeja ja komeroita on remontissa uudistettu nykyaikaisemmiksi ja toimivammiksi.

 

Vuoden viimeiset vinkit 2012

Vuoden viimeiset vinkit! Sekä uutis- että blogirintamalla on ollut jouluviikon hiljaista. Vauhti paranee varmasti joka puolella, kunhan uudesta vuodesta selvitään. Muistakaahan laittaa lasit päähän, jos ammutte raketteja.

YLE neuvoo, ettei likaista joululiinaa kannata hautoa kovin pitkään pyykkikorissa. Tahrat pinttyvät kiinni, ja ovat entistä hankalampia puhdistaa. (Itse vannon BioLuvilin nimeen hankalien tahrojen puhdistuksessa.)

Edelleen YLE antaa ohjeet joulun jätteiden kierrätykseen. Ajankohtaisinta on jutun lopusta löytyvät vinkit kuusen käsittelyyn.

Viimeinen linkkivinkki menee kenties vähän tämän blogin aiheen ulkopuolelle, mutta kirjoitus oli niin mielenkiintoinen, että haluan jakaa sen kanssanne. Kukaan tuskin on voinut välttyä lukemasta siitä avokadopastasta, joka sekoitti suomalaisten kotikokkien päät tänä syksynä. Suolaa ja hunajaa -blogissa on pitkä mutta mielenkiintoinen analyysi siitä, miksi juuri tämä resepti nousi kaikkien tietoisuuteen. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen. Ja lopusta löytyy myös se resepti, mikäli nyt joku olisi sattunut sen ohittamaan.

Google kysyy, Arkijärki vastaa

Tämän viikon hakusanat ovat olleet sekalaistakin sekalaisempia. Bongasin joukosta ”valurauta pesukoneeseen” – ja neuvoisin ehdottomasti olemaan laittamatta. Pesukone vie valurauta-astioiden luonnollisen rasvan. Oma valurautapatani on itse asiassa päässyt kuivettumaan, ja jääkaapissa odottaa suolatonta sianihraa, jolla se on tarkoitus rasvata uudelleen. Raportoin kun projekti on ohi.

Entä mitä sanoisitte ihmiselle, joka pohtii, että ”pesutorni ei mahdu kylpyhuoneeseen”? Itse olisin taipuvainen ottamaan sen kannan, että jos ei mahdu niin sitten ei mahdu. Ovia voidaan ehkä leventää, tosin arvelisin sen olevan aika iso projekti, eikä aina mahdollinen. Mutta jos lattiapianta-ala eri riitä, niin silloin on kyllä luovuttava ajatuksesta. Itsekin jossain vaiheessa haaveilin pesutornista, mutta ei se mahdu meidänkään kylppäriin, paitsi ehkä sitten, jos siellä tehtäisiin iso remontti, ja koko pohja laitettaisiin uusiksi. Niinpä olen ihan tyytyväinen tilanteeseen näinkin, ja käytän tarpeen vaatiessa taloyhtiön kuivausrumpua, vaikka sinne onkin verrattain pitkä matka.

Jälkipyykki

Korjaaja tuli, teki jotain, ja kone toimii. Puuh. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin vikavirtakytkimestä, jota en vain osannut ränkätä tarpeeksi. Todellakin toivon, että vaikeudet ovat nyt takanapäin. Matkan varrella on kyllä usko karissut Mielen ylivoimaisuuteen. Episodilla oli pari konkreettista seurausta.

Pyykkivuori

Arkijärki ei kyllä kuvien laadulla juhli… No, tuskinpa tätä kukaan kuvien takia lukeekaan. Näillä kuvilla on lähinnä informaatioarvo. Tässä on seuraus siitä, kun meidän huushollissa ei pääse pesemään pyykkiä vajaaseen viikkoon. Pyykkikori räjähtää.

”Pesutorni”

Tämä taas on seurausta siitä, kun soittaa tarpeeksi kiukkuisena Mielen asiakaspalveluun. Miele päätti lepytellä minua lähettämällä pyykinpesuaineita seuraavan parin vuoden tarpeisiin… Nyt meillä on 2l kirjopyykkiainetta, 2,7kg valkopyykkijauhetta sekä pullollinen urheiluvaatteille tarkoitettua pesunestettä. Täytyy varovasti testata, miten kammottava haju noissa on. Pesen pyykkini aina hajusteettomilla aineilla, joten jos näissä on voimakas tuoksu, täytyy kierrättää ne eteenpäin. Mahdollisesti vien ne taloyhtiön pesutupaan yhteisesti käytettäviksi.

Miten tämä on mahdollista?

Vastakorjattu Mielemme on jälleen rikki. Eipä juuri naurata. Kertokaa, miten on mahdollista, että markkinoiden laadukkaimmaksi tituleerattu pesukone on hajalla kahdesti, ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut ostohetkestä? Tänään latasin koneen täyteen pyykkiä, laitoin kannen kiinni ja painoin nappia. Ei lähde käyntiin. Tarkistin sulakkeen ja vikavirtakytkimen, ei vaikutusta asiaan. Kansi ei myöskään enää aukea. Mulla menee hermot.

Mielen asiakaspalvelu lupasi korjaajan maanantaiksi, vaikka soitin heti aamusta. Ei kuulemma kannata tulla tänään, sillä pitää ottaa varaosia mukaan ja niitä ei saa ennen maanantaita. (Mitä? Mikä on huolto jossa ei ole varaosia??) Palautteeni huoltoon oli jokseenkin kitkerää sekä selväsanaista. Pääsimme onneksi yhteisymmärrykseen siitä, että jollei kone nyt tule kuntoon, niin kolmatta kertaa ei korjata, haluan kokonaan uuden. Lupasivat hyvitykseksi hieman pesuaineita, jotka korjaaja tuo tullessaan. Ihan kiva, mutta ei paljon auta jos ei ole konetta millä pestä.

Pidin Mieleä erittäin laadukkaana merkkinä. Kieltämättä kone tekikin tosi hyvää jälkeä sen hetken, kun se suostui toimimaan. Muuten ei ole paljon hyvää sanottavaa.  Palaan aiheeseen maanantaina.

Kuinka meille vihdoin saatiin pesukone

Koska en ollut valmis odottamaan neljää viikkoa, oli pakko selvittää vielä kerran, saisiko koneen jostain muualta. Hakaniemen Expert oli jo testattu, sieltä ei löytynyt ainuttakaan Mieleä. Lopulta löysin Mustan Pörssin nettisivuilta haluamani koneen myynnissä. Soitto lähimpään liikkeeseen ja varmistus siitä, että koneita todellakin oli saatavilla. Yritin ostaa koneen puhelimitse, mutta se osoittautui mahdottomaksi, joten liikkeeseen oli pakko mennä. Nettikauppaa ei Mustalla Pörssillä tietenkään ollut. Suhasin äkkiä liikkeeseen, tein kaupat ja ilahduin, kun toimitus luvattiin viiden päivän päähän (välissä viikonloppu). Asennus ja kuljetus yhteishintaan 55 euroa oli minusta myös ihan reilu hinta.

Sovittuna aamuna kone tuotiin, asennettiin ja todettiin saman tien vialliseksi. Vesi ei edennyt letkusta koneeseen. Asentajat eivät saaneet vikaa korjattua, paikalle tarvittiin Mielen oma huolto. He lupasivat soittaa huoltoon, mutta eivät tietenkään soittaneet. Soitin siis itse liikkeeseen, valitin ongelmaa ja myyjä otti yhteyttä huoltoon. Sieltä palattiinkin minulle päin pian, mutta sain ajan vasta kahden yön päähän. No, pari päivää odoteltua korjaaja saapuikin. Osoittautui ammattilaiseksi, sillä löysi vian ja osasi korjata sen. Vedenottoventtiili oli viallinen, ja koko osa piti vaihtaa. Se onneksi onnistui, ja vihdoin kone saatiin toimintaan.

Koko prosessi oli aika rasittava. Miksi kodinkoneita on niin vaikea ostaa netissä? Miksi Mielen koneita ei tunnu saavan mistään? Miten on mahdollista, että markkinoiden laadukkaimmaksi väitetty kone on rikki ennen kuin se ehtii edes asiakkaalle?

Gigantin ja Musta Pörssin myyjillä oli asenne kohdallaan, mikä teki asioinnista miellyttävää. Expertin myyjä oli asiallinen mutta nuiva eikä kovin avulias. Mustan Pörssin kuljetuspojat eivät tehneet mitä lupasivat, mutta tästä en jotenkin jaksa edes yllättyä. Mielen korjaaja oli reipas ja asiansa osaava. Sen sijaan täydellistä kodinkoneliikettä ei taida olla olemassa. Joko niistä puuttuu kone, jonka olisin halunnut ostaa, tai jos kone oli niin sitten sitä ei voinut ostaa kätevästi kotoa käsin. En ole perehtynyt kodinkoneliikkeiden toimintaan, joten jos joku osaa valaista miksi tästä oli tehty näin vaikeaa, niin olisin kiitollinen.

Lopuksi täytyy sanoa, että nyt kun kone toimii, siinä ei ole ilmennyt valittamista. Käyttöohje oli selkeä, käyttöliittymä yksinkertainen, pesee ja linkoaa moitteettomasti ja on tosiaankin hiljainen. Iso ja ruma kuin mikä, mutta kaikkea ei kai voi saada.

 

Pesukonetta ostamassa, osa 1

Miten yksinkertaista on ostaa uusi pesukone? Niin ”yksinkertaista”, että se vaatii kaksi postausta. Tässä ensimmäinen osa.

Lähtötilanne oli sellainen, että käytössä oli yli 10 vuotta vanha Whirpool. Kone pesi edelleen ihan ok, mutta ikänsä puolesta siinä alkoi olla kaikenlaista kremppaa. Tiivisteet olivat tummuneet (homeessa?) niin, ettei niitä saanut enää puhtaiksi. Jalat olivat menneet rikki jo vuosikausia sitten, kone piti aina kiilata paikalleen erilaisilla pahvinpaloilla ym. virityksillä. Ulkoverhoilut irvistelivät saumoistaan ja lingotessa kone rämisi hurjalla äänellä. Olin lykännyt uuden ostamista sillä perusteella, että vanhakin vielä toimii, mutta kun lähipiiristä tuli äkkiä tarvetta mille tahansa pesukoneelle, tarjoitui hyvä tilaisuus hankkia uusi kone ja toimittaa vanha järkevästi eteenpäin.

Päältä täytettävä oli tilan vuoksi ainoa vaihtoehto, ja päädyin Mieleen lähinnä vahvan  laatumielikuvan takia. Luvattu 10 000 käyttötuntia tarkoittaisi meille noin 20 vuotta toimivaa pesukonetta, joten tämä houkutteli. Halusin kennorummun, mutta en liikaa elektronikkaa. W604 vaikutti sopivalta vaihtoehdolta.

Halusin päästä helpolla, ja yritin ostaa koneen netistä. Ei löytynyt. Tai yksi löytyi, mutta ehdot olivat huonot. Mielestäni 79€ asennuspalvelusta on yksinkertaisesti liikaa. Toiseksi arvelutti ostaa tuotetta ennestään tuntemattomasta liikkeestä. Sen jälkeen tartuin puhelimeen ja soitin Giganttiin. Tarkoitus oli selvittää, missä pääkaupunkiseudun liikkeissä olisi haluttu kone myynnissä, mutta kävi ilmi ettei missään. Lähin olisi ollut Loimaalla.

Reipas ja avulias asiakaspalvelija kuitenkin ehdotti muita Mielen koneita. Hän tarjosi uusinta uutta mallia, jota ei vielä ollut edes liikkeissä myynnissä, mutta tilaamalla sen nyt saisin samaan hintaan kuin liikkeestä löytyvän uusimman malli. Epäröin hieman, mutta ajatus todella hiljaisesta koneesta ja ekstrahienouksista alempaan hintaan houkutteli niin paljon, että pyörsin alkuperäisen päätöksen ja päätin ostaa tarjotun koneen, etenkin kun sen saattoi tehdä saman tien puhelimessa. Kaikki eteni mallikkaasti siihen saakka, kunnes alettiin keskustella siitä, milloin kone olisi meillä. Noh – noin kuukauden päästä.

Myyjä selitti, että koneen valmistus alkaa siitä, kun tilaus on tehty. Sitten kone pitää kuljettaa Suomeen, ja täällä vielä uuteen osoitteeseen. Ymmärrän, että prosessi vie aikaa, mutta ajatus kuukaudesta ilman pyykkikonetta oli aika raju. Peruin ostopuheeni ja pyysin aikalisän. Kohtelias asiakaspalvelija ei tästä hermostunut. Lupasi pitää tietoni tallella, ja toisti nimensä, jotta osaisin pyytää oikeaa henkilöä jatkamaan kauppoja, mikäli niin päättäisin.  Asiakaspalvelun asenteesta voin antaa Gigantin puhelinpalvelulle täydet pisteet. Sen sijaan kävi ilmi, että Mielen koneita ei olekaan välttämättä liikkeissä myynnissä, vaan ne tilataan tehtaalta sitä mukaa kun kauppoja tehdään. Ymmärrän tuon kauppiaan näkökulmasta, mutta asiakkaana tilanne on ärsyttävä. Jos minä haluan uuden pesukoneen, haluan sen mielellään viikon sisällä, en kuukauden. Haluaisin nykyaikana ostaa tavarat kätevästi kotisohvalta, mutta tässä tapauksessa se ei ollut mahdollista.

Seuraavassa osassa kerrotaan, kuinka apuun tuli Musta Pörssi, mutta kuinka ongelmat eivät olleet ohi.

Lisää tilaa? Kiitos ei.

Onko teidän mielestä päältä täytettävä tai sivulta täytettävä kone parempi? Ergonomian kannalta itse kannatan ensimmäistä. Suorin jaloin pohjalle kurottaminen on mielestäni helpompaa kuin lattian rajassa kökkiminen. Lisäksi hyödynnän usein avonaista kantta kuivatustilana. Mutta olen kuullut myös vastakkaisia mielipiteitä. Mihin ryhmään kuulut?

Sivusta täytettävien etu on se, että pesukoneen päällä voi säilyttää tavaroita. Jäin pohtimaan, olisiko lisäsäilytystilasta hyötyä minulle. Ensimmäiseksi sanoisin että totta kai, kuka nyt ei lisää säilytystilaa kaipaisi? Mutta sitten mietin lisää ja aloin epäröidä. Tällä hetkellä kylpyhuoneessa on kaikille tavaroille paikka. Haluaisinko säilyttää siellä jotain lisää? Enpä oikeastaan halua. Tyhjällä tilalla on taipumus täyttyä, ja epäilemättä myös pesukoneen päälle tulisi kasattua kaikenlaista. Mikä puolestaan tarkoittaisi lisää järjestämistä säännöllisin väliajoin, lisää potentiaalista karsittavaa. Kuten tässä kirjoituksessa totesin, meidän huushollissa tasaiset pinnat vetävät erinäistä sälää puoleensa, eikä pesukone varmasti olisi poikkeus.

Mitä enemmän asiaa siis mietin, sitä varmemmin tulin siihen tulokseen, etten oikeastaan halua lisää säilytystilaa pesukoneen muodossa. Kuulostaako ajatus ihan nurinkuriselta? Yleensä kai tilanne on täysin päinvastainen. Mutta vaikka en pyrikään minimalistiseen, superkarsittuun kotiin, en silti halua omistaa tai säilytellä turhaa ylimääräistä. Tämä kaikki siis ratkaisi asian, ja olenkin katsellut vain päältä täytettäviä koneita. Tosin tässä päätöksessä on helppo pysyä myös siksi, että ovi on liian kapea sivusta täytettävälle…