Aihearkisto: Siivous

Ennen ja jälkeen juhlien

Julkaistu , kirjoittanut
12

Loppuviikko ja viikonloppu oli täällä hiljaista, sillä minä järjestin juhlat noin 35 ihmiselle. Se on hauskaa mutta omalla tavallaan uuvuttavaa. Tietenkin sitä voisi ottaa vähän rennommin, mutta mihinkäs perfektionisti täplistään pääsisi.

Koska minulla nyt on päähänpinttymä siitä, että haluan että meillä jossain määrin kiiltää kun ihmiset tulevat, se tarkoittaa aikamoista siivousrupeamaa juhlia ennen. Toisaalta samalla on erinomainen tilaisuus päästä eroon kaikista pinoista ja rästihommista, joita on siihen saakka lykännyt. Vinkkini onkin, että kasojen kesyttäminen kannattaa aloittaa viimeistään viikkoa ennen. Sillä lailla ehtii paljon eikä homma käy ylivoimaiseksi.

On tiettyjä asioita, jotka mielestäni vaikuttavat eniten siisteyden mielikuvaan. Todellinen puhtaushan on sitä, että lattiat on pesty eikä pölypalloja juokse eikä likaisia tiskejä seilaa pöydillä. Mutta sitten on tällaisia vähäpätöisempiä juttuja, joista syntyy nimenomaan se mielikuva, että koti kiiltää.

  • Pese vessat, kiillota hanat ja vaihda puhtaat käsipyyhkeet
  • Tyhjennä kaikki tasot ml. ikkunalaudat, sivupöydät, tiskipöytä jne.
  • Sytytä kaikki valot, avaa verhot (paitsi jos tavoitteena romanttinen kynttiläillallinen niin sitten tietysti päinvastoin)
  • Piilota väliaikaisesti kaikki henkilökohtaiset tavarat, kuten hammasharjat, aamutohvelit ja sen sellaiset
  • Pyyhi sormenjäljet ovista ja ikkunoista
  • Tyhjennä eteinen mahdollisimman väljäksi, etenkin jos vieraita on tulossa paljon

Nämä kannattaa tehdä vasta juhlapäivän aamuna. Jos asiaa pysähtyy miettimään, nämä ovat samoja juttuja, joita tehdään ennen asuntonäyttöä! Mikä siinä lienee, että uudenrapeissa käsipyyhkeissä ja tyhjissä tasoissa on vain jotain hyvin huoliteltua. Tarkennuksena siis, että tietysti pesin lattiatkin ynnä muuta, mutta näillä luodaan se viimeinen silaus.

Nyt juhlat ovat onnistuneesti takanapäin ja taas siivotaan. Tuollainen lauma ihmisiä jättää jälkeensä muruja ja roskaa, joten imurointi on jälleen paikallaan. Sunnuntaiaamuna keräsin kaikki edellisenä päivänä laitetut pyyhkeet ja vaihdoin ne jälleen uusiin. Sen jälkeen keittiössä odotti aika huikea tiski, ja yhtä huikea määrä tyhjiä kuohuviinipulloja. Juhlat ovat kuitenkin kuin matkalta paluu. Mitä nopeammin jälkityöt hoitaa, sitä sujuvammin arki taas solahtaa raiteilleen.

Hallitsemattomat hileet

Julkaistu , kirjoittanut
4

Luin taannoin Hesarista, että joku on keksinyt firman, josta voi tilata koston toiselle ihmiselle. Firma lähettää pahaa-aavistamattomalle koston kohteelle kirjekuoren täynnä hileitä. Kun kirjekuori repäistään auki, hileet leviävät joka paikkaan, ja seuraavat puoli vuotta joka paikka kimaltaa ärsyttävästi.

Minä tiedän miltä niistä hilelähetyksen saaneista tuntuu. Perheeseemme kuuluu yksi innokas askartelija, joka rakastaa hileitä. Lopputulos on, että niitä löytyy ihan joka paikasta. Viikonlopun juhlien lähestyessä sain kimalluksesta tarpeekseni. Hileet otettiin talteen vähäksi aikaa, ja nyt käynnissä on irtokimalluksen kiivas eliminointi. Se on vain paljon helpommin sanottu kuin tehty. Nuo pienet kiiltävät hippuset takertuvat kiinni ilmeisesti staattista sähköä hyödyntäen. Sukkien mukana ne leviävät huoneesta toiseen äärimmäisen tehokkaasti. Kun sanon että niitä löytyy kaikkialta, niin tarkoitan kaikkialta. Matoilta, pöydiltä, tuoleilta, vaatteista, naamasta.

Yritän tällä viikolla päästä hileistä eroon, vaikka tiedän että tavoite on mahdoton saavuttaa täysin. Yritän silti. Eilen ensimmäinen kohde oli lastenhuone. Vein matot ulos ja tamppasin ne perinteiseen tyyliin. Tyhjät lattiat pyyhin kostealla mikrokuitumopilla. Operaation jälkeen tuuletusparvekkeen lattia kimmelsi kuin sulkasatoisen keijuparven jäljiltä. Mopin puhdistamiseksi paras tekniikka oli käsisuihku, josta vesi tulee niin kovalla paineella että se irrottaa hileet nukasta. Pölynimurin varustin uudella pölypussilla ja suodattimella, mutta imuri ei auta kuin pahimpien hilekasojen suhteen. Esimerkiksi räsymatosta ei hileet lähde pelkällä imurilla

Tänään jatkan keittiön maton kanssa. Onko lukijoilla hyviä vinkkejä kimalluksen karkoitukseen?

Ällö ylläri

Julkaistu , kirjoittanut
6

Tartuin tuumasta toimeen ja pesin ilmanvaihtoventtiilit. Ensimmäiset pari kappaletta keittiön seinässä eivät olleet kovin pahoja. Hieman kertynyttä pölyä ja rasvaa, joka kuitenkin lähti pyyhkimällä. Huomasin heti, että venttiilit kannattaa ruuvata kokonaan irti, jotta putken suun saa kunnolla imuroitua ja sen irti ruuvattavan venttiilin kannen pestyä. Minulla ei ollut tiskiharjaa tähän tarkoitukseen, mutta tiskiaine ja karkea sieni ajoivat saman asian.

Parin ensimmäisen venttiilin jälkeen tilanne muuttui huonompaan suuntaan. Tässä on kuvamateriaalia todisteeksi:

IMG_1317

 

Tämä paljastui kylppärissä. Ei kovin miellyttävä näky. Tuo kaikki harmaa on pölyä ja varmaan muutakin likaa. Mitään ei kuitenkaan näkynyt päällepäin, tämä paljastui kun kansi oli ruuvattu kokonaan pois.

IMG_1319

 

Tässä on sama rööri puhdistuksen jälkeen. Tuolta sen epäilemättä kuuluisi näyttää.

Ällöttävin yllätys löytyi viimeisestä ilmanvaihtokanavasta. Ruuvasin kannen pois kuten muistakin, ja alta paljastui jälleen runsain määrin pölyä. Mutta sen lisäksi ilmanvaihtoaukon suulla nökötti tupakantumppi. Siis YÄK. Ei ole aavistustakaan kauanko se on siinä ollut. Varmuudella vuosia, mahdollisesti jopa yli 10 vuotta. Sen on ilmeisesti joku raksaäijä sinne joskus huumorintajuisesti jättänyt. Että sellainen ihana ylläri.

Näihin kokemuksiin pohjaten kehottaisin tarttumaan haasteeseen, varsinkin jos olette samanlaisia kuin minä ja olette tähän saakka laiminlyöneet koko homman. Tästä eteenpäin ainakin tiedän ettei putkissa pitäisi olla ylimääräisiä esineitä, mutta pölyn kertymistä ei tietenkään voi välttää. Tässä vielä kertauksena yksityiskohtaiset ohjeet:

  1. Ruuvaa venttiili tai sen kansi kokonaan irti, mikäli se on mahdollista. Venttiilisysteemejä on erilaisia. Tässä videossa on ohjeet vähän eri näköisen ilmanvaihtoventtiilin puhdistamiseksi. Meidän talossa on siis sellainen yksinkertainen versio, eli reikä seinässä ja sen edessä pyöreä kansi, jota voi ruuvata kiinni tai auki. Tuossa videossa taas lähtee koko tsydeemi irti.
  2. Imuroi kannesta, putken suulta ja sen ympäriltä kaikki irtopölyt pois. Minä imuroin sieltä ilmanvaihtokanavan sisältäkin niin pitkältä, kuin pölynimurin putkea sinne mahtui.
  3. Tiskaa kansi ja kuivaa se.
  4. Puhdista pesuaineliuoksessa kostutetulla rätillä ilmanvaihtokanavan muut osat sekä tarvittaessa seinä siitä ympäriltä.
  5. Ruuvaa kansi takaisin paikoilleen. Muista ettet ruuvaa sitä kokonaan kiinni, jos haluat että ilma vaihtuu jatkossakin.

Luulisin että kerran tai pari vuodessa riittää pitämään venttiilit puhtaina. Aikaa minulla meni suunnilleen se puoli tuntia, eli vuositasolla tähän ei kulu hirveästi aikaa. Enemmän kyse on siitä, että ylipäätään muistaa ja viitsii tämän tehdä. Noita pölykerroksia katsellessa päättelin, että ilmanvaihto varmaankin paranee operaation jälkeen, mikä on ihan hyvä motivaattori ruveta hommaan. Jos suinkin muistan, uusin urakan joskus loppukesästä.

Harvinaisempi haaste

Julkaistu , kirjoittanut
7

Tällä kertaa haastan teidän vähän harvinaisempaan siivoushommaan:

Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus.

Ne ovat siis niitä pyöreitä venttiileitä yleensä lähellä kattoa, jotka kuuluisi puhdistaa säännöllisesti, mutta jota harva tekee. Meillä näitä on yhteensä kuusi kappaletta: kolme keittiössä ja kolme wc- ja kylpyhuonetiloissa. Aion itse noudattaa Marttojen antamia ohjeita. Ensin imuroidaan pahimmat pölyt, sitten pyyhitään mikrokuituliinalla, tai jos se ei riitä niin mietoon saippuaveteen kastetulla rätillä rasvat ja pölyt pois. Arvelisin, että noihin kuuteen venttiiliin menee aika noin puoli tuntia, eli viitisen minuuttia per venttiili.

Lähteekö kukaan mukaan?

Tavaroiden sotkuteoria

Julkaistu , kirjoittanut
13

Tiedättekö sen teorian, että jos vaikkapa talosta menee ikkuna rikki, eikä sitä korjata, pian ilmestyy graffiti seinään ja eikä aikaakaan kun koko paikka on mennyt aivan hunningolle. Kokemukseni mukaan tämä pätee myös koteihin ja tavaroihin, etenkin siihen minne ne tavarat kerääntyvät.

Oletetaan, että jossain on tyhjä taso, vaikkapa pöytä. Ensimmäinen tavara on kriittisin. Jos pöydälle laskee lehden, se ei ole enää tyhjä ja näin ollen kynnys laittaa lehden päälle pari kirjekuorta on hyvin matala. Sitten kun siinä on jo paperitavaraa, muutama lautanen ja joku lelu ei enää oikeastaan muuta tilannetta mitenkään. Siinä missä hetki sitten oli rauhoittavan tyhjää, on nyt Kasa.

Tällä tavalla tämä menee ainakin meillä. Tavallaan on vähän rasittavaa, ettei ikinä voi laskea käsistään mitään, ilman että paikat menee sotkuun. Ilmeisesti tämä on niiden ainaisesti siistien kotien salaisuus – siellä ei koskaan lasketa käsistä mitään. Siellä kaikki tavarat pannaan heti omille paikoilleen, vaikka olisi millainen kiire tai katastrofi. Sitä en tiedä, miten sellainen käytännössä tapahtuu. Eikö niitä ihmisiä sitäpaitsi koskaan laiskota?

Olen joka tapauksessa viime aikoina hyökännyt kasa kerrallaan kodin ongelmakohtien kimppuun. Ne ovat lähes väistämättä niitä tasaisille pinnoille kerääntyneitä pinoja erilaista kamaa, jonka paikka oikeastaan olisi jossain muualla. Olen näiden suhteen soveltanut menestyksellä tuota edellisen postauksen tekniikkaa. Ensin silkat roskat roskiin, sitten palautetaan omille paikoilleen kaikki mahdollinen lopuksi ihmetellään mitä jäljelle jääneille tavaroille tehtäisiin.

Teorian mukaisesti tyhjäksi raivattu taso hylkii epämääräistä tavaraa huomattavasti paremmin kuin sellainen jolla jo on jotain. Niinpä nuo tyhjennetyt pinnat tuntuvat pysyvän paljon paremmin hallinnassa. En kuvittele että ikuisesti, mutta jos nyt ainakin siihen saakka, kunnes seuraavat isot juhlat ovat ohi.

Näin raivataan

Julkaistu , kirjoittanut
9

Nämä ohjeet on tarkoitettu etenkin siihen tilanteeseen, kun ei tiedä mistä päästä aloittaisi. Raivaamisella tarkoitan tässä sellaista kaaoksen setvimistä ja siivoamista. Kyseessä voi olla mitä vaan kirjoituspöydän laatikosta kokonaiseen taloon, sama systeemi toimii aina.

1. Paloittele urakka. Mitä isompi alue on raivattavana, sitä vaikeampaa on työhön tarttua. Koko juttu tuntuu niin ylitsepääsemättömältä, ettei tiedä mihin tarttuisi. Silloin kannattaa muistaa, että norsukin syödään pienissä paloissa. Otetaan raivattavaksi pieni, rajattu alue. Se voi olla vaikkapa yksi kasa, jokin pöytätaso tai kaapissa yksi hylly. Tärkeintä on, että raivattava pala on sen kokoinen, että jo aloittaessa tuntuu siltä, että tähän riittää sekä voimat että aika.

2. Roskat roskiin. Ensimmäinen askel raivaamisessa on helppo: laitetaan roskat roskikseen. Tässä vaiheessa ei laitetan mitään paikalleen, vaan keskitytään vain poistamaan roskat oikean tavaran seasta. Useimmiten tavallisessa siivouksessakin tulee vastaan runsain määrin roskia: vanhoja lehtiä, kuitteja ja muita epämääräisiä lappusia, tyhjiä pakkauksia, rikki menneitä tavaroita ja tarpeetonta rihkamaa. Voi olla hyvä idea ottaa viereen erillinen roskapussi, jotta ei tarvitse keskeyttää raivaamista vähän väliä. Kokemukseni mukaan mikä tahansa tila paranee heti pelkästään tällä toimenpiteellä.

3. Palautetaan tavarat, joilla on paikka jossain muualla. Roskien jälkeen jatketaan poistamista. Tässä vaiheessa noukitaan joukosta kaikki sellaiset esineet, jotka kuuluvat oikeasti jonnekin muualle. Tavaroilla on hämmästyttävä taipumus päätyä vääriin paikkoihin, joten tässä vaiheessa viedään kaikki takaisin omille paikoilleen.  Nämä ovat siis niitä esineitä, joiden paikkaa ei tarvitse miettiä. Esimerkiksi meidän keittiönpöydällä voi tyypillisesti olla lehtiä (lehtikoriin tai roskiin), astioita (tiskikoneeseen) ja ruokalappuja/harsoja (pyykkikoriin). Kun nämä on poistettu, pöytä on useimmiten tyhjä.

4. Loppujen tavaroiden setviminen ja järjestely. Hyvä uutinen on, että todennäköisesti tässä vaiheessa järjesteltävää on vähemmän kuin aloittaessa. Jos kyse on tavanomaisesta siivoamisesta ja kaaoksen kesyttämisestä, tässä vaiheessa jäljellä pitäisi olla enimmäkseen tavaroita, joiden paikka on siellä missä ne ovat. Ne tarvitsee vain asetella hyvään järjestykseen. Jos taas kyse on vaikkapa varaston raivaamisesta, jäljellä on tavaroita joista ei välttämättä oikein tiedä haluaako ne säilyttää vai ei. Silloin edessä on enemmän päätöksentekoa, mutta se onkin jo sitten karsimisen filosofiaa.

Tällä systeemillä olen menestyksekkäästi selvittänyt monen kokoisia kaaoksia. Tämä auttaa keskittymään olennaiseen ja pysymään järjestelmällisenä.

Tyhjän tiskipöydän mysteeri

Julkaistu , kirjoittanut
30

Kysy keneltä tahansa ammattiraivaajalta tai kodin stailaajalta, siisti ja mahdollisimman tyhjä tiskipöytä on avain siihen, että kodissa näyttää avaralta ja siistiltä. Enkä mene kiistämään. Onhan se totta, että tyhjä tiskipöytä luo aina mielikuvan kodista, jossa tavarat ovat paikallaan ja on väljää ja mukavaa. En ole ihan perillä siitä, mistä tämä johtuu, mutta tunnistatte varmaan vaikutelman joka tapauksessa.

Minulle on tosin jäänyt epäselväksi, miten tätä tilaa ylläpidetään. Tietenkin siivotessa tiskipöytä aina tyhjennetään, mutta ei mene kauankaan, kun sillä taas on tavaraa. Meidän tiskipöydän vakiokalusteisiin kuuluu purkki jossa on tiskiharjoja, sekä usein myös kastelukannu. Kaikella muulla on periaatteessa paikka jossain toisaalla. Mutta useimmiten pöydällä on paljon muutakin.

Kun juuri nyt katson tiskipöytää, se ei todellakaan ole tyhjä. Se on täynnä epämääräistä tiskiä. Mitä muut ihmiset tekevät epämääräisille tiskeille? Ongelma näet ei ole se, että tiskipöydällä olisi lautasia tai laseja. Kaikki sellaiset voin nykyisin laittaa suoraan koneeseen, sillä viime vuoden puolella omaksumani tiskikonerutiini toimii edelleen kuin unelma. (Lyhyesti kyse on siis siitä, että kone laitetaan pyörimään joka ilta ja tyhjennetään heti aamulla, jolloin sinne voi mättää likaisia astioita koko päivän.)

Sen sijaa pöydällä on tiskejä, jotka vaativat käsinpesua. Vanha puristelasinen tarjoiluastia, jossa on ollut karkkeja, kaksi vesipulloa, kaksi lasista säilytyspurkkia, tyhjiä ziplock-pusseja. Nämä ovat pöydällä juuri nyt, mutta vastaavaa tavaraa hiipii sinne sitä mukaa kun entisiä pestään pois. Miten ne ihmiset, joiden tiskipöytä kiiltää aina tyhjyyttään, toimivat näiden kanssa? Eikö heillä ole lainkaan astioita, joita ei voisi laittaa koneeseen? Vai ovatko he vain niin reippaita, että tiskaavat kaikki tuollaiset heti kun niitä tulee? Toivoisin, että kyse ei ole jälkimmäisestä, sillä se saa oloni tuntumaan laiskalta.

Jos kysyisin neuvoa itseltäni, kehottaisin ottamaan käyttöön uuden rutiinin, jolla kerran päivässä tiskataan käsitiskit pois. Vaikka illalla, niin sitten olisi aamulla aina siistiä, taikka aamulla, jolloin olisi päiväksi siistiä. Vaan äh kun ei jaksaisi. En tykkää tiskaamisesta, ja käsitiskirutiinin omaksuminen tuntuu ankealta. Toki ymmärrän, että tässä on juuri se ongelman ydin. Jos tykkäisin tiskaamisesta, meidän tiskipöytä kiiltäisi varmasti aina.

Järjestelmällisyys maan perii

Julkaistu , kirjoittanut
13

Kommenteissa kysyttiin raivaustekniikoista joita käytän. Tärkeimmän niistä voi kertoa yhdellä sanalla: järjestelmällisyys. Kokemukseni mukaan tehottominta raivaamista tai siivoamista on poukkoilu.

Minulla ei taatusti ole minkäänlaista keskittymishäiriötä. En ole virikkeille yliherkkä, en myöskään kiinnostavaan asiaan ylikeskittyvä, enkä oikeastaan yhtään hajamielinenkään. Siitä huolimatta raivaamisesta tai siivouksesta tulee herkästi poukkoilevaa, jollen vähän keskity asiaan. Siis toisin sanoen jollen harjoita tässäkin asiassa tietoista läsnäoloa. Poukkoilu tarkoittaa sitä, että on esimerkiksi siivoamassa olohuonetta, mutta kesken kaiken tuleekin mieleen käydä täyttämässä tiskikone. Sitten palaa takaisin olohuoneeseen, kunnes silmiin sattuu eteisen epäjärjestyksessä olevat kengät, jolloin selkä kääntyy työn alla olevalle olohuoneelle ja huomio keskittyy eteisen järjestämiseen. Toisin sanoen tehdään vähän yhtä ja toista, kaikenlaista järkevää ja tarpeellista, mutta kaikkea sekaisin.

Kokemukseni mukaan poukkoilu huonontaa työn laatua ja hidastaa etenemistä. Aina kun huomio kääntyy muualle pääasiasta, varsinainen työ keskeytyy. Sitten kun palaa sen ääreen takaisin,  ei enää muista täsmälleen missä kohdassa oli menossa, ja jotain jää helposti hoitamatta. Kun poukkoilee liikaa ympäriinsä, tulee sellainen olo että on tuntitolkulla tehnyt vaikka mitä muttei ole saanut mitään aikaiseksi. Itse asiassa tämä tarkoittaa, että monia paikkoja on kohennettu vähäsen, mutta mitään juttua ei ole viety loppuun saakka. Siksi näyttää ja tuntuu siltä ettei mitään ole tapahtunut.

Kun keskityn järjestelmällisyyteen, saan nopeammin ja enemmän aikaiseksi. Käytännössä tekniikka tarkoittaa, että joudun vastustamaan monia impulsseja, joita kesken raivaus- tai siivousurakan pulpahtelee mieleen. Valitsen koko ajan aktiivisesti myös sitä, mitä EN rupea sillä hetkellä tekemään. Järjestelmällisyydessä auttaa myös systemaattinen eteneminen laidasta toiseen, niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa. Kun siivoan olohuonetta, en puutu keittiön sotkuihin ennen kuin olen edennyt takaseinältä lähtien keittiön ovelle asti. Raivaamisessa järjestelmällisyys tarkoittaa, että otetaan käsittelyyn rajattu alue, kuten hylly tai laatikko, ja sitten käydään se läpi systemaattisesti niin, että jokainen tavara tulee käsitellyksi. Tavaroita karsiessa se tarkoittaa myös sitä, että pakotan itseni tekemään päätöksen joka ikisen tavaran kohdalla: pidänkö sen vai en, ja missä on tavaran oikea paikka. Eli en siis hypi vaikeiden tavaroiden yli.

Tämä on tekniikka, joka toimii parhaiten tietyissä tilanteissa. Siivouksessa järjestelmällisyys on parhaimmillaan silloin, kun kyseessä on perustellisempi siivous. Esimerkiksi jos olen järjestämässä juhlia, tämä on se systeemi jolla siivoan. Teen yhden huoneen kokonaan valmiiksi, ja siirryn vasta sitten eteenpäin. Näin varmistan sen, että yksityiskohtiin tulee kiinnitettyä huomiota, enkä jätä vahingossa jotain huomiotta.

Kun taas on kyse tavaroiden raivaamisesta, tämä toimii silloin, kun kyseessä on tila joka on jotenkin tuttu, eikä aivan karmeassa kunnossa. En lähtisi tällä menetelmällä tyhjentämään varastoa, joka on ollut koskematta vuosikausia. Riskinä nimittäin on, että silloin juuttuu paikoilleen heti ensimmäisen hyllyn kohdalla, eikä työ etene lainkaan. Mutta kun on kyseessä eteisen sälälaatikko jonka haluaa vihdoin saada kuntoon, tämä on erittäin hyvä menetelmä.

Järjestelmällisyys on asia, jonka periaatteessa olen tiennyt aina, mutta vasta ihan viime aikoina olen todella tiedostanut mitä se tarkoittaa. Tekniikan soveltaminen vaatii ainakin minulta hieman itsekuria, sillä jos en keskity, alan helposti kuitenkin vähän poukkoilla. En paljon (koska muistan aina palata siihen mitä olin tekemässä) mutta sen verran että työ ei ole tehokkainta mahdollista. Ei sen aina tietysti tarvitse ollakaan, mutta silloin kun jotain pitää oikein saada aikaiseksi, tämä on mun systeemi.

Joulupäivän kaaos

Julkaistu , kirjoittanut
1

Joulu on vähän ristiriitaista aikaa siivouksen suhteen. Ensin raivataan ja siivotaan hirveästi, ja juuri kun kaikki on puhdasta ja hienoa, saadaan yhden illan aikana aikaan mahdoton määrä roskaa ja sotkua. On hiukan nurinkurista, että joulu on varsinainen roskajuhla. Pelkästään lahjoista syntyy helposti aikamoinen kasa, vaikka lahjoja olisi maltillisesti. Papereita ja kääreitä, nauhoja ja pakettikortteja sekä usein myös paketeista paljastuvia pakkauksia. Yksi perhe täyttää helposti useamman paperikassin pelkästään näillä.

Sitten on ruokaroskat: karkkipaperit ja tyhjät rasiat, ruokien pakkaukset ja tyhjät pullot. Näistä karkkipaperit ovat niitä ärsyttävimpiä. Ihmiset napostelevat tarjolla olevia herkkuja, ja paperit jäävät sitten jonkun siivottavaksi kaikilta tasoilta. Ei mikään kovin iso homma mutta täysin normaalista poikkeavaa kylläkin. Ruokaa laittaessa syntyy myös biojätettä; on kinkun paistorasvaa ja perunankuoria ynnä muuta.

Niinpä lopputulos on, että joulupäivänä rampataan roskiskatoksella. Tai siis ne ramppaavat, jotka eivät halua, että koko asunto ajautuu parissa päivässä täydellisen kaaoksen valtaan. Totesin, että järkevintä on noudattaa samaa logiikkaa kuin matkatavaroiden purkamisessa: mitä pikemmin hoidettu, sen paremmin homma pysyy hanskassa. Roskatilanne onkin jo aika hyvin hallussa. Sen sijaan uusia tavaroita seilaa vielä pitkin olohuoneen lattiaa, jonne ne ovat aattoillasta jääneet. Päätin juuri, että järjestän kaikki paikalleen huomenna. Lahjoja tuli niin maltillisesti, että kyseessä ei pitäisi olla mikään valtava projekti.

Siltä varalta, että joku tietoa etsii, tässä pikainen kertaus joulun lajitteluohjeista: lahjapaperit ja muut pakkausmateriaalit energiajätteeseen, EI paperikeräykseen. Kinkun paistorasva on biojätettä tai sekajätettä. Se puolestaan EI kuulu viemäriin. Loppuun poltetut tuikut voi laittaa metallikeräykseen. En kannata hamstraamista, mutta esimerkiksi lahjapussit kannattaa säästää, mikäli ne ovat siistejä. Yksi pussi kestää lukuisia käyttökertoja ja silkkinauhaa voi silittää ja solmia lukemattomia kertoja.

Arkijärjen joulusiivousvinkit

Julkaistu , kirjoittanut
15

Sen jälkeen kun joku oli etsinyt täältä vinkkejä joulusiivoukseen, olen pohtinut asiaa. Tässä seuraavassa niitä tulee, joskin kyseessä on pikemminkin jouluraivaus kuin joulusiivous.

Joulusiivouksessa kannattaa mielestäni keskittyä olennaiseen. Jos haluaa, että nimenomaan puhtaus on se tärkein asia, niin sitten mitkä tahansa siivousvinkit toimivat. En keksinyt, miten jouluna siivoaminen poikkeaisi mistään muusta siivoamisesta. Hullun joulustressin ja marttyyrimielialan välttämiseksi kannattaa aloittaa ajoissa. Eli siis viimeistään tänään, jos tarkoitus on että jokaikinen kaapin ovi kiiltää, lattialistat hohtavat puhtauttaan ja liinavaatekaapissa vallitsee sotilaallinen järjestys. Tämä on oikeastaan ainoa vinkkini tähän lähestymistapaan.

Mutta sitten on se toinen, vähän käytännöllisempi, stressittömämpi ja helpompi näkökulma. Se lähtee siitä, että joulu on kaikenlaisen runsauden aikaa. Tavaraa, ruokaa, koristeita ja näiden kaikkien myötä ihan silkkaa roskaa kertyy jouluna paljon normaalia enemmän. Niinpä hyödyllisin joulusiivous perustuu mielestäni tilan tekemiseen. Tavoitteena on, että tuo kaikki runsaus ei kasaannu vanhojen roinien päälle, vaan pikemminkin niiden tilalle. Siksi ehdotan seuraavia toimenpiteitä

  • Tyhjennä jääkaapista ja pakastimesta hyvissä ajoin puolityhjät purnukat ja ruoantähteet. Jääkaapista voi samalla pyyhkäistä pahimmat roiskeet hyllyiltä. Järjestä loput ruoat fiksusti. Tämä maksimoi tilan jouluruuille ja minimoi valtaisan jääkaappikaaoksen, jota olen todistanut joulun aikaan useammassa kodissa.
  • Vie lehdet kierrätykseen. Tyhjennä kaikki roskikset juuri ennen aattoa. Hankkiudu eroon nurkissa pyörivistä kierrätyskasseista, jos vain suinkin mahdollista.
  • Jos perheessä on lapsia, poista  lastenhuoneesta niin monta lelua kuin mahdollista. Käy läpi lelulaatikot ja korjaa pois kaikki millä ei leikitä. Jouluna leluja tulee kuitenkin lisää, joten nyt on hyvä hetki tehdä tilaa uusille. Sama koskee pieneksi jääneitä vaatteita, sillä yleensä pukki tuo myös pehmeitä paketteja. Isompien lasten kanssa tämän voi tehdä myös yhdessä.
  • Silmäile kotia tavallista tarkemmalla silmällä, ja kerää pois turhat tavarat kuljeksimasta. Joulukoristeetkin näyttävät paremmilta kun niiden ympärillä on tilaa. Palauta irtotavara omille paikoilleen ja harkitse voiko jostain peräti luopua kokonaan.
  • Pese pyykkikori niin tyhjäksi, ettei se pursuile yli ja ettei joulunpyhinä tarvitse pyykätä joka päivä.
  • Vaihda lakanat ja pyyhkeet. Ei näy missään mutta tuntuu ihanalta! Puhtaista tekstiileistä tulee aina pyhäpäivän fiilis, eikä hommaan mene kuin muutama minuutti.

Ajattelin itse mennä suunnilleen tällä tavalla. Näiden lisäksi siivoan aatonaattona ihan tavalliseen tapaan: imuroin lattiat, pesen vessan ja pyyhin tahrat ovista ja pinnoilta. Laitan lopuksi joulukukan pöydälle koska tykkään kukista, mutta tiedän että tämä ei ole kaikille se tärkein juttu. Kynttilöitä meillä poltetaan joulunakin hyvin vähän, mutta joku toinen ehkä asettelee niitä pöydille punaisten tulppaanien sijasta.

Millaisia joulusiivousvinkkejä teillä on?