Paljastin viime vuonna Arkijärki-podcast #5:ssä, että tämän vuoden iso tavoite on saada arjen ruoka-asiat kuntoon. Tuntuu että olen niiden suhteen hukassa, mutta olen päättänyt takoa ruokajärkeä päähäni. Jos tämä onnistuu, pääsen stressistä, alan syödä terveellisemmin ja teen vielä oman osuuteni maailman pelastamiseksi siinä sivussa.
Ensimmäinen kuntoon laitettava asia on ruokajätteen minimointi. On ihan järkyttävä ajatus, että suomalaiset heittävät keskimäärin yli 20 kiloa ruokaa roskiin. En ole itse tähän syytön, päinvastoin. Tänä vuonna olen sitoutunut punnitsemaan tuottamani ruokajätteen, ja raportoin sen tänne blogiin. Niin ikävää kuin se onkin, on pakko tunnustaa, että jätettä on jo tullut, vaikka kuukautta on takana vasta reilu viikko. Tämä vuosi ei ole mikään neutraali seurantavuosi, vaan teen kaikkeni minimoidakseni meillä syntyvän hävikin. Koska on tunnettu tosiasia, että sitä saa mitä mittaa, toivon tämän julkisen raportoinnin ja tarkan seurannan tukevan tätä projektia vahvasti.
Tehokkain tapa torjua hävikkiä on ateriasuunnittelu. Olen tehnyt sitä muutama vuosi sitten, mutta perehdyttyäni nyt aiheeseen uudelleen, huomaan etten ole tehnyt sitä erityisen tehokkaasti tai järkevästi. Periaatteessahan kyse on vain siitä, että päättää etukäteen mitä minäkin päivänä syödään, ja sitten ostetaan tarvittavat ainekset ja tehdään ruuat. Mutta jos suunnittelun haluaa tehdä sekä fiksusti että helpoksi itselleen, asiaan kannattaa paneutua vähän tarkemmin. Pitää ottaa huomioon, millainen viikko on tulossa (poikkeuspäivät, harrastukset), miten kaikki ainekset hyödynnetään (hävikin minimoiminen) ja miten paljon itsellä on aikaa ja halua ruuanlaittoon panostaa.
Viimeisenä kohtana on konkreettisesti se, mitä syödään. Haluan syödä paljon enemmän kasviksia kuin ennen, enemmän kalaa ja ylipäätään kiinnittää huomiota myös ruuan ympäristövaikutuksiin. Perheen ruokavalinnat ovat mielestäni muuten ihan terveellisiä, mutta kasvikunnan tuotteiden lisääminen olisi todellakin paikallaan. Valitettavasti arkinen kasvisruoka tarkoittaa meillä useimmiten pinaattilettuja (jotka ovat kalapuikkojen lisäksi ainoat einekset joita meillä syödään), ja tähän asiaan on tultava muutos. Eikä se nyt pahitteeksi olisi, jos tässä samalla tulisi hiukan säästöäkin arkisiin ruokamenoihin.
Nämä ovat Ruokajärki 2018 isot teemat. Tulen kirjoittamaan näistä joka kuukausi ensinnäkin hävikkiraportin muodossa, sekä kunhan saan ateriasuunnittelun vauhtiin, ajattelin laittaa myös ruokalistat tänne esille sekä seurata suunnittelun onnistumista. Varmasti aihe tulee aika ajoin esille myös podcasteissa. Seuraavaksi kirjoitan tarkemmin siitä, miten tuon hävikin määrittelen. Samalla tavalla kuin tekstiilijätekin, täytyy ruokajätekin määritellä, että seuranta on selkeää ja läpinäkyvää.
No niin! Onko siellä ketään muuta, jolle arjen ruokahuolto tuottaisi jonkinasteisia haasteita?