Tavaroiden sotkuteoria

Tiedättekö sen teorian, että jos vaikkapa talosta menee ikkuna rikki, eikä sitä korjata, pian ilmestyy graffiti seinään ja eikä aikaakaan kun koko paikka on mennyt aivan hunningolle. Kokemukseni mukaan tämä pätee myös koteihin ja tavaroihin, etenkin siihen minne ne tavarat kerääntyvät.

Oletetaan, että jossain on tyhjä taso, vaikkapa pöytä. Ensimmäinen tavara on kriittisin. Jos pöydälle laskee lehden, se ei ole enää tyhjä ja näin ollen kynnys laittaa lehden päälle pari kirjekuorta on hyvin matala. Sitten kun siinä on jo paperitavaraa, muutama lautanen ja joku lelu ei enää oikeastaan muuta tilannetta mitenkään. Siinä missä hetki sitten oli rauhoittavan tyhjää, on nyt Kasa.

Tällä tavalla tämä menee ainakin meillä. Tavallaan on vähän rasittavaa, ettei ikinä voi laskea käsistään mitään, ilman että paikat menee sotkuun. Ilmeisesti tämä on niiden ainaisesti siistien kotien salaisuus – siellä ei koskaan lasketa käsistä mitään. Siellä kaikki tavarat pannaan heti omille paikoilleen, vaikka olisi millainen kiire tai katastrofi. Sitä en tiedä, miten sellainen käytännössä tapahtuu. Eikö niitä ihmisiä sitäpaitsi koskaan laiskota?

Olen joka tapauksessa viime aikoina hyökännyt kasa kerrallaan kodin ongelmakohtien kimppuun. Ne ovat lähes väistämättä niitä tasaisille pinnoille kerääntyneitä pinoja erilaista kamaa, jonka paikka oikeastaan olisi jossain muualla. Olen näiden suhteen soveltanut menestyksellä tuota edellisen postauksen tekniikkaa. Ensin silkat roskat roskiin, sitten palautetaan omille paikoilleen kaikki mahdollinen lopuksi ihmetellään mitä jäljelle jääneille tavaroille tehtäisiin.

Teorian mukaisesti tyhjäksi raivattu taso hylkii epämääräistä tavaraa huomattavasti paremmin kuin sellainen jolla jo on jotain. Niinpä nuo tyhjennetyt pinnat tuntuvat pysyvän paljon paremmin hallinnassa. En kuvittele että ikuisesti, mutta jos nyt ainakin siihen saakka, kunnes seuraavat isot juhlat ovat ohi.

13 thoughts on “Tavaroiden sotkuteoria

  1. Niin totta! Meillä ainakin käy samalla tavalla, että jos yhden tavaran jonnekin laittaa, niin kohta on siinä vähintään Pino, ellei kohta Kasakin. Se on omanlaistaan sotaa tuulimyllyjä vastaan, mutta jos sitä ei käy, kaikki paikat räjähtävät käsiin ihan hetkessä. Jokaisessa kodissa on varmaan ne pari kipukohtatasoa, joille kerääntyy kaikki tavara ja sotku ihan huomaamatta.

    • Uskon että olet oikeassa siinä, että kaikista kodeista löytyy ne pahat paikat, jonne kuin itsestään muodostuu sotkua. Meillä ne ovat kaikki jossain kulkureitillä olevia tasoja. Olohuoneen nurkassa olevalle pöydälle ei tule laskettua yleens muuta kuin ehkä kirja (mikä ei mielestäni ole sotkua), mutta eteisen piirongin päälle kertyy kaikkea mahdollista laastareista laskuihin.

  2. Juuri näin meilläkin. Kasa lähtee syntymään silloin, kun laiskottaa tai on kiire. Tai jos nostaa jonkin asian esille, että ”teenpä tämän kohta” (ja kun ei saakan tehtyä), niin siitä alkaa kasa.

    • Tuo on muuten yksi syy, mitä en tullut ajatelleeksi! Minulla ei ole noita tekemistä odottavia projekteja esillä, joten siksi unohdin ne. Mutta tiedän että monille käy juuri noin.

  3. Työpaikalla, versio. Meillä on pari Äiskää, jotka siivoaa duunin keittiöstä muiden sinne jättämät sotkut. Juurikin esittämäsi teorian perusteella. Musta se on väärin. Töissä jokaisen kuuluu siivota omat sotkunsa ja pestä astiansa. Musta edellisessä työpisteessä oli paljon reilumpi meininki. Laitoin seinään lapun, että jos joku jättää astiansa pesemättä keittiöön, se astia lentää roskiin. Ja näin kävi, ihan itse niitä viskoin. Siivoojat sai paljon hyvä astioita.

    En ole enää jaksanut. Tehkööt mitä lystäävät. Mä pidän huolen omista astioistani, joista yksikään ei jää keittiöön edes puoleksi minuutiksi.

    • Työpaikoilla on muuten oltava rautainen kuri useampi poliisi, jotta homma hoituu. Aina on niitä huithapeleita ja muuten vaan huolimattomia joukossa, joiden sotkuja muut saavat siivoilla. Se on todellakin ärsyttävää.

  4. Tämä on kyllä niin totta. Meillä ongelmia tuottaa ruokapöytä: se on paikka, jossa hoidan opiskelut, sillä meillä ei ole tilaa kahdelle työpöydälle (miehen pöytäkone kun valitettavasti vaatii sen yhden). Opiskelujen myötä pöydälle sitten kertyy kirjoja, paperia ja muuta sälää, joka vetää puoleensa lautasia ja muuta sekalaista roinaa. Pöytä on siis lähes aina kaaoksessa ja sijaitsee vieläpä keskeisellä paikalla, jolloin koko asunto näyttää epäsiistiltä.

    Pitäisi kehitellä jokin systeemi, jolla opiskeluun liittyvät materiaalit olisi helppo tyhjentää pöydältä aina kun lopettaa työskentelyn. Tällöin Kasakin alkaisi ehkä kesyyntyä.

    • Ruokapöytä kerää meilläkin kamaa. Se on vielä kaiken lisäksi iso kuin mikä, joten kamaa myös mahtuu. Yleensä vähintäänkin Hesari seikkailee siellä, mutta usein kaikkea muutakin. Siivoan sen muutaman kerran viikossa. Vaikutus yleissiisteyteen on aina välitön. Auttaisiko sinua, jos opiskelupapereita yms. varten olisi lokero, kassi, tarjotin tai joku muu säilytyspaikka, johon ne voisi kerätä ja siirtää sitten yhtenä kappaleena jonnekin talteen?

      • Teen töitä kotona ja mulla oli samantapainen ongelma. Ratkaisin sen niin että mulla on yhdessä kaapissa hylly, johon kerään työpäivan päätteeksi kaikki paperit pinoon siinä järjestyksessä jossa niitä seuraavana päivänä alan taas työstää. Samalla tulee mietittyä ja suunniteltua seuraavan päivän työt.

  5. Meillä aika harvoin muodostuu sotkuisia tasoja, ja se johtuu yksinomaan siitä, että kaikelle on paikkansa. Heti kun jokin tavara ei ole paikallaan, vien sen sinne. Yksittäisten tavaroiden palauttaminen paikalleen arjessa ei ole iso homma – sen sijaan jo syntyneiden kasojen perkaaminen on. Vältän siis tällaisten tavarakeskittymien syntymistä kuin ruttoa. Joihinkin paikkoihin tavaroita sitten kuitenkin kertyy, lähinnä työhuoneeseen, mutta kun se on TYÖhuone, niin minusta keskeneräiset projektit sopiikin sen olemukseen. Silti siivoan myös työhuoneen tasot ja hyllyt pari kertaa vuodessa putipuhtaiksi.

    • Salaisuus on tuo että tavarat vie heti paikalleen. Meillä näitä kasoja syntyy, kun kiireessä täytyy jotain laskea käsistään, ja sen laittaa sitten lähimmälle tasolle mikä käden ulottuvilla on. Ja jos siitä ei sitä heti ensi tilassa paikalleen palauta, niin kasalla on jo hyvät kasvuolosuhteet.

  6. Tämä on kyllä ihan totta! Pitäisi vaan viedä joka kerta kaikki omille paikoilleen, jotta kasojen kasvamisen voisi välttää. Ehkäpä vielä joskus tarpeeksi monen toiston jälkeen siitä tulee rutiini. Toimisipa tämä myös rahalla, niin istuttelisin seteleitä joka tasolle kasvamaan. 🙂

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.