Viikon vinkit 15/2013: Ikkunanpesua, pellavakankaat ja ammattiraivaajan työtä

Pian on aika pestä ikkunoita. Tähän artikkeliin on koottu Marttojen vinkkejä ikkunoiden oikeaoppiseen pesuun. Ohjeet ovat mielestäni hyviä, mutta ihmettelen, ettei missään neuvota suihkupullon käyttöä. Mielestäni pesuaineen kuskaaminen ämpärissä on tosi hankalaa verrattuna siihen, että pesuainetta suihkutetaan pullosta suoraan ikkunaan. Vähentää sotkua merkittävästi. (Keski-Uusimaa)

Napakat ohjeet pellavakankaiden pesuun. (Iltalehti)

Tässä jutussa tamperelainen ammattijärjestäjä Sandy Talarmo kertoo työstään. Hyvä pointti jutussa on, että ammattiraivaaja ei oikeastaan siivoa, vaan auttaa asiakasta tekemään päätöksiä ja pääsemään alkuun. Täällä myös Sandyn vinkkejä raivaamiseen. (MTV3)

Kevätsiivous

Tekeekö kukaan enää kevätsiivousta? Minulla on käsitys kahdesta isosta ”vuosisiivouksesta”, joista toinen ajoittuu joulun alle, ja toinen epämääräisesti jonnekin keväälle. Kevätsiivous on näistä jotenkin hämärämpi käsite. On epäselvää milloin se kuuluisi tehdä, mitä silloin kuuluisi siivota ja miksi kevätsiivous pitäisi ylipäätään tehdä.

Toisaalta olen huomannut, että kevätauringolla on näköjään taipumus osua kaikenlaiseen likaan, jonka olemassaoloa ei ole talven pimeydessä niin huomannut. Ikkunat näyttävät suoraan sanottuna järkyttäviltä. Huonekalujen alla vilistää pölypalloja, vaikka muka koko ajan imuroidaan. Sormenjälkiä kaikilla lasipinnoilla. Vinossa olevia tauluja. Todellakin, tätä listaa katsoessa kevätsiivouksen juju taisi juuri selvitä.

Tässähän suorastaan innostuu. Mullanvaihto on jo ensi viikolle suunniteltu, mutta nyt tulee mieleen muitakin samantyyppisiä projekteja, jotka vaatisivat vähän ryhtymistä. Olen jo pitkään suunnitellut peseväni vuodevaatteet, ainakin tyynyt. Ikkunoista tuskin näkee läpi, mutta niitä ei kyllä kannata pestä ennen kuin kevät on kunnolla edennyt. Ja lattiatkin pitäisi pestä…

Kyllä tästä projektin saisi. Mutta jotenkin tuntuu, että sellainen parin kuukauden ajalle venytetty kevätsiivous olisi hauskempi, kuin yhden viikonlopun rysäys. Sitäpaitsi olen juuri buukannut isohkot bileet kesäkuun puoleen väliin, joten siinäpä oivallinen takaraja kaikelle.  Tosin eivät ne vieraat käy tyynyjen puhtaustilaa tarkistamassa, mutta kaikenlaiset määräajat auttavat minua saamaan aikaiseksi.

Tämä oli hauska postaus, sillä kirjoittaessa valkeni, mistä on kyse. Aloitin ihmetellen ja päädyin suunnitelmaan. Ei hullumpi tulos!

Viikon vinkit 10/2013: sälekaihtimien puhdistus, asiakastietojen keräystä ja kiinalainen kananmunaniksi

Sälekaihtimien puhdistus aiheuttaa päänvaivaa joka vuosi. Olen itse pyyhkinyt niitä mikrokuituliinalla, mutta kieltämättä en ole jaksanut tehdä kovin huolellista työtä. Siivousfriikki listaa erilaisia metodeja kevyestä pölyhuiskuttelusta vesipesuun asti. Jos joku on näitä tai muita kokeillut, olisi kiva kuulla, millaista jälkeä tuli.

Kuningaskuluttaja-ohjelmassa selvitettiin, mitä kaikkea K- ja S-ryhmät tietävät kanta-asiakkaistaan. Toisin sanoen millaisia tietoja bonuskorttien käytöstä kerätään. Tulokset olivat mielenkiintoisia. Pieni yllätys oli, että kohdennettua mainontaa tehdään melko vähän, enemmän tietojen perusteella kehitetään kauppojen valikoimaa. (YLE)

En tiedä onko tämä niksi kovinkaan usein tarpeen, mutta keksintö on niin ällistyttävä, ettei kiinankielinen video haittaa: näin saat keltuaiset erilleen valkuaisista (MTV3)

Tiesittekö, että omat puhelut saa aina äänittää, ja se on ihan laillista? (Aamulehti)

Kummallista

Sitä tässä vaan ihmettelen, miten on mahdollista, että eteisestä löytyy edelleen kuusenneulasia? Meillä sentään imuroidaan useamman kerran viikossa.

Imuroin eteisen alkuviikosta, jolloin myös pesin lattian. Tänään imuroin uudelleen, ja taas löytyi neulasia. Paljonko vetoa, että pieniä vihreitä tikkuja ryömii yön aikana jostain lattialistan välistä esiin, ja asettuu keskelle mattoa?

Suosittelen sokeria

Testasin tänään lukijoilta saadun vinkin, ja se toimi täydellisesti! Kiitos! Joskus syksymmällä harmittelin sitä, että uunin pohjaan oli palanut kiinni jotain, mitä en saanut normaaleilla puhdistusaineilla ja menetelmillä irti. Sitten kommenttiosastolla parikin lukijaa ehdotti, että kokeilisin rapsuttaa pinttyneitä likoja irti sokeripalalla. Kuulemma tehokas ja ekologinen keino.

Olin toki ennenkin kuullut, että sokeripaloilla voi raaputtaa puhtaaksi perinteisten keittolevyjen reunoja. Suhtauduin vinkkiin terveellä epäluulolla, mutta koska uuni oli joulun jäljiltä entistä pahemmassa kunnossa, päätin antaa sille mahdollisuuden. Pesin ensin uunin pohjan Ecoverilla, ja pyyhin kostealla pesuaineen pois. Mukana lähti etupäässä rasvaa ja ehkä joku pienempi musta läiskäkin, mutta suurin osa pohjan tahroista pysyi Ecoverista huolimatta tiukasti kiinni.

Sen jälkeen otin sokeripalan kauniiseen käteen, ja aloin rapsuttaa. Ja katso! Kymmenen minuutin ja kolmen sokeripalan jälkeen kaikki tahrat olivat kadonneet. Pohjasta irtosivat jopa ne kaikista pahimmin kiinnipalaneet mustat alueet, joita yritin syksyllä jynssätä ties millä sienellä ja aineella. Nopeaa, helppoa, eikä pohjaan jäänyt naarmun naarmua! Olen äärimmäisen positiivisesti yllättynyt. Sokeripala mustuu ja murenee hangatessa, joten silloin tällöin pyyhkäisin muruset ja liat pois, ja pari kertaa oli tarpeen vaihtaa sokeripalaa. Huomasin, että palan pitää olla kuiva, mutta jos tahraa on muutaman kerran pyyhitty kostealla, se ilmeisesti pehmiää ja alkaa irrota helpommin. Mutta liika vesi sulattaa sokerin, joten läträäminen ei kannata.

Lämmin kiitos siis vinkin antaneille lukijoille! Suosittelen tästä eteenpäin sokeria kaikille, joiden liedessä on itsepintaista likaa.

Lumi- ja pakkaspesua

Juttua muokattu 21.2.2018

Nyt on erinomainen aika ottaa ilo irti ennätyspakkasista ja puhtaasta lumesta. Pakkanen tappaa tehokkaasti koita ja pölypunkkeja. Kotilieden mukaan pölypunkit kuolevat -18 asteessa vuorokaudessa, sitä kylmemmässä jopa muutamassa tunnissa. Uskoisin, että käsittely tehoaa, vaikka pakkasta olisi pari astetta vähemmänkin, etenkin jo vaatteita on mahdollista pitää esim. parvekkeella tarpeeksi pitkään. Pölypunkkeja ei taida Suomesta enää kovin usein löytyä, mutta pakkanen tehoaa myös luteisiin. Jos epäilet, että lomapaikan hotellihuoneessa oli luteita, laita matkalaukku sisältöineen ulos pakkaseen muutamaksi tunniksi. Selvittelin asiaa, ja useampien lähteiden mukaan luteet kuolevat muutamassa tunnissa, kun pakkasta on vähintään -15 astetta.

Pakkaskylvystä hyötyvät kaikki villavaatteet, vuodevaatteet, ryijyt ynnä muut hankalasti puhdistettavat tekstiilit. Myös pehmoeläimet, koristetyynyt jne. voi viedä korissa ulos pakastumaan. Tai vaihtoehtoisesti ne voi ripustaa pyykkinarulle tai asetella pyykkitelineen päälle. Muista puistella huolellisesti, ennen kuin tuot sisälle.

Jos maasta löytyy lisäksi puhdasta pakkaslunta, voi matoille antaa lumipesun. Tämä toimii etenkin sellaisten mattojen kohdalla, joita ei voi muuten pestä kunnolla, esimerkiksi käsinsolmitut itämaiset matot. Oma menetelmäni on ollut tällainen.

  1. Imuroi matto sisällä huolelliseti.
  2. Vie matto ulos, mutta jätä se ensin viilentymään. Jos lämpimän maton laittaa lumelle, lumi tarttuu siihen tosi tiukasti.
  3. Levitä matto lumelle. Ripota lunta päälle, ja harjaa pois. Käsittele molemmat puolet.
  4. Nosta mattotelineelle ja tamppaa kaikki lumi mahdollisimman tarkasti pois. Vaihtoehtoisesti koko lumipesun voi tehdä mattotelineellä.
  5. Vie matto sisälle, mutta muista että se on pesun jälkeen vähän aikaa hieman kostea.

Kokemuksesta tiedän, että lumipesu kannattaa tehdä vain mahdollisimman kovalla pakkasella, sillä mitä lämpimämpi ilma, sitä raskaampaa lumen käsittely on. Kuiva pakkaslumi irtoaa matosta helpoimmin ja kastelee sitä vähiten. Lumipesu kirkastaa värit ja raikastaa koko maton. Siinä myös helposti näkee miten paljon matosta irtoaa pölyä ja likaa! Juuri vastikään puhdistimme mattoja mökillä, ja näennäisen siistit ja puhtaat matot jättivät jälkeensä hyvin harmaata lunta. Sen verran työlästä lumipesu on, ihan jokaista räsymattoa en viitsi hangelle raahata. Hyvä vinkki on myös rekrytoida kaveri mukaan, sillä vähän kosteiden mattojen käsittely ja nostelu on raskasta.

Minimaalinen aika

Google on vilkastunut joulun jälkeen. Blogiin tullaan jälleen mitä erilaisimmilla hakusanoilla. Yksi herätti mielenkiintoni: ”minimaalinen aika siivoukseen”. En voi tietää, mitä tietoa hakija on oikeasti etsinyt, mutta itse tulkitsin tämän niin, että miten voisi käyttää mahdollisimman vähän aikaa siivoamiseen. Mielenkiintoinen kysymys! Kehittelin muutamia ideoita siivousajan minimalisoimiseksi:

  1. Älä sotke. Jos kaikki tavarat laittaisi aina suoraan omille paikoilleen, järjestelemistä tulisi äärimmäisen vähän. Myös varsinaista likaamista voisi välttää riisumalla aina kengät, suojaamalla pöydän tableteilla jne. 
  2. Panosta kunnon siivousvälineisiin ja -aineisiin. Niillä tulee puhdasta tehokkaimmin.
  3. Siivoa joka päivä vähäsen. Esim. 10 minuuttia riittää vaihtoehtoisesti vessan pesuun, parin huoneen imuroimiseen tai keittiön siistimiseen. 10 minuuttia on puolestaan hyvin pieni osa vuorokaudesta, joten sitä voisi sanoa minimaaliseksi ajaksi. Toisaalta jos joka päivä siivoaa 10 minuuttia, isoa siivousta ei tarvitse tehdä kovinkaan usein.

Viime kädessähän kaikki riippuu lopulta omista siisteysstandardeista. Mitä matalammat tavoitteet, sitä vähemmän menee aikaa. Elämä on valintoja… 🙂

Muita hyviä vinkkejä siivousajan kutistamiseksi?

Pakastin pelasti

Heräsin aamulla ja totesin äänen hävinneen yön aikana jonnekin. Ilmeisesti vilustuin keskiviikkona juostessani ympäri kaupunkia hoitamassa erinäisiä asioita. Olo oli sen verran huono, että ruokasuunnitelmaan tuli samantien muutos. En millään jaksanut lähteä halliin (tai mihinkään muuhunkaan kauppaan) ostamaan tuoretta kalaa, mutta ONNEKSI muistin, että pakkasessa oli kanapullia. Saatiin siis kunnon ruokaa kaikesta huolimatta. Jos en olisi aloittanut tätä ruokajärkeä kuukausi sitten, olisin tänään ollut helisemässä. Nyt on pakastin tyhjä, joten ensi viikon suunnitelmaan täytyy kehittää jälleen jotain pakastukseen sopivaa.

Huono olo on aiheuttanut sen, että joulusiivous ei suju yhtä leppoisasti kuin olin ajatellut. Tarkemmin ottaen se ei ole vielä edes alkanut, vaikka tarkoitus oli tässä vaiheessa olla jo lähes voiton puolella. Noh, ehkäpä vaan lasken standardeja. Lattioiden pesu on kuitenkin tehtävä, mutta ylenpalttien jynssäys saa jäädä toiseen kertaan.

Viikon vinkit 48/2012: järjestystä ja siivoamista

Vuosi lähestyy loppuaan, ja lehdissä on alkanut näkyä organisointi- ja siivousvinkkejä. Ilmeisesti sillä ajatuksella, että monien uuden vuoden lupauksiin kuuluu vanhojen romujen raivaamista. Ehkä nämä toimivat inspiraationa jollekulle, mutta en usko että kukaan oikeasti näillä ohjeilla mitään rupeaa tekemään. Sen sijaan joukosta saattaa löytyä pari hyvää vinkkiä jonkun yksityiskohdan ratkaisemiseksi.

Tässä MTV3:n jutussa on ihan hyviä vinkkejä kodin raivaamiseen. Tämän tyyppisten ohjelistojen ongelmana on, että asiat on helpommin sanottu kuin tehty. Osa vinkeistä taas on melko itsestäänselviä – totta kai olohuone näyttää paremmalta, jos sieltä siivoa roinat pois. Eniten tykkäsin ajatuksesta hankkia eri esineille siistit säilytysastiat tai -korit, kuten keittiöön tiskiharjoille tai olohuoneeseen kaukosäätimille.

Iltasanomien ”10 suurinta siivousmokaa” keskittyy minusta siivoamisen sijasta järjestyksen pitämiseen. Toisin sanoen jutussa luetellaan 10 asiaa, jotka ylläpitävät kaaosta ja tavaroita pois paikoiltaan. Varsinaiseen siivoamiseen (mikä ainakin minulle tarkoittaa ensisijaisesti puhdistamista) tässä jutussa ei oteta kantaa. Suurin viisaus tässä oli mielestäni se, että toimivimman säilytysjärjestelmän luominen vaatii paneutumista.

Sen sijaan Iltasanomien pikasiivousohjeet ovat ihan kuranttia kamaa. Tällaisen ”siivouksen” tarkoitushan on lähinnä naamioida asunto siistiksi, kun ei ole aikaa ruveta oikeasti siivoamaan mitään. Jos meille on tulossa yllätysvieraita, siivoan vain ne huoneet, joissa vieras todennäköisesti käy: olohuoneessa lehdet yhteen pinoon ja lelut koriin. Vessassa pöntön pikapesu ja lavuaarin ja hanojen pyyhkäisy, ehkä puhdas käsipyyhe. Keittiössä tiskit tiskikoneeseen ja pinnat mahdollisimman tyhjiksi. Eteisessä kengät pois lattialta. Muiden huoneiden ovet kiinni, ja valmista on.

Google kysyy, Arkijärki vastaa

Tämän viikon hakusanat ovat pyörineen tavaroiden karsimisen ympärillä. Olisiko niin, että lähestyvä joulu saa ihmiset havahtumaan tavaran paljouteen? Joku ihmetteli mm. ”tavaran karsiminen pidänkö siitä”. Omasta puolestani voin vastata myöntävästi, mutta ehkä kaikki eivät nauti siitä samalla tavalla.

Varsinainen kysymys kuuluu: ”miten puhdistan lieden likaisen levyn” Vastaus löytyy mm. täältä, jossa vertailen Marttojen ohjeita omiin menetelmiini. Jos kyseessä on perinteinen liesi (ei keraaminen tai induktioliesi), niin vanha kunnon Pata pata toimii edelleen. Todellinen ihmeaine on kuitenkin Finnmaidin uuni + grilli puhtaaksi -tuote! Se on geelimäinen uuninpuhdistusaine, joka liottaa myös levyjen ympärille palaneet tiukimmatkin liat. Tuotetta levitetään likaiseen kohtaan, annetaan vaikuttaa ja pyyhitään pois. Erittäin riittoisa ja halpa aine. Mutta kyseessä on myös kova myrkky, joten käsineet ovat tarpeen, eikä geeliä pidä missään nimessä päästää minnekään muualle kuin uunin pinnalle. Se nimittäin vie maalinkin seinästä. Säilytettävä ehdottomasti lasten ulottumattomissa. Yleensä suosin mahdollisimman myrkyttömiä aineita, mutta todella likaiseen uuniin tai hellan putsaamisessa eivät luomutuotteet tehoa. Finnmaid ei ole toistaiseksi jättänyt koskaan pulaan.