Avainsana-arkisto: muovi

Arkijärki-podcast 15: Mikromuovit

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Mikromuoveihin liittyvältä uutisoinnilta ei ole viime aikoina juuri voinut välttyä. Tässä podcastissa juttelen siitä, mitä mikromuovit merkitsevät yksittäisen kuluttajan kannalta ja annan käytännöllisiä vinkkejä siitä, miten esimerkiksi kosmetiikassa niitä voi vältellä. Siteeraan myös Suomen ympäristökeskuksen artikkelia, josta käy ilmi varsin pysäyttäviä lukuja liikenteen mikromuovien suhteen. Podcastissa viitataan myös Helsingin Sanomissa 1.2. julkaistuun uutiseen sekä samassa lehdessä 6.2. julkaistuun artikkeliin mikromuoveista. Näistä jälkimmäinen näyttäisi olevan netissä luettavissa vain tilaajille. Olen käyttänyt lähteinä myös YLEn juttua fleecestä. Mikäli aihe kiinnostaa, suosittelen myös tätä erittäin informatiivista YLEn nettisivuilta löytyvää artikkelia.

Podcastin pituus on 17min 45 s.

Podcastin voi kuunnella tästä alapuolelta, tai sen voi tilata esimerkiksi iTunesin kautta. Kaikki aiemmat jaksot löytyvät järjestyksessä tuosta yläreunasta löytyvästä podcastien omalta sivulta http://arkijarki.net/arkijarki-podcastit/

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Viikon vinkit: kapselipuvusto, asiantuntijan vaatevuosi sekä tärkeää muoviasiaa

Julkaistu , kirjoittanut
5

Kiinnostaako kapselipukeutuminen? Caps Look tarjoaa helmikuussa ilmaisen kapselipukeutumisen workshopin eli työpajan. Työpaja toteutetaan virtuaalisesti, eli se koostuu kolmesta videosta sekä yhdestä live-webinaarista. Jos kapselipukeutuminen kiinnostaa, Caps Lookin Iina lienee Suomen paras asiantuntija tällä saralla. Workshoppiin voi rekisteröityä tästä, samalla sivulla myös tarkemmat päivämäärät ja tiedot. Arkijärki.net tekee tässä kuussa yhteistyötä Caps Lookin kanssa. 

 

Jatkan vaateasioilla, ja linkkaan vaateguruni Rinna Saramäen blogiin, jossa hän analysoi viime vuoden vaatehankintansa. Rinnalla on budjetti, hän tietää tyylinsä ja hän todella tekee löytöjä kierrätyskeskusten ilmaislaareista ja kirppisten parin euron rekeiltä. Tätä taitoa haluaisin itsekin kehittää, en ole ollenkaan taitava penkoja. Muistakaa myös Rinnan loistava kirja Hyvän mielen vaatekaappi!

Muovi, tuo murheenkryyni. Kierrätystä kehitetään ja ihmiset ovat lähteneet ainakin pääkaupunkiseudulla siihen niin innokkaasti mukaan, että systeemi yskii kovan kuormituksen takia. Mutta tutkijan mukaan muovit ovat hankalia monesta syystä. Mitä niistä liukenee, mitä niihin on käytetty, voidaanko ne lopulta kierrättää. Tämä pitkä mutta informatiivinen artikkeli kannattaa lukea, jos muovi arjessamme kiinnostaa. Tutkijan viesti kuluttajille on yksinkertainen: osta vähemmän tavaraa, ja osta hajusteettomia tuotteita. Osta elintarvikkeet mahdollisuuksien mukaan ilman muovikäärettä. Tässä on tekemistä, mutta aina kannattaa yrittää. (YLE)

Vinkkaan vielä tähän loppuun Emmyn ja Reiman kampanjasta, joka on voimassa helmikuun ajan. Emmy myy puolestasi käytettyjä vaatteita, ja kierrätyslaatikkoja löytyy Reiman liikkeistä. Jos mukana on Reiman vaatteita, saa alekupongin ja ilmaiset käsittelykulut. Tässä on yksi mahdollisuus hankkiutua pitämättömistä vaatteista fiksusti eroon.

Vaalipäivän vinkit: hävikitön ravintola, suomalaisia innovaatioita ja taistelua muovikasseja vastaan

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tämä oli hauska pieni uutinen: Helsingissä avautuu ravintola, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluu tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että asiat voi aina yrittää tehdä toisin, myös ravintola-alalla. Ruokahävikin osuus kaikesta on 20%, joten kehitettävää silläkin saralla on. Toivottavasti Nolla löytää asiakkaita ja kokeilu onnistuu. (Helsingin Uutiset)

Toivoa tuo myös tämä artikkeli, jossa kerrotaan erilaisista suomalaisista innovaatioista, joilla voidaan korvata muovia pakkauksissa. Minusta on todella kiva lukea tällaisia uutisia, joista tulee sellainen olo, ettei kaikki ole vielä menetetty. Jos markkioille tulee ”muovikelmu”, joka ei todellisuudessa ole muovia, ostan sitä varmasti. Puhumattakaan kosmetiikkapakkauksesta, joka on jotain muuta kuin muovia. (YLE)

Suomessa muovikassien käyttö on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun ne tulivat maksullisiksi myös muissa, kuin ruokakaupoissa. (MTV) Minua hämmästyttää kerta toisensa jälkeen, miten alttiita olemme ottamaan mitä tahansa tavaraa, jos se on ilmaista. Ja vaikka maksu olisi vain parikymmentä senttiä, sama tavara muuttuu heti sellaiseksi, ettei siitä missään nimessä haluta maksaa. Toisaalta kaikissa maissa ei olla tyydytty tällaiseen vapaaehtoiseen vähentämiseen, vaan muovikassien käytöstä voi saada isoja sanktioita. (YLE)

Ja vielä loppuun tärkeä asia: muistakaa käydä äänestämässä! Aidosti yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä toimiva demokratia eivät ole tässä maailmassa itsestäänselvyyksiä. Juhlitaan niitä käyttämällä äänioikeuttamme! Hyvää vaalipäivää kaikille!

Viikon vinkit: Muovinkeräyksen ongelmanratkaisu, parasta ennen päiväykset ja Matsmart

Julkaistu , kirjoittanut
2

Muovinkeräys on tulossa meidänkin taloyhtiöön tämän vuoden aikana. Muovinkeräyksen yksi ongelma on se, että on vähän epäselvää mitä sinne voi laittaa, ja missä kunnossa. Törmäsin tähän erinomaisen valaisevaan artikkeliin, jossa vastataan kaikkiin kysymyksiin. Jos on epävarma kuuluuko muovi keräykseen kysy itseltäsi kaksi kysymystä: onko se muovia ja onko se pakkaus. Mikäli vastaan molempiin KYLLÄ, muovikierrätys on oikea paikka. Eli esimerkiksi muovilelut menevät sekajätteeseen, mutta juuston ympärillä ollut pussi kuuluu muovinkeräykseen. Lukekaa tuo juttu, siellä on muutenkin hyvät arkijärkiset neuvot siitä, miten puhtaita muovien pitää olla (ei tarvitse tiskata) ja mitä tehdä jos pakkauksessa on myös muuta materiaalia kuin muovia (jos muuta on enemmän kuin puolet, laita sekajätteeseen). (Kodinkuvalehti)

Norjalaiset ovat keksineet hauskan tavan merkitä parasta ennen -päiväykset. Olen miettinyt että olisipa hauskaa, jos jostain löytyisi sellainen lista, mihin olisi merkitty kuinka pitkään parasta ennen -päiväykset ylittäneet tuotteet suunnilleen säilyvät. Jos on viimeinen käyttöpäivä, niin olen aina ajoittain käyttänyt vielä seuraavana päivänä, mutta käytännössä olen kyllä huomannut, että esim. kolme päivää tekee noissa tilanteissa jo sen, että tuote ei enää ole ihan kunnossa. (Maaseudun tulevaisuus)

Aiheeseen liittyen haluan vinkata teille kaikille palvelusta, jonka eräs lukija vinkkasi taannoin ruokajärkikeskustelun yhteydessä. Nimittäin Matsmart-palvelu, jonka kautta voi ostaa edullisesti kauppojen ylijäämäruokaa, joka muuten menisi hävikiksi. Firma on ruotsalainen, mutta nettisivut ja palvelu toimivat täysin suomeksi. Tuotteet vaikuttavat olevan ainakin osittain Ruotsista, mutta tämän viime kesänä julkaistun artikkelin mukaan yritys on neuvotellut myös suomalaisten toimittajien kanssa. Olisipa hauska tietää, hyödyntävätkö SOK ja Kesko Matsmarttia? Mikäänhän ei estäisi näitä firmoja pitämästä verkkokaupoissaan vastaavia ale-osastoja.

 

Viikon vinkit: ympäristöuhkat, maksulliset muovipussit ja 1000 tavaran koti

Julkaistu , kirjoittanut
6

Tämä ei ole kiva artikkeli, mutta informatiivinen kyllä. Kumpi on pahempi, muoviongelma ja ympäristömuutos? (YLE)

Tässä seuraavassa juttussa taas käy ilmi, että muovipussi kelpaa ihmisille – jos se on ilmainen. Ruokakaupoissa kasseista on totuttu maksamaan, mutta muualla ei. Kun kauppa muuttaa kassit maksullisiksi myös muilla osastoilla, asiakkaiden tarve muovikasseille romahtaa. Olen tämän huomannut itsekin. Jos kysytään, haluanko ostaa kassin, en koskaan halua. Pienellä asialla voidaan vaikuttaa monien ihmisten käytökseen. (Talouselämä)

Kiinnostava juttu esimerkkikodista, jonka Ilana Aalto sisusti äidille ja tyttärelle ”kohtuullisen minimin” mukaan. Kodissa on 1000 yksittäistä tavaraa. Jutussa mainitaan tutkimus, jonka mukaan kodin esineistä 20% on yleensä käytössä mutta 80% ei. Olisi kiva tietää, miten tutkimus on tehty, koska minusta tuo suhdeluku kuulostaa oudolta. Tosin riippuu siitä, mitä käytöllä tarkoitetaan; jos puhutaan esineistä joita tarvitaan joka päivä, luku voi olla oikeansuuntainen. Mutta ei se silti tarkoita, että loput 80% omaisuudesta olisi turhaa ja pois heitettävää. Otetaan nyt vaikka ne joulukoristeet, jotka Ilanakin mainitsee. Minulla on satoja joulukuusenpalloja, joita käytetään maksimissaan pari viikkoa vuodessa. Mutta minusta elämä olisi köyhempää, jos heittäisin ne pois, sillä palloja pursuileva kuusi kuuluu olennaisesti meidän perheen jouluperinteisiin. Tavaran tarpeellisuutta ei siis voi mielestäni määritellä pelkästään siinä valossa, kuinka usein sitä tarvitaan. (Länsiväylä)

Viikon vinkit: shoppailua, pyykkikoneen puhdistus ja muovia juomavedessä

Julkaistu , kirjoittanut
2

Linkkaan tähän juttuun, vaikka se onkin mielestäni hiukan sekava. Siinä kuitenkin mainitaan mielenkiintoinen visio: tuleeko shoppailusta samanlainen sosiaalisesti hyljeksitty tapa kuin tupakonnista? Hirveän mielenkiintoinen visio! Toivottavasti tulee. Tupakoinnin haitat sekä ihmiselle että ympäristölle ovat laajalti tiedossa. Shoppailulla – siis sellaisella ostelulla, joka kohdistuu tavaroihin joita ei tarvitse ja jotka lisäävät poistettavien tavaroiden määrää – on yhtä lailla haittavaikutuksia molemmille. En olisi kirjoittajan tavoin huolissani siitä, mistä talouskasvu sitten syntyy. Palveluissa on tulevaisuus. (Eeva-lehti)

Jatkoa viime viikon pyykinpesujuttuun. Tämä artikkeli on jo kolme vuotta vanha, mutta ei lainkaan vanhentunut: näin pyykkäät pesukoneesi. Pyykinpesukoneet ovat aika arvokkaita, joten niitä kannattaa hoitaa oikein jotta pesutulos pysyisi hyvänä ja käyttöikä pitenisi. Lyhyesti voisi tiivistää, että vältä zeoliittia, pese tarpeeksi kuumalla säännöllisesti, jätä kansi tyhjänä auki. (YLE)

Lopuksi uutinen, jota en olisi tahtonut lukea. Vesijohtoveden mukana juomme myös muovia, joka vain on niin pieninä hiukkasina ettei sitä näe. Todennäköisimmin näin tapahtuu Amerikassa, mutta muovia on löytynyt myös europpalaisesta vesijohtovedestä. Suomen tilanteesta ei ole jutussa tietoa. Tässä kohdassa tuntuu, että muovin välttäminen kotitaloudessa tuntuu häviävän pieneltä panostukselta, kun yksi isoimmista mikromuovin lähteistä on ymmärtääkseni mm. autonrenkaat. Mutta toisaalta, jostain pitää lähteä liikkeelle. Välttäkäämme muovia aina kun voimme. (YLE)

Viikon vinkit: muoviastiat, pesulämpötilat ja tahranpoistoniksi

Julkaistu , kirjoittanut
6

Onko muoviastiat terveydelle haitallisia? Vanhat ja kuluneet eivät ole parhaasta päästä, mutta toisaalta elintarvikemuovia valvotaan EU:ssa jatkuvasti. Olen itse varovaisuusperiaatetta noudattaen siirtynyt lasisiin astioihin mahdollisuuksien mukaan, enkä koskaan lämmitä ruokaa mikrossa muoviastiassa, jos se on suinkin on vältettävissä. Toisaalta tässä mietin, että onko eroa siinä, että ruoka on pakattu muoviin kaupassa, tai että se pakataan siihen muoviin kotona? Hmmm…. (IS)

Tässä jutussa väitetään, että kuumalla ei tarvitsisi pestä, koska nykyaikaiset pesuaineet puhdistavat jopa 20 asteessa. On varmasti totta, että pesuaineet tehoavat erilaisiin tahroihin paremmin kuin ennen, mutta pisti silmään että jutussa ei puhuttu mitään bakteereista. Minun kokemukseni on, että kunnolla hikiset urheiluvaatteet eivät lähde puhtaiksi 40 asteen pesussa, vaan hajut haihtuvat vasta 60 asteessa. Entä liinavaatteet ja pyyhkeet? Lähteekö kaikki lika todella 20-30 asteessa? En usko että lähtee. Jutussa hämää, että siinä puhutaan erilaisista tahroista, jotka tosiaan usein lähtevät liottamalla tarpeeksi vahvassa pesuaineessa, mutta ”näkymättömästä liasta” ei puhuta oikeastaan mitään. Siis ihmisen eritteistä, ulosteperäisistä bakteereista, puhumattakaan ei-toivotuista ötököistä ja loisista, jotka valitettavasti myös ovat edelleen arkipäivää. Niihin ei auta kuin kuumuus. (YLE)

Lopuksi täytyy jakaa vielä niksi, joka voitti Pirkan kilpailussa pääpalkinnon: rasvatahrat lähtevät astianpesuaineen ja leivinjauheen sekoituksella. Tämä on jo niin luovaa kemiaa, että onhan tätä seuraavalla kerralla pakko kokeilla! (Iltalehti)

Viikon vinkit: uusi keksintö, muovin vähentäminen ja kestävät ruusut

Julkaistu , kirjoittanut
8

Tässä uutisessa kerrotaan kahdesta nuoresta suomalaisesta naisesta, jotka ovat keksineet muovia vastaavan materiaalin, joka on silti biohajoavaa. Tässä on kaikki kohdallaan! Tätä pitäisi hehkuttaa enemmänkin. Toivon sekä keksijöille että tuotteelle runsaasti rahoitusta sekä muutenkin kaikkea hyvää, juuri tällaisia innovaatioita maailmassa tarvitaan. (IL)

MeNaisten toimittaja on kirjoittanut pitkän jutun siitä, miten jokainen voi vähentää muoviroskaa omalta osaltaan. Jutussa on paljon käytännöllisiä vinkkejä, joita voi noudattaa sekä sitten pari vähän vähemmän käytännöllistä. Mietin kuitenkin esimerkiksi ruokien pakkausmateriaaleja: Helsingissä sekajäte poltetaan energiaksi. Jos siis ostaa vaikka jauhelihan irtomyynnistä ja se pakataan paperiin, se poltetaan samoin kuin tiskistä ostettu muovipakkauskin. Onko tässä hirveästi eroa? Ostan jugurttini voittopuolisesti pahvipakkauksissa, mutta koska tyhjien tölkkien peseminen on työlästä, laitan ne sekajätteeseen enkä kartonkikeräykseen. Tässä suhteessa en näe eroa muovin ja pahvipakkauksen välillä. Tässä on tietenkin sellainen kohta, jossa pitäisi taas itse ryhdistäytyä.

Eilisen jäljiltä lienee monet olohuoneet pullollaan ruusuja. Nämä vinkit ovat peräisin äitienpäivältä, mutta uskoisin että ruusun näkökulmasta on ihan sama, onko kyseessä äitienpäivä vai valmistujaisjuhlat. Näillä vinkeillä saa ruusut kestämään, jutun mukaan vaivaa nähden jopa pari viikkoa. (YLE)

Viikon vinkit: Meriroskis, muovinkierrätystä ja vaatekomeron järjestystä

Julkaistu , kirjoittanut
18

EDIT: Nyt myös linkki mukana! Tiesittekö, että on keksitty meriroskis, joka imee vettä sisäänsä ja siivilöi siitä muovia? Minusta on huikeaa, että tällainen keksintö on, ja että sellainen on laitettu myös Helsingin edustalle. Kaksi kappaletta tuntuu vain kovin vähältä, miten näitä voisi saada lisää? Jos systeemi toimii, voisivatko ihmiset ruveta meriroskiskummeiksi, ja osallistua näiden rahoittamiseen? Minä ainakin olisin valmis siihen. Juttu on kiinnostava muutenkin, mikäli muovijätteen vähentäminen Itämerestä kiinnostaa. (YLE)

Jatketaan muoveilla. Miksi muovin kierrättäminen on niin vaikeaa ja miten nämä haasteet ylitetään? Allekirjoitan näistä ”tekosyistä” monta, enkä tällä hetkellä kierrätä muovia. Tuntuu että siihen pitäisi taas ruveta, mutta tosiasia on että onhan se työlästä. Tosin ns. oikein tekeminen usein on. (YLE)

Tässä kuvapitoisessa jutussa on ihan käteviä vinkkejä vaatekaapin järjestämiseksi. Parhaiten näistä on hyötyä, jos käytössä on vaatekomero, tavallisessa kaapissa ei välttämättä ole näille ratkaisuille tilaa. (Iltalehti)

Viikon vinkit: Itämeren muovit, eettistä muotia sekä kirjojen kierrätystä

Julkaistu , kirjoittanut
4

Kun lukee tätä YLEn uutista Itämeren mikromuovitilanteesta, tulee sekä toiveikas että epätoivoinen olo. On hienoa, että asia on ymmärretty ja sen eteen toimitaan, mutta asiat etenevät välillä hirveän hitaasti. Tämä artikkeli on hyvä yleiskatsaus tilanteeseen.

Muodin tuotannossa on vaikea sanoa, mistä vaatteet tulevat ja miten ne on tehty, sillä yritykset eivät ole kovin innokkaita paljastamaan tuotantoaan. Iltalehti referoi raporttia, joka rankkaa vaatemerkkejä sen mukaan, miten eettistä niiden tuotanto on. Mielenkiintoista on että yritys, jota pidetään usein esimerkkinä kaiseta pahasta, H&M, onkin parhaiden joukossa – mikä ei toki vielä tarkoita sitä, että yrityksen saama tulos olisi hirveän hyvä. Sen sijaan pohjalta löytyy niin halpamerkkejä kuin kalliitakin. Tämä on kuluttajan kannalta ihan älyttömän turhauttavaa. Kun edes hinta ei kerro mitään siitä, millaisissa oloissa vaatteet on tuotettu, jää vaatteiden eettisyys täysin oman aktiivisen salapoliisityön ja fiiliksen varaan. (Iltalehti)

Kirjat ovat kierrättäjän murheenkryyni, koska niitä ei meinaa saada liikkumaan millään. Tässä jutussa on hyvät perusohjeet siitä, miten kirjoja kannattaa säilyttää, sekä siitä mitkä kirjat tällä hetkellä myyvät ja mitkä eivät. Varmasti tämäkään ei ole mikään täydellinen lista, mutta suuntaviivoja ainakin saa. (Kodin Kuvalehti)