Olen kuuden kuukauden ajan ollut itse asettamassani vaatteiden ”ostolakossa”. Tarkat säännöt voi kerrata tästä postauksesta, mutta lyhyesti sanottuna tavoitteena on ollut ostaa mahdollisimman vähän uusia vaatteita. Täytyy sanoa, että tämä on ollut tähän asti erittäin mielenkiintoista, opettavaista ja erilaista kuin etukäteen kuvittelin. Nyt kun vuosi on puolessa välissä, lienee paikallaan tehdä jonkinlainen välikatsaus.
Ensinnäkin kesäkuun tulos: 0 ostettua vaatetta, 0 käytettyä euroa, 0 saatua vaatetta. Tämä oli tavoitteeni toukokuun shoppailun jälkeen, joten kesäkuu meni erinomaisesti. Ei niin, ettenkö olisi voinut ostaa tässäkin kuussa kaikenlaista. Vältyin ostoksilta periaatteessa kahta asiaa noudattamalla: en mennyt kauppoihin (vaikka alet ovat parhaimmillaan) ja toiseksi harrastin aktiivisesti tyytymisen filosofiaa, jonka lanseerasin aiemmin tässä kuussa.
Tämä tarkoittaa sitä, että puolen vuoden aikana on ollut kaksi nollakuukautta (helmi- ja kesäkuut), jolloin en ostanut ainuttakaan vaatetta. Tammikuussa ostin mekon, maaliskuussa sain yhden käytetyn t-paidan ja huhtikuussa ostin hieman alushousuja, sukkia sekä yhden hameen kirpparilta. Tähän saakka oltaisiin todella hyvillä raiteilla, mutta toukokuussa shoppailin sitten muidenkin kuukausien edestä. Tammi-huhtikuussa uusien yksittäisten vaatteiden lukumäärä oli yhteensä kahdeksan. Toukokuussa ostin yhdeksän vaatekappaletta lisää (sisältäen yhdet kengät). Ylitin siis yhden kuukauden aikana neljä edellistä yhteensä.
Minua hirvittää kirjoittaa rahasta, mutta toisaalta inhoan epämääräisyyttä, joten kirjoitan kuitenkin. Kallein yksittäinen ostos on ollut villakankainen kotelomekko, joka maksoi 125€. Se oli reilussa alessa ja olen pitänyt sitä jo kolme kertaa tänä keväänä. Mahdollisesti huomenna laitan sen päälle neljättä kertaa, mikä on tämän tyyppiselle vaatteelle tiheää käyttöä. Lisäksi jokaiset farkut maksoivat noin 100€ pari, samoin ne kengät, jonka ostin. Halvimmat hankinnat ovat tähän asti olleet kahdet alushousut, jotka maksoivat 4,45€ kpl. Tosin ostin myös rannerenkaan eurolla kirppikseltä, mutta en ole laskenut koruja vaatteiden lukumäärään mukaan. Ei niitä tosin olekaan kuin kaksi, tuo rannekoru ja yksi hopeinen kaulaketju, jota tarvitsin erästä pientä riipusta varten.
Jos yhteensä käytetty rahamäärä jaetaan tasaisesti, se tekee noin 115 euroa per kuukausi. Tästä näkökulmasta katsottuna vaikuttaa ihan siltä, kuin mitään ostolakkoa ei olisi ollutkaan. Mutta on sentään kuitenkin. Jos ostan tulevien 6 kk aikana saman verran vaatteita kuin tähän asti, alitan viime vuoden ostosten määrän moninkertaisesti. Rahaa säästyy myös, mutta vaikuttaa siltä että vähemmän kuin odotin. Jostain syystä olen myös saanut vähemmän vaatteita kuin viime vuonna, sekin vähentää kokonaismäärää. Vaikka toukokuussa ostoksia tuli paljon, tämän vuoden vaatehankinnat ovat olleet viime vuoteen verrattuna todella harkittuja. Viime vuonna ei esimerkiksi tainnut olla ainuttakaan kuukautta, jolloin en olisi ostanut tai saanut yhtäkään vaatetta, vaikka en pitänyt ihan niin tarkkaa kirjaa ostokuukausista kuin tänä vuonna.
Kaiken kaikkiaan olen tämän puoliskon aikana huomannut, että toisin kuin vielä vuosi sitten kuvittelin, vaatteiden ostaminen on minulle paljon helpompaa kuin luulinkaan. Tämä ostolakko vaatii aktiivista ajattelua ja ostotilaisuuksien välttämistä. Ei pidä mennä kauppaan, ei avata nettisivuja, ei huvikseen plärätä kirpputorilla rekkejä läpi. Olen myös tunnistanut, että yksi mitä tässä harkitussa shoppailussa kaipaan, on juuri se löytöjen tekeminen ja yllätyksellisyys. Enpä olisi uskonut. Kuvittelin, että nauttisin eniten juuri sellaisista harkituista hankinnoista, mutta huomaan että oikeasti hauskinta on mennä aleen ja tehdä joku mieletön löytö, jota ei osannut etukäteen arvata. Nyt kun tämä vaihtoehto on suljettu listalta pois, shoppailu on paljon tylsempää. Toisaalta on käynyt niin, että kun nuo impulssiostokset puuttuvat, on ostosten määräkin huomattavasti pienempi kuin ennen.
Heinäkuussa tulen lähes varmasti ostamaan muutaman vaatteen. Olen loman aikana lähdössä parille matkalle, ja olen jo etukäteen päättänyt, että saan ostaa tiettyjä juttuja, jos sattuu vastaan tulemaan. Loppuvuodelle on myös tarve uudelle ulkoilutakille, fleecetakille ja luultavasti nilkkasukille. Haluaisin myös yhdet kunnolliset juoksuhousut. Jälkimmäinen vuosipuolisko tulee siis sisältämään vaateostoksia, mutta jos tämä jatkuu tällä mallilla kuin tähänkin asti, voin vuoden vaihteessa todeta kokeilun onnistuneen.
Miten teidän kesäkuu meni? Millaisia ajatuksia tässä puolen vuoden aikana on syntynyt? Kuinka moni aikoo jatkaa vuoden loppuun saakka?
Kyllä kesäkuussa teki mieli jotain uutta, koska kesä, mutta hyvin hillitsin itseni. Minusta on tullut pihi! Ostin siistit shortsit ja caprit, niille todellakin on tarve. Yhden kesämekon kirpparilta. Tilasin juuri juhlamekon tuleviin juhliin, se on vielä sovituksen alla.
Olisin halunnut päivittää kesäkenkäni. Tilasin uudet samanlaiset ja voi apua, kuinka ne puristikaan toipuvaa varpaankynttäni 🙁 Keksin värjätä kulahtaneet kenkäni mustaksi pesukoneessa ja se olkoon kompromissi ensi kesään asti.
Mutta siis saldo tähän saakka kolme ostettua vaatetta puolessa vuodessa, ei saatuja tms ollenkaan. Ihan hyvin.
Se on todella hyvin! Jos kaikki kuluttaisivat tuohon malliin, liikakulutus oli täydellisesti hallinnassa. En ole itse ihan noissa lukemissa, mutta helpotti että sentään tässä kesäkuussa ei tullut ostoksia.
Kesäkuussa tuli kierreltyä vain etsimässä jotain kivaa jopa 3 tai 4 kertaa, saldo oli silti koko kuulta kahdet farkut (pakko oli ostaa kun mieleistä merkkiä sattui löytymään) sekä yksi t-paita kesäkäyttöön. Tuli olo että jotain uutta olisi kiva saada, vaikka juuri sitä turhaa kiertelyä itse yritin lakkoilulla välttää… No saldo jäi silti jopa harmittavan pieneksi, olisi ollut kiva löytää vielä joku pitkähihainen paita töihin, mutta tuntuu ettei mitään sopivaa vain löydy. Mitä enemmän on oppinut materiaaleista ja omasta mausta, sitä hankalampi on löytää mitään. No ainakaan ei tule tehtyä virheostoksia…
Se mitä olen tässä huomannut kesäkuun aikana on, että olen alkanut havaita enemmän muiden yllään olevia vaatteita, esim. töissä. Huomaan kun jollain on jotain uutta ja hassua kyllä se piristää minua. En tiedä miksi, mutta ehkä jotenkin alitajuisesti se ostamisen hyvä olo jotenkin siirtyy minuun 🙂 Myös sen olen huomannut, että vaatekaapista on löytynyt ne mieleiset vaatteet ja muutama ei-sopiva on lähtenyt kiertoon tai hm:n keräykseen.
Nyt on sellainen olo, että vaatekaappi tarvitsisi jotain päivitystä, joten jos ei heinäkuussa niin varmasti loman jälkeen elokuussa on mentävä kiertelemään. Ehkä syysvaatteissa löytyy paremmin mieleistä.
Puolen vuoden saldo on, että kolmessa kuussa ei tullut mitään uutta ja kolmessa tuli. Yhteensä 10 vaatetta + kengät + pipo + setti alushousuja + rinsikat.
Minä laskin myös alkkarit tuohon yhteismäärään mukaan. Tuntuu kuitenkin hyvältä, että tässä välissä on aina niitä kuukausia, jolloin tarkoituksella ei osta mitään. Luulen, että aiemmin niitä ei paljoa tullut, vaan juuri noiden yllärilöytöjen toivossa lähti katselemaan huvikseen. Toisaalta mietin tässä sellaista, että voisihan sitä rajata noita impulssiostoksiakin siihen, mitä todella tarvitsee. Eli jos ei tarvitse housuja, ei mene katsomaan niitä. Jos voisi ostaa neuleen, selaa vain neulerekit läpi. Ehkä siten tulisi jonkinlainen kompromissi sen kivan löytämisen ja toisaalta suunnitelmallisen ostamisen suhteen.
Minun kirjanpitoni on ollut ontuvaa, eli tarvitsisin kunnon taulukointisysteemin. Olen ostanut todella paljon vaatteita. Osa syy tähän on ollut se, että vanhat vaatteeni ovat yksinkertaisesti hajonneet. Luulin myös, että minulla olisi ollut enemmän kesäisiä vaatteita, mutta näin ei ollutkaan. Aion ehdottomasti jatkaa paremmin toimivaa kirjanpitoa. Kuvittelin tammikuussa, että en osta kuin muutaman vaatteen koko vuotena. Todellista aliarvioida. Se postaus, missä pohdittiin vaatteiden käyttökertoja osui ja upposi minuun täysin. Olin se ajatellut ostavani kesän muutamiin juhliin uuden mekon, mutta päädyinkin käyttämään vanhaa ja olen asiasta super tyytyväinen. Olen ostanut viime vuosina mitä kummallisimpia vaatteita ( kroppa tuntuu olevan aina väärää kokoa) ja tätä asiaa täytyy petrata. Toivon, että jatkossa voisin ostaa vaikka muutaman kalliimman, mutta ihanan vaatteen, joille tulisi sitten reilusti käyttökertoja. Mikään ei ole parempi tunne, kun voi laittaa loppuun kuluneen vaatteen lumppukeräykseen. Nyt kaapissa on liikaa niitä kerran /ei kertaakaan käytettyjä.
Voi kuule! Tunnistan niin tuon havainnon! Ja vieläkin, vaikka tänä vuonna olen kiinnittänyt asiaan todella erityistä huomiota, on käynyt pari kertaa niin, että olen ollut vähällä unohtaa mitä olen ostanut. Tai että ylipäätään on tullut jotain hankittua. Tänään kiertelin siinä tutussa Max Maran outletissa, ja pläräsin mekkoja. Samalla ajattelin, että kuinka monta mekkoa ihminen nyt ylipäätään voi tarvita? Ja sitten lopetin pläräämisen, koska totesin että niitä on kotona jo ihan riittävästi. En sitten lopuksi ostanut mitään.
Kesäkuun vaateostokset 0 kpl + muut vaatelisäykset 0 kpl = 0 kpl
Vuoden alusta 10 + 5 = 15 kpl
Edelliskuun jälkeen palasin sujuvasti en-tarvitse-mitään-uutta -moodiin enkä ostanut kesäkuussa yhtään vaatetta. Shoppailulakon ensimmäinen puolikas on mennyt hyvin. Viime vuonna ostoksia kertyi vastaavassa ajassa 33 kappaletta, nyt 10. Tavoitteeni ei ole olla ostamatta mitään vaan vähentää vaatekaupoissa kuljeskelua huvin vuoksi ja ostamista vain siksi, jos kohdalle osuu jotain kivaa. Tällä linjalla aion jatkaa myös loppuvuoden.
Olemme selvästi samalla linjalla. Oletan, että nyt heinäkuussa tulee ostoksia, mutta syksyllä voi hyvinkin olla pari kuukautta, jolloin niitä taas ei tule. Tällaisella joka toisen kuun taktiikalla pääsee luultavasti jo aika hyviin tuloksiin.
Kesäkuussa en ostanut mitään. Vuoden alusta: yhdet kengät, kolmet sukat, yksi treenipaita ja yhdet saadut lapaset. Rahaa mennyt vajaa 200 euroa. Mutta veikkaan että loppuvuonna tulee enemmän ostoja sillä syksylle on tarpeita tiedossa.
Kyllä tuota ostolakoksi voi minusta kutsua! Erittäin maltillista.
Vuoden alusta kaappiin on ilmestynyt pyöreät 0 vaatekappaletta. 🙂
Uuden ostamisen sijaan olen paria vaatetta korjannut, paria tuunannut.
Loppuvuonna otaksun tarvitsevani ainakin yhdet tai kahdet uudet 50+ denierin sukkahousut ja talvikengät tahtovat jo hajota palasiksi, mutta voi käydä jopa niinkin, että tuota kummempia ei välttämättä tule edes hommattua. Parit uudet villasukatkin täytyy neuloa, kun vanhoihin on ilmestynyt reikiä käytön myötä. 🙂
Tämän haasteen myötä on käynyt entistäkin selkeämmäksi se, että minulla on selkeästi keskivertoa suppeampi vaatevaranto ja että ostan huomattavasti harvemmin vaatteita kuin useimmat. Tämä sopii minulle mainiosti, vaikka ei välttämättä kaikille. Eikä tarvitsekaan, kun jokaisella on se oma tilanteensa, jonka mukaan pitää mennä.
Olen huomannut, että kun viitisen vuotta sitten aloin toden teolla kiinnittää huomiota vaatteisiin kuluttajana, minusta on tullut laatutietoisempi, valikoivampi ja tarkoitushakuisempi. En enää suostu ostamaan ”sinne päin”-vaatetta, vaan mieluummin sitten odotan, että löydän sen oikean. Käytän mieluummin sitten suuremman rahan hyvään vaatteeseen kuin ostan viisi huonolaatuista. Käsityötaitoisena myös hyvin satunnaisesti valmistan jotain itse.
En selaile nettikauppoja tai käy vaatekaupoissa tutkimassa huvin vuoksi lainkaan. Se estää kaikkein parhaiten heräteostokset, mutta myös poistaa koko vaatteidenostoasian mielestä, kun asia ei ole koko ajan naamalla.
Tyytymisen filosofia on just hyvä kyllä. Siis toki minustakin on ihanaa saada jotain itselle uutta taikka haaveilla vaikka mekosta. Välillä nuo jo olevat vaatteet tuntuu jo niin nähdyiltä, mutta ne on täysin hyvät, sopivat tyyliini ja voin sitten piristää itseäni ja asuani vaikka asustein taikka laittamalla punaista huulipunaa.
Omalla asenteella on kyllä valtava merkitys. Mulla on hyvä fiilis oman vaatekuluttamisen ja ostamattomuuden kanssa, koska koen tekeväni arvojeni mukaisen valinnan. Lisäksi tylsistyminen ei pelota, sillä tiedän olevani niin luova, että osaan piristää, korjata ja tuunata vaatteita uusiksi.
Voisin kuvitella, että jos ostolakkoon ryhtyy siksi, että se on olosuhteiden pakko, sitä vastaan alkaa jossain kohtaa kapinoida ja se alkaa turhauttamaan herkästi.
Tyytymisen filosofia vaatii hieman treeniä ja tahdonvoimaa. Vaikka keksin sen itse, niin siitä huolimatta välillä käy mielessä että nyt olisi kiva tehdä löytöjä, nämä on niin nähty, kuten sanoit. Mutta olen miettinyt että tämä on pitkälti opittu juttu. Aiemmin ihmisillä oli niin paljon vähemmän vaatetta, että toistoa tuli aivan väistämättä, eikä siinä varmaan niin usein tullut kyllästymisen tunnetta, sillä uusia vaatteita ei kerta kaikkiaan hankittu niin usein. Toisaalta esimerkiksi minä kiinnitän niin vähän huomiota muiden vaatteisiin, että en yleensä edes huomaa, onko joku samassa vaatteessa vai ei. Ja toisaalta vaikka olisikin, eipä se minua mitenkään ihmetytä. Jos jotain ihmettelen (hiljaa mielessäni tietenkin), niin korkeintaan sitä, jos joku on pukeutunut tilanteeseen sopimattomalla tavalla. Mutta se on jo sitten toinen kysymys.
Vaikuttaa siltä, että vaikka menetkin aika erilaisella linjalla kuin suomalainen keskimäärin, tuo tyyli sopii sinulle ja elät täysin arvojesi mukaista elämää. Mikä on hyvin tärkeää, kuten aiemmin jo todettiin.
Vaatteita ei mitään. Mutta oliko se nyt touko- vai kesäkuu, kun ostin kolmet valkoiset lenkkarit. Piti, koska kesävaatteistani 90% on valkoisia, housut kaikki. Vaan eipä mulla ole ollut juuri rahaakaan.
Tämän nyt on vähän hiusten halkomista, minkä sisällyttää mukaan. Minä päätin, että lasken vaatteet ja kengät. Sitten olen merkinnyt myös korut, vaikka niitä ostan yleensä vuoden aikana hyvin vähän, tänä vuonna 2kpl. Käsilaukkuja ei ole vielä tullut ostettua, tuskin tuleekaan, mutta varmaan merkkaisin nekin ylös. VAlkoisista lenkkareista muuten – omani hajosivat sisäpuolelta. Luulen, että heitän ne roskiin siinä vaiheessa, kun sää muuttuu liian kylmäksi.
En ole ostolakossa, mutten mielestäni osta turhaa. Saldo 5 vaatetta, 3 sukat, urheiluliivit, lippalakki. Kahtena kuukautena en ostanut mitään. Olen ostanut rikki menneiden tilalle ja 3 t-paitaa tarpeeseen. Omistin aikaisemmin 2 siistiä eikä 5 paljon ole edelleenkään. Lippalakin ostin reissussa, kun oma unohtui kotiin. Suurin osa on alelöytöjä, joten rahaa meni vain 149,50€.
Aloitin kirjanpidon, koska ajattelin ostavani vain tarpeeseen ja mietin huijaanko itseäni. Tähän mennessä olen kuitenkin tyytyväinen. Tänä vuonna on ollut tarpeita ja olen ostanut mielestäni paljon. T-paitoja ei ainakaan tarvitse ostaa pitkiin aikoihin. Minun pitää jatkaa kirjanpitoa ensi vuonnakin, jotta näen sujuuko jatkokin kuvittelemallani tavalla.
Kirjanpito on älyttömän hyödyllistä melkein missä tahansa. Minä en tämän kokeilun jälkeen luota muistiini enää lainkaan, sillä harrastan aktiivista unohtelua. Toisaalta vaikuttaa siltä, että ainakaan vaatteiden osalta sinä et kuulu siihen ihmisjoukkoon joka shoppailee huviksensa. Näyttäisi siltä, että sinulla menee rahaakin huomattavasti vähemmänn vaatteisiin, kuin keskimäärin suomalaisilla.
Kesäkuussa tein 0 vaateostosta. Ompelin juhannusta varten pellavamekon (kaunis kangas, helppo malli), sitä en laske ostoihin, ompeluhan on harrastus! Koko vuoden vaateostot ovat 15 kpl, pääosin kesävaatteita arkikäyttöön. Yhtä juhlapuseroa lukuunottamatta olen kaikkia ostojani käyttänyt ja toivon niiden olevan käyttökelpoisia vielä vuoden kuluttua. Alkuvuoden tavoitteeni, ostoja vain joka toinen kuukausi, on toteutunut. Kappalemäärä vähän yllätti. No, nyt voin sanoa että minulla todella on jotakin päälle pantavaa!
Parasta osittaisessa ostolakossani on ollut innostumiseni ompelemisesta. Nuorena ompelin paljon, lapsille ja itselleni, sitten se jäi elämän ruuhkavuosina. Olin aika onnellinen kun juhannusmekkoni onnistui.
Loppuvuoden tavoitteeni on jatkaa ”joka toinen kuukausi” linjaa. Kappalemäärä pitäisi saada nipistettyä alaspäin….
On ollut piristävää osallistua tähän haasteeseen. Asettamalla tavoitteen muuttaa tapojaan saa aikaan muutosta ja löytää uusia mahdollisuuksia.
Onpa hauska kuulla, että haasteella on ollut positiivisia vaikutuksia! Minusta itse tehtyjä vaatteita ei lasketa samalla tavalla kuin ostovaatteita, ellei sitten ole varsinainen himo-ompelija, joka tuottaa monta vaatetta kuukaudessa. Minusta on myös hauska lukea teidän omia sääntöjänne, kuten vaikka tämä joka toisen kuukauden sääntö. Se toiminee käytännössä hyvin. Minä olen todennut, että oikeasti vaatekaapissani on jo kaikkea siinä määrin, että voin olla ostamatta mitään, jos todella niin päätän. Vaikka sukat ovat kuluneet, ne menevät kyllä edelleen. Eli minäkin voisin oikeasti olla joka toisen kuukauden ostamatta, jos todella haluaisin.
Kesäkuussa ostin suunnitellusti Piruetista mustan topin, joka on ollut käytössä lähes päivittäin. Toppi oli alessa, olisin ostanut myös normihintaisena. Kahdet varrettomat mustat bambusukat ostin kuluneiden tilalle. Heräteostoksia oli kaksi, molemmat kirpparilta: mustat kapeat housut ja mustat MBT kengät. Ostoksia oli siis viisi, rahaa meni näihin yhteensä 54.50€. Summa on ok, tämän vuoden kulutus ,185€/6kk,
näyttää olevan huomattavasti pienempi kuin muutaman viime vuoden aikana. Kalliimpia ostoksia en ole vielä tänä vuonna tehnyt. Uimapuku on ostoslistalla, sopivaa on vaikea löytää.
Kaikista parasta on, kun löytää alesta jotain sellaista, minkä olisi ostanut joka tapauksessa. Silloin tuntee tehneensä todellisen löydön! Vaikuttaa siltä, että tuo löytösi läpäisee myös 30 kerran säännön nopeasti.
Minulla meni ihan päin mäntyä kesäkuun ostolakko 🙁 Suorastaan mot skogen!
Olen silti edelleen tukevasti vuosibudjetissani 🙂 Olin arvioinut, että tänä vuonna tulee menemään vaatteisiin ja kosmetiikkaan 3000€ ja nyt on mennyt puolessa vuodessa 1448,06€. Mikäli oikein skarppaan loppuvuoden, niin saatan jopa alittaa budjetin.
Kosmetiikkaan ja hygieniaan meni kesäkuussa 194,75€, kiitos parin ystävämyynnin, joihin oli pakko päästä. Toisaalta, nyt riittää käyttökosmetiikkaa ainakin vuodeksi. Sain hankittua meikinpuhdistustuotteita ja hoitoainetta. Toisesta ystävänmyynnistä ostin hajuvesiä ja meikkejä. Lisäksi sain kosmetiikkaa 68€:n arvosta.
Vaatteisiin ja kenkiin tuli törsättyä 799,94€ :O Summa sisältää Hunterin kumisaappaat, Acnen avokkaat ja kahdet Minna Parikan tennarit, joista toiset annoinkin sitten tyttärelleni, mutta lisäsin sen kuitenkin listalle, koska alunperin kuvittelin käyttäväni niitä itse. Levis 501 löysin edullisesti secondhandinä ja silkkialusvaatesetti alesta -50%.
Näistä muut olivat aivan puhtaasti herätehairahduksia, mutta Acnen avokkaita olin kuolannut jo lähes vuoden ja nyt ne olivat -40%. Ajatuksena oli ostaa myös eräs käsilaukku, jota olin katsellut sillä silmällä jo tammikuussa. Nyt se olisi ollut Stockalla -40%, mutta maku olikin jo ehtinyt muuttua tässä välissä ja olisinkin halunnut sen mustana. Ainoastaan kesäkokoelman värit olivat alessa ja musta oli normaalihintainen. Jätin ostamatta. Mikäli se on vielä jäljellä, kun ale on -60%, saatan harkita asiaa, mutta pärjään kyllä ilmankin. Sain myös lyhytvartisia ohuehkoja tennarisukkia, tyyliin 20 paria, en ole vielä ehtinyt laskea tarkkaa määrää taulukoitavaksi.
Lisäksi myin tori.fi:ssä tavaraa ja sain 155€, jonka omien lakkoilusääntöjeni mukaisesti vähennän kyseisen kuun törsäyksistä.
Heinäkuun suhteen tulee olemaan huomattavasti maltillisempaa, sillä lomailen mökillä ainakin pari viikkoa, joten silloin ei tule pyörittyä turhaan alennusmyynneissä 😀
Hauska aina lukea näitä seikkaperäisiä shoppailukertomuksia 🙂 En tiedä voiko kohdallasi varsinaisesti puhua ostoLAKOSTA, mutta toisaalta jos olet budjetissa niin mikäpä siinä on porskutellessa 🙂 Pisti tosin silmään tuossa yksi juttu, nimittäin se miten laukun suhteen maku ehti jo muuttua odotellessa. Minulle ei ole käynyt ihan noin, mutta ylipäätään harkinta-aika hidastaa ostamista. Jos siis haluaa vähentää ostosteluaan, niin odottaminen on toimiva keino. Tarve menee yllättävän usein ohi, tai käy kuten sanoit, ja mieleen tuleekin joku tarve. Minulle käy usein niin, että kun en löydä mitä haluan, huomaan vähitellen että ilmankin pärjää. Veikkaan, että näin kävisi myös sinulle tuon laukun suhteen, jos vielä muutaman kuukauden odottelet.
Öhöm…piti ihan käydä tarkistamassa sinun toukokuun Tokyon reissusi shoppailusaldo. Ei sekään nyt ihan nappiin mennyt ostolakon rajoissa ja lisäksi olit ostanut kolmet farkut aivan järkyttävään hintaan :O mutta kuten sanoit, jokainen porskuttaa budjettinsa mukaan 🙂
Tuo on totta, että jos ei heti säntää ostamaan jotain, mitä luulee tarvitsevansa, niin hinku saattaakin mennä ohi jo odotellessa ja toteaa, että pärjää oikein hyvin ilmankin.
Minulla ei niinkään näytä tämän kirjanpitoni mukaan olevan ongelmana vaatteet, vaan laukut, asusteet ja kengät.
Kesävaatteilla ei tee Suomessa yhtään mitään 🙁 Viime kesänäkin minulta jäi suurin osa esille ottamiani kesävaatteita käyttämättä, vaikka olen todella radikaalisti vähentänyt niiden määrää myymällä ja kierrättämällä. Niitä ei vaan tarkene käyttää näillä asteilla. Tämä sama tilanne on ollut jo monena kesänä. Niihin ei ainakaan minun rahani mene, kun uusia ei todellakaan tarvitse ostaa 😀
Toukokuussa paukkui lakot iloisesti! 😀 😀 😀
Uuden työpaikkani esimies tarjosi ostettavaksi neljä maripaitaa yht.hintaan 15 euroa ja ostin. Lisäksi törmäsin edullisiin Kuoma-kenkiin (30 euroa) ja ne lähtivä myös mukaan. Eli kesäkuunostokset on huimat 45 euroa yhteensä. 🙂
45/5=9. Hyvällä hinnalla sait sekä paidat että kengät. Minä menin kauppaan heti heinäkuun tullen ja ostin fleece-takin. Sille oli tosin tarvettakin, onneksi löytyi sopiva jo toisesta kaupasta missä kävin. Mutta se maksoi alessakin yli 50€ joten siihen nähden nuo ostoksesi olivat todella edulliset.
Mun puolen vuoden tarkempi katsaus löytyy täältä: https://elamajarjestykseen.blogspot.fi/2017/07/vaatekatsaus.html
Tiivistetysti: puolessa vuodessa on tullut 9 vaatekappaletta, joihin on mennyt 141,80€ (enemmän vaatteita, kuin kuvittelin, mutta rahallisesti suunnilleen sen verran kuin kuvittelin, eli jotain satasen ja kahden välille). Poistunut on 20 vaatetta (useimmat alushousuja ja sukkia), lähinnä ihan loppuun kulutettuna. En ole sen enempää rajoittanut ostamista kuin karsinut vaatekaappia, ihan vaan kirjannut vaateliikenteen ylös uteliaisuuttani.
Hei, katopa tästä kohta 3! http://eioototta.fi/lean-metodi-3-pienenpienet-arjen-parantamiset/ Olen soveltanut tuota jonkin verran jo vuosia, mutta en tiennyt että se voisi olla ”metodi” 😀 Esim. saksia useita erilaisia eri paikoissa, käsivoiteita, ompelutarvikkeita jne.
Sama täällä! Käsivoide, huulirasva, sakset, teippi, kynät, nenäliinat… Siinä ainakin joitain, joita pitää olla vähän siellä ja täällä käden ulottuvilla. Musta se Marie Kondon ohje, että samanlaiset tavarat pitää säilöä samassa paikassa, on ihan päätön.
Olen tästä asiasta aivan samaa mieltä! Mikä järki olisi pitää kolmet sakset samassa laatikossa? Sen sijaan joka vessaan omat kynsisakset tai joka lapselle omat paperisakset jne. on käytännöllinen ohje. Siinä kyllä tosin on järkeä, että jos tavaroita käytetään vain yhdessä huoneessa, niitä ei sitten sirotella ympäri kämppää.
Kesäkuussa ostettujen listalle kirjautui aiempien kumisaappaiden seuraksi kymmenkunta paria sukkia. Edellisen kerran ostin sukkia joskus keväällä 2014, nyt silloin ostetuista viimeiset hiutuivat hajalle, joten tää oli vähän pakkohankinta. Syksystä kevääseen käytän käytännössä pelkkiä villasukkia, mikä selittää tuota harvahkoa ostoväliä. Kesällä (ja talvella harrastuksissa) on tarve ohuemmille sukille, kun villasukat ei kuitenkaan ihan joka popoon mahdu :P.
Eli vuoden ostossaldo toistaiseksi tavoitteen mukainen: vain ehdottomasti välttämättömiä hankintoja :D. Ompeluksia on kyllä tullut tehtailtua useampia, mutta käyttöön nekin on päässeet. Projekti on siis siltäkin osin ollut onnistunut, oma tavoite kun oli turhien ostosten karsimisen lisäksi aktivoitua tekemään itse ne, mitkä on mahdollista kotikonein ja -välinein valmistaa. Ensi vuonna voi sitten ehkä kriittisemmin miettiä, onko ne kaikki ompeluinspiraation kohteet ehdottoman välttämättömiä.
Toisaalta jo ompelu tuottaa iloa ja vaatteet tulevat pääsääntöisesti käyttöön, ei se minusta ole mikään ongelma. Minulla on muuten myös edessä sukkien ostaminen. Alkaa mennä puhki nämä, vaikka viime vuonna ostinkin. Täytyy palata tuttuun merkkiin, tämä kokeilu ei osoittautunut erityisen hyväksi.