Viikon vinkit: joulusiivous, joulukukat, joulupukki

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässä ammattijärjestäjä antaa mielestäni oikein hyvät ohjeet joulusiivoukselle. Ei kannata luututa lattioita, mutta sen sijaan tyhjentää näkyvillä olevat taso. Lisäisin vielä, että jos vieraita on tulossa, ja siivouspaine on kova, kannattaa keskittyä niihin huoneisiin, joissa oleskellaan, ja laittaa esim. makuuhuoneen ovi vain hiljaa kiinni. Jouluisin avuliaat ihmiset ramppaavat keittiössä ja aukovat ovia, joten esimerkiksi vinkki jääkaapin siistimisestä oli minusta fiksu. (meillakotona.fi)

Tykkäätkö joulukukista? Tässä jutussa kerrotaan, miten eri kukkia hoidetaan niin, että ne kestävät pitkään kauniina. (IS) Yritin itse kasvattaa hyasintin sipulista asti, mutta yritys ei aivan onnistunut. Sipuli kasvatti kyllä hienot juuret, mutta vihreää pilkistää vasta pikkiriikkisen sipulin keskeltä. Epäilen, että tätä menoa hyasintti saattaa kukkia joskus maaliskussa.

Loppuun vielä neuvoja suoraan joulupukilta itseltään: kuinka teet pukin vierailusta sujuvan ja miellyttävän kaikille osapuolille! (YLE) Meillä ei ole koskaan käynyt joulupukki, mutta ohjeet vaikuttavat minusta oikein päteviltä.

 

Kuinka välttää jouluaaton sotkut

Julkaistu , kirjoittanut
1

Jouluna tulee kokemukseni mukaan paljon roskaa. On papereita, pakettinaruja, ruokapakkauksia, tyhjiä pulloja ja lasipurkkeja ja ties mitä. Joulu on klassinen esimerkki juhlista, jota ennen siivotaan huolellisesti, ja jonka jälkeen on kauhea sotku. En tykkää siitä sotkusta. Se jotenkin pilaa sitä joulun rauhallista tunnelmaa, johon on niin huolellisesti valmistauduttu. Yritän minimoida sotkun valmistautumalla.

Juuri nyt onkin siis aika viedä kaikki mahdolliset roskat! Tyhjentää kaikki kodin keräysastiat ja ylipäätään hankkiutua eroon kaikesta epämääräisestä. Joulun aikana jäteautot eivät kierrä, joten taloyhtiöiden ja talojen isot jäteastiat täyttyvät nopeasti yli äyräiden. Siksi kannattaa ennakoida, ja tyhjentää aivan kaikki jo etukäteen, jolloin ihan kaikkia roskia ei tarvitse välttämättä jouluna edes kuskata ulos.

Olen tällä viikolla tyhjentänyt paperikeräyspussin, vienyt kaikki kartongit sekä palauttanut kaikki tyhjät pullot kauppaan. Tyhjensin myös kaikki sekajäteroskikset, ja vien vielä metallin ja lasin loppuviikosta. Paras tilanne on, jos jouluaattona voi ruveta laittamaan ruokaa niin, että kaikki keittiön roskikset ovat tyhjät. Ne luultavasti täyttyvät kuitenkin päivän aikana. Koska jouluu on vielä neljä päivää, joudun kyllä viemään vielä ainakin paperiroskat ja sekajätteet uudellen, biojätteistä puhumattakaan.

Jouluaatto on sotkun kannalta kriittisin päivä. Olohuone on usein pakettien avaamisen jälkeen hujan hajan, kun kaikkien lahjojen lisäksi lattialla seilaa papereita ja pussukoita, pakettikortteja ynnä muuta. Pyrin välttämään tätä lajittelemalla pakkausmateriaalit jo illan aikana roskiin meneviin ja säästettäviin. Otetaan siis yksi kori tai kassi, jonne roskat laitetaan sitä mukaa, kun niitä syntyy. Ideana on, että mikään paperi ei jää lattialle, vaan se korjataan heti talteen. Jos lahjoja ei avata aivan raivopäänä, tämä systeemi toimii oikein hyvin. Silkkinauhat vyyhditään saman tien, ja säästettävät lahjakassit litistetään ja pakataan  yhden siistin kassin sisälle. Pakettikortteja olen säästänyt yleensä joulun ajan, kerään ne yhdelle tarjottimelle tai johonkin pussukkaan, jolloin niitä voi ihastella siihen saakka, kunnes joulu on ohi. Sitten laitan pakettikortit roskiin, ellei niissä ole jotain aivan erinomaista taidetta.

Keittiössä auttaa jo edellä mainittu tyhjillä roskiksilla aloittaminen. Tiskikonerutiini on myös tärkeä keittiön siisteydenhallinnassa. Kun aloittaa ruoanlaiton niin, että kone on tyhjänä, kaikki ruoanlaitossa käytetyt astiat voi suoraan laittaa sinne. Tasot pysyvät tyhjempinä, ja kun kone on täynnä, se kannattaa käynnistää heti, sekä myös tyhjentää mahdollisimman pian. Tällä lailla tiskikone on taas käyttövalmiina, kun illallisastioita aletaan kerätä pois. En itse ole tähän aikaan vuodesta kovin tarkkana siitä, tuleeko kone täyteen vai ei. Tärkeämpää on se, että kone on tyhjänä oikeaan aikaan. Kannattaa myös varmistaa, että tiskiainetta on tarpeeksi. Huomasin nimittäin juuri, että ainakin meidän pitää ostaa lisää vielä ennen joulua. Harmittaa etten älynnyt lisätä tätä siihen isompaan tilaukseen alkuviikosta!

Lyhyesti sanottuna jouluaaton kaaos vältetään siis niin, että varaudutaan ennalta tyhjillä roskiksilla, ja päivän mittaan siivotaan jatkuvasti hieman. Kenties tylsää, mutta minusta vaivannäkö kannattaa. Tykkään siitä, että kun joulupäivänä nousee ylös, koko huoneisto ei ole hirveässä sotkussa. Onko teillä hyviä strategioita joulukaaosta estämään?

Mikä siis ei ole niin tärkeää? (kakkoslistan asiat)

Julkaistu , kirjoittanut
10

Tämä jouluvalmistelujen kakkoslista näyttää paljon sekalaisemmalta (ja kenties mielenkiintoisemmalta) kuin ykköslista. Tällä hetkellä lista näyttää suunnilleen tältä:

  • etsi vanha ovikranssi
  • osta kynttilöitä
  • keittiön matto pesulaan
  • hae joulukoristeet vintiltä
  • vaihda lamppu joulutähteen (TEHTY)
  • joulukorttien ja -tervehdysten lähetys
  • varaa lapsille hiustenleikkuu

Tämä kakkoslista muuttaa jatkuvasti muotoaan sitä mukaa, kun keksin uusia asioita ja teen jo merkittyjä pois. Esimerkiksi ehdin jo tämän tekstin muotoutumisen aikana vaihtaa lampun ikkunassa roikkuvaan tähteen. Viikonloppuna valkaisin kangasservettejä, joista tulikin hienot ja valkoiset. Silitys vielä puuttuu. Kun olen julkaissut tämän postauksen, lähden kaupungille ja vien samalla keittiön maton pesulaan. Saan sen jouluksi puhtaana kotiin.

joulukranssi ovessa

Mahtaakohan tämä löytyä vielä jostain?

Olen vähän hämmästynyt siitä, miten pienellä stressillä tämä joulu tuntuu järjestyvän. Iso osa asioista hoituu puhelimella. Olen tilannut kinkun puhelimella, soittanut pesulaan (ja lisäksi sähkömiehelle ja verhoomoon, vaikka ne eivät kuulukaan jouluvamisteluihin) ja hoidin yhden joululahjankin puhelimessa. Minusta tuntuu aina etukäteen siltä, että kaikki valmistelut vaativat hirveästi ryntäilyä edestakaisin, mutta oikeasti ei ole pakko ryntäillä. Kun vähän miettii, selviää monesta puhelimella tai netissä. Tajusin juuri, ettei kynttilöitä varten tarvitse lähteä kauppaan, sillä nehän voi tilata marketista samalla kun tekee ruokatilauksen.

Ilmeisesti tällainen priorisointi jotenkin vapauttaa turhasta ahdistuneisuudesta, kun tiedostaa että mikään ei kaadu, vaikka nämä toisen listan asiat jäisivät kokonaan tekemättä. Kun ei ole pakko, onkin ihan mukavaa hoidella näitäkin. Hieman tässä kyllä ihmettelen, että mitä minä olen aiemmin hermoillut. Kun ei meillä ole koskaan ollut edes niitä jouluverhoja silitettävänä. Luulenpa, että syynä on ollut tehtävälista, jossa tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat ovat sekoittuneet keskenään niin, että on vain tuntunut siltä, että edessä on hirmuinen määrä kaikkea tehtävää.

Mitä teidän kakkoslistalla lukee?

Joulun ruokavalmistelut etukäteen

Julkaistu , kirjoittanut
2

Lupasin tehdä podcastin jouluvalmisteluista, mutta nyt näyttää uhkaavasti siltä että täytyy tyytyä kirjoitettuun versioon. Olen nimittäin kadottanut ääneni, eikä minusta kuulu pihinää kummempaa. Olen nyt joka tapauksessa alkanut soveltaa viimeksi lanseeraamaani kahden listan systeemiä käytännössä. Ensimmäiselle listalle on päätynyt etupäässä ruokiin liittyviä asioita, sekä lahjahankintoja. Nämä ovat niitä juttuja, joita ilman ”joulu ei tule”. Toisella listalla on muita valmisteluja.

Ykköslistan tärkeimmät asiat ovat tällä hetkellä kinkun tilaaminen sekä ruokatilauksen tekeminen Citymarketista. Suosittelen molempia lämpimästi kaikille, jotka haluavat keventää joulukuormaansa, mikäli se vain suinkin on mahdollista. Meillä ostokset tuodaan Cittarista, koska se sattuu parhaiten toimittamaan asuinalueellemme, mutta näitä erilaisia kauppakassipalveluja on muillakin kaupoilla. Tiedän, että pienemmillä paikkakunnilla tämä ei välttämättä onnistu, mutta mikäli alueellasi ruokakaupat toimittavat kotiin tai vaikka johonkin noutopisteeseen, tätä kannattaa mielestäni ehdottomasti hyödyntää. Kinkun etukäteen tilaaminen puolestaan varmistaa sen, että joulupöytään saadaan juuri sellainen ja sen kokoinen kinkku kuin halutaan.

Netissä tilauksen tekemisen etu on siinä, että voi kaikessa rauhassa katsoa kaappeihin, kulkea ympäri taloa ja samalla pohtia mitä puuttuu. Ei tule tuplakappaleita, kun ei tarvitse muistella hyllyjen välissä, että oliko meillä talouspaperia odottamassa vai ei. Tilaan mieluusti kaiken painavan kotiinkuljetuksella, kuten leivonnassa tarvittavat jauhot ja sokerit. Tilaan myös jo edellä mainitut talous- ja vessapaperit, sekä samalla vaivalla täydennän pesuaineet, tiskiaineet ynnä muut painavat tavarat. On mukavaa, ettei ainakaan niiden takia tarvitse lähteä joulunpyhinä kauppaan ja stressikerrointani laskee huomattavasti, että näitä varten ei tarvitse tungeksia marketeissa. Netissä tilausta voi kaikessa rauhassa täydentää vaikka puoli päivää, ennen kuin sen klikkaa ostoskoriin. Se noin kympin hinta, joka tästä palvelusta pitää maksaa, on minusta sen arvoinen.

Minulla on myös tapana tehdä mahdollisimman paljon ruokia valmiiksi etukäteen. Piparkakut ja muut pikkuleivät voi tehdä ennalta, ne säilyvät hyvänä pitkiä aikoja. Laatikot tehdään meillä aina pakastimeen valmiiksi, jolloin aattona ne vain laitetaan uuniin sulamaan.   Konvehdit tilataan tietysti jo kotiinkuljetuksen mukana, ja juomat ajattelin hankkia tänä vuonna joulua edeltävällä viikolla. Toisin sanoen kaikki mikä säilyy joko kuivakaapissa tai pakastimessa, hankitaan ja tehdään etukäteen valmiiksi. Silloin ei aattona tarvitse kokkailla enempää kuin on pakko. Kalojen taas pitää olla erityisen tuoreita, joten niitä varten täytyy lähteä kauppaan vielä aatonaattona.

Tässäpä onkin tämänhetkinen ykköslista melkein kokonaisuudessaan. Kirjoitan myöhemmin tällä viikolla, mitä sillä toisella listalla tällä hetkellä on. Sekin lyhenee pikkuhiljaa, mutta ilman stressiä.

Mitä teidän listoille kuuluu?

Kannattaako korjata vai ostaa uusi?

Julkaistu , kirjoittanut
4

Minulla on ihanan mukavat ja lämpimät lampaankarvatossut, joissa hiippailen usein kotona. Olen saanut ne lahjaksi vuosia sitten, ja kylmänä vuodenaikana ne ovat runsaasti käytössä. Kesäisin ne ovat tosin liian kuumat, joten noin puolet vuodesta ne ovat säilössä odottamassa viileämpiä aikoja.

Kulutus on ilmeisesti ollut kovaa, koskapa huomasin tänä syksynä, että toiseen tossuista oli tullut kaksi reikää. Kantapää oli auennut sauman kohdalta, ja pikkuvarvas oli alkanut pilkistää tossun läpi. Tossuja olisi voinut käyttää näinkin, sillä nuo pienet virheet eivät haitanneet käytössä mitenkään, mutta minua rikkinäisyys vähän häiritsi. Niinpä päätin viedä tossut suutariin, arvelin että ne saisi helposti kuntoon.

Suutarini tarkasteli tossuja, ja sanoi että kantapää voidaan ommella uudestaan kiinni, ja tossun reunaan laittaa paikka, joka kuitenkin jäisi vähän näkyviin. Sitten hän pahoitteli kovasti sitä, että tämä kaikki kyllä maksaisi 20 euroa. Minä taas olin valmis tekemään kaupat saman tien. Jätin tossut suutarille, joka lupasi homman hoitaa, mutta hän edelleen jatkoi pahoitteluja siitä, että korjaus on niin kallis. Ymmärsin asia niin, että suutarin mielestä vähän liian kallis suhteessa tossujen hintaan. Että samalla hinnalla saisi jo melkein uudet. Todella pikaisen haun perusteella uudet tossut maksaisivatkin 20-40 euroa.

Mutta päätin etten halua uusia tossuja, vaan paikan vanhoihin tossuihin. 20 euroa ei ehkä lopulta ole kovin iso summa siitä, että tossut pysyvät toivottavasti nyt käytössä vielä monta vuotta. Toivoisin silti, ettei ammattilainen pyytelisi hintojaan anteeksi. Ymmärrän, että maksamastani kahdestakympistä menee melkein 5€ veroa valtiolle, ja lisäksi vielä eläke- ja muita kuluja. Jos asiakkaaksi tulee joku, joka haluaa mieluummin palvelua kuin uuden tavaran, niin eikö se ole hyvä vaan? Tietysti täytyy antaa arvoa myös sille, ettei suutari ainakaan yrittänyt huijata minua.

Tämä lienee silti nykyisin asia, johon täytyy varautua. Vanhan korjaaminen voi olla paljon kalliimpaa, kuin uuden hankkiminen. Jos haluaa ostaa vähemmän, täytyy varata budjettia myös vanhojen tavaroiden korjaamiseen. Täytyy etukäteen tehdä se valinta, että maksan mieluummin vanhasta kuin uudesta. Tämä on sellainen mentaalinen muutos, joka ei välttämättä ole ihan yksinkertaista tehdä. Olemmehan tottuneet siihen, että monissa asioissa uusi on aina parempi.

Näin siisti ja huomaamaton paikka.

Stressitön joulukuu kahden listan avulla

Julkaistu , kirjoittanut
9

Olen tänä vuonna ajatellut suhtautua jouluvalmisteluihin maltillisemmin kuin ennen. Joulu on lempijuhlani vuoden varrella, ja välillä siihen liittyvät valmistelut ovat menneet vähän överiksi. Olen kehittänyt itselleni aivan tarpeettoman kovia odotuksia, ja jynssännyt keittiön sokkeleita ja suunnitellut ruokalistoja hiki päässä. Tänä vuonna ajattelin päästää itseni helpommalla.

Aloitin jouluvalmistelut virallisesti eilen. Ruuvasin irti olohuoneen plafondin, ja poistin kupuun kuolleet banaanikärpäset. Niitä oli noin 1000. En tiedä, miksi ne ovat kaikki halunneet ängetä sinne lamppuun, mutta minua ällötti katsella raatoja. Samalla vauhdilla vaihdettiin keittiön kattolampun palanut polttimo, ja pestiin sen lasikupu rasvasta. Nämä olisi tietysti voinut tehdä milloin tahansa, mutta jotenkin on eri fiilis kuurata rasvaa lampusta, kun samalla ajattelee tekevänsä jouluvalmisteluja.

Käsittelen kaikkia mahdollisia stressinaiheita niin, että teen listoja. Listat tuovat järjestyksen elämään, pitävät kaikki asiat muistissa ja luovat uskoa siihen, että kaikki langat pysyvät käsissä. Olen viime aikoina soveltanut kahden listan systeemiä, jossa ensimmäiselle kirjoitetaan kaikki sellaiset asiat, jotka on aivan pakko hoitaa, ja toiselle sellaiset, jotka olisi kiva hoitaa, jos ehtii ja jaksaa. Tätä sovellan nyt näissä jouluvalmisteluissakin. Siinä missä olen aiemmin kirjoittanut kaiken mahdollisen sille yhdelle listalle, ja sitten vähän panikoinut siitä, miten saan kaiken tehtyä, otankin nyt nämä kaksi listaa käyttöön. Käytännössä ne näyttävät esimerkiksi tältä:

Tärkeimpien asioiden lista

  • ruokaostokset
  • kinkun tilaus
  • lahjat

Ei niin tärkeiden asioiden lista:

  • lakanoiden vaihto
  • joulukranssin hankinta
  • pyykkikorin tyhjennys

Ensimmäiselle listalle tulee siis asioita, joita ilman ”joulu ei tule” – siis niitä, minkä puuttumisen kaikki huomaisivat. Jälkimmäisen listan asiat ovat sellaisia, että niiden puuttumista ei todellisuudessa taida huomata juuri muut kuin minä. Minusta on ihanaa, kun jouluksi vaihdetaan puhtaat lakanat, mutta joulu ei mene pilalle vaikken ehtisikään. Kukaan perheessämme ei esitä reklamaatioita lakanoidenvaihtotahdista muutenkaan.

Taustalla ykköslistan asia ja etualalla kakkoslistan asia: itse kasvatettu hyasintti.

Luulen, että tämä kahden listan systeemi tulee tuomaan runsaasti rauhaa jouluvalmisteluihin. Aina kun keksin jonkun tehtävän asian, mietin kumpaan listaan se kuuluu. Siitä seuraa se, että parin joulua edeltävän viikon aikana, kun kiireitä riittää muutenkin, voin keskittyä siihen että ykköslistan asiat tulevat hoidetuiksi. Sitten jos aikaa ja energiaa riittää, voin valita kakkoslistalta tehtäviä, jotka sillä hetkellä tuntuvat hauskoilta toteuttaa. Esimerkiksi nuo lamppujen putsaamiset ovat ilmiselvästi kakkoslistan asioita, ja niille sattui eilen olemaan sopiva hetki.

Olen aiemmin mennyt pieleen siinä, että olen pitänyt kaikkia tehtäviä samanarvoisina. Silloin kaikesta tulee stressiä ja painetta. Nyt rajaan stressin vain ykköslistan asioihin, ja koska niitä tämän systeemin ansiosta on paljon vähemmän, luulen ettei stressiäkään niin kovasti tule. Kakkoslistan jutut ovat sitten sellaista ekstraa, jonka tekemisen on tarkoitus vain tuoda hyvää mieltä itselle. En halua juosta hampaat irvessä kranssin perässä, mutta jos kaunis kranssi sattuu tulemaan kauppareissulla vastaan, voin sen hyvin ostaa. Jos taas ovi jää ilman kranssia, en sitä murehdi, tontut löytävät perille ilmankin.

Miten te organisoitte jouluvalmistelut?

Viikon vinkit: olematon ostolakko, listerian välttäminen ja kirkasvalon hyödyt

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tämä uutinen sai minut mietteliääksi. YLE kertoo, että tänä vuonna black friday on menestynyt vieläkin paremmin kuin viime vuonna, eikä ostoboikoteista ole tietoa. Onko Suomi jakautunut tämänkin asian osalta kahtia? Toisaalla on joukko ihmisiä, jotka ovat erittäin tietoisia ostamiensa tavaroiden ympäristö- ja muista vaikutuksista, ja toisaalla toinen joukko, joka päättäväisesti on välittämättä asiasta.

Listeria on siitä ikävä bakteeri, että se ei kylmää kavahda. Siksi jääkaappisäilytys ei ole mikään tae siitä, ettei listeriabakteeria olisi. Etenkin riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille ja raskaana oleville listeria on todellinen riski. Listeria kuolee kuumassa, ja sitä voi välttää hyvällä hygienialla. Tässä IS:n jutussa on lopussa hyvät ohjeet.

Väsyttääkö kaamos? Kirkasvalo auttaa, mutta sitä pitää annostella oikeaan aikaan vuorokaudesta, eli aamuisin. Tämä on se syy, miksi myös kannatan pysyvää talviaikaa, mikäli valinta pitää tehdä. Mitä enemmän aivot saavat valoa aamusta, sitä paremmin sisäinen kellomme pysyy oikeassa ajassa, eikä ala jätättää. En muuten ole ollenkaan samaa mieltä siitä, että syksyisin ulkoilumäärät lisääntyisivät, jos vain valoa olisi pidempään. Ei sinne viimaan ja sateeseen kukaan mene, kun aurinko on piilossa pilvien takana. Vaikka aurinko laskisi vähän myöhemmin, loka-marraskuun keskimääräinen säätila pitää huolen siitä, ettei ulkoilu iltaisin houkuttele. Mieluummin nautin vuorokauden valoannoksen aamusta. (YLE)

Musta perjantai ja marraskuun ostot

Julkaistu , kirjoittanut
4

Marraskuu lähestyy loppuaan, on aika raportoida vaateostokset. Niitä oli tässä kuussa kaksi, ja lisäksi sain lahjaksi hansikkaat. Ostin merinovillaisen tuubihuivin urheilukaupasta. Käyn lenkillä muutaman kerran viikossa, ja viime aikoina on ollut aika viileää juosta. Huivi on mukava kaulassa, etenkin silloin kun tuulee kovaa, tarpeen vaatiessa se toimii pipona. Minulla on myös itse tehty ohut musta trikoopipo juoksulenkkejä varten, ja syysloman jälkeen en löytänyt sitä mistään. Olin nähnyt sen matkalaukussa, joten tiesin että jossain se on, mutta en keksinyt missä. Monen viikon jälkeen löysin sen sukkalaatikostani. Olin itse laittanut sen sinne joukon jatkoksi, viikattuna pipo näytti samalta kuin samaan tapaan taitellut sukatkin. Olin tyytyväinen, ettei tarvinnut ostaa uutta pipoa.

Ostin myös juhlamekon tulevia pikkujouluja varten. Sain sen reilulla alennuksella enkä maksanut siitä lopulta kuin 30€. Minulla on kerran vuodessa pikkujoulujuhlat, johon pitää pukeutua hienosti. Ostin vuonna 2008 juhlamekon, jota olenkin sitten pitänyt ko. juhlissa lähes joka vuosi. Olen monena vuonna etsinyt sille vuokravaihtoehtoa, mutta en ole löytänyt mieleistä. Vaikka vanha juhlamekkoni on ihana, on minusta jo pari vuotta tuntunut siltä, että olisi mukava laittaa päälleen välillä jotain muuta. Päädyin nyt ostamaan sille  vaihtoehdon, vaikka jälleen voidaan keskustella siitä, mikä on todellinen tarve. Olisinhan ihan hyvin voinut pukea sen vanhan mekon 12:n kerran. Mieltäni helpottaa hieman se, että kirjanpitoni mukaan tämä on ensimmäinen juhlavaate sitten vuoden 2016, jolloin aloitin vaateostojen seuraamisen. Tuolloin sain käytettynä toisen pikkumustan, jota myös olen käyttänyt tiheästi. Täytyy sanoa, että ainakaan minua ei voi syyttää siitä, että ostelisin juhlavaatteita, joille ei tule käyttöä.

Marraskuun ostokset: kimallusta ja käytännöllisyyttä.

Tänään on Black Friday, USAsta meille rantautunut alennusmyyntipäivä. Itseni tuntien olisin aiemmin ollut into piukassa ostelemassa mahdollisesti vaatteita ja varmasti kosmetiikkaa, miksei muutakin. Jotain on kuitenkin muuttunut. Tämä kuluttamisen ja ostamisen tuputtaminen tuntuu jotenkin tympeältä. Ymmärrän, että jos on pitkään haaveillut jostain tavarasta, voi olla järkevää ostaa se alennusmyynnistä. Musta perjantai tuntuu silti tyrkyttämiseltä, etenkin kun tiedossa on, että joulun jälkeen alennusmyynnit alkavat taatusti uudelleen. Epäluuloani lisäsi entisestään se, kun luin että moni kauppa hilaa tavaroiden hintoja keinotekoisesti ylös, jotta black fridayn alennusprosentista saataisiin mahdollisimman suuri. En siis usko, että tarjolla olisi mitään niin ainutkertaista alennusta, ettei vastaavaa tulisi puolen vuoden sisällä uudelleen vastaan.

Vastapainona kuluttamiselle tänään vietetään myös Älä osta mitään -päivää. Se on siitä hauska konsepti, että siihen osallistumalla saa kiistatta suurimmat säästöt! Mikään alennus ei voita sitä, että jättää kokonaan ostamatta. Minä vietän siis tänään tätä jälkimmäistä. Tosin sillä ei minusta ole hirveästi merkitystä, osallistuuko tällaiseen tänään, huomenna vai jonain muuna päivänä, mutta yhtä kaikki en nyt ole mukana tässä ostohuumassa.

Kumpaa te tänä vuonna vietätte?

Sinua varten siivoan

Julkaistu , kirjoittanut
2

”Anteeksi että en meillä on vähän sotkuista.”

Minä olen sanonut noin monet kerrat. Syynä on ollut esimerkiksi se, etten ole ehtinyt imuroida, kerätä leluja lattialta tai laittaa tiskejä koneeseen, jos vieraat ovat tulleet yllättäen. En tee tätä kovin usein, ei siis niin, että pyytelisin kodin järjestystä aina anteeksi kaikilta, olipa tilanne mikä tahansa. Mutta vaikka olisi pyytänyt anteeksi, olen hyvinkin saattanut huomauttaa, että meillä on nyt vähän sotkuista.

En kärsi kotihäpeästä, vaikka näin teenkin. Tykkään meidän kodista, tykkään kutsua vieraita, ja yleensä siivoan heitä varten. Meillä on hyvin harvoin niin järkyttävä kaaos, ettei tänne kerta kaikkiaan kehtaisi päästää ihmisiä sisälle. Mutta etenkin jos vieras joutuu syystä tai toisesta kurkistamaan työhuoneeseen, sanon lähes joka kerta, että siellä on sitten aikamoinen kaaos tällä hetkellä, koska niin tosiaan on asiainlaita. Toisaalta huoneen ovi onkin yleensä kiinni, eikä sinne vahingossa kukaan eksy. Työhuone ei siis ole syy jättää ketään kutsumatta.

Tyypillinen maisema olohuoneen lattialla.

Miksi sitten pyydän anteeksi tai selitän? Se, mitä oikeasti sanon on: ”anteeksi, etten ole siivonnut sinua varten.” Minulle siisti koti merkitsee vieraanvaraisuutta, siis kohteliaisuutta vierasta kohtaan. Haluan siivoamisella osoittaa, että arvostan vierastani niin, etten halua hänen istuvan samalle sohvalle, minne olen jättänyt likaiset vaatteeni. Pesen vessan ennen vieraiden tuloa, koska muiden liat ovat aina paljon ällöttävämpiä kuin omat liat. Oikeastaan  selitän juuri silloin, kun en ole ehtinyt varautua vierailuun. Haluan selittämisellä kertoa, että jos olisin tiennyt sinun olevan tulossa, olisin kerännyt pyykkini pois tuolin selustoilta.

Se työhuone on erilainen asia. Syy, miksi koen tarpeelliseksi huomauttaa sinne eksyneille vieraille, että täällä on sotkuista on se, että haluan tehdä selväksi ettei tilanne ole minulle ok. En halua ihmisten ajattelevan, etten välittäisi huoneen kaaoksesta, päinvastoin. Minulla on myös tuon asuntomme hankalimman huoneen suhteen vakaa pyrkimys kohti toimivaa järjestystä, mutta johtuen rajallisista resursseista projekti ei ole edennyt niin nopeasti kuin olisin toivonut. Huone tai sotku ei nolota, mutta haluan ihmisten ymmärtävän, että kyseessä on työ, joka on kesken. Ehkä tässäkin sitten aivan pohjimmaisena on ajatus siitä, että olisi noloa jos joku kuvittelisi minun olevan välittämättä epäjärjestyksestä. Kyse ei mielestäni ole kotihäpeästä, mutta kylläkin siitä, mitä ihmiset minusta ajattelevat.

Tämä kotihäpeä ja kaikki muutkin kodin herättämät tunteet ovat äärettömän mielenkiintoisia. Olen kerran tuonut yhden kotihäpeäänsä tuskailevan naapurin meille keskellä päivää katsomaan meidän arkisotkuja, ihan vain havainnollistaakseni, että ei kenelläkään ole jatkuvasti täydellisen siistiä. Tietysti itsekin toivon kotini olevan edukseen kun sinne tulee vieraita, sillä kyllä omaa kotiaan pitää jonkinlaisena persoonallisuuden ilmiasuna. Siksi en yhtään ihmettele, että omat sotkut nolottavat. Minusta on silti mukavampi siivota sillä ajatuksella, että mitä minä ajattelen vieraasta, kuin että mitä vieraat ajattelevat minusta.

Viikon vinkit: Konmarikauppa, käytetyt vaatteet ja vuoden värit

Julkaistu , kirjoittanut
4

Tämä uutinen oli kyllä hauska: Marie Kondo on avannut oman verkkokaupan, jossa myydään tavaroita ihmisten koteihin. Ajatus on yhtä aikaa täysin looginen sekä ihan hullunkurinen. Kondo on määrätietoisesti rakentanut brändiään maailmalla, ja hän on todella taitavasti tuotteistanut sinänsä ihan tavallisen tavaroiden raivaamisen. Bisnesnäkökulmasta verkkokauppa on itsestäänselvä vaihe. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat ostaa ”julkkistavaroita”. Laulajat myyvät hajuvesiä, vaikkei sillä ole mitään tekemistä heidän varsinaisen osaamisensa kanssa, joten onko sen kummallisempaa, jos Marie Kondo myy kodintavaroita? Mutta onhan se todella hassua, että ihminen joka kirjoissaan kuvailee niitä säkkimääriä, jotka asiakkaat ovat hänen johdollaan kodistaan poistaneet, myy nyt oletettavasti samoille asiakkaille uusia tavaroita heidän kotejaan täyttämään. (YLE)

Tässä pitkässä artikkelissa kerrotaan, miten kävi kun toimittaja yritti löytää uuden lempineuleen käytettynä. Matkan varrella tulee runsaasti tietoa käytettyjen vaatteiden markkinoista, sekä vaatteiden käytöstä muutenkin. Jutussa mm. mainitaan, että yli puolet pikamuodista heitetään pois alle vuoden sisällä. Sitten tilalle ostetaan oletettavasti uutta. Suosittelen tätä artikkelia, jos vaateasiat kiinnostavat. (MeNaiset)

En selvästikään ole tämän viimeisen jutun kohdeyleisöä, ja oikeastaan linkkaan sen tähän juuri siksi. Tässä kerrotaan, mitkä ovat vuoden 2019-2020 trendivärit sisustuksessa. (Kuulemma sininen, oliivinvihreä ja beige.) Jutussa kerrotaan, miten näillä väreillä voi sisustaa ja miten seiniä maalata. Minulle on täysin uusi idea, että sisustuksessa pitäisi seurata muoteja! Ja vieläpä näin, että joku ulkopuolelta kertoo, että nämä värit ovat nyt muotia, ja että sitten niitä hankittaisiin kotiin. Kiehtovaa! Itse sisustan vain lempiväreilläni, joten tällainen ajattelu ei ole koskaan tullut mieleen. (Kotiliesi)