Näin raivataan

Nämä ohjeet on tarkoitettu etenkin siihen tilanteeseen, kun ei tiedä mistä päästä aloittaisi. Raivaamisella tarkoitan tässä sellaista kaaoksen setvimistä ja siivoamista. Kyseessä voi olla mitä vaan kirjoituspöydän laatikosta kokonaiseen taloon, sama systeemi toimii aina.

1. Paloittele urakka. Mitä isompi alue on raivattavana, sitä vaikeampaa on työhön tarttua. Koko juttu tuntuu niin ylitsepääsemättömältä, ettei tiedä mihin tarttuisi. Silloin kannattaa muistaa, että norsukin syödään pienissä paloissa. Otetaan raivattavaksi pieni, rajattu alue. Se voi olla vaikkapa yksi kasa, jokin pöytätaso tai kaapissa yksi hylly. Tärkeintä on, että raivattava pala on sen kokoinen, että jo aloittaessa tuntuu siltä, että tähän riittää sekä voimat että aika.

2. Roskat roskiin. Ensimmäinen askel raivaamisessa on helppo: laitetaan roskat roskikseen. Tässä vaiheessa ei laitetan mitään paikalleen, vaan keskitytään vain poistamaan roskat oikean tavaran seasta. Useimmiten tavallisessa siivouksessakin tulee vastaan runsain määrin roskia: vanhoja lehtiä, kuitteja ja muita epämääräisiä lappusia, tyhjiä pakkauksia, rikki menneitä tavaroita ja tarpeetonta rihkamaa. Voi olla hyvä idea ottaa viereen erillinen roskapussi, jotta ei tarvitse keskeyttää raivaamista vähän väliä. Kokemukseni mukaan mikä tahansa tila paranee heti pelkästään tällä toimenpiteellä.

3. Palautetaan tavarat, joilla on paikka jossain muualla. Roskien jälkeen jatketaan poistamista. Tässä vaiheessa noukitaan joukosta kaikki sellaiset esineet, jotka kuuluvat oikeasti jonnekin muualle. Tavaroilla on hämmästyttävä taipumus päätyä vääriin paikkoihin, joten tässä vaiheessa viedään kaikki takaisin omille paikoilleen.  Nämä ovat siis niitä esineitä, joiden paikkaa ei tarvitse miettiä. Esimerkiksi meidän keittiönpöydällä voi tyypillisesti olla lehtiä (lehtikoriin tai roskiin), astioita (tiskikoneeseen) ja ruokalappuja/harsoja (pyykkikoriin). Kun nämä on poistettu, pöytä on useimmiten tyhjä.

4. Loppujen tavaroiden setviminen ja järjestely. Hyvä uutinen on, että todennäköisesti tässä vaiheessa järjesteltävää on vähemmän kuin aloittaessa. Jos kyse on tavanomaisesta siivoamisesta ja kaaoksen kesyttämisestä, tässä vaiheessa jäljellä pitäisi olla enimmäkseen tavaroita, joiden paikka on siellä missä ne ovat. Ne tarvitsee vain asetella hyvään järjestykseen. Jos taas kyse on vaikkapa varaston raivaamisesta, jäljellä on tavaroita joista ei välttämättä oikein tiedä haluaako ne säilyttää vai ei. Silloin edessä on enemmän päätöksentekoa, mutta se onkin jo sitten karsimisen filosofiaa.

Tällä systeemillä olen menestyksekkäästi selvittänyt monen kokoisia kaaoksia. Tämä auttaa keskittymään olennaiseen ja pysymään järjestelmällisenä.

9 vastausta artikkeliin ”Näin raivataan

  1. ”… jäljellä pitäisi olla enimmäkseen tavaroita, joiden paikka on siellä missä ne ovat. Ne tarvitsee vain asetella hyvään järjestykseen.”

    Niin, näin kai on normisiivouksessa.

    Jos taas sitä kamaa on ns kertynyt, niin niille kamoille pitäisi keksiä joku paikka. Tai tsydeemi. Neljä isoa muovipussia täynnä tiliotteita ja maksettuja laskuja ei ihan taivu tuohon ohjeeseen.

    • Nimenomaan, tarkoitin tuossa raivaamisella ensisijaisesti kohtuullisen normaalia siivousta. Jos kamaa on kertynyt, sille karsimiselle on ihan omat tekniikat, joita löytyy mm. kirjallisuudesta runsaasti. Noissa tiliotteissa olennaista on varmaan se, miten vanhoja ne ovat. Tietyn ajan jälkeen säilyttäminen ei ole tarpeellista, ellei sitten halua joskus tarkastella tilinsä historiaa. Laskujen kanssa sama asia, paitsi että miksi laskuja pitäisi säästellä max vuotta pidempään?

  2. Olen osin samaa mieltä järjestyksestä, tosin kaikki nämä neuvot eivät toimi kaikissa tilanteissa.
    1) Urakan palasteleminen ei aina onnistu, jos paikka on jatkuvassa käytössä ja homma pitäisi saada kerralla tehtyä juuri sen takia että hommaa ei voi jättää kesken.
    Tosin tähän olen joskus käyttänyt seuraavaa kikkaa.
    Laita vaikka puhelimen hälytys päälle esim. 15 minuutin päähän ja keskity tuo aika kokonaan esim. roskien keräämiseen. Ota kuva paikasta ennen ja jälkeen niin näet työn tuloksen. Näet tällöin raivauksen tuloksen nopeammin kuin koko päivän kestäneen raivauksen jälkeen. Saman homman voi tehdä niin monta kertaa kuin haluaa tai jaksaa ja siirtyä sitten vaikka seuraavaan kohtaan.

    2) Roskat roskiin – juuri näin, ensin helpoimmat pois ja roskispussi viereen

    3) Tavaroiden palautus – Käytännössä itse keräisin palautettavat tavarat johonkin laatikkoon ja tekisin palautustyön vasta urakan lopuksi. Jos jokaisen vie erikseen paikoilleen on vaara että ajautuu sivuraiteelle.

    4) Loppujen tavaroiden järjestäminen paikoilleen
    – Vaikein osio tässä raivauksessa on mielestäni tuo viimeinen lause.
    ” Jos taas kyse on vaikkapa varaston raivaamisesta, jäljellä on tavaroita joista ei välttämättä oikein tiedä haluaako ne säilyttää vai ei. ”

    Päätöksenteko näiden osalta on välillä vaikeaa ja saattaa halvaannuttaa koko raivaamisen tai jopa sen aloittamisen.

    Esimerkkinä oma tilanne…
    Meillä on kolme tyttöä 18, 15 ja 11 v vanhoja.
    Mun pitäisi tehdä totaalinen raivaus nuorimman tytön huoneessa.
    Huoneessa on kolmen lapsen, lähes kaikki 18 vuoden aikana kertyneet lelut, kirjat ym, jotka pitäis käydä läpi ja päättää mitä säilytetään ja mitä laitetaan kierrätykseen.
    Tämän lisäksi nuorin tyttö harrastaa nukkekoteja eli niihin liittyvää tavaraa ja sälää on valtavasti. Samoin askartelutarvikkeita, koska tyttö myös askartelee nukkekoteihin kaikenlaista. Näitä askartelutarvikkeita varten hankin jo yhden lipaston ja se onneksi tuntuu toimivan niiden säilytyksessä.

    Ongelmana on myös, että itse kyllä laittaisin aika paljonkin kamaa pois, mutta nuorin tytär ei ole vielä siinä iässä että raaskisi kaikista leluista luopua.

    Olen nyt muutaman kuukauden kerännyt motivaatiota huoneen raivaamiseen, koska se on yhden- kahden päivän työ, mutta vielä en ole aikaiseksi hommaa saanut. Eiköhän se kumminkin tule tässä kevään aikana tehtyä. Olen ainakin vakaasti päättänyt yrittää… =)

    • Voisiko raivaamisen aloittaa just tällä 15 min metodilla siten, että raivaisitte leluja vähän kerrallaan? Esim. ekalla kerralla noukkisitte kaikista vauvaisimmat ja taaperolelut pois ja kävisitte ne läpi (mitkä säilytykseen ja mitkä pois). Seuraavaksi esim. pehmolelujen läpikäynti jne. Aina osio kerrallaan, ja vaikka vaan se 15 min per päivä, niin ei tulisi niin isoa urakkaa kerrallaan. Ja kuitenkin huonetta voisi edelleen käyttää…

    • Minusta urakan palasteleminen on tärkeää siksi, että ainakin minulla meinaa muuten fokus hävitä ja keskittyminen herpaantua. Sitten seuraa se, että alkaa puuhastella vähän siellä ja täällä eikä oikeasti saa valmiiksi mitään. Jos kyse on tyttösi huoneesta, voisiko sen palastella esim. lelu- tai tavaratyypin mukaan? Esimerkiksi ottaisi yhtenä päivänä käsittelyyn vaikka kirjat, ja poistaisi joukosta ensiksi kaikki aivan risat ja vauvamaiset. Seuraavana päivänä vaikka nuket ja siitä sitten eteenpäin. Tällä lailla voisi huonekin tyhjentyä vähitellen, jolloin asukas ehkä ehtisi myös tottua muutokseen. Toinen tapa on otta hylly tai laatikko kerrallaan käsittelyyn ja edetä sitä kautta.

      Joka tapauksessa tsemppiä urakkaan. Uskon että siinä saa muutaman tunnin vierähtämään.

  3. Päivitysilmoitus: Tavaroiden sotkuteoria | Arkijärki

  4. Heippa! Mitä tehdä siinä tilanteessa, kun on saanut omia tavaroita vähennettyä ja tulee tyhjiä hyllyjä, ja sitten siirtelee omia jäljelle jääneitä tavaroitaan paremmin, mutta puoliso ei annakaan siirtää hänen omia tavaroitaan tyhjille hyllyílle; esimerkiksi koreissa kaapin päällä olevat tavarat laitettaisiin kaapin sisälle? Kuulemma tavarat pitää olla löydettävissä sieltä mihin ne on joskus laittanut, jos niitä siirtää, niin niitä ei löydä. Niin, ja vastaukseksi ei hyväksytty sitä, että jos hän siirtää tavaransa itse uuteen paikkaan, kuulemma sama tilanne, tavara ei ole enää samassa paikassa mihin se on joskus laitettu…

    • En ihan tarkkaan tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta tämä on niin kiinnostava kysymys että teen siitä varmaan ihan oman postauksen. Luulisin että toista ei pysty pakottamaan uusiin toimintatapoihin, ainoa mitä voi muuttaa oma oma toiminta. Mutta ilmeisesti puolisosi on visuaalinen ihminen, joten hänelle kannattaisi miettiä sellaisia säilytystapoja, jotka toimisivat myös kaappien sisällä. Esim. jotain selkeää nimilappusysteemiä, niin että heti ensi vilkaisulla näkisi mitä missäkin hyllyllä on.

Jätä kommentti