Kuluneella viikolla hakusanat ovat jälleen olleet laidasta laitaan, joskin joulun lähestymisen huomaa kyllä. Yllättävän moni hakusana on jostain syystä liittynyt parvekkeen jouluvaloihin. Ihan ei ole käynyt ilmi, millaista tietoa niistä haetaan.
Sen sijaan suosikkini tällä viikolla on tämä: ”mitä tapahtuu jos ei kierrätä?” Vastaus on käsittääkseni yksinkertainen – maailma hukkuu jätteisiin. Jos haluat tehdä oman pienen osasi maailman pelastamiseksi, kierrätä. Etenkin biojätteet, mutta mieluusti myös metalli, paperi, pahvi ja lasi. Niistä voidaan nimittäin uusiokäyttää todella iso osuus, mikä vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta. Biojäte kannattaa kierrättää siksi, että sekajätteen joukossa se ei maadu vaan mätänee, ja tuottaa siten haitallisia kaasuja ilmakehään. Muiden tavaroiden, kuten vaatteiden, kirjojen, lelujen yms. kierrättäminen mahdollisuuksien mukaan taas säästää jälleen omalta osaltaan luonnonvaroja ja energiaa.
Kierrättämisestä voi halutessaan ottaa elämää suuremman stressin, sillä periaatteessahan lähes kaiken voisi kierrättää. Mutta minusta olennaisempaa on, että jokainen tekee ainakin vähän. Jos jaksaa ja pystyy, niin sitten vähän enemmän. Jokainen voi kierrättää ainakin keräyspaperin, ja viedä pantilliset pullot ja tölkit kauppaan. Jos sitä ei tee, niin sitten on kyllä ensisijaisesti laiska. (Tämä koskee tietysti täysivoimaisia aikuisia, ymmärrän, että esim. palvelutaloissa on varsin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omiin kierrätysmahdollisuuksiinsa.) Tosin bongasin tässä jokin aika sitten meidän roskiskatoksen sekajätelaatikosta samasta pussista sekä pahvisia pizzalaatikoita että oluttölkkejä. Roskispoliisi kun olen, siirsin pahvit oikeaan laatikkoon, mutta tölkkeihin en ylettynyt. Tällaista tuhlausta on minusta todella vaikea käsittää. Miksi heittää rahaa roskiin, kun palautuspaikka on samassa korttelissa kuin asunto?
Mutta pääasia että on yritystä. Sillä tavalla maailma ehkä sittenkin pelastuu.
Itse taas sanoisin että jos ei jaksa paljoa kierrättää, niin etenkin metalli ja energiajae. Metalli siksi että sen valmistaminen (louhiminen, jalostaminen ja mitä näitä nyt on) on jotain aivan toista kuin esim. kartongin tai lasin. Energiajae siksi, että ylivoimaisesti suurin osa roskista – ainakin meillä ja kaikilla kenen kanssa olen asiasta puhunut – vaikuttaisi kuuluvan tähän kategoriaan. Jos on superlaiska niin meneehän se kartonkikin teoriassa energiajätteenä… Biojäte on toki suositeltavaa, mutta jos ruokaa ei tuhlata sen määrä jää kovin vähäiseksi (joitakin vihannesten ja hedelmien kuoria ym).
Paperinkeräystä en osaa pitää edes kierrätyksenä, niin itsestäänselvyys se on.
Ajattelin asiaa siitä näkökulmasta, mitä on helpointa kierrättää. Paperi on helppo, koska sitä kerätään joka paikassa, samoin kuin pulloja ja tölkkejäkin, sitä paitsi niistä saa vielä rahaakin. Energiajäte olisi hyödyllistä, mutta sitä on hankala kierrättää, jos esim. taloyhtiössä ei ole energiajätteen keräystä.
”Jos haluat tehdä oman pienen osasi maailman pelastamiseksi, kierrätä. Etenkin biojätteet, mutta mieluusti myös metalli, paperi, pahvi ja lasi.”
Kirjoitin kommentin tuon ekan lauseesi kannalta, suurin vaikutus tuntuisi olevan siinä missä on suurin määrä (energiajäte) ja siinä minkä jatkokäyttö ympäristön kannalta on tärkeintä, eli metalli.
Energiajätettä tosiaankin kerätään aivan liian harvoissa paikoissa, mutta kyllä se meiltäkin kuljetettiin julkisilla toiseen osaan kaupunkia keräykseen ennen muuttoa taloyhtiöön jossa sitä kerätään. Jätteille olikin vanhassa asunnossa varattu ruhtinaallisesti puolikuun muotoinen sanko – ei yhtään mitään muuta eikä varsinaisesti mahdollisuutta lisätäkään kapasiteettia. Meillä siis kierrätettiin silloinkin pahvit, paperit, metallit, lasit, ongelmajätteet ja pääasiassa energiajae ja usein myös biojäte (sitä pussia oli kaikkein ikävin säilytellä muutamaa viikkoa odottamassa täyttymistään). Tietenkin on naurettavaa odottaa että kaikki olisivat yhtä viitseliäitä kuin me, mutta jos tosiaan aikoo tehdä vain vähän, on toki fiksumpaa tehdä sitten se mistä on eniten hyötyä.
Nostan hattua korkealle noin suurelle viitseliäisyydelle! Jos kaikki toimisivat noin, meillä ei olisi mitään hätää. Mun logiikka on, että vähän jotain on parempi kuin ei mitään. Mutta jos haluaa optimoida hyödyn, kannattaa tietysti miettiä niitä vaikutuksia.
Mun mielestä hankalinta kierrättämisessä on se, että jätelajit ei ole joka paikassa yhtenäisiä. En esim. oo koskaan asunut paikkakunnalla, jossa kerättäis energiajäte, mikä ois mun nähdäkseni äärimmäisen kätevä, sais esim. lumpun pois sekajätteestä. Muovi sen sijaan on kerätty joissain paikoissa. Tietenkään joka paikkakunnalla ei ole myöskään yhtäläisiä jätteenkäsittelymahdollisuuksia, mutta silti tuo on vähän hankalaa.
Ilman muuta kierrätän silti, olen kasvanut siihen, enkä edes pystyisi enää olemaan kierrättämättä.
Kyllä, yhteiskunnan olisi syytä tehdä tässä asiassa paljon enemmän. Mitä helpompaa kierrättäminen on, sitä todennäköisemmin ihmiset siihen ryhtyy.
Suomessa onneksi kierrätysasiat ovat aika hyvällä tolalla, toki parannettavaa meilläkin. Sitä olen pitkään miettinyt, että miksei komposteihin anneta jotain tukea? Ne on nimittäin älykalliita ja ainakin jokaisessa omakotitalossa sellainen pitäisi olla jos biojätettä ei muuten kerätä. Monelta se jää hankkimatta, kun ne on yllättävän kalliita (ja halpisversioilla ei käytännössä oikein tee mitään, kun ne ei toimi). Olisi hyvä ympäristöteko, jos niihin saisi edes jonkinlaisen kompensoinnin ja biojätteen kompostointi lisääntyisi. Sitä paitsi sieltä tulee älyhyvää multaa puutarhaan…
Kierrätys tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi eli astioita riittävästi ja riittävän tiheään, niin kynnys madaltuu kaikilta. Kierrättäminen ei saisi olla kovin vaikeaa, muuten se jää tekemättä. Ja se pitää opettaa lapsesta asti, että siitä tulee rutiini.
Aikanaan Espanjassa asuessani sydäntä särki, kun ravintolat laittoi sekä ruokajätteen että viinipullot kaikki samaan – siellä ei ollut silloin vielä hajuakaan kierrätyksestä, mikä kirpaisi suomalaista sydäntä kovasti. Asiat ovat toivottavasti jo sielläkin muuttuneet.