Aihearkisto: Siivous

Tiskikoneen tiskausta

Julkaistu , kirjoittanut
14

Meidän moitteettomasti toimivaan tiskikoneeseen tuli yllättäen paha haju. Arvelin että koneen sisuskalut olivat likaiset, joten peruspuhdistus oli paikallaan. Hain hieman netistä ohjeita, ja löysinkin monenlaisia. Ilmeisesti on olemassa tiskikoneen puhdistukseen tarkoitettuja aineita tai tabletteja. Sen lisäksi suositeltiin sitruunahappoa ja etikkaa. Valitsin sitruunahapon, koska sitä oli ennestään saatavilla.

Ihan ensimmäiseksi hinkkasin taikasienellä luukun reunat puhtaiksi sekä koneen että oven puolelta. Etenkin luukun alareunaan saranoiden kohdalle oli kerrostunut aika paksulti likaa. Seuraavaksi putsasin pohjassa olevat suodattimet. Se muuten kannattaa tehdä aika ajoin, oli hajuja tai ei. Suodattimet keräävät ruoantähteet, jotka voivat jäädä sinne muhimaan. Ei mikään kovin kiva skenaario… Kaikista tähän asti käyttämistäni tiskikoneista suodatin on lähtenyt hyvin helposti irti (ne on tarkoitettu puhdistettaviksi). Puhdistin ne tiskiharjalla ja fairylla kuuman veden alla. Suodattimiin jää kokemukseni mukaan ruoanpalasten lisäksi myös rasvaa. Jos esimerkiksi käytät runsaasti pestoa, tarkista suodatinten kunto. Todennäköisesti löydät tasaisen kerroksen pestoa myös suodattimesta. Myös pesuainetabletit, joiden ympärillä on vesiliukoinen kuori, jättävät jälkensä. Kuori ei nimittäin liukene täydellisesti, vaan sitä ainetta kerääntyy vähitellen suodattimen pinnalle.

Marttojen sivuilta löytyi hyvät ohjeet sitruunahapon käyttöön, joiden mukaan toimin. Latasin koneeseen ensin noin 25g sitruunahappoa, pistin 30min/60° ohjelman päälle, ja sen perään vielä pelkän huuhtelun. Tämä ei kuitenkaan vienyt haisua kokonaan pois, joten tein uuden käsittelyn. Tällä kertaa 50g sitruunahappoa, ja perään sama pesuohjelma + huuhtelu. Sen jälkeen laitoin normaalisti tiskit koneeseen pesuaineen kera, ja valitsin tehokkaimman ohjelman, joka pesee 70 asteessa. Kun ohjelma loppui, avasin luukun ja annoin tuulettua huolella. Nyt kone ei enää haise.

Syy, miksen heti laittanut kuuminta ohjelmaa oli se, että siihen kuuluu myös kuivausvaihe, jonka sanottiin ohjeissa olevan pahasta. Kuuma ja kuiva voi ilmeisesti tuottaa epätoivotun tuloksen ”polttamalla” sakat koneeseen kiinni. Tuloksen kannalta olennaista oli ilmeisesti riittävän suuri annos sitruunahappoa, sekä lopuksi tehty normaali pesu teho-ohjelmalla, joka ilmeisesti vei viimeisetkin ryönät mennessään.

Olisi kiva kuulla, millaisia tuloksia etikalla on saatu. Millainen annostus on hyvä? Onko muita hyviä vinkkejä? Epäilen hieman itse etikan käyttöä sen voimakkaan hajun vuoksi. Jääkö koneeseen etikan haju käsittelyn jälkeen? Sitruunahapon hyvä puoli on se, että se on itsessään täysin hajutonta.

Mankeloinnista marjapuskiin

Julkaistu , kirjoittanut
5

Poimin eilen reilut 20 litraa viinimarjoja. Toissapäivänä mankeloin taloyhtiön pesutuvassa kolme paria lakanoita. Puskassa istuessani tuli mieleen, että nykyisin tykkään tämän tyyppisistä velvollisuuksista. Kotitöiden tekemisessä on jotain suorastaan meditatiivista. Ne eivät vaadi hirveästi aivotyötä ja ajatus saa juosta vapaana. Samalla kuitenkin työ edistyy, ja näkee kättensä jäljen. Yhdistelmä on oikein miellyttävä.

Tätä ajatusta pohtiessa tuli mieleen, miksi en tietoisesti yrittäisi suhtautua muihinkin velvollisuuksiin samalla tavalla. Jostain syystä keittiön siivoaminen on minusta aina ollut ankeaa, mutta voisin yrittää vaihteeksi tätä meditaationäkökulmaa. Voisiko siivoaminen olla tapa nollata ajatukset? Ehkä tämä on toiveajattelua, mutta ainahan voi yrittää.

Raivaamiseen tätä tuskin voi kuitenkaan soveltaa. Se vaatii nimittäin keskittymistä ja jatkuvaa päätöksentekoa. Mieli lepää vasta järjestettyä kaappia katsellessa.

Juhlat ohi – paluu todellisuuteen

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

2,5 päivää systemaattista siivoamista, 0,5 päivää juhlintaa, 1 päivä toipumista. Nyt olen jälleen ihmisten kirjoissa ja blogikin päivittyy. Optimistisesti lupasin teille päivityksen jo eilen, mutta huh sentään, juhlien järjestäminen ottaa joskus koville. Tarkemmin sanottuna järjestin kodissani konsertin. Olohuoneeseen piti siis mahduttaa neljän hengen bändi soittimineen, noin 25 kuulijaa sekä runsas viinitarjoilu. Ihan tavallinen siivous ei siis riittänyt, sillä tilaan piti mahduttaa lisää tuoleja ja toisaalta poistaa muutamia huonekaluja, jotka olivat tiellä. Tämän lisäksi olin siis saanut päähäni, että meillä piti näyttää erityisen hienolta. Kaikki onnistui paremmin kuin hyvin, mutta emäntä oli sunnuntaina jokseenkin naatti.

Normaalin siivouksen lisäksi pesin 10 ikkunaa ja lattian. Halusin kaikki ikkunalaudat, pöytätasot, kirjahyllyn reunat ja muut pinnat tyhjiksi sälästä. Suurimman haasteen muodosti keittiö, jossa säilytetään paljon tavaroita pöytätasojen päällä. Sen lisäksi jynssäsin 2 kpl vessoja tavallista kiiltävämpään kuntoon, samoin kuin kylppärin (koska tulossa oli myös muutama lapsivieras, arvelin että kylppäriäkin saatetaan tarvita) sekä siivosin parvekkeen. Kehittelin pari kukka-asetelmaa ja askartelin kuohuviinilasien jalkaan koristeet, joista jokainen tunnistaisi omansa.

Kun omaa kotiaan alkaa katsella todella kriittisellä silmällä, huomaa yllättäviä yksityiskohtia. Meillä on lasiovinen kirjakaappi, ja lähempi tarkastelu osoitti, että alaovet ovat sormenjäljissä sekä sisä- että ulkopuolelta. Musta kiiltävä piano vetää myös sormenjälkiä puoleensa kuin magneetti, sen putsaamiseen meni ainakin vartti. Eteisen seiniin oli ilmestynyt mustia viiruja, joihin en normaalisti ollut kiinnittänyt mitään huomiota. Projekti oli omalla tavallaan antoisa, joskin myös väsyttävä. Seuraavassa havaintoja, joita tein siivoamisen ohessa:

Huipputuote on taikasieni. Se poistaa valkoisista seinistä väriliidut ja muut viirut. Samoin huonekaluista ja leluista. En enää pärjäisi ilman tätä tuotetta. Suosittelen lämpimästi!

Kaikki kukkakaupat olivat kiinni. Jouduin siis kehittämään ratkaisut omasta päästä. Ostin Alepasta kimpun ruusuja, leikkasin varsista puolet pois ja karsin suurimaan osan lehdistä. Saksin omasta muratista oksia ja asettelin niitä ruusujen sekaan. Jos kukkakaupat pettävät, kannattaa siis kääntyä omien viherkasvien puoleen. Samalla linjalla naamioin parvekkeella oleva tyhjän ruukun nostamalla pari viherkasvia sisältä kyseiseen ruukkuun. Alunperin siihen oli tietysti tarkoitus tulla joku upea kukkiva puska, mutta koska sitäkään ei nyt tähän hätään saanut, piti keksiä muuta. Pari vihreää joulukaktusta näytti kuitenkin paremmalta kuin tyhjä ruukku tönöttämässä parvekkeen nurkassa.

Mitä tyhjempää on, sitä siistimmältä näyttää. Tämä on aika hassu ilmiö. Vaikka kaikki tavarat olisivat omalla paikallaan, pölyt pyyhittynä ja sormenjäljet siivottuna, näyttää silti jotenkin sotkuisemmalta jos tavaroita on paljon esillä. Näin siksi paljon vaivaa ”piilotellessani” ihan tavallisia tavaroita. Kaukosäädin, johdot, tiskiharja, kalenteri, aurinkolasit, puhelimen laturi, kengät, hiusharjat… Kaikki tuiki tavallisia ja tarpeellisia esineitä, joita tarvitaan joka päivä ja jotka juuri siksi ovat yleensä jossain esillä. Mutta tässä on se sisustuslehtien salaisuus – niiden kuvista nämä tavarat on aina laitettu piiloon. Seuraavan kerran kun bongaat lehdestä eteisen, jonka naulakossa roikkuu yksi takki ja kenkätelineessä on kahdet kengät, muista että kyseessä on toinen kahdesta vaihtoehdosta: joko asunnossa asuu äärimmäinen minimalisti, tai sitten kuva on lavastettu. Meidän eteinen oli viime lauantaina lavastettu – mutta äärimmäisen siisti!

Tulossa pian…

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Terveisiä työmaalta! Arkijärki-blogi joutuu elämään pari päivää hiljaiseloa, sillä vaatimatttomana tavoitteenani on saada kotini muistuttamaan hetkeksi sisustuslehtien unelmia. Vaikka meillä onkin perussiistiä, niin siitä huolimatta helpommin sanottu kuin tehty. Ainakin ilman ammattilaisten apua. Viikonloppuna on juhlatilaisuus, jolloin haluan kodin olevan kirjaimellisesti edustuskunnossa… joten nyt metsästän sitä kaikkea pientä silppua, jota on kertynyt pitkin ikkunlautoja, hyllyjä ja pöytätasoja. Koska en halua, että samainen silppu romahtaa niskaan heti, kun joku erehtyy avaamaan jonkun kaapin oven, sille on keksittävä järkeviä säilytyspaikkoja. Se taas tunnetusti vie aikaa ja energiaa. Lopputuloksena on toivottavasti avaraa selkeyttä ja harmoniaa. Tosin aion käydä myös kukkakaupassa hakemassa hieman silmänlumetta. Tuoreet kukat tekevät ihmeitä sisustukselle. Raportti onnistumisesta (tai epäonnistumisesta) seuraa alkuviikosta.

Kunhan tästä urakasta selviän tulossa on kenkäpostaus – nimenomaan määrällinen, ei laadullinen. Muistin että olen luvannut kertoa kuinka monta paria kenkiä omistan. Lopputulos on itsellenikin vielä epäselvä, mutta olen jo tehnyt yhden aiheeseen liittyvän oivalluksen. Siitä lisää siis piakkoin.

Tuohon Stockmann-aiheesseen täytyy myös palata. Olisi kiva kuulla onko jollain muulla ollut samoja kokemuksia.

Ja vielä yksi uusi idea: sunnuntaina alkaa joka viikko päivittyvä linkkilista, jonne kerään viikon aikana Arkijärkeä, raivaamista, organisoimista yms. sivuavia uutisia pitkin nettiä. Joten pysykäähän kanavalla, uutta on tulossa heti kun näistä hommistani selviän.

Soodalla mikro puhtaaksi

Julkaistu , kirjoittanut
3

Mikroaaltouuni oli päässyt melko karmaisevaan kuntoon. Kuvamateriaalia ei ole, koska en halua järkyttää äitiäni, mutta sanotaan nyt niin, että kyllä se oli likainen. Putsasin mikron käyttämällä vettä ja ruokasoodaa. Lopputuloksena on puhdas ja hajuton mikro.

Menetelmä toimii näin:

  1. Laita kulhoon 1-2 ruokalusikallista ruokasoodaa ja kaada kulho täyteen vettä.
  2. Lämmitä soodavettä mikrossa niin kauan, että se alkaa höyrytä. Itse pyöritin 4min täydellä teholla.
  3. Kun vesi höyryää, anna sen muhia mikrossa niin, että seinät kostuvat.
  4. Ota kulho pois, pyyhi mikro puhtaaksi puhtaalla rätillä. Tiskaa lautanen normaaliin tapaan.

Huom! Jos haluat olla hygieeninen, käytä tosiaankin puhdasta rättiä. Muuten vain levittelet vanhoja bakteereita mikron seinille. On tärkeää että höyryn annetaan vaikuttaa, jotta seinille roiskuneet tahrat ehtivät kostua ennen kuin niitä yrittää pyyhkiä pois.

Sooda on varsinainen ihmeaine. Se on luonnollinen ja halpa tuote. Se vie hajuja erittäin tehokkaasti. Esimerkiksi tupakan hajun saa häviämään ripottelemalla soodaa lautasille ja levittelemällä niitä haisevaan huoneeseen. Ostin kerran kaupasta erityisiä hajunpoistopusseja. Myöhemmin tuoteselostusta lukiessani kävi ilmi, että pusseissa oli pelkkää soodaa… hinta tosin oli moninkertainen. Tykkään itse käyttää soodaa mikron pesemiseen, koska en halua, että mahdolliset pesuaineen jämät höyrystyvät yhdessä ruokani kanssa.

Tiskikoneeseen voi laittaa… leluja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tiskikoneessa voi pestä muutakin kuin astioita. Esimerkiksi Plaston lastenastiat on tehty elintarvikemuovista, joten ne kestävät tiskikonetta hyvin. Pienet muoviukkelit yms. voi laittaa pesupussiin ja tiskikoneen ylätasolle. Samalla logiikalla luulisin, että legot kestävät käsittelyn. Pesupussi on kuitenkin tärkeä, jotteivät pienet palat sinkoile koneessa ympäriinsä. Sen sijaan tiskikoneeseen ei kannata laittaa nukkeja, my little poneja yms (hiukset menevät pilalle), mitään missä on metalliosia (ruostuu rikki) tai mitään missä on teddyä (menee pilalle). Tarkista myös, ettei lelu ole ontto – toisin sanoen ettei sen sisään mene vettä.

Älä laita tiskikoneeseen

  • Puisia astioita, leikkuulautoja, lastoja. Puu ei kestä konepesua, se halkeilee ja vääntyy.
  • Vakuumieristeisiä termoksia yms. sillä jos sisään menee vettä, eristys ei enää toimi.
  • Kristallia. Tummuu ja voi mennä rikki.
  • Messinkiä, koska pinta menee pilalle koneessa.
  • Valurautaisia patoja ja pannuja, koska rauta ruostuu ja rasvapinta häviää. Emaloitujen patojen pinta voi samoin mennä rikki.
  • Kupari on pehmeä materiaali, joka kolhiintuu helposti.
  • Hopea ja kulta eivät myöskään kestä tiskikonetta.
  • Ylipäätään mitään, mikä vaikuttaa niin herkältä, että saattaisi mennä koneessa rikki.

Jos laitat koneeseen jotain muuta kuin astioita, mieti kuitenkin ensin haluatko kyseisen esineen samaan koneeseen, jossa tiskataan astioita. Fiskarsin kukkalapio todennäköisesti kestää pesun, mutta itse en haluaisi tiskata astioita samassa koneessa, jossa on kiertänyt mahdollisesti kanankakkaa…

Hometta vai roinaa

Julkaistu , kirjoittanut
1

Savon Sanomat julkaisi viime viikolla uutisen, jossa todettiin, että sisäilmaongelmat eivät välttämättä johdu aina homeesta. Usein kyse voi olla myös siitä, että huoneisto on niin täynnä roinaa, ettei ilma kierrä kunnolla, eikä siellä mahdu siivoamaan perusteellisesti. Ylimääräinen tavara kerää pölyä ja pienhiukkaset aiheuttavat samantyyppisiä oireita kuin home.

Mielestäni artikkeli antoi toivoa – jos epäilee hometta, peli ei ole vielä menetetty. Homevaurioiden korjaaminen voi olla todella pitkä ja hankala prosessi. Mutta jos tätä tutkimusta on uskominen, ongelmaan saattaa olla paljon helpompi ratkaisu. Kannattaa aloittaa siitä, että raivaa pinot ja kasat nurkista pois, ja tarkistaa ilmanvaihdon toimivuuden.

Ylimääräiset, turhat tavarat ovat henkistä painolastia, vievät arvokasta säilytystilaa ja ovat jopa terveysriski, kuten tässä uutisessa todettiin. Raivaamiselle on siis olemassa vain hyviä syitä.

Keskiyön raivausangsti

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tälle blogille tuntuu olevan tyypillistä, että aamupäivisin on hiljaista, mutta illan myöhäisinä tunteita kävijöitä on runsaasti. En ole keksinyt mitään järkevää selitystä ilmiölle. Joku ehdotti, että yön pimeinä tunteina alkaa tavaramäärä ahdistaa, ja sen seurauksena blogiin tupsahtelee lukijoita. Vai iskeekö siivousvimma vasta kymppiuutisten jälkeen?

Vähän aikaa sitten eräs lukija oli löytänyt tiensä tänne hakusanoilla ”lattioiden pesu kuinka usein”. Siltä varalta että ko. lukija (tai joku muu) asiaa edelleen pohtii, sanoisin että lattiat on syytä pestä silloin kun ne ovat likaiset. Näkyvät tahrat kannattaa pestä pois, jotteivät ne pinty lattiaan. Tai sitten voi aamulla laittaa puhtaat valkoiset sukat jalkaan ja katsoa, muuttuvatkot pohjat heti mustiksi. Mielenkiinnosta googlasin aihetta hieman lisää, ja sen perusteella vaikuttaa siltä, että netissä esiintyy vain ääripäitä: niitä jotka moppaavat vähintään kerran viikossa, sekä niitä jotka pesevät lattiat vain jouluksi. Epäilen, että enemmistö asettuu kuitenkin noiden välimaastoon. Meillä yksi alaikäinen tiputtaa päivittäin ruokaa lattialle syödessään itse, joten ruokapöydän alta lattia pestään aika usein. Sen sijaan olohuoneen sohvan alta lattia pestään enintään kaksi kertaa vuodessa (mutta imuroidaan viikottain). Joten älkää erehtykö kuvittelemaan, että kaikki kunnon ihmiset luuttuavat harva se päivä. Siivoa silloin kun on sotkuista! Ei tämä ole niin vakavaa.

Viikonlopun linkkivinkki

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Siivousfriikki tarjoilee päteviä ohjeita siivoukseen ja kodinhoitoon. Blogi päivittyy hissukseen noin kerran kuussa, mutta arkistosta löytyy hyviä artikkeleita espressokeittimen puhdistuksesta  lemuavan rikkaimurin raikastamiseen.

Arkijärki päivittyy taas maanantaina! Voipi olla, että esittelen hieman omien kaappieni sisältöä tuolloin.

Aikaharha

Julkaistu , kirjoittanut
2

Organisointi- ja siivousprojekteissa olennaista on ajanhallinta. Useimmiten hommat jäävät kesken siksi, että aika loppuu ja on pakko mennä tekemään jotain muuta.  No, suurin osa tulee varmasti ajatelleeksi tätä itsekin. Kauanko menee lattioiden pesuun? Kuinka kauan tämä kaapin siivoaminen vie aikaa? Usein arvioista unohtuu se, että tarvittavat välineet pitää ottaa esille ja laittaa vielä takaisinkin. Siihen menevä aika pitäisi laskea kokonaisarvioon mukaan. Muuten tulee joko kiire, tai sitten kamat jäävät huiskin haiskin. Jos arvioit lattian pesuun menevän puoli tuntia, laske siihen päälle 15 minuuttia. Siinä ajassa ehtii kaivaa aineet ja ämpärit esille, rullata matot ja lopuksi huuhdella välineet ja laittaa ne kuivumaan. Todellisuudessa laittoiden pesuun menee siis noin 45 minuuttia.

Kaappeja raivatessa syntyy ainakin yksi kasa tavaroita, joiden paikka ei enää ole kotona. Jos etukäteen varaa aikaa sille, että kyseiset roinat toimitetaan lopulliseen päätepisteeseensä, raivausprojekti saadaan oikeasti päätökseen. Muuten uhkana on, että kaappi on kenties tyhjä, mutta lattialla on epämääräinen röykkiö tarpeetonta roinaa, jota sitten siirrellään tuskastuneena nurkasta toiseen ja potkitaan pois tieltä. Kaikkea ei ole tietenkään pakko tehdä samana päivänä. Olennaisempaa on, että varautuu projektin kaikkiin vaiheisiin, ei vain siihen ydinasiaan. Tavaranraivaus on oikeasti saatu päätökseen vasta sitten, kun tarpeettomat tavarat ovat poistuneet asunnosta.