Viikon vinkit: kylmäpesu, soodavinkki ja siisteyshuijaamista

Ensimmäinen joulukuuta lähtien täytyy uusissa pesukoneissa olla 20 asteen pesuohjelma. Kylmäpesu säästää yhdessä pesussa energiaa, mutta se ei pese vaatteita puhtaiksi. Etenkin ihmisestä peräisin oleva lika ei lähde alhaisissa lämpötiloissa. Itse pesen liinavaatteet aina vähintään 60 asteessa, mutta yleensä yhdeksässäkympissä. /Helsingin Uutiset)

Soodavinkki suoraan Martoilta: näin saat mukeista tummentumat pois. (Iltasanomat)

MTV3 listaa lukuisia vinkkejä, joilla koti ”huijataan” siistiksi pikavauhtia. Vinkit perustuvat lähinnä siihen, että sotkut ja liat piilotetaan toisten tavaroiden alle. Koti siistiytyy nopeasti, mutta tämä on sitä niin sanottua survomista, jonka seurauksena pidemmän päälle entistä hurjempi kaaos valtaa kodin…

Miten mankeloidaan

Eilen joku oli päätynyt lukemaan Arkijärkeä kysymyksellä miten mankeloidaan. Olen kirjoittanut mankeloinnista kerran aiemminkin, mutta tuolloin tyydyin luettelemaan mankeloinnista saadut hyödyt, enkä lainkaan siitä, miten homma käytännössä tapahtuu. Joten korjataan tilanne välittömästi:

Mankelointi ei onnistu, ellei pyykki ole sopivasti kosteaa. Sopiva kosteus tulee esimerkiksi suihkuttelemalla kankaat yltä päältä sumutepullolla. Toinen vaihtoehto on mankeloida pyykkejä, jotka eivät ole ehtineet kuivua rutikuiviksi.

Lakanat ja pöytäliinat taitellaan sen levyisiksi kuin mankeliin sopii. Meidän mankelissa se tarkoittaa taittelua joko kolmeen tai neljään. Lakanat kannattaa ensin vetää, jos mahdollista, jotta saumat oikenevat. Huomaa, että jos kankaassa on paksuja saumoja, ne voivat jäädä jumiin. Mankeli tykkää mahdollisimman littanoista kankaista. Pellavaisia laudeliinoja en taittele mitenkään, ne mahtuvat mankeliin sellaisenaan. (Pellava muuten rakastaa mankelointia! Pesusta tullessa pellava voi olla karheaa, mutta mankeloinnin jälkeen se on niin sileää että suorastaan kiiltää.)

Aloita asettelemalla kankaan pää siististi liinalle. Alkukohta tulee sinne mankeliliinan läpän alle, jotta se pysyy paikallaan kun telat alkavat pyöriä. Tässä vaiheessa on olennaista, että kangas on suorassa. Jos alku on vinossa, koko homma lähtee rullaamaan väärin ja lopulta kangas voi sotkeutua mankeliin.

Kun alku on hyvin, käynnistä mankeli. Minulla on käytössä aika iso taloyhtiön mankeli, jossa kangas kulkee pöytätasoa pitkin telojen väliin. Minulla on tapana tasoitella kangasta pöydän päällä samalla kun mankeli pyörii. Silitän siis vauhdissa vielä ryppyjä pois, jos niitä näkyy. Samoin voi olla hyvä idea kiristää kangasta kevyesti reunoista, vetämällä sitä itseesi päin samalla, kun telat pyörivät. Sillä lailla saa kankaan menemään mankeliin mahdollisimman tasaisesti, ja lakanan reunatkin suoristuvat. Eikä sitten laiteta niitä sormia lähellekään suojusta! Jos näyttää siltä, että kangas rupeaa menemään vinoon tai tulee ryppyjä, kone vain vapaalle ja odotellaan että pyöriminen loppuu. Sitten vedetään kangasta sen verran ulospäin, että saadaan kaikki oikaistua ja laitetaan mankeli uudelleen pyörimään. Kotimankeleissa voi olla vähän eri systeemi, en tiedä onko kaikissa sellaista pöytää vai meneekö kangas suoraan telojen väliin?

Meidän mankeliin mahtuu siististi yksi täysikokoinen lakana kerrallaan, tai pari-kolme laudeliinaa. Kun kaikki on sisällä, annetaan pyöriä pari minuuttia, jonka jälkeen vaihdetaan vapaalle ja vedetään kangas ulos. Mitä kauemmin pyörii, sitä sileämpää tulee. Jos on pienempiä kankaita, niitä voi laittaa samaan satsiin peräjälkeen niin pitkälti kuin mankeliliinaa riittää. Itse en tosin viitsi tyynynliinoja mankeloida, silittämällä tulee mielestäni parempaa jälkeä.

Pesen lakanapyykkiä pari kertaa kuussa, joten mankeloitavaa tulee suunnilleen yhtä usein. Aikaa yhden kassillisen mankeloimiseen menee kerrallaan 20-30 minuuttia. Käytän siis kuukaudessa enintään tunnin mankeloimiseen, yleensä vähemmän. Se on mielestäni todella pieni vaiva siitä ihanuudesta, että saa nukkua sileissä lakanoissa. Mutta minä olenkin hurahtanut mankelointiin. Jos jäi kysyttävää, niin koetan vastailla kommenttiosastolla.

Viikon vaatevinkit: farkkujen pesu, puhdasta pyykkiä, eettisiä vaatteita ja vaateallergioita

Ehkä maailman kattavimmat farkkujenpesuohjeet löytyvät täältä. Sivustolta saa vastauksen varmasti kaikki kysymyksiin, jotka farkkujen pesemisessä on koskaan voinut askarruttaa. Tiesittekö, että farkkuja pitäisi pitää puoli vuotta ennen ensimmäistä pesukertaa? En minäkään. Sitten voi tietysti myös miettiä, onko se farkkujen hoitaminen niin vakavaa…

Jälleen kerran yksi artikkeli sen puolesta, että 40° pesu ei välttämättä tee vaatteista puhtaita. (Iltalehti)

Valitettavasti suomalainen merkki ei ole takuu sille, että vaate olisi eettisesti tuotettu. Monet yritykset noudattavat erilaisia vastuuohjelmia, mutta eivät kaikki. Lisäksi sertifikaatit eivät ole 100% luotettavia, mutta tietysti sekin on parempi kuin ei mitään. (YLE)

Edelleen YLE uutisoi, että vaatemyyjät saavat välillä allergiaoireita käsittelemistään vaatteista, sillä ne on kyllästetty niin vahvoilla kemikaaleilla. Ei siis ole liioittelua, että vaatteet kannattaa pestä ennen ensimmäistä käyttöä.

Uusia pakastinkokeiluja

Vaatteiden pakastaminen jatkuu. Viimeisimpänä testasin, miten pakastaminen tehoaa ruoan hajuun, joka on tarttunut vaatteisiin. Voin kertoa tuloksen lyhyesti: ei tehoa. Kyseessä oli puuvillaneule, joka oli tahraton mutta haisi pahalta. Laitoin sen tuttuun tyyliin muovipussiin, ja jätin pakastimeen pariksi päiväksi. Haju oli pakkasessa ehkä aavistuksen laimentunut, mutta ei missään nimessä hävinnyt kokonaan. Tunkkainen vaate jatkoi siis matkaansa suoraan pesukoneeseen. Pakastin näyttää toimivan joidenkin hajujen kohdalla oikein hyvin, mutta toisissa ei ollenkaan. Täytyy siis jatkaa testailuja.

Viikon vinkit 48/2013: Ilmanvaihto, ruokavinkkejä ja tahranpoistoaineet

Iltasanomat tiedustelee, osaatko huolehtia talosi ilmanvaihdosta, vai piileekö asunnossasi homeansa? Meillä on ihan tavallinen painovoimainen ilmanvaihto, mutta käytännössä tuuletamme parvekkeenoven kautta. Yritän kuitenkin muistaa imuroida ja pyyhkiä ilmanvaihtoventtiilit pari kertaa vuodessa. Niistä kyllä näkee helposti, milloin putsaus olisi tarpeen.

Keittiövinkki: kuinka avata tiukasti umpioon mennyt lasipurkki. Samaan syssyyn sekalaisia ruokavinkkejä. (MTV3)

Lopuksi vähän vanhempi uutinen, jonka mukaan monet tahranpoistoaineista ovat hyödyttömiä. YLE uutisoi Kuluttaja-lehden tutkimuksesta, jossa vain osa testatuista tahranpoistoaineista todella irrotti tahroja. Toisaalta samassa jutussa mainitaan, että testitahrat olivat normaalia vaikeammin irroitettavia. Testin hyödyllisyyttä voi siis kyseenalaistaa, mutta ainakin se vahvistaa sen, että erillistä tahranpoistoainetta ei välttämättä taloudessa tarvita, kun normaali pesuaine toimii useimpiin tahroihin yhtä hyvin.

Pakastintestin tuloksia

Se enemmän tunkkainen huivi vietti pakastimessa vuorokauden. Edelleen ehkä pientä raikastumista oli havaittavissa, mutta selvästi huivia pitäisi pakastaa monta päivää, jotta kaikki haju lähtisi (ehkä). Joten voi olla että joudun pesemään sen vesipesussa joka tapauksessa.

Sen sijaan yllättävää oli, että pesuaineen tuoksu hävisi pakkasessa. Ostin lapselle kierrätysliikkeestä paidan, joka oli aivan priimakunnossa. Ainoa ongelma oli melko vahva pesuaineen tai huuhteluaineen tuoksu. Pistin paidan pussiin ja pakastimeen reiluksi vuorokaudeksi, ja yllättäen haju hävisi!

Johtopäätöksenä sanoisin, että pakastin toimii kuin toimiikin hajujen poistajana ja vaatteiden raikastajana, mutta vain kevyesti likaisille vaatteille. Pinttyneemmät liat täytyy pestä edelleen perinteisin menetelmin, ellei ole valmis jatkamaan pakkaskäsittelyä viikkotolkulla. Joka tapauksessa pakastamalla voi säästää sekä vaatetta että paljon vaivaa, kun voi välttää vesipesun.

Testi: pyykki pakastimeen

Kiinnostuin viime viikon vinkeissä olleesta ohjeesta, jonka mukaan vaatteet raikastuvat ja bakteerit kuolevat pakastimessa. Ideana on, ettei vesipesua välttämättä tarvita, ellei konkaassa ole suoranaisia tahroja. Halusin kokeilla, toimiiko tämä käytännössä.

Otin testiin kaksi kaulahuivia. Toinen on superohutta villaa ja niin punainen, että epäilin sen päästävän hirveästi väriä veteen. Toinen taas on puuvillasekoitehuivi, joka muuten vaan olisi tarvinnut käsinpesun. Punainen pashmina-tyyppinen huivi oli hieman tunkkainen, puuvillasekoite puolestaan erittäin tunkkainen. Laitoin ne illalla samaan tiiviiseen muovipussiin ja pussin pakastimeen. Huivit eivät olleet väljästi, vaan pikemminkin sain tunkea niitä hieman jotta mahtuivat samaan pussiin.

Tänä aamuna otin pussin pois, ja tarkastelin lopputulosta. Punainen huivi oli täysin raikastunut. Se ei tuoksu enää miltään. Puuvillasekoitehuivi, joka oli alunperinkin tunkkaisempi, raikastui osittain mutta ei muuttunut täysin hajuttomaksi. Huivit olivat pakastimessa noin 10 tuntia, pakastimen lämpötila on -16°C.

Tästä voi päätellä, että jotain taikaa pakastimessa tosiaan on. Teen seuraavaksi niin, että laitan sen toisen huivin takaisin pakastimeen nyt, ja annan olla kokonaisen vuorokauden omassa pussissaan. Testaan siis, onko pakastusajalla merkitystä. Sen jälkeen voidaan päätellä, miten tehokkaasta puhdistuskeinosta on kyse.

Onko teistä kukaan pakastanut vaatteitaan?

Viikon vinkit 47/2013: pyykit pakkaseen, neuvoloiden mainontaa ja tehokasta kosmetiikkaa

Nämä ovat viime viikon vinkit, jotka jäivät eilen ilmestymättä. Osallistun parhaillaan Katrin Kirja kuukaudessa – haasteeseen, ja näköjään päivän kirjoittamiskiintiö täyttyi ennen kuin nämä ehtivät nettiin asti.

Ensimmäisenä pikku-uutinen, jonka mukaan farkkuja ja muitakin vaatteita kannattaa ennemmin pakastaa kuin pestä. Hajut ja bakteerit kuulemma poistuvat mutta kangas ei kulu. En ole koskaan kokeillut, joten en tiedä toimiiko. Onko lukijoissa vaatteiden pakastajia? (Iltasanomat)

YLE kertoo, että yleensä neuvoloissa ei saisi mainostaa mitään, mutta käytännössä tilanne on täysin päinvastainen. Muistan, että itse aikanaan ihmettelin niitä mainoskuoria, jotka automaattisesti sujautettiin neuvolakortin päälle. Kun laitoin ne kotona roskiin, seuraavalla kerralla sain kyselemättä uudet samanlaiset. Tämä mainos meni kyllä sikäli hukkaan, että en enää edes muista minkä merkkistä purkkiruokaa se mainosti.

Kosmetiikan teho ei riipu merkin kalleudesta. Iltasanomat uutisoi tutkimuksesta, jossa markettirasva peittosi tehokkuudessaan kalliin erikoistuotteen. Sinänsä hauska kuulla, mutta eikö se ole ihan selvää, että kasvorasvalla voi vaikuttaa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta samaa tehoa kuin kuvankäsittelyohjelmilla ei millään tuotteella ole. Alkuperäinen pitkä englanninkielinen uutinen löytyy Daily Mailin sivuilta. Daily Mail ei välttämättä ole mikään laatulehtien ykkönen, mutta tällaiset ”populaaritieteelliset” jutut siellä kyllä osataan.

Viikon vinkit 45/2013: likaista pyykkiä ja ammattiraivaajan ohjeita

Pesetkö vaatteesi likaiseksi? Tässä artikkelissa väitetään, että niinkin voi käydä. Yhtenä syynä on uudet pesukoneet, jotka käyttävät entistä vähemmän vettä ja matalampia lämpötiloja. (MTV3) Tämä pyykinpesuaihe on ollut niin paljon uutisissa viime aikoina, että tästä voisi tehdä oikeastaan ihan oman postauksenkin.

Mitkä ovat ammattijärjestäjän työkalut? Onko ammattijärjestäjä siivoaja? Milloin on aihetta kutsua järjestäjä paikalle? YLE kertoo ammattijärjestäjän työstä ja kodista melko jutustelevaan tyyliin.

Iltasanomien jutussa ammattiraivaaja antaa vinkkejä kodin tavarakaaoksen kesyttämiseksi. Ohjeet ovat varsin käytännönläheisiä, mutta jälleen kerran käy ilmi, mistä roinanhallinnassa on lopulta kyse: päätöksenteosta. Pitää osata sanoa ei. Jutussa ei siis ole mitään mullistavaa uutta tietoa, mutta ihan hyviä muistutuksia muuten.

Viikon vinkit 43/2013: huuhteluainetta, kierrätystä ja foliolle uusiokäyttöä

Huuhteluaine mainitaan usein turhakkeena, jota ilmankin pärjäisi hienosti. Niin pärjääkin, mutta itse käytän sitä silti säästeliäästi. Käsipyykissä huuhteluaine vie keinokuiduista sähköisyyden ja karkeammista lakanoista tulee miellyttävän pehmeät. Käytän harvakseltaan, mutta käytän kuitenkin. Mikäli itse kuulut huuhteluaineen ystäviin, Iltasanomat listaa napakasti ne kuidut, joille huuhteluaine ei kerta kaikkiaan sovi.

Onneksi-blogin Katriina oli päässyt paikan päälle katsomaan, mitä kierrätystavaroille ja vaatteille tapahtuu sen jälkeen kun ne on jätetty SPR:n Konttiin.  Jos yhden kaupungin keskuksesta lähtee vuodessa vaatteita kymmeniä tonneja, mikä määrä onkaan maanlaajuisesti? Pistää jälleen ajattelemaan, ennen kuin ostaa uutta.

Iltalehti on listannut tilanteista, joissa foliota voi käyttää luovalla tavalla. En ole aiemmin ajatellut, että foliollakin voi suojata hankalia paikkoja maalatessa, jos maalarinteippi loppuu kesken.