Olen pitänyt vähän taukoa tästä sarjasta, mutta nytpä vaihtelun vuoksi  tärkeä kysymys googlelta. Nimittäin joku oli päätynyt blogiin hakusanoilla ”vanupuikko vessa”. Tulkitsen niin, että siellä ihmetellään, voiko vanupuikkoja huuhdella alas vessanpöntöstä. Käsittääkseni se on varsin tyhmää. Puikko jää helposti jumiin johonkin putken mutkaan ja alkaa kerätä ympärilleen kaikkea kuonaa. Pahimmillaan lopuksi poksahtaa koko putki, kun tukoksesta tulee liian iso. Useimmiten tukos tulee jo taloyhtiön omassa putkistossa. Jos vesi ei pääse putkessa eteenpäin, se tulee ulos sieltä mistä voi – lattiakaivoista, lavuaareista ja pöntöistä. Kuvitelkaa itse mikä haju ja hässäkkä siitä seuraa.

Ainakin Helsingin Vesi kampanjoi aika ajoin sen puolesta, että pönttöön ei todella kipattaisi roskia, ruokaa tai tavaraa. Kuulostaa melko itsestään selvältä, paitsi että ei ilmeisesti ole. HSY:n mukaan Helsingin ja Espoon jätevedenpuhdistamoihin kulkeutuu vuodessa MILJOONA KILOA sinne kuulumatonta tavaraa, siis jätettä. Miljoona kiloa! Toisin sanoen se yksi pieni vanupuikko ei viemärissä liukene mihinkään, vaan päätyy muun roinan joukoksi puhdistuslaitokselle, josta se toimitetaan kaatopaikalle. Olisi siis helpompaa ja halvempaa laittaa vessan lattialle roskis, ja heittää vanupuikko pöntön sijasta sinne. Silloin se päätyisi oikeaan osoitteeseen suorinta tietä, ilman kallista seikkailumatkaa viemäriverkossa.

HSY:n sivuilta löytyy erinomainen artikkeli aiheesta. Siinä kerrotaan tarkemmin niistä ongelmista ja kustannuksista, joita erilaiset väärät jätteet aiheuttavat. Olen tähän juttuun referoinut vain osaa asioista. Mutta tärkein asia on helppo tiivistää: älä heitä pönttöön mitään ylimääräistä. Ei vanupuikkoa, aamupuuron tähteitä, lääkkeitä tai tulitikkuja. Ei edes niitä itsestään huuhtoutuvia vessapaperirullia. Niistä seuraa vain ikäviä asioita sekä kustannuksia, jotka näkyvät viime kädessä veden hinnassa. Hanki vessaan roskis, ja päivän ympäristöteko on tehty.

Kuluneella viikolla hakusanat ovat jälleen olleet laidasta laitaan, joskin joulun lähestymisen huomaa kyllä. Yllättävän moni hakusana on jostain syystä liittynyt parvekkeen jouluvaloihin. Ihan ei ole käynyt ilmi, millaista tietoa niistä haetaan.

Sen sijaan suosikkini tällä viikolla on tämä: ”mitä tapahtuu jos ei kierrätä?” Vastaus on käsittääkseni yksinkertainen – maailma hukkuu jätteisiin. Jos haluat tehdä oman pienen osasi maailman pelastamiseksi, kierrätä. Etenkin biojätteet, mutta mieluusti myös metalli, paperi, pahvi ja lasi. Niistä voidaan nimittäin uusiokäyttää todella iso osuus, mikä vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta. Biojäte kannattaa kierrättää siksi, että sekajätteen joukossa se ei maadu vaan mätänee, ja tuottaa siten haitallisia kaasuja ilmakehään. Muiden tavaroiden, kuten vaatteiden, kirjojen, lelujen yms. kierrättäminen mahdollisuuksien mukaan taas säästää jälleen omalta osaltaan luonnonvaroja ja energiaa.

Kierrättämisestä voi halutessaan ottaa elämää suuremman stressin, sillä periaatteessahan lähes kaiken voisi kierrättää. Mutta minusta olennaisempaa on, että jokainen tekee ainakin vähän. Jos jaksaa ja pystyy, niin sitten vähän enemmän. Jokainen voi kierrättää ainakin keräyspaperin, ja viedä pantilliset pullot ja tölkit kauppaan. Jos sitä ei tee, niin sitten on kyllä ensisijaisesti laiska. (Tämä koskee tietysti täysivoimaisia aikuisia, ymmärrän, että esim.  palvelutaloissa on varsin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omiin kierrätysmahdollisuuksiinsa.) Tosin bongasin tässä jokin aika sitten meidän roskiskatoksen sekajätelaatikosta samasta pussista sekä pahvisia pizzalaatikoita että oluttölkkejä. Roskispoliisi kun olen, siirsin pahvit oikeaan laatikkoon, mutta tölkkeihin en ylettynyt. Tällaista tuhlausta on minusta todella vaikea käsittää. Miksi heittää rahaa roskiin, kun palautuspaikka on samassa korttelissa kuin asunto?

Mutta pääasia että on yritystä. Sillä tavalla maailma ehkä sittenkin pelastuu.